Kansainvälinen valuuttarahasto on kehottanut Euroopan unionia lopettamaan turhat väittelyt ja syventämään integraatiota, kirjoittaa EUobserver.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF otti kantaa euromaiden velkakriisiin viime maanantaina julkaisemassaan raportissa. EUobserverin mukaan raportti sisältää ennennäkemättömän puuttumisen EU:n tavoitteisiin.

"Kansainväälinen valuuttarahasto on varoittanut Euroopan unionia, että sen on lopetettava 'hyödyttömät väittelyt' velkojen uudelleenjärjestelystä, ja puuttui ennennäkemättömällä tavalla EU:n sisäiseen keskusteluun unionin rakentamisesta sanomalla, että unionin on yhdennyttävä nopeammin ja syvemmin maailmanlaajuisen katastrofin estämiseksi."

EUobserverin mukaan IMF:n raportti käyttää pitkälti samaa tuomitsevaa kieltä arvostellessaan EU:ta kuin EU on itse käyttänyt arvostellessaan Kreikkaa.

EU:n on ehkä ryhdyttävä puuttumaan tiukemmin jäsenvaltioidensa talouksiin, IMF:n virkaatekevä johtaja John Lipsky sanoi EU:n valtiovarainministerien kokouksessa. Rahoituslaitoksen muutkin johtajat ovat ottaneet samansuuntaisia kantoja, EUobserver kertoo.

"Valuuttarahaston Euroopan-johtaja Antonio Borges jopa arvosteli yhdentymisprosessin kankeutta siihen nähden, mitä Yhdysvalloissa tapahtui yli sata vuotta sitten. 'Me uskomme, että monet nykyisistä ongelmista johtuvat epätäydellisestä yhdentymisestä', hän kertoi toimittajille raportin julkaisun yhteydessä järjestetyssä tilaisuudessa."

EUobserver: IMF tells EU: Stop 'unproductive debate' and integrate 'now' (20.6.11)

Euromaiden pysyvä vakausmekanismi ja sen keskeiset henkilöt aiotaan vapauttaa kaikesta oikeudellisesta vastuusta, kirjoittaa professori Heikki Patomäki.

Euroalueen kärsiessä velkakriisistä on Euroopan unionin johdossa mietitty pysyvää instituutiota, jonka avulla tulevaisuudessa kohdattavia velka- ja rahoituskriisejä voitaisiin ratkoa. Tähän tarkoitukseen perustettavaan vakausmekanismiin sijoitetaan 80 miljardia euroa, ja sen lainanantokapasiteetti rahoitusvaikeuksiin joutuneille jäsenmailleen on 500 miljardia euroa. Suomen eduskunnan suuri valiokunta hyväksyi vuonna 2013 toimintansa aloittavan vakausmekanismin perustamisen toukokuussa.

Helsingin yliopiston kansainvälisen politiikan professori Heikki Patomäki arvostelee Euroopan vakausmekanismia (EVM) sen EU-komissiolle ja Kansainväliselle valuuttarahastolle (IMF) antamista valtuuksista neuvotella kriisimaihin kohdistuvat leikkaus- ja yksityistämisohjelmat.

"Yksityissektorin osallistumisessa kriisien hoitoon noudatetaan IMF:n käytäntöä. Kriisimaat joutuvat neuvottelemaan pankkien ja sijoittajien kanssa sellaisen sopimusjärjestelyn, joka riittää pitämään ne mukana kriisimaiden rahoitusjärjestelyissä.  Näin pankeille ja rahastoille annetaan käytännössä valtaa määritellä kriisimaiden talous- ja yhteiskuntapolitiikasta."

Patomäki kiinnittää huomiota myös EU-komission virkamiesten laatimaan EVM:n perustamisluonnokseen, jonka mukaan "EVM, sen varat ja omaisuus on vapautettu kaikista oikeudenkäynneistä, jollei EVM nimenomaisesti luovu tästä vapaudesta", ja että mekanismin keskeiset henkilöt "on vapautettu kaikista oikeudellisista menettelyistä, jotka kohdistuvat heidän toimintaansa mainittua tehtävää suoritettaessa".

