• Kirjasto

Karl Kautskyn teos Tie valtaan (1909) julkaistiin ajankohtana, jolloin Kautskyn kiinnostuksen painopiste oli siirtynyt 1890-luvulla alkaneesta, Saksan sosiaalidemokraattisen puolueen (SPD) revisionistista siipeä vastaan käydystä polemiikista puolueen vasemman laidan näkemysten arvostelemiseen. SPD:n vasemmisto oli saanut tuulta purjeisiinsa Venäjän vallankumouksesta 1905 sekä Saksassa samana vuonna käydystä kaivosteollisuuden lakkotaistelusta, ja Rosa Luxemburgin pamfletti Reformismi vai vallankumous? (1906) on ehkä tunnetuin esimerkki vasemmiston yrityksistä vetää yhteen näiden tapahtumien opetukset työväenliikkeelle. >>>

• Artikkelit

Teksti: Joonas Laine ja Miika Salo
Kuva: Public Domain
Nykyhetki ei ole ensimmäinen kerta kun vasemmiston alennustila yhdistyy kapitalismin kriisiytymiseen. Kapitalismin kriisi, ensimmäisen maailmansodan syttyminen ja vasemmiston kykenemättömyys toimia sotaa vastaan antoivat vuonna 1914 Vladimir Uljanoville paljon mietittävää. Seuraavien kolmen–neljän vuoden aikana hän kävi läpi mittavan poliittisen ja intellektuaalisen prosessin, jonka aikana hän mietti uusiksi teoreettisia lähtökohtiaan ja tutki kapitalismia maailmanjärjestelmänä. Vallitsevien olosuhteiden strateginen analyysi antoi mahdollisuudet vastata tilanteen esille nostamiin kysymyksiin. >>>

• Kirjasto

Taavi Tainion ulkomaisten lähteiden pohjalta laatima Työmiehen katkismus ilmestyi ensi kertaa vuonna 1899, ja samana vuonna suomeksi ilmestyneen Karl Kautskyn Erfurtin ohjelman ohella se oli ensimmäisiä marxilaista sosialismikäsitystä esitteleviä suomenkielisiä kirjasia. >>>

• Artikkelit

Teksti: W. Paul Cockshott & Allin F. Cottrell Kuva: eat more toast: Add Value Machine (CC-lisenssi)

Kahden viime vuosisadan vaikutusvaltaisin filosofi oli Karl Marx. Filosofien joukossa hän oli epätavallinen, sillä hän oli sekä kommunisti että taloustieteen asiantuntija. Hänen lukuisat taloudelliset kirjoituksensa ovat saaneet jotkut kutsumaan häntä taloustieteilijäksi, mutta tämä on harhaanjohtavaa. Hänen elinaikanaan julkaistut kaksi keskeistä teosta (Marx 1979; 1974) käsittelivät kumpikin 'poliittisen taloustieteen kritiikkiä'. Niiden tarkoitus oli räjäyttää poliittinen taloustiede kommunistisen filosofian näkökulmasta pyrkimällä paljastamaan, miten poliittisten taloustieteilijöiden käyttämät kategoriat – raha, hinta, voitto, pääoma – eivät olleet talouden perustekijöitä. Tämän sijaan Marx esitti, että ne olivat yhteiskunnallisten suhteiden erityisiä historiallisia muotoja, jotka näiden suhteiden muuttuessa voisivat kadota. Itä-Euroopan ja Neuvostoliiton vastavallankumousten jälkeen porvarilliset ajattelijat julistivat, että Marxin oli nyt todistettu olleen väärässä käytännössä, että rahan, hinnan, voiton jne. on nyt osoitettu olevan minkä tahansa nykyaikaisen yhteiskunnan perustekijöitä. Ei vielä vie kovin pitkälle, jos kommunistit vastaavat tähän väittämällä, että Neuvostoliitto ei milloinkaan ollut sosialistinen: jos Neuvostoliitossa ei ollut sosialistista talousjärjestelmää, niin mitä tarkoitamme sosialistisella talousjärjestelmällä? >>>

