Merkinnät avainsanalla ‘ journalismi ’

Bradley Manningin lausunto oikeudelle julki

13.3.2013 | Pohjois-Amerikka, Uutiset

Freedom of the Press Foundation julkaisi maanantaina kotisivuillaan äänitteen WikiLeaks-vuotaja Bradley Manningin 70-minuuttisesta lausunnosta oikeudelle.

Yhdysvaltalainen sananvapausjärjestö Freedom of the Press Foundation (FPF) julkaisi maanantaina kotisivuillaan järjestölle vuodetun äänitteen, jossa WikiLeaks-vuotaja, lähes kolme vuotta pidätettynä ollut Bradley Manning antaa oikeusistuimelle 70 minuuttia kestävän lausunnon. Lausunnossaan Manning kuvaa muun muassa mitä teki ja miksi.

FPF:n mukaan Manning myönsi häntä vastaan esitetyistä 22 syytteestä kymmenen, joista häntä odottaa enimmillään 20 vuoden vankilatuomio, mutta kielsi 12 syytekohtaa, mukaanlukien "vihollisen auttamisen".

FPF:n lausunnosta tekemän yhteenvedon mukaan Manning kertoi vuodon motiiviksi sen, "miten hän uskoi kyseisten dokumenttien olevan todisteita vakavasta vääryydestä, johon hallitus on syyllistynyt ja miten hän toivoi niiden julkaisemisen 'käynnistävän kansallisen keskustelun maamme sotilaspolitiikasta erityisesti ja ulkopolitiikasta yleensä Irakiin ja Afganistaniin liittyen.'"

1970-luvulla Vietnamin sotaa ja hallituksen siihen liittyvää valehtelua koskevat ns. Pentagonin paperit paljastanut toimittaja Daniel Ellsberg kirjoittaa, että Manningia vastaan esitetyt syytteet ovat osin samoja, joita häntäkin vastaan nostettiin hänen vuodettuaan asiakirjat useille sanomalehdille. "Ainoa ero on, että minä olin siviili, joten saatoin olla oikeudenkäynnin ajan vapaalla jalalla lunnaita vastaan, ja minulla oli mahdollisuus puhua medialle", Ellsberg sanoo. "[Manningin motiivit] ovat samat kuin minulla oli 42 vuotta sitten. Me molemmat kauhistuimme lukiessamme petoksellisesta, jopa rikollisesta toiminnasta. Meistä molemmista tuntui, että nämä tiedot olisi saatava julkisuuteen, ja olisi pitänyt saada jo vuosia aikaisemmin – joten julkaisimme salaisia asiakirjoja, jotka käsittelivät veristä, toivotonta sotaa."

Toimittaja Glenn Greenwald pitää Manningin tekoa merkittävimpänä tietovuotona Pentagonin paperien julkitulon jälkeen ja iloitsee, että Manning on nyt onnistunut kiertämään hallituksen tiedotuspimennon, jonka vuoksi hän ei ole saanut ääntään julkisuuteen.

"Yhdysvaltain hallituksen tavoite estää hänen äänensä kuuluminen julkisuudessa – kirjaimellisesti – on nyt torpedoitu, ja se antaa syytä juhlaan", Greenwald kirjoittaa. "Nyt ihmiset voivat kuunnella itse, mitä Manningilla on sanottavana, ja tehdä omat johtopäätöksensä. Kuka hyvänsä tämän luvattoman äänitteen takana onkin, hän toimi – kuiten tietysti myös FPF – samassa hengessä kuin Manning: hän vastusti korruptoituneita, epäoikeudenmukaisia ja itseään suojelevia hallituksen salassapitosääntöjä kertoakseen maailmalle tärkeistä asioista."

httpv://www.youtube.com/watch?v=6L79wWAFUqg

Glenn Greenwald: Finally: hear Bradley Manning in his own voice (12.3.13)

Daniel Ellsberg: A Salute to Bradley Manning, Whistleblower, As We Hear His Words for the First Time (12.3.13)

