• Artikkelit

Teksti: Lauri Sarivaara
Kuva: rockcohen: Euro Man (CC-lisenssi)

Six-pack -lainsäädäntöpaketti, Vakaus- ja kasvusopimus, Eurooppa 2020 -strategia, Euro Plus -sopimus, Lissabonin sopimus, Eurooppalainen ohjausjakso, EVM, sopeutusohjelma, rakenneuudistukset, pragmaattinen verokoordinaatio, kilpailukyvyn turvaaminen ja niin edelleen. Poliitikot viljelevät hienolta kuulostavia termejä, mutta monelle Suomen kansalaiselle ne eivät kerro paljoakaan. Euroopan unionin rakenne ja byrokratia vaikuttavat loputtomalta direktiiviviidakolta, josta ei saa mitään tolkkua. (lisää...)

Suomen Kreikka-vakuudet näkyisivät perustuvan Kreikan valtion velkakirjojen lyhyeksimyyntiin, kirjoittaa Taloussanomat.

Suomi sopi lokakuun alussa muiden euromaiden kanssa euromaiden vakausrahastoon maksettavalle lainaosuudelleen tulevista vakuuksista. SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilaisen mukaan Suomi sai hyvät vakuudet, ja vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäen mukaan sopimukseen pitää olla tyytyväinen, koska se on osa Suomen Eurooppa-politiikan linjamuutosta.

Taloussanomien vakuusjärjestelystä tekemän analyysin perusteella kyse näyttäisi kuitenkin olevan siitä, että vakuudet perustuvat "pohjimmiltaan Kreikan valtion velkakirjojen niin sanottuun lyhyeksimyyntiin". Lehden tekemät päätelmät perustuvat sopimuksesta saatuihin ennakkotietoihin, sillä virallista tietoa ei ole vielä ollut saatavilla kovin paljoa, ja lehti huomauttaakin, että "päätelmät ovat arvioita eivätkä suinkaan varmoja tosiasioita".

Lyhyeksimyynnissä sijoittaja myy osakkeita, joita ei itse omista. Toimenpiteen mielekkyys perustuu odotuksiin myytävän arvopaperin kurssin laskusta, kun sijoittaja myy suuren määrään jotakin lainaamaansa arvopaperia hetkellä A hintaan 1€, ostaa ne takaisin hetkenä B laskeneeseen hintaan 0,9€. Voitto jaetaan "shorttaajan" ja arvopaperien omistajan kesken, minkä jälkeen paperit palautetaan omistajalleen.

Taloussanomien mukaan vakuussopimuksen lyhyeksimyyntiluonteen jäljille johdattaa kaksi seikkaa:

"Ensimmäinen avainilmaisu kuvaa moniportaisen järjestelyn ensimmäistä askelmaa, ja kuuluu: Kreikan valtio lainaa kreikkalaispankeille omia velkakirjojaan. Avainsana on 'lainaa'.

"Toinen tärkeä johtolanka on, että Suomen takauksiin liittyvä ja vakuusjärjestelyllä rajattava Kreikka-riski poistuu Suomelta niin sanotun tuotonvaihtosopimuksen eli total return swap -sopimuksen (TRS) avulla.

"Ensimmäinen johtolanka vihjaa, että Suomen Kreikka-vakuudet rakentuvat keskeisiltä osin Kreikan valtion velkakirjojen lyhyeksimyynteihin. Toinen vihjaa, että kyseisin lyhyeksimyynnein syntyy "synteettinen Kreikka-short" arvaamattomine riskeineen."

"Synteettisellä Kreikka-shortilla" Taloussanomat tarkoittaa sitä, että toimenpiteet "toteutetaan Suomen tarpeisiin ja Suomen riskillä, mutta muiden kuin Suomen valtion toteuttamin toimin".

"Suomen Kreikka-vakuuksien toteuttamiseksi tarvittavat Kreikan valtion velkakirjat ovat lainassa Kreikan valtiolta. Niinpä kyseisten velkakirjojen myyminen Suomen vakuustarpeisiin on yhtä kuin lyhyeksimyyntiä."

Lyhyeksimyynti on riskialtis toimenpide, koska siihen liittyy myymisen pakko - lainatut arvopaperit tulee palauttaa omistajalleen, ja ne on ostettava markkinoilta takaisin siinäkin tapauksessa, että niiden kurssi odotuksia vastoin nousisikin. Tästä koituvat tappiot jäävät "shorttaajan" kannettavaksi.

