• Artikkelit

Teksti: Joel Andreas
Kuva: Alex Mahan: Wait, is this supposed to be an indictment of capitalism or communism? (CC BY-NC-SA 2.0)

Keskusteltaessa siitä, voidaanko Kiinaa siellä viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana toteutettujen markkinauudistusten perusteella kutsua kapitalistiseksi, on päähuomio keskittynyt yksityisten ja valtion omistamien yritysten suhteelliseen painoarvoon ja valtion merkitykseen taloudessa. Kysymykset ovat tietenkin tärkeitä, sillä niiden puitteissa käsitellään kapitalismin keskeisimpiä piirteitä. Paljon vähemmän huomiota on kuitenkin suotu työelämän suhteille. Esitän tässä kaupungeissa toimivien yritysten uudelleenjärjestelyyn 1990-luvulla keskittyvässä artikkelissa, että vanhan "työyksiköihin" ja pysyviin työpaikkoihin perustuvan järjestelmän purkaminen on katkaissut siteet työn ja tuotantovälineiden väliltä. Tämä on muuttanut sekä työelämän suhteet että taloudellisen toiminnan perimmäisen tarkoituksen ja samalla laskenut kapitalistisen talousjärjestelmän perustuksen. (lisää...)

Saksan parlamentissa on paheksuttu Die Linken uutta puolueohjelmaa ylipuoluerajojen, kirjoittaa Neues Deutschland.

Saksan vasemmistopuolue Die Linke hyväksyi viime viikonlopun puoluekokouksessaan itselleen ohjelman, joka asettaa tavoitteeksi mm. suurteollisuuden kansallistamisen ja demokraattisen sosialismin. Ohjelma sai osakseen ankaraa arvostelua Saksan parlamentissa, kun porvarillisen hallituskoalition jäsenten esittämään kritiikkin tuli tukea myös vihreiden porvarisiiveltä, kertoo vasemmistopuoluetta lähellä oleva sanomalehti Neues Deutschland.

Päähallituspuolue CDU:n kansanedustaja Joachim Pfeiffer paheksui tavoitteeksi asetettua demokraattista sosialismia, sillä hänen mielestään sosialismin taloushistoriassa ei ollut mitään säilyttämisen arvoista. Hän piti Die Linken puoluekokouspäätöstä "paskana". FDP:n edustaja Patrick Kurth puolestaan nimitti vasemmistopuolueen kannattamaa, vuonna 1919 murhattua Rosa Luxemburgia "nuorta tasavaltaa vastaan toimineeksi putschistiksi". CSU:n Ulrich Lange huomautti omaisuuden olevan perustuslain suojaama, joten vasemmistopuolue olisi pakkoluovutuspyrkimyksineen jatkossakin perustuslakipoliisin valvonnassa.

Sosiaalidemokraattien parlamenttiryhmä osallistui keskusteluun huomattavasti muita puolueita vähemmän, lehti kirjoittaa. SPD:n edustaja Klaus Barthel käytti kuitenkin pari minuuttia Die Linken arvostelemiseen, koska puolue hänen mielestään oli saattanut demokraattisen sosialismin - käsite jota myös SPD:n piirissä aika ajoin käytetään - huonoon valoon.

"Stefan Liebich (Linke) muistutti tähän, että juuri SPD oli häpäissyt demokraattisen sosialismin harjoitettuaan kesäkuussa 1999 esitellyn Schröderin ja Blairin ohjelman periaatteiden mukaista uusliberalistista politiikkaa", Neues Deutschland kirjoittaa. "Vasemmistopuolueen kansanedustaja siteerasi vastaukseksi oman puolueensa ohjelmaa: 'Suuryritysten rajoittamaton valta merkitsee vapauden puutetta ihmisten enemmistölle.' Vasemmistopuolueen demokraattisella sosialismilla ei ole mitään tekemistä DDR:n kansan omistamien yritysten (VEB) kanssa, sillä päämäärä ei ole kaikenkattava valtionomistus, painotti Liebich."

Neues Deutschland: Ein Gespenst geht um ... (28.10.11)

• Artikkelit

Teksti: Charles Post
Kuva: darkmavis: Metal Series (CC BY-NC-ND 2.0)

Erityisesti imperialismin keskusalueilla työläisten keskuudessa vallitsee sitkeästi reformismi ja suoranainen konservatismi. Samalla kun työ- ja elinehdot rikkaissa teollisuusmaissa ovat huonontuneet selvästi 1960-luvun lopulta lähtien, ei tästä ole ollut seurauksena vallankumouksellisen tietoisuuden kasvua, ja tilanne asettaa vakavan haasteen vallankumouksellisille marxilaisille. On kuitenkin tärkeää välttää todellisten ilmiöiden kuviteltuja selityksiä, olipa kyse sitten luonnonilmiöistä tai yhteiskunnan luonteen selittämisestä. Valitettavasti yksi vaikutusvaltaisimmista vasemmistolaisista selityksistä työväenluokan reformismille ja konservatismille - teoria "työläisaristokratiasta" - on juuri tällainen myytti. (lisää...)

• Artikkelit

Teksti: Lauri Kämäri
Kuva: Keijo Ahlqvist: Persut

Perussuomalaisten kannatus on noussut räjähtäen. Hallitusneuvotteluista se jäi ulos tiukkojen EU-kantojensa vuoksi. SMP:n tuhkasta nousseessa liikkeessä on kuitenkin kyse niin paljosta muustakin kuin vain puolueesta. Ahdasmielisyydessään se on antanut toivoa monille liberaalikapitalismin ahdistamille työläisille. Jos rasismi ja konservatiivisuus antavat tänä päivänä ”toivoa” isolle osalle työväenluokasta, niin on kysyttävä moralisoimatta mistä Perussuomalaisissa on kyse tai miksi ylipäänsä ”pahikset” voittavat aina?