Freedom of the Press Foundation: Freedom of the Press Foundation Publishes Leaked Audio of Bradley Manning’s Statement (11.3.13)

Alexa O'Brien: Pfc. Bradley E. Manning's Statement for the Providence Inquiry (transcript) (28.2.13)



Kreikka: Toimittaja pidätetty pankkitilipaljastuksista

1.11.2012 | Eurooppa, Uutiset

Kreikkalainen toimittaja joutui pidätetyksi julkaistuaan lehdessään listan henkilöistä, joilla on tili sveitsiläisessä pankissa, kirjoittaa The New York Times.

Tutkiva journalisti ja Hot Doc -lehden päätoimittaja Kostas Vaxevanis joutui viime sunnuntaina pidätetyksi julkaistuaan lehdessään yli 2 000 nimeä käsittävän listan henkilöistä, joilla on tili sveitsiläisessä HSBC-pankissa, kirjoittaa The New York Times. Kreikkalaismedia kertoi pidätyksen perusteeksi, että nimien julkaiseminen loukkaa kyseisten henkilöiden yksityisyyttä.

Vaxevanis vapautettiin muutaman tunnin kuluttua pidätyksestä. Hänen tapauksensa oikeuskäsittelyn päivämäärästä päätetään ensi maanantaina.

Hot Docin julkaisemalla listalla on mm. Kreikan entinen kulttuuriministeri, useita valtiovarainministeriön työntekijöitä sekä liike-elämän johtajia. Lehti huomautti listan julkaisemisen yhteydessä, että sinänsä tilin omistaminen mainitussa pankissa ei sisällä mitään lainvastaista mutta että hallituksen tulisi selvittää tilien mahdollinen käyttö veronkiertotarkoituksiin.

"Lehti sanoi listansa olevan sama, jonka Ranskan silloinen valtiovarainministeri ja nykyinen Kansainvälisen valuuttarahaston johtaja Christine Lagarde antoi Kreikan hallitukselle vuonna 2010 - tarkoitus oli auttaa Kreikkaa puuttumaan laajalle levinneeseen veronkiertoon osana taloutensa vakauttamista", NY Times kirjoittaa. "Viime viikolla kohun yltyessä kaksi ministeriä joutui ahtaalle kun heitä vaadittiin selittämään, miksi hallitus ei tuntunut ryhtyneen mihinkään toimiin listan pohjalta, vaikka sen luovuttamisesta oli kulunut jo kaksi vuotta."

Entinen valtiovarainministeri George Papaconstantinou, joka vastaanotti listan Lagardelta, kertoi viime viikolla että häntä oli neuvottu olemaan hyödyntämättä listaa, koska nimet oli saatu HSBC:n entiseltä työntekijältä, joka puolestaan oli hankkinut ne laittomasti, NY Times kertoo. Talousrikosyksikön johtaja Ionnas Diotis taas kertoi, ettei myöskään nykyinen valtiovarainministeri ja PASOK-puolueen johtaja Evangelos Venizelos ollut pyytänyt aloittamaan tutkimuksia listan perusteella.

NY Times: Greek Editor Is Arrested After Publishing a List of Swiss Bank Accounts (28.10.12)



“Median Ecuador-kritiikki tekopyhää”

7.9.2012 | Etelä-Amerikka, Eurooppa, Uutiset

Julian Assangen saatua turvapaikan Ecuadorista on osa mediaa aloittanut kummallisen kampanjan maan väitetyistä sananvapausloukkauksista, kirjoittaa Federico Fuentes.