Suomen vakuuksien tuotto-odotus perustuu siihen, että mainittujen Kreikan valtion velkakirjojen arvo laskisi entisestään nykyisestä 30 sentistä vakuusjärjestelyssä kaavailluin 15-30 vuoden aikana. Taloussanomat pohdiskelee tuotto-odotustuksia näin:

"Jos aikanaan toteutettava velkasaneeraus leikkaakin Kreikan velkavastuista esimerkiksi 'vain' 60 prosenttia mutta [valtion velkakirjojen] hinta ei laskisi sen alemmas, saattaisi Suomen vakuusjärjestelyn tuotto jäädä heikoksi tai jopa tappiolliseksi.

"Lyhyeksimyynneistä kertyneet myyntitulot odottavat asiamiehen hallussa sijoitettuna AAA-luokan velkakirjoihin. Näiden myynneistä kertyy osa Kreikan valtion velkakirjojen takaisinostoihin tarvittavista varoista. Elleivät ne riitä, toimittanee Suomi puuttuvan summan."

Taloussanomat: Suomen vakuudet ovat kuin "synteettinen Kreikka-short" (12.10.11)

Kansan uutiset: Vakuussopimus sopii AAA-Suomelle – muilla ei ole varaa siihen (4.10.11)

Helsingin sanomat: Urpilainen puolusti vakuusratkaisua opposition ristitulessa (6.10.11)

• Artikkelit

Toimittaja: Joonas Laine
Kuva: http://www.flickr.com/photos/tuija/ / CC BY-NC-SA 2.0

Elvytys on sana, joka talouskriisin puhjettua on noussut kaikkien huulille. Eduskunnan työväenpuolueet haluavat lisää ja parempaa elvytystä, ja porvaritkin ovat periaatteessa elvytyksen kannalla, joskin tietysti varovaisemmin kuin oppositio. Vasemmistoliitto on vasenta siipeään myöten mukana elvytyskuorossa, mutta harvemmin on nähnyt tekstiä, jossa olisi pohdittu sitä, mistä elvytyksessä on kyse. (lisää...)

Jos käytetään Jutta Urpilaisen blogissaan antamaa määritelmää pienituloisesta, 80 prosenttia suomalaisista lukeutuu tähän ryhmään, kirjoittaa Taloussanomat.

SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen linjasi viikonloppuna blogissaan puolueensa veropolitiikkaa. Hän vaati verotuksen uudistamista ja mm. "oikeudenmukaista kompensaatiota pienituloisille" sen vuoksi, että siirtyminen tulojen verottamisesta kulutuksen verottamiseen on muutoin askel kohti tasaveroa.

Urpilainen esitti myös yllättävän määritelmän pienituloisesta henkilöstä. "Minulle alle keskitulon (noin 3000 euroa kuussa) ansaitsevat ovat pienituloisia. Suurituloisuuden raja on noin 6000 euron kuukausituloissa", hän kirjoitti.

Taloussanomat selvitti, ketkä Urpilaisen määritelmää käyttäen ovat Suomessa pienituloisia. "Tilastokeskuksen palkkatilasto kertoo, että yli 3000 euron kuukausiansioille pääsevät lähinnä johtajat ja erityisasiantuntijat", lehti kirjoittaa. "Jos alle 3000 euron tilipussi tekee suomalaisesta pienituloisen, meistä selkeä enemmistö kuuluu tähän joukkoon: lähes 80 prosenttia saa alle 3 000 euron kuukausipalkkaa."

Kaikkien suomalaisten kuukausipalkkojen keskiarvo on vähän alle 3 000 euroa, mutta muutamien yksilöiden huippupalkat vääristävät tätä lukemaa ylöspäin. Parempi lukema saadaankin mediaanitulosta, jossa kaikkien suomalaisten palkat pannaan riviin ja valitaan keskimmäinen summa. Se on Suomessa noin 2 500 euroa kuukaudessa. EU:n tilastokeskuksen määritelmä pienituloisesta taas on Suomessa noin 1 500 euroa kuukaudessa.

Taloussanomat: Katso ketkä kaikki ovat pienituloisia (7.9.09)

Jutta Urpilainen: Tarvitsemme oikeudenmukaisen veroremontin (6.9.09)