Ay-keskusjärjestö ICTU:n alustavien laskelmien mukaan palkkatyön osuus kansantulosta on laskenut 20 vuodessa 65 prosentista 50:een, kirjoittaa The Irish Times.

Irlannin ay-keskusjärestö ICTU:n ekonomisti Paul Sweeneyn alustavien laskemien mukaan palkkatyön osuus kansantulosta on Irlannissa laskenut vuoden 1990 65 prosentista nykyhetken 50 prosenttiin. Maailmanlaajuisesti palkkatyön osuus on keskimäärin 62 prosenttia, kirjoittaa The Irish Times.

Sweeneyn mukaan talouskriisin myötä on alkanut tulla näkyviin sukupolvien välinen palkkakuilu, kun esimerkiksi opettajien aloituspalkat ovat 25-30 prosenttia alhaisemman kuin kolme-neljä vuotta sitten. "Nykyinen sukupolvi on toisen maailmansodan jälkeen ensimmäinen, joka ei ansaitse enemmän kuin vanhempansa", Sweeney sanoi.

The Irish Timesin siteeraamien tilastojen mukaan vuosina 2006-2008 tuloerot kaventuivat, mutta vuosina 2009-2012 ne jälleen kasvoivat, vaikkakaan eivät tällä aikavälillä vielä ehtineet laskea vuoden 2006 tasolle.

The Irish Times: Two-tier workforce emerging as new employees taken on at lower pay rates (18.1.13)  

Yli 180 000 nuorta on muuttanut Irlannista ulkomaille vuonna 2008 alkaneen talouskriisin aikana, kirjoittaa The Financial Times.

Irlannista muuttaa edelleen tasaisesti ihmisiä ulkomaille pakoon kotimaansa taloudellisia oloja ja työttömyyttä, uutisoi The Financial Times. Huhtikuun 2011 ja 2012 välillä 87 000 ihmistä muutti Irlannista ulkomaille, ja edellisenäkin vuonna poismuuttajien määrä oli 82 000. 15-24 -vuotiaista nuorista on työttöminä lähes kolmannes, ja nuoret ovatkin erityisen valmiita lähtemään muualle: 182 000 alle kolmekymppistä on muuttanut pois Irlannista vuoden 2008 jälkeen.

Euroalueen työttömyys oli maaliskuussa 10,9 prosenttia, mikä merkitsee yli 17 miljoonaa työtöntä, kertovat Eurostatin tilastot.

Seitsemäntoista euroalueen maan työttömyys maaliskuussa, 10,9 prosenttia, oli jonkin verran korkeampi kuin kaikkien EU:n jäsenmaiden työttömyys, 10,2 prosenttia. Vuoden takaiseen verrattuna kumpikin on kuitenkin noussut melkein prosenttiyksiköllä. Euroalueella työttömiä oli 17,365 miljoonaa, koko EU:n alueella 24,772 miljoonaa.

Korkeinta työttömyys oli Espanjassa (24,1 prosenttia) ja Kreikassa (21,7 prosenttia). Muita keskiarvotyöttömyyden reippaasti ylittäviä maita olivat mm. Portugali (15,3%), Latvia (14,6%), Irlanti (14,5%) ja Liettua (14,3%).

Vähäisintä työttömyys taas oli Itävallassa (4,0%), Hollanissa (5,0%), Luxemburgissa (5,2%) ja Saksassa (5,6%).

Eurostat: Euro area unemployment rate at 10.9% (pdf) (2.5.2012)

EU-maiden talouskurisopimuksella estetään "ajatusrikosten" esiintyminen talouskeskustelussa, kirjoittaa Fintan O'Toole Irish Timesissa.

Euroopan unionin jäsenmaat Iso-Britanniaa ja Tšekin tasavaltaa lukuunottamatta hyväksyivät tammikuun lopussa omaa budjettivaltaansa rajoittavan sopimuksen, josta tulee osa hyväksyjämaiden lainsäädäntöä. Irlannissa tämän ns. talouskurisopimuksen hyväksymisestä joudutaan äänestämään. Fintan O'Toolen mukaan maassa päästään nyt päättämään, tehdäänkö osasta taloustieteellistä ajattelua "ajatusrikos".

