• Kirjasto

Saksan sosiaalidemokraattisen puolueen (SPD) kuuluisa Erfurtin ohjelma ja Karl Kautskyn (1854-1938) siihen kirjoittama perusteluosa julkaistiin vuonna 1891. Jo paria vuotta myöhemmin Kautsky julkaisi Erfurtin ohjelmaan välittömästi liittynyttä keskustelua koskevan kirjan, Parlamentarismi, kansanlainsäädäntö ja sosialidemokratia (1893), jossa hän otti tehtäväkseen argumentoida sosiaalidemokraattisessa liikkeessä niin sanottua välitöntä kansanlainsäädäntöä kannattavia tahoja vastaan. (lisää...)

• Artikkelit

Teksti: Joonas Laine & Miika Salo
Kuva: ^CiViLoN^: Red Star (CC-lisenssi)

Sosialismia käsittelevän kirjoitussarjan tässä osassa luodaan katsaus Neuvostoliiton kokemukseen kriittisesti suhtautuvien tahojen vaihtoehtoisiin yhteiskuntahahmotelmiin. (lisää...)

• Artikkelit

Teksti: Joonas Laine
Kuva: Fabian Bromann: die linke (CC-lisenssi)

Saksan vasemmistopuolue Die Linke järjesti puoluekokouksensa lokakuun lopussa Erfurtissa viime vuonna. Kokous oli sikäli merkittävä, että siinä vuonna 2007 perustettu puolue hyväksyi itselleen ensimmäistä kertaa puolueohjelman; tähän saakka oli tultu toimeen ohjelmallisten ydinkohtien luettelolla. Sosialismi.net tutustuu tarkemmin hyväksytyn puolueohjelman sisältöön ja sen sosialismikäsitykseen. (lisää...)

• Artikkelit

Teksti: Joonas Laine ja Miika Salo
Kuva: Jacob Anikulapo: Socialism (CC BY-NC-SA 2.0)

Sosialismi.netin kirjoitussarjassa sosialismista on vuorossa katsaus sosialismiin taloudellisena järjestelmänä. Kirjoitus jakautuu kolmeen osaan, joista ensimmäisessä tehdään katsaus vallankumouksellisen työväenliikkeen keskusteluun tulevaisuuden yhteiskunnasta sekä tarkastellaan ns. reaalisosialismia ja virallista neuvostoliittolaista sosialismin teoriaa. Toisessa osassa arvioidaan vallankumouksellisten tahojen vaihtoehtoisia yhteiskuntakuvauksia. Viimein kolmannessa osassa pyritään vastaamaan aiemmissa osissa esitettyyn haasteeseen kuvata sosialistisen talousjärjestelmän toimintaperiaatteita. (lisää...)

• Artikkelit

Teksti: Joonas Laine ja Miika Salo
Kuva: Red flags. Karl Monaghan. (CC BY-NC-SA 2.0)

Kansan uutisissa on viimeksi kuluneen puolentoista vuoden aikana julkaistu kahden keskeisen ideologisen vaikuttajan, Kalevi Suomelan ja Ele Aleniuksen, keskustelua sosialismi-käsitteen merkityksestä nykyajalle. Haluamme tuoda oman panoksemme keskusteluun siitä, mitä sosialismi on ja mitä se tarkoittaa poliittisten vaatimusten tasolla. Suomelan ja Aleniuksen lisäksi otamme suurennuslasin alle eräiden muiden Vasemmistoliiton piirissä toimivien tai toimineiden keskeisten henkilöiden - Esko Seppäsen, Ruurik Holmin ja Jussi Saramon - aihetta sivuavia käsityksiä. (lisää...)

• Artikkelit

Teksti: Pertti Hynynen
Kuva: Eero Järnefelt, Raatajat rahanalaiset (1893)

(Tämä artikkeli myös pdf:nä.)
Luokan käsite tarkastelee yhteiskunnallista työnjakoa ja eriarvoisuutta. Tässä se kuitenkin kilpailee muiden kollektiivisten identiteettien kuten erityisesti sukupuolen, sukupolvien ja etnisten kuulumisten kanssa, joiden merkitys on ollut kasvamaan päin. Silti työhön liittyvä luokkajako on voitava nähdä muiden erojen takaa. Tämä eriarvoisuus ei ole vain yksilöiden eroja vaan jakautumista kerrostumiin liittyen hyvinvoinnin, resurssien ja vallan jakoon. Luokan käsite antaa näille eroille jo poliittista näköalaa, kun tapahtuu vaeltamista työväen suuntaan mutta myös erottautumista pois. Muutokset objektiivisessa todellisuudessa heijastuvat sitten toimintaan. (lisää...)