Muihin vakausmekanismisopimuksen luonnokseen liittyviin, varsin vähän julkisuudessa esiintyneisiin seikkoihin kiinnittää huomiota Antti Ronkainen kirjoituksessaan Uudessa Suomessa. Hänen mukaansa EVM "on luxemburgilainen yritys, joka pyrkii maksimoimaan voittonsa ja jonka varallisuus tulee rahaliiton jäsenmailta". Sopimusluonnos mm. mahdollistaa sen, että EVM voi sijoittaa jäsenmailta saamansa varat, jos niitä ei välittömästi tarvita sen velvoitteiden täyttämiseen.

"EVM:n mahdolliset tappiot katetaan ensin vararahastosta, toiseksi maksetusta pääomasta ja kolmanneksi takuupääomasta, joka määrätään maksettavaksi", Ronkainen siteeraa luonnosta, ja huomauttaa:

"Luonnoksesta ei käy ilmi, kuinka suuri EVM:n vararahasto on. Sen sijaan sanotaan hyvin selkeästi, että tappioita katetaan jäsenmaiden myöntämistä varoista. Jos jokin valtio päättäisi demokraattisesti, ettei se myönnä vakaukseen tarkoitettuja varoja keinottelusta aiheutuneiden tappioiden kattamiseen niin tältä jäsenmaalta vietäisiin äänioikeus EVM:n kokouksissa, maksatettaisiin tarvittava osuus muiden valtioiden veronmaksajilla, aloitettaisiin toimenpiteet tämän summan perimiseksi kieltätyneeltä maalta ja tältä ajalta, joka pakkolunastukseen menisi, perittäisiin tuntuva korko."

Heikki Patomäki: Kriisipaketit ja Euroopan pysyvä vakausmekanismi: mikä on demokraattisen vasemmiston näkemys Euroopan tulevaisuudesta?

Antti Ronkainen: Kansojen varallisuuden ryöstöretki – Näin toimii Euroopan pysyvä vakausmekanismi (6.6.11)

Eduskunta: Suuri valiokunta hyväksyi Portugalin tukemisen (13.5.11)

NY Times: E.U. Finance Ministers Set Terms for New Bailout Fund (21.3.11)

Valtioneuvoston kirjelmä Eduskunnalle luonnoksesta Euroopan vakausmekanismin perustamista koskevaksi valtiosopimukseksi (Euroopan vakausmekanismi)

Tukipaketti Portugalin pelastamiseksi johtaisi työttömyyden kohoamiseen ja parin vuoden taantumaan, sanoo maan valtiovarainministeri.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja EU ovat neuvotelleet 78 miljardin euron lainan myöntämisestä talousvaikeuksista kärsivälle Portugalille viime viikolla. Lainan ehtoina on tavalliseen tapaan rankkoja toimia julkisen sektorin karsimiseksi ja tuottavuuden lisäämiseksi.

Lopullinen päätös on kuitenkin kaikkea muuta kuin selvää. Sen lisäksi, että paketin läpimeno kiinni Suomen kannasta - päätös vaatii yksimielisyyttä euromaiden kesken - niin myös Portugalin parlamentin enemmistön on hyväksyttävä laina ja sen ehdot.

"[Portugalin toimitusministeristön puheenjohtaja, José] Sócrates erosi pääministerin paikalta maaliskuussa epäonnistuttuaan leikkausohjelman läpiviemisessä parlamentissa, ja kesäkuun alkuun on suunniteltu järjestettäväksi uudet vaalit", kirjoittaa Spiegel Online. "EU neuvottelee Portugalin opposition kanssa tämän saamiseksi Brysselin vaatimien lainaehtojen kannalle."

Portugalin eroava valtiovarainministeri Teixeira dos Santosin mukaan lainan ehdot merkitsevät työttömyyden kohoamista 11 prosentista 13 prosenttiin ja maan ajautumista taantumaan kahdeksi vuodeksi.

"Paketin ehtona on, että Portugalin on pienennettävä budjettialijäämäänsä kolme prosenttia vuoteen 2013 mennessä", kirjoittaa EUobserver. "Maa on myös lupautunut jäädyttämään julkisen sektorin palkat ja eläkkeet vuoden 2013 loppuun asti ja vähentämään julkisen sektorin työntekijöiden määrää prosentilla vuosina 2012 ja 2013."

