Euroopan keskuspankin edustaja on vaatinut Irlannilta lisäleikkauksia maan budjettivajeen pienentämiseksi, kertoo uutistoimisto Reuters.

Euroopan keskuspankin (EKP) hallituksen äskettäin eronnut saksalaisjäsen Jürgen Stark vaati hetkeä ennen eroamistaan Irlannin hallitusta ryhtymään lisäleikkauksiin, sillä hänen mukaansa ensi vuodelle kaavaillut 3,6 miljardin euron leikkaukset eivät riitä.

"Poliittisesta näkökulmasta - johon en periaatteessa ota kantaa - on otettava huomioon, että joissakin Irlantia rahallisesti tukevissa euroalueen maissa julkisen sektorin palkat ovat huomattavasti alhaisemmat [kuin Irlannissa]", Stark sanoi. "Tämä on korjattava."

Irlanti on leikannut julkisen sektorin palkkoja noin 15 prosenttia vuoden 2008 jälkeen. Nykyinen hallitus on luvannut olla leikkaamatta palkkoja ja työpaikkoja enää lisää, jos ammattiliitot edelleen suostuvat vapaaehtoisiin eroratkaisuhin ja pitempiin työaikoihin, kertoo Reuters.

Reuters: ECB's Stark tells Ireland to ramp up austerity (12.9.11)

Vasemmisto on voittannut Irlannin parlamenttivaaleissa enemmistön Dublinin edustajapaikoista ensimmäistä kertaa maan historiassa, kirjoittaa Irish Times.

Irlannissa järjestettiin talouskriisin vuoksi ennenaikaiset parlamenttivaalit viime viikonloppuna. Vaikka maata hallinnut keskustalainen valtapuolue Fianna Fáil kärsi murskatappion, pysynevät ohjakset edelleen porvarillisten tahojen käsissä, sillä Fianna Fáilin ryvettyminen talouskriisin vuoksi nosti suurimman puolueen asemaan kristillisdemokraattinen Fine Gaelin.

Tästä huolimatta myös vasemmiston puolueet nostivat kannatustaan selvästi. Ääntenlasku koko maata koskien on vielä kesken, mutta pääkaupunki Dublinissa jaossa olleista paikoista vasemmistopuolueet ovat jo varmistaneet enemmistön, kirjoittaa Irish Times.

"Muutos pääkaupungin 47:n paikan poliittisessa edustuksessa on dramaattinen ja merkitsee laadullista muutosta, ja se on myös ideologisempi kuin missään muualla. Dublinissa vasemmistopuolueet, siis Työväenpuolue, Yhdistynyt vasemmistoliitto ULA ja Sinn Féin, pitävät nyt hallussaan selvää enemmistöä eli 26 paikkaa (saatuaan 44 % äänistä) ensimmäistä kertaa."

Työväenpuolue kaksinkertaisti paikkamääränsä Dublinissa kahdeksaantoista, ja Sinn Feín sekä ULA saivat neljä paikkaa kumpikin. Sinn Féinillä oli aiemmin yksi paikka, ULA:lla ei yhtään. Luoteis-Dublin meni ensimmäistä kertaa kokonaisuudessaan vasemmistolle.

Sinn Féin on ollut tunnetumpi Iso-Britanniaan kuuluvassa Pohjois-Irlannissa, missä se on paikallisparlamentin toinen valtapuolue. Puolueella on ollut tiettyjä yhteyksiä vuonna 2005 aseellisen toiminnan lopettamisesta ilmoittaneeseen Irlannin tasavaltalaisarmeija IRA:han, ja se kannattaa Pohjois-Irlannin ja Irlannin tasavallan yhdistämistä.

Vaaliohjelmaassaan Sinn Féin kannatti mittavia investointeja työpaikkojen luomiseksi, leikkausten peruuttamista, rikkaiden verotuksen kiristämistä ja aidosti avoimen hallintojärjestelmän luomista. Sinn Féin oli ainoa puolue edellisessä parlamentissa, joka ei suostunut allekirjoittamaan hallitus- ja oppositiopuolueiden laatimaa leikkauslistaa. Myös hallituspuolue vihreät sekä opposition Työväenpuolue hyväksyivät listan.

Yhdistynyt vasemmistoliitto ULA syntyi viime marraskuussa, kun People Before Profits Alliance, trotskilaisen CWI-internationaalin jäsenjärjestö Sosialistinen puolue sekä Workers and Unemployed Action Group perustivat sen vaalipuolueekseen.

