Useat Irlannin hallituksen ministerit ovat sitä mieltä, että maan minipalkka on liian korkea ja että se ylläpitää korkeaa työttömyyttä. Asiasta kertoi Sunday Tribune.

Minimipalkka on Irlannissa 8,65 euroa tunnilta, ja se on lajissaan toiseksi korkein Euroopassa. Minimipalkkakysymys on vielä työtuomioistuimen käsittelyssä, mutta viimeinen sana on kuitenkin maan hallituksella. Ammattiliitot esittivät viime vuonna työtuomioistuimelle minimipalkan korotusta.

Asiasta mielipiteensä lausuneet ministerit ovat perustelleet minimin alentamista mm. sillä, että nykyinen taso rampauttaa pienten työnantajien kykyä palkata työvoimaa. Myös Isoon-Britanniaan kuuluvan Pohjois-Irlannin lähes 2 euroa alhaisempaa minimipalkkaa on käytetty perusteena Irlannin tasavallan minimitason alentamiselle.

Sunday Tribune: Reduction in minimum wage of €8.65 is 'inevitable' (12.4.09)

Irlannin ay-keskusjärjestö ICTU on päättänyt järjestää päivän mittaisen yleislakon maaliskuun 30 päivänä. Se on kehottanut jäsenjärjestöjään järjestämään jäsenäänestykset lakkoon osallistumisesta.

ICTU on päätynyt lakkoon, koska sen mukaan hallitus ja työnantajat eivät ole suostuneet neuvottelemaan sen esittämästä kymmenen kohdan ohjelmasta talouskriisin hoitamiseksi. Ohjelmassa vaaditaan mm. parempaa työttömyysturvaa, energian hinnan alentamista, verotuksen progression kiristämistä sekä pääomalle samaa verotusta kuin palkkatuloillekin.

Lakko koskisi julkista sektoria ja niitä varsin merkittäviä yksityisen sektorin osia, joilla hallitus ja työnantajat eivät ole noudattaneet viime syyskuussa neuvotellun kansallisen työehtosopimuksen määräyksiä mm. palkkojen osalta. ICTU:n  mukaan ei voi tulla kuuloonkaan, että palkkoja alennetaan samalla, kun omistajien voitot jäävät koskemattomiksi.

Irish Times: Ictu's Begg calls on Government to adopt three-year plan (25.2.09)

RTÉ: Unions to ballot on national strike (24.2.09)

Indymendia Ireland: Irish Congress Trade Union's Plan for a National Recovery (13.2.09)

Arviolta 120 000 ihmistä osallistui Dublinissa ammattiliittojen koolle kutsumaan mielenosoitukseen, jossa arvosteltiin hallituksen  talouspolitiikkaa ja leikkausaikeita.

Hallitus on talouskriisiin vedoten esittänyt, että noin 350 000:n julkisen sektorin työntekijän palkkoja on leikattava eläkkeiden rahoittamiseksi. Enimmillään palkanalennukset voisivat olla miltei 3 000 euroa vuodessa henkeä kohden. "Emme ole enää siinä asemassa, että voisimme rahoittaa palkkoja entiseen tapaan, kun tulot pienenevät", hallituksen tiedotteessa kerrottiin. Leikkauksilla esitetään säästettäväksi ensi hätään 1,4 miljardia euroa.

Pääministeri Brian Cowenin mukaan talous supistuu 10 prosenttia vuoteen 2010 mennessä, ja leikkausten kokonaismäärä nousee 15 miljardiin euroon seuraavan viiden vuoden kuluessa. "Jos emme onnistu käynnistämään leikkauksia tarpeeksi hyvin, vahingoitamme mainettamme kansainvälisten sijoittajien keskuudessa. Emme enää saisi lainaa yhtä helposti ja yhtä halvalla", hallituksen ennen mielenosoitusta antama tiedote varoitti.

Oppositiopuolueet ovat vaatineet uusien vaalien järjestämistä.

Irlannin talousihme luhistuu

Irlantia on viimeisen kymmenen vuoden aikana pidetty Euroopan talousihmeenä. Noin kymmenen prosentin vuosittainen talouskasvu perustui ulkomaisen pääoman, verohelpotusten, koulutetun työvöiman ja maltillisten palkankorotusten varaan, mutta talouskriisi on paljastanut tämän perustan kestämättömyyden.

Niinpä Irlannissakin on ajauduttu pankkien kansallistamiseen, kun Anglo Irish Bank otettiin valtion haltuun helmikuun puolivälissä. Royal Bank of Scotlandin äskettäisessä taloustilanneraportissa Irlanti sijoittui euroalueen viimeiseksi, ja maan pankkien tappioiden odotetaan kohoavan jopa 30 miljardiin euroon.

BBC: Huge protest over Irish economy (22.2.09)

The Guardian: Peak of protest (22.2.09)

Sunday Times: Economy protest fills Dublin streets (22.2.09)

AFP: Up to 120,000 protest in recession-hit Ireland (21.2.09)

Sunday Business Post: Ireland bottom of eurozone report into financial stability (15.2.09)

The Guardian: Anglo Irish Bank nationalised (15.2.09)

Britannian puolustusministeriön päätös muuttaa Pohjois-Irlanti normaaliksi sotilasalueeksi tammikuun alusta lukien ei vakuuta irlantilaisia republikaaneja.

