Irlantilaiset pankit saattavat tarvita jopa 32 miljardia euroa pankkitukea, kertoi maan valtiovarainministeri Brian Lenihan viime tiistaina.

Irlanti kuuluu talouskriisissä pahiten kärsineiden EU-maiden joukkoon. Valtiovarainministeri Brian Lenihan kertoi tuen tarpeen ylittäneen hallituksenkin arviot, ja luonnehti selvityksen perusteella paljastunutta summaa "todella järkyttäväksi". Luvut huipentavat kehityksen, jonka aikana pankit myönsivät lainoja kiinteistöbisnekseen liikoja kyselemättä, EUobserver kirjoittaa.

32 miljardia vastaa viidennestä Irlannin kansantuotteesta. Pankkien roskalainat on otettu valtion perustamalle roskapankille, minkä hallitus toivoo palauttavan luottamuksen tappioita tehneisiin pankkeihin. Oppositio syytti pääministeri Brian Cowenia pankkikriisin aiheuttamisesta, mutta Cowen sanoi syyn löytyvän kansainvälisestä talouskriisistä.

"Maassa arvioidaan nyt olevan neljännesmiljoona tyhjää asuntoa, jotka rakennettiin ennen rahoituskriisiä ja pitkäaikaista taantumaa ja joihin ihmisillä ei ole enää varaa muuttaa asumaan", The Guardian kuvaa tilannetta.

EUobserver: Irish banks may need as much as €32 billion for losses (31.3.10)

The Guardian: Allied Irish Bank crisis blamed on 'special loans' to property developers (30.1.10)

Poliisien lakkoaikeet haastavat valtion auktoriteetin eikä hallitus aio tällaista suvaita, sanoi Irlannin oikeusministeri Dermot Ahern viime maanantaina.

Irlannin poliisien ammattiliitto ilmoitti maanantaina selvittävänsä jäsenistönsä lakkovalmiuden, kun neuvottelut julkisen sektorin ammattiliittojen ja hallituksen välillä olivat edellisellä viikolla kariutuneet. Oikeusministeri Dermot Ahern vastasi poliisien ilmoitukseen jo samana päivänä sanoen, että näiden aikomukset haastavat valtion auktoriteetin, ja että poliiseilla on vielä aikaa harkita asiaa. Mahdollinen lakko johtaisi ministerin mukaan vakaviin seurauksiin, kirjoittaa Irlannin yleisradioyhtiö RTÉ.

Irlannin lain mukaan poliisit eivät saa lakkoilla, mutta ammattiliiton puheenjohtaja PJ Stone sanoi, ettei hallitus saa enää kieltää poliiseilta tätä oikeutta. Asian periaatteellisen luonteen vuoksi liitto ei myöskään ole tiedustellut lainopillisia näkemyksiä asiassa.

Liitto kysyy nyt jäseniltään, olisivatko he valmiita pidättäytymään työnteosta maan ammattillisen keskusjärjestö ICTU:n mahdollisesti tulevaisuudessa järjestämien toimintapäivien aikana. ICTU on uhannut maan hallitusta pitkäkestoisilla toimenpiteillä, jos tämä ei peräänny aikeistaan leikata julkisen sektorin palkkamenoja.

Irish Times: Taoiseach reiterates warning over public sector pay strikes (10.12.09)

Irish Independent: Union says stoppages to force pay cut rethink (9.12.09)

RTÉ: GRA ballot 'challenge to authority of State' (7.12.09)

Yli 250 000 julkisen sektorin työntekijää oli lakossa hallituksen leikkaussuunnitelmia vastaan Irlannissa tiistaina.

Lakolla julkisen sektorin työntekijät vastustivat hallituksen aikomuksia vähentää 1,3 miljardia euroa julkisen sektorin palkkakustannuksista, kertoo The Morning Star. Kokonaisuudessaan leikkaukset käsittävät noin neljä miljardia euroa, ja lakkolaiset ovat luvanneet jatkotoimenpiteitä, ellei hallitus peräänny aikomuksistaan.

Lakko sulki viime tiistaina mm. koulut, sairaalat ja virastot päivän ajaksi, ja lehtitietojen mukaan se on suurin Irlannissa järjestetty lakko 30 vuoteen.