"Tietynlainen ajattelutapa ollaan tekemässä laittomaksi. Kyseessä ei ole natsismi tai rasismi eikä muukaan vihaa tihkuva ideologia, vaan kyseessä oleva ajatussuuntaus oli toisen maailmansodan jälkeen vuosikymmeniä vallitseva taloudellinen itsestäänselvyys suuressa osassa kehittynyttä maailmaa. Kyseessä on John Maynard Keynesin filosofia."

O'Toolen mukaan talouskriisin varjolla oikeisto on kirjaamassa omaa oppiaan laiksi. "Vaikka oltaisiin sitä mieltä, että keynesiläinen ajattelu on virheellistä, onko todella järkevää kohottaa muodikas oppirakennelma rangaistuksen uhalla noudatettavan lain asemaan?" Talouskurisopimus vaatii budjettialijäämät käytännössä poistettaviksi kokonaan, mikä on

Tosiasioina esiintyvä oikeistomielipide ei O'Toolen mielestä kuitenkaan kestä lähempää tarkastelua.

"Niin sanottu rakenteellinen alijäämä on monimutkaisesta datasta tehty hyvin kiistanalainen tulkinta, ja on mieletöntä yrittää tehdä siitä lainopillinen käsite. Mikä vielä tärkeämpää: on keskustelun asia, mitä pidetään kestävänä julkisen velan tasona, ja vastaus riippuu aina olosuhteista kuten talouskasvusta, väestökehityksestä, poliittisesta vakaudesta."

O'Toole viittaa Japaniin, jossa julkinen velka on 230 prosenttia bruttokansantuotteesta, ja ylittää lähes nelinkertaisesti euroalueella periaatteessa noudatettavan rajan. "Markkinat, joiden arviota kaikkien odotetaan palvovan totuutena, eivät tunnu välittävän siitä: Japanin 10-vuotisten velkakirjojen korko on alle prosentin. Riippuu olosuhteista eikä velan absoluuttisesta määrästä, ollaanko kriisissä vai ei."

Irish Times: Treaty seeks to outlaw one side of the debate (6.3.12)

RTÉ News: Two opinion polls suggest support for treaty (5.3.12)

Corporate Europe Observatory: 10 things you need to know about the 'Fiscal Compact' (1.3.12)

Irlannissa järjestetään kansanäänestys EU:n talouskurisopimuksesta, kirjoittaa Irish Times.

Helmikuussa hyväksytystä EU:n talouskurisopimuksesta ei tullut EU-sopimusta, koska Iso-Britannia ja Tšekin tasavalta kieltäytyivät allekirjoittamasta sitä. Näin EU-sopimuksilta vaadittava yksimielisyysvaatimus ei täyttynyt, ja sopimus on näin ollen vain allekirjoittajavaltioiden välinen. EU-sopimusten velvoitteista ei Irlannissa tarvitse järjestää kansanäänestystä, mutta valtiosopimusten kanssa asia voi olla toisin. Pääministeri Enda Kenny ilmoitti saamansa lainopillisen neuvon perusteella tiistaina, että talouskurisopimuksesta järjestetään kansanäänestys, kirjoittaa Irish Times.

"Luotan vahvasti siihen, että kun [sopimuksen] tärkeys ja hyödyt kerrotaan irlantilaisille, he hyväksyvät sen äänestämällä 'kyllä' taloudellisen vakauden ja uuden nousun puolesta", Kenny sanoi.

Sopimus, josta tulee osa jäsenmaiden lainsäädäntöä, jopa perustuslakia, velvoittaa käytännössä poistamaan budjettialijäämät.

"Irlannin päätös yllätti maan EU-kumppanit", EUobserver kirjoittaa. "Erityisesti se yllätti saksalaiset, sillä Eurooppa-asioiden ministeri Michael Link oli myöntänyt viime viikolla, että talouskurisopimus oli suunniteltu sitä silmällä pitäen, ettei siitä tarvitsisi järjestää Irlannissa kansanäänestystä."