• Artikkelit

Teksti: Miika Salo ja Joonas Laine
Kuva: phatcontroller: Hammer and Sickle (CC-lisenssi)
Viime vuosina on suomalaisessa vasemmistossa herätty puhumaan tavoitteista ja päämääristä. Jos vasemmistolla tarkoitetaan kapitalismia vastustavia poliittisia liikkeitä, olisi sillä oltava selkeä näkemys siitä, mitä se haluaa rakentaa kapitalismin tilalle. Nykykeskustelussa ei ole selvää, mitä sosialismilla tarkoitetaan. Tässä artikkelisarjassa käymme läpi sosialismin historiaa ja nykykeskustelua siitä Suomen vasemmistossa. Sarjan ensimmäisessä osassa keskityimme sosiaalidemokraatteihin. Tässä toisessa osassa tarkastelemme erityisesti vanhan SKP:n (1918–1990) ja siihen kiinteästi liittyvien puolueiden ohjelmia SKP:n perustamisjulistuksesta Vasemmistoliiton vuoden 2007 periaateohjelmaan asti. (lisää...)

• Kirjasto

Vuonna 1899 kirjoitetulla pamfletilla Sozialreform oder Revolution? Rosa Luxemburg osallistuu 1890-luvun lopulla Saksan sosiaalidemokraattisen puolueen sisällä kiivaana käyneeseen keskusteluun. Linjakamppailu henkilöityi erityisesti Eduard Bernsteinin ja Karl Kautskyn välille. Pamfletillaan Luxemburg tuo keskustelun laajemman yleisön ulottuville ja puolustaa "ortodoksista" marxilaisuutta bernsteinilaista uudistavaa linjaa vastaan.

(lisää...)

• Artikkelit

Teksti: Joonas Laine & Miika Salo
Kuva: BrightStarPhoto21 (CC-lisenssi)

Suomalaisessa vasemmistossa on parina viime vuonna virinnyt uutta keskustelua sosialismista. Asiaa voi pitää vain myönteisenä, sillä se heijastaa Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen vallinneen epätoivon ja häpeän tietynlaista hälvenemistä. Vaikka sosialismi käsitteenä kykenee parhaassa tapauksessa palauttamaan järjestelmänäkökulman poliittiseen keskusteluun ja kohottamaan keskustelua pelkältä vastustamislinjalta positiiviseen tavoitteenasetteluun, paljon riippuu siitä, mitä sosialismilla tarkoitetaan. Tämä uusi selkiintyminen on vasta kesken, ja siksi haluamme osallistua vasemmiston käymään uuteen sosialismikeskusteluun erittelemällä ensin käsitteen kehitystä suomalaisen työväenliikkeen piirissä viime vuosisadan alusta tähän päivään, ja sitten esittämällä omia näkemyksiämme siitä, mihin suuntaan käsitteen sisältöä olisi suotavaa kehittää. Artikkelisarjan ensimmäisessä käsitellään SDP:tä. (lisää...)

• Artikkelit

Teksti: Miika Salo
Kuva: Muokattu yksityiskohta Washinton DC:ssä kuvatusta julisteesta

(Tämä artikkeli myös pdf:nä.)
Pjotr Kropotkin (1842-1921) oli eräs 1800-luvun radikaaleimmista ajattelijoista. Toisenlaisessa maailmassa tämä anarkistimaantieteilijä olisi saanut paikkansa poliittisen filosofian klassikoiden kaanonista. Hänen anarkistinen kommunisminsa on edelleen eräs elinvoimaisimmista inspiroivista vaikuttajista anarkistisessa työväenliikkeessä. Syyn sille, miksi muidenkin kuin anarkistien pitäisi kiinnostua hänestä, voi kuvata Megafonia (2/09) mukaillen: "Törmäyttämällä" Kropotkinin ajatuksia vallitseviin vasemmiston toimintamalleihin, saattaa saada aikaan liikettä kehittäviä vaikutuksia. Kokeillaan, annetaan liikkeelle vähän vasenta koukkua.[1] (lisää...)