Myös tuhansia poliiseja oli tullut ilmaisemaan tukensa lakolle. "Neuvomme jäsenillemme on, että jos he eivät ole virantoimituksessa, heidän kannattaa tulla mukaan osoittamaan solidaarisuuttaan [lakkolaisille], koska heidän vaikeutensa ovat meidänkin vaikeuksiamme", sanoi Poliisien ammattiliiton pääsihteeri PJ Stone.

Irlanti on kärsinyt talouskriisissä pahasti. "Hallitus sanoi marraskuussa, että budjetin alijäämä nousee 14 prosenttiin ensi vuonna, miltei viisinkertaisesti enemmän kuin EU sallii, ellei se ryhdy toimenpiteisiin", kirjoittaa Bloomberg.com. "Ennusteen mukaan talous, joka kaksinkertaistui vuosina 1997-2007, supistuu 1,5 prosenttia vuonna 2010 supistuttuaan 7,5 prosenttia tänä vuonna."

The Morning Star Online: 250,000 Irish workers strike (24.11.09)

Bloomberg.com: Irish Workers Stage Biggest Strike in 30 Years (Update2) (24.11.09)

BBC: 250,000 Irish workers go on strike (24.11.09)

Irlannin hallitus on aikeissa maksaa EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisille, jotta nämä poistuisivat maasta.

Ulkomaalaisten poismuuton vauhdittamiseksi on vielä tänä vuonna tarjolla yhteensä 600 000 euroa porkkanarahaa, kertoo The Observerin haastattelema hallituksen edustaja. Hallitus ei ole halunnut ilmoittaa kokonaissummaa, jonka se aikoo käyttää hankkeeseen kaiken kaikkiaan tulevina vuosina.

Kansainvälisen talouslaman iskettyä Irlantia kovalla kädellä ovat ulkomaalaisvastaiset asenteet voimistuneet, ja ulkomaalaisista halutaankin nyt eroon. Hallituksen omien tilastojen mukaan Irlannissa asuvasta väestöstä noin 18 prosenttia ei ole maan kansalaisia, vaan on kotoisin Itä-Euroopasta, Kiinasta, Brasiliasta tai Länsi-Afrikasta.

"Suurin osa maahanmuuttajista, jotka saapuivat talouden huippuvuosina, houkuteltiin Irlantiin tekemään työtä rakennuksilla, vähittäismyynnissä ja turismisektorilla - aloilla, joilla Irlannin talous tulee kärsimään eniten", The Observer kirjoittaa.

"Hyvinä aikona se oli hienoa, mutta nyt meillä ei ole varaa nykyisen tilanteen jatkumiseen, ellei EU ala maksaa ei-kansalaisista", sanoi Limerickin kaupunginjohtaja Kevin Kiely viime viikolla.

The Observer: Irish government to pay immigrants to go home (15.11.09)

Enää 46 prosenttia irlantilaisista sanoo äänestävänsä Lissabonin sopimuksen puolesta, kertoo Irish Timesin teettämä mielipidekysely.

Sopimuksen kannattajien osuus on laskenut kesän aikana kahdeksan prosenttiyksikköä. Kyselyyn vastanneista 29 prosenttia aikoo äänestää ei, ja 25 prosenttia ei osannut sanoa asiasta mielipidettään. Erityisesti epätietoisten kasvava osuus on syönyt kannattajien rivejä.

Sopimuksen kannatus on suurinta hyvätuloisten ryhmässä, jossa sitä kannattaa 68 prosenttia, ja vain 16 prosenttia vastustaa. Pienentä kannatus taas on tuloasteikon toisessa päässä, sillä pienituloisimmista irlantilaisista sopimuksen puolesta kertoi äänestävänsä 32 prosenttia ja vastaan 35 prosenttia.

Porvaripuolueiden leirissä Fine Gaelin ja Fianna Fįilin äänestäjät ovat kyselyn mukaan selvästi sopimuksen kannalla. Työväenpuolueenkin äänestäjien keskuudessa kyllä-äänet voittavat, mutta eivät yhtä selvästi kuin porvaripuolueiden kannattajien keskuudessa. Vihreän puolueen äänestäjät ovat sopimusta vastaan puolueen omasta myönteisestä kannasta huolimatta, ja Sinn Féinin äänestäjät puolestaan tiukasti vastaan.

Irlanti äänestää Lissabonin sopimuksesta 2. lokakuuta. EU-komissio toivoo äänestyksestä myönteistä tulosta, sillä ilman kaikkien jäsenvaltioiden hyväksyntää Lissabonin sopimus ei tule voimaan. Voimaan tullessaan sopimus mm. lisäisi enemmistöpäätösten osuutta unionin päätöksenteossa ja nostaisi EU:n sisämarkkinoiden toimivuuden muiden tavoitteiden yläpuolelle. Irlantilaiset torjuivat sopimuksen vuosi sitten kansanäänestyksessä.