Irlanti hylkäsi vuonna 2001 Nizzan sopimuksen ja vuonna 2008 Lissabonin sopimuksen kansanäänestyksessä. Kummastakin järjestettiin seuraavana vuonna uusi äänestyskerta, jolloin hallitus sai mieleisensä tuloksen. Nyt järjestettävä kansanäänestys ei estä taloussopimuksen voimaantuloa, mutta Irlannille se merkitsisi muutosta nykytilanteeseen.

"Sopimuksen torjuminen voisi olla vahingollinen Dublinin pidemmän aikavälin näkymien kannalta ja saattaa maan sitoutumisen yhteisvaluuttaan epäilyksenalaiseksi", Irish Times summaa. "Joulukuussa valtiovarainministeri Michael Noonan sanoi, että sopimuksesta äänestäminen olisi käytännössä kansanäänestys Irlannin jäsenyydestä eurossa. Sopimuksen torjuminen merkitsisi myös sitä, että Dublina ei voisi käyttää Euroopan vakausmekanismia, euroalueen nykyisen pelastusrahaston pysyvää seuraajaa".

Jotkut ovat nähneet kansanäänestyksestä koituvan vaaraa myös koko euroalueelle. Heihin lukeutuu muun muassa lontoolaisen Standard Chartered Bankin ekonomisti Thomas Costerg.

"Euroalueella on jo kädet täynnä työtä Kreikan kanssa", Costerg kertoi uutistoimisto Bloombergille. "Uuden rintaman avaaminen Irlannissa juuri nyt ei ole hyvä, se voi lisätä epävarmuutta euroalueen tulevaisuudesta sen reunamilla."

EUobserver: Irish to vote as treaty is outside normal EU structures (29.2.12)

Bloomberg.com: Irish Open New Front in European Debt Crisis as Treaty Vote Plays on Euro (29.2.12)

Irish Times: Referendum to be held on European fiscal compact (28.2.12)

European Council: The fiscal compact ready to be signed

Euroopan keskuspankin edustaja on vaatinut Irlannilta lisäleikkauksia maan budjettivajeen pienentämiseksi, kertoo uutistoimisto Reuters.

Euroopan keskuspankin (EKP) hallituksen äskettäin eronnut saksalaisjäsen Jürgen Stark vaati hetkeä ennen eroamistaan Irlannin hallitusta ryhtymään lisäleikkauksiin, sillä hänen mukaansa ensi vuodelle kaavaillut 3,6 miljardin euron leikkaukset eivät riitä.

"Poliittisesta näkökulmasta - johon en periaatteessa ota kantaa - on otettava huomioon, että joissakin Irlantia rahallisesti tukevissa euroalueen maissa julkisen sektorin palkat ovat huomattavasti alhaisemmat [kuin Irlannissa]", Stark sanoi. "Tämä on korjattava."

Irlanti on leikannut julkisen sektorin palkkoja noin 15 prosenttia vuoden 2008 jälkeen. Nykyinen hallitus on luvannut olla leikkaamatta palkkoja ja työpaikkoja enää lisää, jos ammattiliitot edelleen suostuvat vapaaehtoisiin eroratkaisuhin ja pitempiin työaikoihin, kertoo Reuters.

Reuters: ECB's Stark tells Ireland to ramp up austerity (12.9.11)

Vasemmisto on voittannut Irlannin parlamenttivaaleissa enemmistön Dublinin edustajapaikoista ensimmäistä kertaa maan historiassa, kirjoittaa Irish Times.

Irlannissa järjestettiin talouskriisin vuoksi ennenaikaiset parlamenttivaalit viime viikonloppuna. Vaikka maata hallinnut keskustalainen valtapuolue Fianna Fáil kärsi murskatappion, pysynevät ohjakset edelleen porvarillisten tahojen käsissä, sillä Fianna Fáilin ryvettyminen talouskriisin vuoksi nosti suurimman puolueen asemaan kristillisdemokraattinen Fine Gaelin.