Ohjelmassaan ULA torjui kaikki leikkaukset, eikä sen mukaan Irlannin ongelmiin löydy oikeudenmukaista ratkaisua kapitalististen markkinoiden pohjalta. ULA myös asettautuu vaihtoehdoksi valtapuolueille "kuten myös Työväenpuolueelle ja Sinn Féinille, jotka niin ikään hyväksyvät kapitalistiset markkinat ja kieltäytyvät sulkemasta pois mahdollisuutta yhteishallitukseen oikeistopuolueiden kanssa".

Työväenpuolueesta povataan Fine Gaelin hallituskumppania, ja puolue on myös itse ilmoittanut olevansa tähän valmis. "Jos Fine Gael haluaa seuraavalle viisivuotiskaudelle hallituksen, joka on vahva, vakaa ja tuo yhteen kaksi suurinta puoluetta kansalliseen yhteishallitukseen, Työväenpuolue on valmis tekemään osansa", puolueen johtaja Eamon Gilmore sanoi.

Uutissivusto Slugger O'Toolen Mick Fealty esittää asiasta oman tulkintansa.

"Heistä tulee pienempi osapuoli (perinteisesti "lokasuojan" osa) hallitukseen, joka joutuu tekemään melkoisen vaikeita päätöksiä, ja tästä he joutuvat lähes varmasti laajemman vasemmiston arvostelun kohteeksi."

Irish Times: Fianna Fáil massacred as left secures first majority (28.2.11)

Slugger O'Toole: #GE11 Profile: Sinn Fein achieves national currency… (28.2.11)

BBC: Fine Gael and Labour Irish coalition talks end (28.2.11)

Slugger O'Toole: #GE11 Profile: Labour now the second largest party in the State… (27.2.11)

Programme of the United Left Alliance: Building a Real Political Alternative

Sinn Féin: There is a Better Way (pdf)

Irlanti menettää noin 100 000 ihmistä poismuuton seurauksena vuosina 2010-2012, arvioi irlantilainen tutkimuslaitos ESRI.

Maastamuutto Irlannista tulee vuosina 2010-2012 olemaan korkeammalla tasolla kuin 1980-luvulla, jolloin huippuvuonna 1989 maasta muutti 44 000 henkeä, arvioi Economic and Social Research Institute (ESRI). "Ennusteemme 50 000 hengen vuosittaisesta nettomuutosta pois maasta on siis historiallinen, vaikkakin sen pohjana on laajempi väestö", tutkimuslaitoksen tiedote kirjoittaa.

Maastamuuton taustalla ovat Irlannin talousvaikeudet. Työttömyyden odotetaan parin seuraavan vuoden aikana pysyttelevän noin 13 prosentissa, ja tästä johtuen monet lähtevät muualle etsimään työtä. Erityisesti Australia on suosittu muuttokohde, kirjoittaa Lisa O'Carroll The Guardianissa.

The Guardian: Irish emigration worse than 1980s (20.1.11)

ESRI: Quarterly Economic Commentary, Winter 2010 (20.1.11)

• Artikkelit

Teksti: Dimitris Mizaras
Kuva: Halema`uma`u vent, Mila Zinkova. Creative Commons Attribution-Share Alike.
Sana kriisi on aiheuttanut suurta hämmennystä ennen muuta niille, jotka sitä käyttävät. Suurin osa asiantuntijoista määrittelee sanaa tarkemmin; on velkakriisejä, asuntolainakriisejä, fiskaalisia kriisejä, teknologiankuplakriisejä, pankkikriisejä, luottokriisejä, valuuttakriisejä, pörssikriisejä, öljykriisejä jne. Sen lisäksi on eri maiden kriisejä: on Kreikan, Latinalaisen Amerikan, Venäjän, Irlannin ja Kaukoidän kriisejä. Valtiotieteen tohtori Juha Tarkan mukaan eri kriisien taustalla voi olla yhteisiä tekijöitä, mutta kriisit eivät ole ”veljiä keskenään”. On totta että mikään kriisi ei ole identtinen tapaus toisen kriisin kanssa, ei edes samassa maassa eri aikana. Mitä porvarilliset analyytikot eivät näe on se, että kapitalismissa voi olla laadultaan kahdenlaisia eri kriisejä. On järjestelmän kasvuvaiheen ns. toistuvat (sykliset) kriisit ja rappiovaiheen rakenteelliset systeemikriisit. (lisää...)

Irlannin parlamentti päätti perjantaina alentaa lainmukaista minimipalkkaa 8,65 eurosta tunnilta 7,65 euroon, kirjoittaa Irish Independent.

Irlannin valtiovarainministeri Brian Lenihanin mukaan alennus koskee ainoastaan lainmuutoksen jälkeen työhön otettavia henkilöitä ja että jo töissä olevien palkkoja ei alenneta. Oppositio vastusti kuitenkin hallituksen esitystä sanoen, että lakimuutos johtaa nyt minimipalkalla työssä olevien erottamiseen ja heidän palkkaamiseensa takaisin uudella, alemmalla minimipalkalla.