Kun Wikileaksin perustaja Julian Assange sai elokuun lopulla turvapaikan Ecuadorista, alkoi osassa mediaa esiintyä syytöksiä Assangen tekopyhyydestä, kun tämä oli hakenut turvapaikkaa maasta, jonka presidentti Rafael Correa on joidenkin väitteiden mukaan syyllistynyt sananvapauden loukkauksiin ja tiedonvälityksen rajoittamiseen. Tällainen kirjoittelu merkitsee lähinnä kuitenkin, etteivät syytteiden esittäjät tiedä mistä puhuvat, kirjoittaa Green Left Weeklyn toimittaja Federico Fuentes. Esimerkkinä hän nostaa esiin Sydney Morning Heraldin politiikan toimittaja Peter Hartcherin.

"Hartcher syyttää Correaa hallitusta arvostelleiden tiedotusvälineiden sulkemisesta, mutta yhtäkään radioasemaa, televisiokanavaa tai sanomalehteä ei ole Correan määräyksestä suljettu sen vuoksi, mitä ne ovat sanoneet tai kirjoittaneet. Joidenkin toimiluvat on peruttu siksi, että ne ovat kieltäytyneet maksamasta lisenssimaksujaan tai koska ne olivat toimineet niille myönnetyn taajuusalueen ulkopuolella."

Huomiota on kiinnitetty erityisesti tapaukseen, jossa presidentti Correa haastoi El Universo -lehden päätoimittajat oikeuteen kunnianloukkauksesta. Lehti oli kieltäytynyt julkaisemasta anteeksipyyntöä jutusta, jossa Correan väitettiin valheellisesti määränneen sotilaat ampumaan väkijoukkoa vuonna 2010 presidenttiä vastaan tehdyn vallankaappauksen yhteydessä, kirjoittaa Fuentes. Korkein oikeus tuomitsi päätoimittajat kunnianloukkauksesta, mutta Correa kumosi rangaistukset armahduksella.

Kun yksi El Universon päätoimittajista, Emilio Palacio, pakeni oikeusjuttua Yhdysvaltoihin, BBC tai Reuters eivät huomanneet siinä mitään ihmeellistä, kirjoittaa Keane Bhatt NACLA Reportissa. Näin siitä huolimatta, että Palacio haki turvapaikkaa – jonka hän nyt sai elokuun lopussa – maasta, joka piti Al Jazeeran toimittaja Sami Al-Hajjia vangittuna Guantánamossa kuuden vuoden ajan ilman oikeudenkäyntiä.

"Yksikään uutistoimisto ei pitänyt 'ironisena' tai edes 'outona', että Yhdysvaltain hallitus myönsi Palaciolle turvapaikan, vaikka vuonna 2011 se painosti Jemenin diktaattori Ali Abdullah Salehia jatkamaan journalisti Abdulelah Haider Shayen vangitsemista", Bhatt kirjoittaa. "Yksikään sanomalehti ei syyttänyt Palaciota tekopyhyydestä tämän hyväksyessä turvapaikan Yhdysvalloista, missä poliisi on toistuvasti hyökännyt toimittajien kimppuun ja vanginnut heitä Occupy Wall Street -mielenosoitusten yhteydessä."

Fuentesin mukaan Correan hallitus on kyllä käynyt taisteluun suurten mediatalojen ylivaltaa vastaan.

"Yhdysvaltain lähetystöstä maaliskuussa 2009 lähetetty, Wikileaksin julkaisema sähke kertoi, että Correan väitteessä 'Ecuadorin median poliittisesta roolista opposition hyväksi' on myös perää", Fuentes siteeraa julkaistua sähkettä. "Syy oli selvä: 'Monet tiedotusvälineiden omistajat kuuluvat liike-elämän eliittiin, joka pitää Correan uudistuksia uhkana itselleen, ja puolustavat etujaan omistamiensa tiedotusvälineiden kautta.'

Fuentesin mukaan Correan hallitus on kansan tuella pyrkinyt murtamaan tämän monopolin. "Yksi tapa on ollut perustaa julkisia TV-kanavia ja antaa tukea yhteisöihin perustuville tiedotusvälineille myöntämällä niille lisenssejä ja tarjoamalla niille toimintaan tarvittavia välineitä."