Tästä huolimatta myös vasemmiston puolueet nostivat kannatustaan selvästi. Ääntenlasku koko maata koskien on vielä kesken, mutta pääkaupunki Dublinissa jaossa olleista paikoista vasemmistopuolueet ovat jo varmistaneet enemmistön, kirjoittaa Irish Times.

"Muutos pääkaupungin 47:n paikan poliittisessa edustuksessa on dramaattinen ja merkitsee laadullista muutosta, ja se on myös ideologisempi kuin missään muualla. Dublinissa vasemmistopuolueet, siis Työväenpuolue, Yhdistynyt vasemmistoliitto ULA ja Sinn Féin, pitävät nyt hallussaan selvää enemmistöä eli 26 paikkaa (saatuaan 44 % äänistä) ensimmäistä kertaa."

Työväenpuolue kaksinkertaisti paikkamääränsä Dublinissa kahdeksaantoista, ja Sinn Feín sekä ULA saivat neljä paikkaa kumpikin. Sinn Féinillä oli aiemmin yksi paikka, ULA:lla ei yhtään. Luoteis-Dublin meni ensimmäistä kertaa kokonaisuudessaan vasemmistolle.

Sinn Féin on ollut tunnetumpi Iso-Britanniaan kuuluvassa Pohjois-Irlannissa, missä se on paikallisparlamentin toinen valtapuolue. Puolueella on ollut tiettyjä yhteyksiä vuonna 2005 aseellisen toiminnan lopettamisesta ilmoittaneeseen Irlannin tasavaltalaisarmeija IRA:han, ja se kannattaa Pohjois-Irlannin ja Irlannin tasavallan yhdistämistä.

Vaaliohjelmaassaan Sinn Féin kannatti mittavia investointeja työpaikkojen luomiseksi, leikkausten peruuttamista, rikkaiden verotuksen kiristämistä ja aidosti avoimen hallintojärjestelmän luomista. Sinn Féin oli ainoa puolue edellisessä parlamentissa, joka ei suostunut allekirjoittamaan hallitus- ja oppositiopuolueiden laatimaa leikkauslistaa. Myös hallituspuolue vihreät sekä opposition Työväenpuolue hyväksyivät listan.

Yhdistynyt vasemmistoliitto ULA syntyi viime marraskuussa, kun People Before Profits Alliance, trotskilaisen CWI-internationaalin jäsenjärjestö Sosialistinen puolue sekä Workers and Unemployed Action Group perustivat sen vaalipuolueekseen.

Ohjelmassaan ULA torjui kaikki leikkaukset, eikä sen mukaan Irlannin ongelmiin löydy oikeudenmukaista ratkaisua kapitalististen markkinoiden pohjalta. ULA myös asettautuu vaihtoehdoksi valtapuolueille "kuten myös Työväenpuolueelle ja Sinn Féinille, jotka niin ikään hyväksyvät kapitalistiset markkinat ja kieltäytyvät sulkemasta pois mahdollisuutta yhteishallitukseen oikeistopuolueiden kanssa".

Työväenpuolueesta povataan Fine Gaelin hallituskumppania, ja puolue on myös itse ilmoittanut olevansa tähän valmis. "Jos Fine Gael haluaa seuraavalle viisivuotiskaudelle hallituksen, joka on vahva, vakaa ja tuo yhteen kaksi suurinta puoluetta kansalliseen yhteishallitukseen, Työväenpuolue on valmis tekemään osansa", puolueen johtaja Eamon Gilmore sanoi.

Uutissivusto Slugger O'Toolen Mick Fealty esittää asiasta oman tulkintansa.

"Heistä tulee pienempi osapuoli (perinteisesti "lokasuojan" osa) hallitukseen, joka joutuu tekemään melkoisen vaikeita päätöksiä, ja tästä he joutuvat lähes varmasti laajemman vasemmiston arvostelun kohteeksi."