EUobserver: Portuguese bail-out expected to push country into recession (6.5.11)

Spiegel Online: Portugal to Receive 78 Billion Euro Bailout (4.5.11)

• Artikkelit

Teksti: Dimitris Mizaras
Kuva: Halema`uma`u vent, Mila Zinkova. Creative Commons Attribution-Share Alike.
Sana kriisi on aiheuttanut suurta hämmennystä ennen muuta niille, jotka sitä käyttävät. Suurin osa asiantuntijoista määrittelee sanaa tarkemmin; on velkakriisejä, asuntolainakriisejä, fiskaalisia kriisejä, teknologiankuplakriisejä, pankkikriisejä, luottokriisejä, valuuttakriisejä, pörssikriisejä, öljykriisejä jne. Sen lisäksi on eri maiden kriisejä: on Kreikan, Latinalaisen Amerikan, Venäjän, Irlannin ja Kaukoidän kriisejä. Valtiotieteen tohtori Juha Tarkan mukaan eri kriisien taustalla voi olla yhteisiä tekijöitä, mutta kriisit eivät ole ”veljiä keskenään”. On totta että mikään kriisi ei ole identtinen tapaus toisen kriisin kanssa, ei edes samassa maassa eri aikana. Mitä porvarilliset analyytikot eivät näe on se, että kapitalismissa voi olla laadultaan kahdenlaisia eri kriisejä. On järjestelmän kasvuvaiheen ns. toistuvat (sykliset) kriisit ja rappiovaiheen rakenteelliset systeemikriisit. (lisää...)

EU ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF katkaisivat lainaneuvottelut Unkarin kanssa ja arvostelivat maan budjettikuria riittämättömäksi, kertoo EUobserver.

Unkarin budjettialijäämä on yksi EU:n alimpia, mutta tämä ei ollut EU:n ja IMF:n mielestä riittävää tavoitteiden saavuttamiseksi. Unkari tarvitsee lisätoimia oikeansuuntaisen kehityksen varmistamiseksi ja maan suuntaamiseksi kestävälle kasvu-uralle, IMF sanoi tiedotteessaan neuvottelujen katkettua viikonloppuna.

Konservatiivista Fidesz-puoluetta edustava pääministeri Viktor Orbán lupasi vaalikampanjansa aikana löysentää aiemmin vallassa olleiden sosiaalidemokraattien tiukkaa menokuria. Hän kuitenkin ilmoitti valtaannoustuaan, että tilanne oli odotettua huonompi ja että leikkauksia jouduttaisiin sittenkin tekemään. Orbán koetti kuitenkin nyt katkenneiden neuvottelujen aikana saada tiettyä joustovaraa lainoittajiltaan, EUobserver kertoo.

EU:lle ja IMF:lle tämä ei kuitenkaan kelvannut, ja ne vaativat Orbánia luopumaan tämän suunnittelemasta pankkien ja vakuutusyhtiöiden verotuksen korottamisesta. "EU ja IMF varoittivat myös, että talouden tasapainottaminen voidaan tehdä vain leikkaamalla julkisia palveluita ja yksityistämällä", EUobserver kirjoittaa. "Toinen vaihtoehto, yhtiöiden ja rikkaiden verotuksen korottaminen ei tule kysymykseen, sillä - kuten perustelu kuuluu - tämä vaarantaa sijoitukset ja kasvun."

EUobserver: Hungary's forint, stock market fall (20.7.10)

EUobserver: Hungary braces for volatility after EU, IMF walk away from budget talks (19.7.10)

Kymmenet tuhannet julkisen sektorin työläiset menivät maanantaina lakkoon vastustaakseen hallituksen leikkausaikeita, jotka alentaisivat palkkoja 25 prosenttia.

Leikkauksilla Romanian hallitus pyrkii vähentämään budjettialijäämäänsä, joka on noin 7 prosenttia kansantuotteesta. Julkisen sektorin rankan palkkojenalennuksen lisäksi tarkoituksena on myös alentaa eläkkeitä 15 prosenttia. Ammattiliitot ovat sanoneet jatkavansa mielenosoituksia.

"Hallitus haluaa parlamentin hyväksyvän [leikkaukset mahdollistavat] lait nopeutetulla aikataululla, mikä tarkoittaa, että joko lait hyväksytään muutaman päivän sisällä tai hallitus kaatuu", The Malta Independent kirjoittaa. "Oppositiossa istuvat sosiaalidemokraatit ovat sanoneet äänestävänsä hallitusta vastaan."