Ay-keskusjärjestö ICTU:n pääsihteeri David Begg tuomitsi päätöksen jyrkästi. "Leikkaamalla minimipalkkaa hallitus mielistelee Irlannin bisneseliitin pahimpia saalistajia. On selvää, että alennuksesta johtuva summa, 40 euroa viikossa, menee suoraan työtätekevien köyhien taskusta Irlannin yhteiskunnan pahimpien työnantajien taskuihin."

Irish Independent: Workers 'will be replaced' by staff on new minimum wage (11.12.10)

ICTU: MINIMUM WAGE CUT IS OUR ‘DAY OF SHAME’ (10.12.10)

Maksamattomat asuntovelat saattavat romahduttaa Irlannin talouden, sanoo Dublinin yliopiston taloustieteen professori Morgan Kelly.

Irlannin talousvaikeudet ovat syvenemässä edelleen, ja maan saatavilla olevan lainarahan korot nousivat uuteen ennätykseen. Maan kymmenvuotisten velkakirjojen tuotto nousi yli kahdeksaan prosenttiin, mikä on selvästi enemmän kuin lainan kustannukset EU:n kriisirahastosta, kirjoittaa The Guardian.

Dublinin yliopiston taloustieteen professori Morgan Kelly varoittaa, että kansalaisten kärsivällisyys ei jatku enää pitkään. "Lainaajien keskuudessa yleistyvä näkemys on, että siinä missä he toimivat sääntöjen mukaan, pankit rikkoivat niitä, kun ne kyynisesti suostuttelivat heidät ottamaan asuntovelkoja, joihin heillä ei ollut varaa", Kelly kirjoittaa Irish Timesissa.

Kellyn mukaan talouskriisin ja pankkien pelastamisen kustannukset ovat paljon korkeammat kuin hallitus myöntää, noin 70 miljardia euroa. "Hallituksen kaavailemat 15 miljardin leikkaukset eivät ole mitään pankeille lapioitavaan 70 miljardiin euroon verrattuna, ja sen rinnalla leikkaussuunnitelmat näyttävätkin täysin turhilta. Mitä järkeä on järjestellä kansituoleja, kun pankkitappioiden jäävuori upottaa meidät joka tapauksessa?" hän kysyy.

Kelly joutui vuonna 2007 rankan arvostelun kohteeksi, kun hän varoitti asuntokuplasta.

The Guardian: Ireland's new toxic loans will spark social conflict, says economist (8.11.10)

Irish Times: If you thought the bank bailout was bad, wait until the mortgage defaults hit home (8.11.10)

Portugalin hallitus on epäonnistunut leikkauslistan läpiviemisessä, ja Irlannin hallitus on ilmoittanut tarpeesta menojen lisäkarsintaan, kirjoittaa EUobserver.

Portugalin sosialistipuolueen (PS) johtama vähemmistöhallitus epäonnistui viime keskiviikkona laatimansa leikkauslistan läpiviemisessä, kun opposition keskustaoikeistolainen sosiaalidemokraattipuolue (PSD) katkaisi neuvottelut. "Jos parlamentti ei hyväksy toimenpiteitä marraskuun loppuun mennessä, [pääministeri José] Sócrates saattaa jopa erota", EUobserver kirjoittaa. Portugalin budjettialijäämä oli viime vuonna 9,3 prosenttia, kun euroalueen virallinen maksimi on 3 prosenttia.

Myöskään Irlannin tilanne ei näyttäisi olevan paranemassa. Maan hallitus ilmoitti keskiviikkona, että sen on kasvatettava vuosille 2011-2014 kaavailemiensa leikkausten määrää. Suunnitelmat merkitsevät leikkausten kaksinkertaistamista 15 miljardiin euroon. Pääministeri Brian Cowen myönsi, että leikkaukset voivat vaarantaa talouskasvun, mutta ilman niitä Irlannille ei ehkä lainata rahaa enää lainkaan. Maan budjettialijäämä on ennätykselliset 32 prosenttia, EUobserver kirjoittaa.

EUobserver: Portugal and Ireland inch closer to financial disaster (28.10.10)

Irlannin valtiovarainministerin vakuuttelujen mukaan maa ei tarvitse Kreikan mallin mukaista tukipakettia, kirjoittaa EUobserver.

Irlanti on ollut yksi euromaiden pahimmista ongelmatapauksista Kreikan, Portugalin ja Espanjan ohella. Maa joutui talouskriisin kurimuksessa kansallistamaan vaikeuksiin joutuneen Anglo Irish -pankin, jonka pelastamiseen tarvittava tuoreen pääoman määrä arvioidaan 25-35 miljardin euron välille. 25 miljardia on 19 prosenttia Irlannin kansantuotteesta.