Irish Times: Fianna Fáil massacred as left secures first majority (28.2.11)

Slugger O'Toole: #GE11 Profile: Sinn Fein achieves national currency… (28.2.11)

BBC: Fine Gael and Labour Irish coalition talks end (28.2.11)

Slugger O'Toole: #GE11 Profile: Labour now the second largest party in the State… (27.2.11)

Programme of the United Left Alliance: Building a Real Political Alternative

Sinn Féin: There is a Better Way (pdf)

Irlanti menettää noin 100 000 ihmistä poismuuton seurauksena vuosina 2010-2012, arvioi irlantilainen tutkimuslaitos ESRI.

Maastamuutto Irlannista tulee vuosina 2010-2012 olemaan korkeammalla tasolla kuin 1980-luvulla, jolloin huippuvuonna 1989 maasta muutti 44 000 henkeä, arvioi Economic and Social Research Institute (ESRI). "Ennusteemme 50 000 hengen vuosittaisesta nettomuutosta pois maasta on siis historiallinen, vaikkakin sen pohjana on laajempi väestö", tutkimuslaitoksen tiedote kirjoittaa.

Maastamuuton taustalla ovat Irlannin talousvaikeudet. Työttömyyden odotetaan parin seuraavan vuoden aikana pysyttelevän noin 13 prosentissa, ja tästä johtuen monet lähtevät muualle etsimään työtä. Erityisesti Australia on suosittu muuttokohde, kirjoittaa Lisa O'Carroll The Guardianissa.

The Guardian: Irish emigration worse than 1980s (20.1.11)

ESRI: Quarterly Economic Commentary, Winter 2010 (20.1.11)

• Artikkelit

Teksti: Dimitris Mizaras
Kuva: Halema`uma`u vent, Mila Zinkova. Creative Commons Attribution-Share Alike.
Sana kriisi on aiheuttanut suurta hämmennystä ennen muuta niille, jotka sitä käyttävät. Suurin osa asiantuntijoista määrittelee sanaa tarkemmin; on velkakriisejä, asuntolainakriisejä, fiskaalisia kriisejä, teknologiankuplakriisejä, pankkikriisejä, luottokriisejä, valuuttakriisejä, pörssikriisejä, öljykriisejä jne. Sen lisäksi on eri maiden kriisejä: on Kreikan, Latinalaisen Amerikan, Venäjän, Irlannin ja Kaukoidän kriisejä. Valtiotieteen tohtori Juha Tarkan mukaan eri kriisien taustalla voi olla yhteisiä tekijöitä, mutta kriisit eivät ole ”veljiä keskenään”. On totta että mikään kriisi ei ole identtinen tapaus toisen kriisin kanssa, ei edes samassa maassa eri aikana. Mitä porvarilliset analyytikot eivät näe on se, että kapitalismissa voi olla laadultaan kahdenlaisia eri kriisejä. On järjestelmän kasvuvaiheen ns. toistuvat (sykliset) kriisit ja rappiovaiheen rakenteelliset systeemikriisit. >>>

Irlannin parlamentti päätti perjantaina alentaa lainmukaista minimipalkkaa 8,65 eurosta tunnilta 7,65 euroon, kirjoittaa Irish Independent.

Irlannin valtiovarainministeri Brian Lenihanin mukaan alennus koskee ainoastaan lainmuutoksen jälkeen työhön otettavia henkilöitä ja että jo töissä olevien palkkoja ei alenneta. Oppositio vastusti kuitenkin hallituksen esitystä sanoen, että lakimuutos johtaa nyt minimipalkalla työssä olevien erottamiseen ja heidän palkkaamiseensa takaisin uudella, alemmalla minimipalkalla.

Ay-keskusjärjestö ICTU:n pääsihteeri David Begg tuomitsi päätöksen jyrkästi. "Leikkaamalla minimipalkkaa hallitus mielistelee Irlannin bisneseliitin pahimpia saalistajia. On selvää, että alennuksesta johtuva summa, 40 euroa viikossa, menee suoraan työtätekevien köyhien taskusta Irlannin yhteiskunnan pahimpien työnantajien taskuihin."

Irish Independent: Workers 'will be replaced' by staff on new minimum wage (11.12.10)

ICTU: MINIMUM WAGE CUT IS OUR ‘DAY OF SHAME’ (10.12.10)