Viime vuonna Romanian hallitus neuvotteli Kansainvälisen valuuttarahaston kanssa 20 miljardin euron lainan. Hallituksen nyt esittämät leikkaukset ovat lainan ehtona.

The Malta Independent: Thousands of Romanian state workers go on strike (1.6.10)

EUbusiness: IMF will unblock aid to Romania when austerity cuts effective (10.5.10)

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF vaatii Espanjalta irtisanomiskorvausten lakkauttamista, erottamisen helpottamista ja palkkajoustavuutta, kirjoittaa EUobserver.

IMF julkaisi Espanjaa koskevan raporttinsa maanantaina. Siinä vaaditaan maan hallitukselta pitkälle meneviä muutoksia mm. "toimimattomien työmarkkinoiden", kiinteistökuplan, budjettialijäämän ja heikon kilpailukyvyn hoitamiseksi pois päiväjärjestyksestä.

Espanja hyväksyi viime viikolla 15 miljardin euron leikkaukset. Niiden tarkoitus on pienentää alijäämää valtion budjetissa, joka nykyisellään on 11 prosenttia bruttokansantuotteesta. Espanjan työttömyys on yli 20 prosenttia, ja IMF:n ennustama talouskasvu tälle vuodelle vain 0,4 prosenttia. Maa kielsi viime viikolla jyrkästi aikovansa turvautua EU-maiden ja IMF:n järjestämään 750 miljardin euron takuupakettiin talousvaikeuksista kärsiville euromaille.

Bloomberg.comin mukaan Espanjan keskuspankki on viikonloppuna nimittänyt erityisen hallinnoijan CajaSur-säästöpankille, joka on ajautunut vaikeuksiin maksamattomien kiinteistölainojen vuoksi. Valtion pankkitukiohjelman kustannusten arvioidaan kohoavan jopa 35 miljardiin euroon, uutissivusto kertoo.

The Washington Post puolestaan avaa euromaiden talousvaikeuksien mahdollisia vaikutuksia Yhdysvalloille.

"Globaaleilla markkinoilla vallitseva veitsen terällä -psykologia on antanut Yhdysvaltain talouden elpymisen eurooppalaisten käsiin. Jos yksi tai useampi hallitus epäonnistuu budjettiensa leikkaamisessa, talouksiensa uudelleenjärjestelyssä tai kasvun kiihdyttämisessä, se saattaa viedä markkinoiden luottamusta leveällä rintamalla ja antaa aihetta suureen huoleen. Kansainväliset luottomarkkinat saattavat sulkeutua ja paiskata koko maailmantalouden takaisin taantumaan", lehti varoittaa.

EUobserver: IMF calls for radical cuts in Spain (25.5.10)

BBC: IMF raises fresh concerns about the Spanish economy (25.5.10)

Bloomberg.com: Euro Falls on Concern Spain’s Bank Woes Signal Crisis Spreading (25.5.10)

The Washington Post: One false move in Europe could set off global chain reaction (24.5.10)

Romanian hallitus on kaatunut parlamentin äänestyksessä kysymykseen, joka koski Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) vaatimia julkisen sektorin leikkauksia.

Pääministeri Emil Bocin mukaan hallituksen kaatuminen voi johtaa Romanian kyvyttömyyteen vastata velvoitteistaan kansainvälisille lainoittajilleen. Talouskriisi on lyönyt vuonna 2007 EU:hun liittynyttä Romaniaa ankarasti, ja sen bruttokansantuote on pienentynyt vuoden toisella neljänneksellä 8,7 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

Liberaalidemokraatteja edustavan Bocin hallitus ei pysynyt pystyssä sosiaalidemokraattien lähdettyä siitä pari viikkoa sitten. 254 edustajaa äänesti nyt hallitusta vastaan, ja vain 176 sen puolesta.

Hallituksen leikkausaikeet nostattivat viime viikolla suuren julkisen sektorin lakon, johon osallistui noin 800 000 työntekijää. Lakkolaiset uhkasivat lisäksi järjestää marraskuussa ennalta määräämättömän pituisen lakon ja boikotoida presidentinvaaleja.

IMF on kehottanut Romaniaa vauhdittamaan rakenteellisia uudistuksia valtion- ja paikallishallinnossa. Seuraavan kahden vuoden aikana "tullaan näkemään merkittäviä muutoksia, jotka järjestelevät uudelleen julkista rahankäyttöä ja muuttavat kulukohteiden tärkeysjärjestystä, jotta rahankäytöstä tulisi tehokkaampaa", sanoi IMF:n neuvonantaja Mihai Tanasescu syyskuussa. IMF lupasi keväällä lainata Romanialle 13 miljardia euroa, jos maa toteuttaa sen vaatimat leikkaukset.