Maan valtiovarainministeri Brian Lenihan on kuitenkin pyrkinyt vakuuttamaan, ettei Irlannilla ole tarvetta Kreikan mallin mukaiseen EU:n tukipakettiin. Maailman talouslehdistössä on epäilty Irlannin olevan euroalueen seuraava Kreikka.

"Hallituksen vaihtoehdot ovat joko pankin toimintojen alasajaminen tai sen jakaminen kahteen osaan, 'hyvään' ja 'huonoon' pankkiin. Anglo Irishin johto on esittänyt jälkimmäistä vaihtoehtoa", kirjoittaa EUobserver. Verkkolehdelle puhuneen talousanalyytikon, Tom McDonnellin, mukaan Anglo Irishin hoitokustannukset tulevat seuraavan kymmenen vuoden aikana muodostamaan valtion neljänneksi suurimman kuluerän sosiaaliturvan, terveydenhuollon ja koulutuksen jälkeen.

EUobserver: Ireland insists not on same road as Greece despite ballooning bank debt (6.9.10)

Irlantilaiset pankit saattavat tarvita jopa 32 miljardia euroa pankkitukea, kertoi maan valtiovarainministeri Brian Lenihan viime tiistaina.

Irlanti kuuluu talouskriisissä pahiten kärsineiden EU-maiden joukkoon. Valtiovarainministeri Brian Lenihan kertoi tuen tarpeen ylittäneen hallituksenkin arviot, ja luonnehti selvityksen perusteella paljastunutta summaa "todella järkyttäväksi". Luvut huipentavat kehityksen, jonka aikana pankit myönsivät lainoja kiinteistöbisnekseen liikoja kyselemättä, EUobserver kirjoittaa.

32 miljardia vastaa viidennestä Irlannin kansantuotteesta. Pankkien roskalainat on otettu valtion perustamalle roskapankille, minkä hallitus toivoo palauttavan luottamuksen tappioita tehneisiin pankkeihin. Oppositio syytti pääministeri Brian Cowenia pankkikriisin aiheuttamisesta, mutta Cowen sanoi syyn löytyvän kansainvälisestä talouskriisistä.

"Maassa arvioidaan nyt olevan neljännesmiljoona tyhjää asuntoa, jotka rakennettiin ennen rahoituskriisiä ja pitkäaikaista taantumaa ja joihin ihmisillä ei ole enää varaa muuttaa asumaan", The Guardian kuvaa tilannetta.

EUobserver: Irish banks may need as much as €32 billion for losses (31.3.10)

The Guardian: Allied Irish Bank crisis blamed on 'special loans' to property developers (30.1.10)

Poliisien lakkoaikeet haastavat valtion auktoriteetin eikä hallitus aio tällaista suvaita, sanoi Irlannin oikeusministeri Dermot Ahern viime maanantaina.

Irlannin poliisien ammattiliitto ilmoitti maanantaina selvittävänsä jäsenistönsä lakkovalmiuden, kun neuvottelut julkisen sektorin ammattiliittojen ja hallituksen välillä olivat edellisellä viikolla kariutuneet. Oikeusministeri Dermot Ahern vastasi poliisien ilmoitukseen jo samana päivänä sanoen, että näiden aikomukset haastavat valtion auktoriteetin, ja että poliiseilla on vielä aikaa harkita asiaa. Mahdollinen lakko johtaisi ministerin mukaan vakaviin seurauksiin, kirjoittaa Irlannin yleisradioyhtiö RTÉ.

Irlannin lain mukaan poliisit eivät saa lakkoilla, mutta ammattiliiton puheenjohtaja PJ Stone sanoi, ettei hallitus saa enää kieltää poliiseilta tätä oikeutta. Asian periaatteellisen luonteen vuoksi liitto ei myöskään ole tiedustellut lainopillisia näkemyksiä asiassa.

Liitto kysyy nyt jäseniltään, olisivatko he valmiita pidättäytymään työnteosta maan ammattillisen keskusjärjestö ICTU:n mahdollisesti tulevaisuudessa järjestämien toimintapäivien aikana. ICTU on uhannut maan hallitusta pitkäkestoisilla toimenpiteillä, jos tämä ei peräänny aikeistaan leikata julkisen sektorin palkkamenoja.

Irish Times: Taoiseach reiterates warning over public sector pay strikes (10.12.09)

Irish Independent: Union says stoppages to force pay cut rethink (9.12.09)

RTÉ: GRA ballot 'challenge to authority of State' (7.12.09)