Irish Times: 46% back Lisbon Treaty after drop in support and rise in 'don't knows' (4.9.09)

EUobserver: Support for Lisbon Treaty drops in Ireland (4.9.09)

ILR: Joe Higgins MEP on Lisbon & Workers Rights (3.9.09)

EUROPA: Lissabonin sopimus. Kysymyksiä ja vastauksia

Dublinin kaupunginvaltuuston jäsen Louise Millihan on ilmoittanut eroavansa puolueestaan Sinn Féinistä, koska sen politiikka on ajautunut liian kauas tasavaltalaisen sosialismin ihanteista.

Viime perjataina puolueesta eronnut Millihan sanoi jatkavansa kaupunginvaltuustossa Ballyfermotin alueen edustajana, mutta itsenäisenä valtuutettuna. Millihan on aiemmin kuulunut Sinn Féinin puoluehallitukseen.

Eroamisen syyksi Millihan ilmoitti puolueen arvomaailman muutoksen. "Kun liityin Sinn Féiniin vuonna 1998, olin kuusitoistavuotias. Tuolloin uskoin puolueen olevan sitoutunut sen ohjelmassa mainittuihin tavoitteisiin, joihin kuului brittihallinnon lopettaminen Irlannissa sekä demokraattisen sosialistisen tasavallan perustaminen. On selvää, että asia ei tänä päivänä enää ole näin", hän sanoi lehdistötiedotteessaan.

Millihanin mukaan puolue on harjoittanut väärää politiikkaa mm. kansallisissa, sosiaalisissa ja taloudellisissa kysymyksissä, mistä johtuen puolueella ei enää ole paljonkaan annettavaa työtätekeville ihmisille. "Sinn Féin on viimeisen 12 vuoden aikana etääntynyt irlantilaisen tasavaltalaisen sosialismin arvoista, eikä enää ole valmis - tai kykenevä - haastamaan Britannian miehitystä pohjoisen Irlannin kuudessa maakunnassa tai vastustamaan läpimätää kapitalistista järjestelmää, joka aiheuttaa paljon vaikeuksia työtätekeville perheille kaikkialla Irlannissa", Millihan sanoi.

Sinn Féin on ollut tiiviissä yhteydessä Irlannin tasavaltalaisarmeija IRA:han, joka kävi kolme vuosikymmentä kestäneen sodan Iso-Britannian miehitystä vastaan Pohjois-Irlannissa. Sota päättyi vuonna 1998 solmittuun Belfastin sopimukseen, mutta sen aikaiset tapahtumat ovat edelleen kiinteä osa paikallista politiikkaa. Myös Irlannin tasavallan puolella pientä kannatusta nauttiva Sinn Féin on sittemmin noussut Pohjois-Irlannin toiseksi suurimmaksi puolueeksi, missä se on parhaillaan yhteishallituksessa brittiläismielisen Demokraattisen unionistipuolueen kanssa.

Indymedia Ireland: Cllr Louise Minihan resigns from Sinn Féin (17.7.09)

95 prosenttia EU:n jäsenmaista olisi hylännyt Lissabonin sopimuksen, jos siitä olisi järjestetty kansanäänestys, sanoo irlantilainen EU-komissaari Charlie McCreevy.

Irlannin entinen valtiovarainministeri, nykyinen EU:n sisämarkkinakomissaari McCreevy sanoo, että EU-maiden johto on kyllä hyvin perillä kansalaistensa vastahakoisuudesta. Hänen mukaansa lähinnä Brysselin byrokraateilla on epärealistisia käsityksiä Lissabonin sopimuksen suosiosta.

Irlanti äänesti Lissabonin sopimuksen hylkäämisen puolesta viime vuonna. Kielteisestä tuloksesta nousseen kohun vuoksi maassa järjestetään ensi syksynä uusi äänestys, josta toivotaan myönteistä tulosta. Kaikkien jäsenmaiden tulee hyväksyä Lissabonin sopimus, ennen kuin se astuu voimaan.

EUobserverin mukaan viimeaikaisten kyselyjen mukaan valtaosa irlantilaisista olisi asettumassa sopimuksen kannalle, samalla kun EU-johto on sopinut eräistä myönnytyksistä Irlannille. Myönnytyksiin kuuluu verotuksen itsenäisyys, sotilaallinen liittoutumattomuus sekä aborttilakien koskemattomuus.