EUobserver: Romanian government falls in no-confidence vote (13.10.09)

WSWS: Romania: General strike intensifies political crisis (12.10.09)

Roumanie.com: Romania: IMF calls on continuation of reforms, says IMF senior advisor Mihai Tanasescu (22.10.09)

BBC: Romania gets IMF emergency loan (25.3.09)

Serbialaisen autonosia valmistavan Zestava Elektron työntekijät ovat vaatineet tehtaansa toiminnan jatkamista ja sen ottamista takaisin valtion haltuun.

Aluksi työntekijät vaativat vain maksamattomien palkkojensa maksamista, mutta mielenosoitusten tunnukset kehittyivät pian radikaalimpaan suuntaan. "Päätavoitteemme on estää tehtaan ajautuminen konkurssiin, kuten tuhansissa muissa tapauksissa joissa tehtaita on hävitetty yksityistämishuijauksissa", kertoi Milan Sreckovic, eräs lakkolaisista. "Vaadimme nyt yksityistämisen mitätöimistä ja tuotannon uudelleenkäynnistämistä."

Hallituksen yksityistämisviraston ulkopuolelle oli kerääntynyt sadoittain Zestava Elektron työntekijöitä osoittamaan mieltä työpaikkojensa puolesta.

Samaan aikaan Serbian hallitus valmistautuu ensi viikolla alkaviin neuvotteluihin Kansainvälisen valuuttarahaston kanssa maalle myönnettävän uuden lainan ehdoista. Serbia sai rahastolta 3 miljardin euron hätälainan viime maaliskuussa talousvaikeuksiinsa, mutta tarvitsee nyt lisää.

Steel Guru: Workers stages strike over privatizations in Serbia (18.8.09)

B92: “IMF will ask for credible measures” (18.8.09)

BBC: Serbia secures IMF emergency loan (26.3.09)

Kansainvälinen valuuttarahasto tulee todennäköisesti katkaisemaan lainanannon Ukrainalle maaliskuussa. Maa ei enää pysty täyttämään lainan ehtoja, kertoi Wall Street Journalille Kievissä puhunut lähde.

IMF:n rahahanojen mahdollisen sulkeutumisen vuoksi Ukrainan pääministeri Julia Timoshenko kävi Moskovassa viime viikolla neuvottelemassa viiden miljardin dollarin lainasta. Sen avulla olisi tarkoitus paikata Ukrainan budjettivajetta, joka on syntynyt maan tärkeimpien vientituotteiden, metallien ja lannoitteiden, maailmanmarkkinahinnan laskun vuoksi.

Presidentti Viktor Jushenkon mukaan lainaneuvottelut Venäjän kanssa ovat kuitenkin vaaraksi maan kansallisille eduille. Vuodenvaihteessa Ukrainan ja Venäjän välit kiristyivät, kun Venäjä katkaisi maakaasutoimitukset Ukrainaan maan maksukyvyttömyyden vuoksi.

Pääministeri Timoshenko on neuvotellut lainoista myös EU:n, Kiinan ja Japanin kanssa. Timoshenko ja Jushenko ovat syytelleet toisiaan maan talouden alamäestä, ja muistakin asioista on ollut erimielisyyksiä. Timoshenkon ja Jushenkon puolueiden länsimielinen koalitiohallitus kaatui viime syyskuussa, kun Timoshenkon puolue äänesti parlamentissa opposition kanssa presidentin valtaoikeuksien karsimisen puolesta.

IMF:n tarkkailijat ovat vaatineet Ukrainalta lisätoimia budjettivajeen hillitsemiseksi ja pankkijärjestelmän uudelleenjärjestelemiseksi. Viime viikolla tarkkailijat kuitenkin lähtivät Kievistä allekirjoittamatta sopimusta, joka olisi taannut lainansaannin jatkumisen.

WSJ: Uncertainty on IMF Loan Sends Ukraine to Moscow (9.2.09)

France24: Ukraine tangled in political and economic quagmire (31.12.08)

EFDS: The Collapse of the Orange Coalition (5.9.08)