Uutta lainsäädäntöä on edelleen tulossa, mutta toistaiseksi oikeisto on parlamentissa pystynyt estämään sen läpiviemisen. Uusi lainsäädäntö "rajoittaisi yksityisen omistuksen koko tiedotusvälineiden muodostamassa kentässä 33 prosenttiin, valtion hallinnoitavana olisi 33 prosenttia ja yhteisöjen hallinnoitavana suurin osuus, 34 prosenttia."

Myös Glenn Greenwald on kiinnittänyt huomiota mediassa esiintyvään voimakkaaseen vastenmielisyyteen Julian Assangea kohtaan. Assangea käsittelevä kirjoittelu on täynnä henkilökohtaisuuksia, ja samalla jäävät käsittelemättä hänen esillenostamansa merkittävämmät asiat.

"On vaikea kuvitella ketään muuta Saddam Husseinin tällä puolen, joka herättäisi establishment-journalisteissa näin suurta henkilökohtaista, syvältä kumpuavaa vihaa. Harvat niistä, jotka tällaista sappea sylkevät, uskaltaisivat kirjoittaa samalla henkilökohtaistetulla sävyllä esimerkiksi George Bushista tai Tony Blairista – jotka sentään aloittivat hyökkäyssodan, joka johti vähintään 100 000 syyttömän ihmisen kuolemaan ja jotka sieppasivat ihmisiä ympäri maailmaa ilman minkäälaisia oikeusprosesseja ja lähettivät heidät kidutettavaksi", Greenwald suomii ja jatkaa:

"Olisi mukavaa uskoa, että samainen brittihallitus, joka kieltäytyi luovuttamasta joukkoraiskaaja Augusto Pinochetiä, olisi yhtäkkiä kehittänyt jostain palavan intohimon sen varmistamiseksi, että kaikki seksirikollisiksi väitetyt tuodaan oikeuden eteen – aivan samoin kuin olisi mukavaa uskoa, että yhtäkkinen kiinnostus Ecuadorin lehdistönvapausoloista johtuisi jostakin äskettäin heränneestä, aidosta huolesta Etelä-Amerikan kansalaisvapaustilanteesta."

Greenwaldin mukaan median vihan Assangea kohtaan on ollut ilmeistä jo kauan ennen kuin häntä syytettiin seksirikoksista Ruotsissa. Yksi selvä syy on hänen mukaansa pelkkä kateus, sillä Wikileaks on tuottanut muutamassa vuodessa enemmän kriittisiä skuuppeja kuin perinteisen journalismin piirissä toimivat toimittajat. Toinen, perustavampi syy on kuitenkin siinä, että vaikka monet toimittajat haluavat kuvitella olevansa kriittisiä kapinallisia, he ovat pohjimmiltaan kuitenkin melko konservatiivisia olevien olojen puolustajia. "Panemalla oman vapautensa ja turvallisuutensa alttiiksi vastustaakseen maailman voimakkaimpia mahteja Assange on selvästi osoittanut, mitä todellisille toisinajattelijoille tapahtuu – heitä vainotaan, mustamaalataan ja uhkaillaan, eikä heitä kutsuta vieraiksi suurvaltojen saleihin – näin hän on samalla paljastamut monet journalistit pelkiksi esittäjiksi, vallan palvelijoiksi ja mielistelijöiksi."

NACLA Report: A Tale of Two Asylums: Assange, Palacio, and Media Hypocrisy (6.9.12)

GLW: Ecuador: Correa pushes free speech, challenges ‘media dictatorship’ (1.9.12)

Glenn Greenwald: The bizarre, unhealthy, blinding media contempt for Julian Assange (22.8.12)



EU:n mediakokous jätti toimittajat ulos

12.12.2011 | Eurooppa, Uutiset

EU-komission media-asioita käsittelevä kokous ei kutsunut mukaan yhtään toimittajaa, kertoo EUobserver.