(lisää...)

• Artikkelit

Teksti: Dimitris Mizaras
Kuva: Halema`uma`u vent, Mila Zinkova. Creative Commons Attribution-Share Alike.
Sana kriisi on aiheuttanut suurta hämmennystä ennen muuta niille, jotka sitä käyttävät. Suurin osa asiantuntijoista määrittelee sanaa tarkemmin; on velkakriisejä, asuntolainakriisejä, fiskaalisia kriisejä, teknologiankuplakriisejä, pankkikriisejä, luottokriisejä, valuuttakriisejä, pörssikriisejä, öljykriisejä jne. Sen lisäksi on eri maiden kriisejä: on Kreikan, Latinalaisen Amerikan, Venäjän, Irlannin ja Kaukoidän kriisejä. Valtiotieteen tohtori Juha Tarkan mukaan eri kriisien taustalla voi olla yhteisiä tekijöitä, mutta kriisit eivät ole ”veljiä keskenään”. On totta että mikään kriisi ei ole identtinen tapaus toisen kriisin kanssa, ei edes samassa maassa eri aikana. Mitä porvarilliset analyytikot eivät näe on se, että kapitalismissa voi olla laadultaan kahdenlaisia eri kriisejä. On järjestelmän kasvuvaiheen ns. toistuvat (sykliset) kriisit ja rappiovaiheen rakenteelliset systeemikriisit. (lisää...)

• Artikkelit

Teksti: Lauri Kämäri
Kuva: L’Histoire par l’image (Public domain)

(Tämä artikkeli myös pdf:nä.)
Olemme nähneet viime vuosien aikana luokkien marssin takaisin yhteiskuntaan. Se ei ole vielä näyttäytynyt poliittisessa retoriikassa, mutta akateemisessa keskustelussa luokat ovat ottaneet paikkansa takaisin. Kuten Megafonissa 2/2009 Richard Gunn korostaa, luokasta puhuttaessa on olemassa kaksi linjaa: sosiologinen näkemys ja sen marxilainen kritiikki. Tuloerojen kasvaessa mitä erilaisimmat luokkateoriat ovat alkaneet liihottamaan. Nyt törmätään kohti kaikkein perustavinta luokkateoriaa - back to basics. (lisää...)

• Artikkelit

Teksti: Miika Salo
Kuva: Muokattu yksityiskohta Washinton DC:ssä kuvatusta julisteesta

(Tämä artikkeli myös pdf:nä.)
Pjotr Kropotkin (1842-1921) oli eräs 1800-luvun radikaaleimmista ajattelijoista. Toisenlaisessa maailmassa tämä anarkistimaantieteilijä olisi saanut paikkansa poliittisen filosofian klassikoiden kaanonista. Hänen anarkistinen kommunisminsa on edelleen eräs elinvoimaisimmista inspiroivista vaikuttajista anarkistisessa työväenliikkeessä. Syyn sille, miksi muidenkin kuin anarkistien pitäisi kiinnostua hänestä, voi kuvata Megafonia (2/09) mukaillen: "Törmäyttämällä" Kropotkinin ajatuksia vallitseviin vasemmiston toimintamalleihin, saattaa saada aikaan liikettä kehittäviä vaikutuksia. Kokeillaan, annetaan liikkeelle vähän vasenta koukkua.[1] (lisää...)

• Artikkelit

Teksti: Jukka Peltokoski
Kuva: Social anxiety Disorder

Valtamedian ja myös monen vasemmisto- ja ay-aktiivin puheenvuoroissa toistuu muutamia hämäriä väitteitä prekariaattikeskustelusta. Yleensä näissä ilmennetään lähinnä omia totunnaisia ajattelukaavioita ja populaareja itsestäänselvyyksiä sen sijaan, että tutkittaisiin, mitä prekariaatin käsitteellä on oikeastaan haluttu sanoa. Selitettäköön siis muutama juttu vielä kerran. Toisto kun on kaikkien sotien äiti.

(lisää...)

• Artikkelit

Teksti: Olli Tammilehto
Kuva: Wikimedia commons

Ihmiset ja suurin osa muista lajeista ovat suuressa vaarassa. Olemme maailmanlaajuisen ilmastokatastrofin kynnyksellä. Ihmiskunnalla on vain vähän aikaa muuttaa aineen vaihduntaansa muun luonnon kanssa. Monien johtavien ilmastotutkijoiden mukaan kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä hyvin nopeasti, jottei itse itseään ruokkiva ilmastomuutos käynnisty. Ilmastokatastrofin lopputuloksena miljardit ihmiset kuolisivat, vähintään puolet eliölajeista häviäisi ja suuri osa planeetasta muuttuisi asuinkelvottomaksi. (lisää...)

• Kirjasto

Jos Vladimir Leniniltä on luettava yksi teos, se voisi olla tämä vuonna 1916 otsikolla Imperialismi, kapitalismin uusin etappi julkaistu pamfletti. Kirjassa Lenin pyrkii selvittämään ensimmäisen maailmansodan ja sosialistisen vasemmiston lamaannuksen syitä ja esittää näkemyksensä kapitalismin kehitysvaiheesta.

(lisää...)