EU-komission media-asioita käsittelevä kokous ei kutsunut mukaan yhtään toimittajaa, kertoo EUobserver.

EU-komissio järjesti viime keskiviikkona Euroopan mediateollisuuden tulevaisuutta käsittelevän viisiosaisen kokoussarjan ensimmäisen tilaisuuden, jossa oli paikalla enimmäkseen yksityisten yritysten media-asiantuntijoita. Kokouksessa käsiteltiin digitalisoitumisen vaikutuksia media-alan tulevaisuudelle, kertoo EUobserver. Kokoukseen ei ollut kutsuttu lainkaan journalisteja.

"Olemme hyvin pettyneitä", Euroopan journalistien ammattiliiton johtoon lukeutuva Renate Schröder kertoi EUobserverille. "Kokoonpano on hyvin bisnessuuntautunut. Jopa Disney on kutsuttu", hän sanoi. EU-komission mukaan kokouksen osanottajan edustivat eri tahojen "hyvää sekoitusta".

EUobserver: EU ignores journalists in future-of-media brainstorm (8.12.11)

• Artikkelit

Arabimaailman mielenosoitukset ovat nostaneet asialistalle kysymyksen suhtautumisesta köyhien maiden hallituksiin, joiden itsevaltaisia johtajia vastustavat sekä näissä maissa toimivat kansanliikkeet että Yhdysvaltain ja/tai EU:n muodostama 'kansainvälinen yhteisö'. Ydinkysymys on: pitäisikö näille hallituksille antaa 'tukea' sikäli kuin ne ovat 'kansainvälisen yhteisön' vihakampanjan kohteena? Mikä on näitä hallituksia vastustavien kansanliikkeiden luonne? Ovatko ne aitoja kansanliikkeitä vai CIA:n ohjaamia käsinukkeja - ja jos ovatkin riippumattomia, pelaavatko ne silti imperialistien pussiin? Kirjoituksessa pohditaan aihetta käyttäen Erkki Suden kirjoituksia Tiedonantajassa varoittavana esimerkkinä 'anti-imperialismista', joka haluaisi viedä köyhien maiden väestöltä oikeuden kapinoida hallituksiaan vastaan, jos maa sattuu olemaan Yhdysvaltain ja EU:n vihalistalla. (lisää...)

Irtisanomisiin liittyvissä uutisissa media varaa työntekijöille vain uhrin roolin, ja mielipiteet kysytään työnantajilta ja asiantuntijoilta, kertoo Metalliliiton jäsenlehden selvitys.

Ahjo-lehden toimitus tutki Aamulehden, Helsingin sanomien, Keskisuomalaisen ja Turun sanomien irtisanomisia, lomautuksia ja talouskriisiä käsittelevät uutiset kahden viikon ajalta viime tammikuulta. Haastateltavana uutisissa oli 212 henkilöä, joista vain 55 oli työntekijäpuolen edustajia; loput 157 olivat työnantajia, virkailijoita, poliitikkoja tai asiantuntijoita.

Työntekijöiden selvän aliedustuksen lisäksi Ahjo kiinnittää huomiota myös siihen, minkälaisia asioita media työntekijöiltä kysyi ja valitsi julkaistavaksi. "Tyypillisesti työntekijät saivat esittää synkkää mielen myllerrystä kuvaavia, lyhyitä kommentteja", lehti summaa. Pääluottamusmiehiä haastateltiin vain lyhyesti, ja Helsingin sanomissa ei ollenkaan.

Kun työntekijöiltä kysyttiin lähinnä tuntemuksia, työnantajilta pyydettiin analyysia ja tosiasioita. "Lehtien haastattelemiksi kommentoijiksi kelpuutettiin lähinnä kovan bisneksen puolestapuhujia tai tutkijoita."

Ahjo: Tarjolla sääliä, ei journalismia (25.6.09)