Vaikka brittijoukkojen määrä Pohjois-Irlannissa onkin laskenut noin 30 000:sta nykyiseen viiteen tuhanteen, tarkoittaa nyt nähtävä normalisointi käytännössä vain noin kolmenkymmenen henkilön siirtymistä uuteen komentokeskukseen Skotlantiin. Tehtäviään lopettelevan komentaja Chris Brownin mukaan joukkojen määrä tulee jatkossakin säilymäänkin viiden tuhannen kieppeillä.

"Lukumäärissä mitaten kyseessä ei ole mikään vetäytyminen. Ainoa syy, jonka vuoksi meillä täytyi olla oma komentaja täällä, oli tuen antaminen paikallisille poliisivoimille, PSNI:lle. Halusin nähdä, että PSNI pystyy hoitamaan yleisen järjestyksen ylläpidon, ja saimme tarvittavat todisteet äskeisen kotiintuloparaatin yhteydessä Belfastissa", hän kertoi paikallisille TV-uutisille.

Vakauden lisääntyminen ei vetäytymisen todellinen syy

Kesällä 2007 alkaneen joukkojen osittaisen vetäytymisen viralliseksi syyksi kerrottiin rauhanprosessin aikaansama vakauden lisääntyminen. Todellinen syy kuitenkin paljastui lehdistölle vuodetusta muistiosta, jonka mukaan yleisesikunnan päällikkö, kenraali Richard Dannatt piti armeijan toimintakykyä pahasti heikentyneenä; samanaikaiset sotilasoperaatiot Afganistanissa ja Irakissa olivat venyttäneet brittiarmeijan kestokyvyn äärimmilleen.

Ironisesti brittiarmeija näyttää joutuneen Pohjois-Irlannista päästyään varsin samankaltaiseen tilanteeseen Irakissa ja Afganistanissa. Pohjois-Irlantia pitkään seurannut toimittaja Ed Moloney huomautti vajaa vuosi Irakin sodan alkamisen jälkeen, että olosuhteet ovat Irakissa huomattavasti vaikeammat kuin Pohjois-Irlannissa.

"Sodankäynnin pahimpana aikana briteillä oli 30 000 sotilasta taistelemassa IRA:ta vastaan. Pohjois-Irlannin väestö oli vain 1,5 miljoonaa", hän sanoi. IRA:n kannatus- ja rekrytointipohja oli kuitenkin tätäkin kapeampi. "Katolinen osa väestöstä oli vain noin 600 000 tai 700 000", Moloney huomautti.

Tasavaltalaiset eivät vakuuttuneita

Brittiarmeijan ja tiedotusvälineiden uutisoima normalisointi ei kuitenkaan vakuuta irlantilaisia tasavaltalaisia.

"Brittien tukikohdissa on 5 000 sotilasta eri puolilla Irlannin kuutta pohjoista maakuntaa, ja vuonna 2007 niille myönnettiin pysyvät erityisvaltuudet. Näihin valtuuksiin, jotka aiemmin olivat voimassa vain hätätilan aikana, sisältyy mm. oikeus pysäyttää, tarkastaa, kuulustella ja pidättää, samoin kuin oikeudet tunkeutua rakennuksiin ja tutkia ne, sekä ottaa haltuun omaisuutta", sanoo Irlannin pohjoisosan brittimiehitystä vastustava éirķgķ-järjestö.

"Jos brittihallitus ja sen kannattajat vakavissaan ovat sitä mieltä, että brittijoukkojen läsnäolo Irlannin kuudessa maakunassa ei poikkea mitenkään joukkojen läsnäolosta Skotlannissa, voi kysyä, miksi armeijalla ei sitten Skotlannissa ole vastaavia oikeuksia kuin täällä."

éirķgķ: Normality? By Whose Standards? (19.12.08)

UTV: Tropps scaled back in Northern Ireland (8.12.08)

BBC: Army ending its operation in NI (31.7.07)

Spiegel Online: British Military Leaves Northern Ireland (31.7.07)

Democracy Now!: Resisting Occupation: From Northern Ireland to Iraq (19.12.03)

Irlantilaiset yritykset tahkoavat keskimäärin 45.800 euron voitot työntekijää kohti vuosittain, kertoo maan toiseksi suurimman ammattijärjestön, Uniten, julkaisema raportti. Irlannin tilastokeskuksen tietoihin perustuva laskelma osoittaa, että vuosina 2000-2005 yritysten voitot kohosivat yli kaksinkertaisesti palkkoihin nähden.

Uniten aluesihteeri Jimmy Kellyn mukaan työnantajien väite kilpailukyvyn vaarantumisesta palkankorotusten seurauksena on valheellinen. "Nyt on selvinnyt että voitot ovat erityisen korkeita kaikilla aloilla, samalla kun palkat ovat jääneet kauas jälkeen", hän sanoi.

Irish Times: Irish firms make profit of €45,800 per worker, report says (2.7.08)

Irlannin hallitus vastustaa lainsäädäntöä, joka velvoittaisi työnantajat tunnustamaan ammattiliitot osapuoleksi työehtosopimusneuvotteluissa. Liitot ovat vaatineet lakia, sillä viime vuonna maan korkeimman oikeuden tekemä päätös antoi yrityksille mahdollisuuden käyttää "sisäisiä foorumeita" työriitojen selvittämiseen.

Elinkeino-, kauppa- ja työministeriön asiaa koskeva asiakirja suhtautuu kuitenkin vaatimukseen kielteisesti, koska lain säätäminen heikentäisi Irlannin mahdollisuuksia houkutella ulkomaisia sijoituksia.

The Irish Times: Government against mandatory recognition for trade unions (28.5.08)