EU-komissio järjesti viime keskiviikkona Euroopan mediateollisuuden tulevaisuutta käsittelevän viisiosaisen kokoussarjan ensimmäisen tilaisuuden, jossa oli paikalla enimmäkseen yksityisten yritysten media-asiantuntijoita. Kokouksessa käsiteltiin digitalisoitumisen vaikutuksia media-alan tulevaisuudelle, kertoo EUobserver. Kokoukseen ei ollut kutsuttu lainkaan journalisteja.

"Olemme hyvin pettyneitä", Euroopan journalistien ammattiliiton johtoon lukeutuva Renate Schröder kertoi EUobserverille. "Kokoonpano on hyvin bisnessuuntautunut. Jopa Disney on kutsuttu", hän sanoi. EU-komission mukaan kokouksen osanottajan edustivat eri tahojen "hyvää sekoitusta".

EUobserver: EU ignores journalists in future-of-media brainstorm (8.12.11)



Tiedonantaja ja arabimaiden kansannousut

14.3.2011 | Artikkelit
Teksti: Joonas Laine
Kuva: Br3nda: Fungus on rotten wood (CC-lisenssi)

Arabimaailman mielenosoitukset ovat nostaneet asialistalle kysymyksen suhtautumisesta köyhien maiden hallituksiin, joiden itsevaltaisia johtajia vastustavat sekä näissä maissa toimivat kansanliikkeet että Yhdysvaltain ja/tai EU:n muodostama 'kansainvälinen yhteisö'. Ydinkysymys on: pitäisikö näille hallituksille antaa 'tukea' sikäli kuin ne ovat 'kansainvälisen yhteisön' vihakampanjan kohteena? Mikä on näitä hallituksia vastustavien kansanliikkeiden luonne? Ovatko ne aitoja kansanliikkeitä vai CIA:n ohjaamia käsinukkeja - ja jos ovatkin riippumattomia, pelaavatko ne silti imperialistien pussiin? Kirjoituksessa pohditaan aihetta käyttäen Erkki Suden kirjoituksia Tiedonantajassa varoittavana esimerkkinä 'anti-imperialismista', joka haluaisi viedä köyhien maiden väestöltä oikeuden kapinoida hallituksiaan vastaan, jos maa sattuu olemaan Yhdysvaltain ja EU:n vihalistalla. (more…)



Työntekijöiden mielipiteet eivät kiinnosta mediaa

26.6.2009 | Uutiset

Irtisanomisiin liittyvissä uutisissa media varaa työntekijöille vain uhrin roolin, ja mielipiteet kysytään työnantajilta ja asiantuntijoilta, kertoo Metalliliiton jäsenlehden selvitys.

Ahjo-lehden toimitus tutki Aamulehden, Helsingin sanomien, Keskisuomalaisen ja Turun sanomien irtisanomisia, lomautuksia ja talouskriisiä käsittelevät uutiset kahden viikon ajalta viime tammikuulta. Haastateltavana uutisissa oli 212 henkilöä, joista vain 55 oli työntekijäpuolen edustajia; loput 157 olivat työnantajia, virkailijoita, poliitikkoja tai asiantuntijoita.

Työntekijöiden selvän aliedustuksen lisäksi Ahjo kiinnittää huomiota myös siihen, minkälaisia asioita media työntekijöiltä kysyi ja valitsi julkaistavaksi. "Tyypillisesti työntekijät saivat esittää synkkää mielen myllerrystä kuvaavia, lyhyitä kommentteja", lehti summaa. Pääluottamusmiehiä haastateltiin vain lyhyesti, ja Helsingin sanomissa ei ollenkaan.

Kun työntekijöiltä kysyttiin lähinnä tuntemuksia, työnantajilta pyydettiin analyysia ja tosiasioita. "Lehtien haastattelemiksi kommentoijiksi kelpuutettiin lähinnä kovan bisneksen puolestapuhujia tai tutkijoita."

Ahjo: Tarjolla sääliä, ei journalismia (25.6.09)