• Artikkelit

Teksti: Joonas Laine & Miika Salo
Kuva: Wonder Pixels: Hate Socialism? Get off the road! (CC-lisenssi) Sosialismin talousjärjestelmää käsittelevässä kirjoitussarjassa on viimein päästy osaan, jossa monien alustavien näkökohtien käsittelyn jälkeen siirrytään "itse asiaan". Sarjan aiemmissa osissa on arvosteltu muita sosialistisia malleja (sanan väljässä merkityksessä) ja ajattelijoita sekä pyritty osoittamaan, mikä missäkin näkemyksessä ei ole vaikuttanut toimivalta. Käsitellyt mallit ovat saattaneet kärsiä kunnianhimon puutteesta, epärealistisesta uskosta teknologian mahdollisuuksiin tai "kommunistiseen yltäkylläisyyteen", tai vain silkasta epämääräisyydestä. Aloitamme kirjoitussarjan tämän osan perustelemalla vielä kerran, miksi marxilaisessa perinteessä laajalti vallitsevasta laiskasta "utopismin" kritiikistä tulisi jossain määrin luopua. >>>

• Artikkelit

Teksti: Miika Salo
Kuva: flickrenric (CC BY-NC-SA 2.0)

(Tämä artikkeli myös pdf:nä.) Antonio Gramsci tarkastelee Marxin arvoteoriaa kiinteässä yhteydessä politiikkaan ja hegemonian kysymyksiin. Gramscin käsityksen mukaan toiminnallinen ja tulevaisuuteen suuntautuva pyrkimys on merkittävästi läsnä Marxin Pääomassa, eikä kyseessä ole vain tilanneanalyysi ja taloustieteellinen teos toisten joukossa. Hän katsoo, että Pääoma on projekti, jolla pyritään luomaan luokkaidentiteettiä ja poliittista liikettä vallankumouksellisen muutoksen toteuttamiseksi. >>>

• Kirjasto

Saksan sosiaalidemokraattisen puolueen (SPD) kuuluisa Erfurtin ohjelma ja Karl Kautskyn (1854-1938) siihen kirjoittama perusteluosa julkaistiin vuonna 1891. Jo paria vuotta myöhemmin Kautsky julkaisi Erfurtin ohjelmaan välittömästi liittynyttä keskustelua koskevan kirjan, Parlamentarismi, kansanlainsäädäntö ja sosialidemokratia (1893), jossa hän otti tehtäväkseen argumentoida sosiaalidemokraattisessa liikkeessä niin sanottua välitöntä kansanlainsäädäntöä kannattavia tahoja vastaan. >>>

• Artikkelit

Teksti: Joonas Laine & Miika Salo Kuva: ^CiViLoN^: Red Star (CC-lisenssi) Sosialismia käsittelevän kirjoitussarjan tässä osassa luodaan katsaus Neuvostoliiton kokemukseen kriittisesti suhtautuvien tahojen vaihtoehtoisiin yhteiskuntahahmotelmiin. >>>

• Artikkelit

Teksti: Joonas Laine
Kuva: Fabian Bromann: die linke (CC-lisenssi)

Saksan vasemmistopuolue Die Linke järjesti puoluekokouksensa lokakuun lopussa Erfurtissa viime vuonna. Kokous oli sikäli merkittävä, että siinä vuonna 2007 perustettu puolue hyväksyi itselleen ensimmäistä kertaa puolueohjelman; tähän saakka oli tultu toimeen ohjelmallisten ydinkohtien luettelolla. Sosialismi.net tutustuu tarkemmin hyväksytyn puolueohjelman sisältöön ja sen sosialismikäsitykseen. >>>

• Artikkelit

Teksti: Joonas Laine ja Miika Salo
Kuva: Jacob Anikulapo: Socialism (CC BY-NC-SA 2.0)

Sosialismi.netin kirjoitussarjassa sosialismista on vuorossa katsaus sosialismiin taloudellisena järjestelmänä. Kirjoitus jakautuu kolmeen osaan, joista ensimmäisessä tehdään katsaus vallankumouksellisen työväenliikkeen keskusteluun tulevaisuuden yhteiskunnasta sekä tarkastellaan ns. reaalisosialismia ja virallista neuvostoliittolaista sosialismin teoriaa. Toisessa osassa arvioidaan vallankumouksellisten tahojen vaihtoehtoisia yhteiskuntakuvauksia. Viimein kolmannessa osassa pyritään vastaamaan aiemmissa osissa esitettyyn haasteeseen kuvata sosialistisen talousjärjestelmän toimintaperiaatteita. >>>