McCreevy itsekin oli osa viimevuotista kohua, kun hän sanoi ettei ole lukenut Lissabonin sopimusta, eikä hänen mielestään kukaan muukaan järjissään oleva henkilö ole sitä lukenut.

Irlannin lisäksi menettely on kesken Saksassa, Puolassa ja Tshekin tasavallassa, joissa vahvistukseen tarvitaan vielä presidentin allekirjoitus. Tshekin presidentti Vįclav Klaus on ilmoittanut haluavansa katsoa ensin Irlannin kansanäänestyksen tuloksen. Klaus on myös sanonut, että Tshekin parlamentin tulisi saada hyväksyä myös Irlannille tehtävät myönnytykset, sillä ne muuttavat Lissabonin sopimusta.

EUobserver: Irish commissioner says EU Treaty would be rejected in most countries (19.6.09)

BBC: EU agrees Irish treaty compromise (19.6.09)

The Independent: Ireland set to win Lisbon Treaty concessions (19.6.09)

?eské Noviny: Guarantees for Ireland change Lisbon treaty - Czech president (20.6.09)

Irish Times: Klaus signals he will not sign Lisbon Treaty (25.11.08)

• Artikkelit

Toimittaja: Joonas Laine
Kuva: Slugger O'Toole (flickr) - CC-lisenssi

Maaliskuun alkupuolella Pohjois-Irlannin tasavaltalaisten aseelliset ryhmät surmasivat kahden päivän aikana kaksi brittisotilasta ja yhden poliisin. Ensimmäiset tapaukset yli vuosikymmeneen ovat herättäneet epäilyksiä 1998 alkaneen Pohjois-Irlannin rauhanprosessin kestävyydestä. Ongelman ydin on edelleen Iso-Britannian sotilaallinen läsnäolo alueella, jossa se on ollut siirtomaaherrana vuosisatoja. >>>

Irlannin talous supistuu 14 prosenttia vuoteen 2010 mennessä, ja työttömyys kohoaa 16,8 prosenttiin, ennustaa taloudellinen tutkimuslaitos ESRI.

Työttömyyden kohoaminen 17 prosenttiin merkitsisi lähes 300 000 työtöntä. ESRI huomauttaa, että vuoteen 2010 mennessä ennustettu 14 prosentin supistuminen olisi toteutuessaan historiallinen. "Tätä aikaisemmin suurin teollisuusmaan kärsimä supistuma 1930 luvun jälkeen on ollut Suomessa, jossa bruttokansantuote supistui 11 prosenttia vuosina 1990-1993."

Ennusteen laatijoiden mukaan näiden taloudellisten iskujen takana on Irlannin haavoittuva asema maailmantaloudessa sekä rakennussektorin päästäminen liian merkittäväksi osaksi maan taloutta. Valtion budjetin tasapainottamiseksi ESRI esittää mieluummin julkisen sektorin leikkauksia kuin veronkorotuksia.

Irish Times: Economy to shrink by 9.2% this year, says ESRI (29.4.09)

WSWS: Ireland: Unemployment expected to reach 17 percent (6.5.09)

The Independent: Ireland most exposed to global economic shocks (18.3.09)

Useat Irlannin hallituksen ministerit ovat sitä mieltä, että maan minipalkka on liian korkea ja että se ylläpitää korkeaa työttömyyttä. Asiasta kertoi Sunday Tribune.

Minimipalkka on Irlannissa 8,65 euroa tunnilta, ja se on lajissaan toiseksi korkein Euroopassa. Minimipalkkakysymys on vielä työtuomioistuimen käsittelyssä, mutta viimeinen sana on kuitenkin maan hallituksella. Ammattiliitot esittivät viime vuonna työtuomioistuimelle minimipalkan korotusta.

Asiasta mielipiteensä lausuneet ministerit ovat perustelleet minimin alentamista mm. sillä, että nykyinen taso rampauttaa pienten työnantajien kykyä palkata työvoimaa. Myös Isoon-Britanniaan kuuluvan Pohjois-Irlannin lähes 2 euroa alhaisempaa minimipalkkaa on käytetty perusteena Irlannin tasavallan minimitason alentamiselle.

Sunday Tribune: Reduction in minimum wage of €8.65 is 'inevitable' (12.4.09)