Kansainvälisen valuuttarahaston Ateenan-edustajan mukaan Kreikka alkaa jo lähestyä kestokyvyn rajoja, kirjoittaa EUobserver.

Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n edustaja Ateenassa poikkesi instituution tavanomaisesta linjasta ottamalla kantaa muihinkin kuin teknokraattisiin asioihin, kirjoittaa EUobserver ja viittaa tanskalaisen Poul Thomsenin lausuntoon, jonka mukaan pelkät leikkaukset eivät auta Kreikkaa. Kreikassa tähän mennessä tehdyt uudistukset pitäisi myös ottaa huomioon, kun IMF:n, EU:n ja Euroopan keskuspankin muodostaman troikka arvioi Kreikan suoriutumista sille asetetuista ehdoista, Thomsen sanoi.

"Jaan monien kreikkalaisten viranomaisten turhautumisen, sillä suuri osa ulkomaisesta kritiikistä jättää huomiotta sen, että Kreikka on jo tehnyt paljon, ja väestön kannalta raskain kustannuksin. Vaikka paljon on vielä tehtävä, Kreikka on jo kulkenut pitkän matkan. Jos tätä ei tunnusteta, [talous]ohjelmalle on vaikea saada tukea. [...] Tältä osin mielestäni viranomaisten - joihin itsekin lukeudun - tulisi ehkä olla harkitsevaisempia siinä, että antamamme vaikutelma on tasapainossa, kun sanomme ohjelman olevan raiteiltaan."

Thomsenin mukaan troikan ja Kreikan hallituksen sopimus 130 miljardin euron suuruisesta "toisesta pelastusohjelmasta" on pian valmis. EUobserver viittaa kreikkalaislehti Imerisian tietoihin, joiden mukaan Kreikan hallitus olisi valmis 4,4 miljardin lisäleikkauksiin uuden pelastuspaketin saamiseksi. Maan saaman ensimmäisen pelastuspaketin suuruus oli 110 miljardia euroa.

EUobserver: IMF worried by social cost of Greek austerity (2.2.12)

Maailmaa uhkaa paluu 1930-luvulle, jos Italialle ja Espanjalle ei pian löydetä jostain biljoonaa dollaria, sanoo IMF:n johtaja Christine Lagarde. Kansainvälisen valuuttarahaston puheenjohtaja Christine Lagarde varoitti maailmaa uhkaavasta, 1930-luvun laman kaltaisesta tilanteesta puhuessaan kuluneella viikolla Berliinissä. Lagarden mukaan Italian ja Espanjan kaltaisille maille olisi mainitun tulevaisuudenkuvan ehkäisemiseksi löydettävä jostakin nopeasti biljoona (tuhat miljardia) dollaria. Asiasta kertoi The Sydney Morning Herald. Lagarden puheen jälkeen IMF alensi huomattavasti kasvuennustettaan vuodelle 2012, ja sen mukaan niin sanottujen kehittyneiden maiden kasvu on vain noin 1,2 prosenttia. SMH: IMF seeks $1 trillion to stave off '1930s moment' (25.1.12)

Venezuelan presidentti Hugo Chávez on asettanut komitean pohtimaan maalle uutta työlainsäädäntöä, kirjoittaa Venezuelanalysis.

Presidentti Chávez asetti viime viikolla komitean pohtimaan uuden työlainsäädännön tarkkaa sisältöä. 32-jäseninen komitea koostuu noin puoliksi hallituksen ja puoliksi ammattiliittojen ja muiden kansalaisjärjestöjen edustajista, kertoo Venezuelanalysis. Mukana on myös joukko lakiasiantuntijoita.

Chávez aikoo hyväksyä lain käyttämällä poikkeusvaltuuksiaan, jotka maan parlamentti myönsi hänelle noin vuosi sitten; poikkeusvaltuuksien nojalla presidentti voi säätää lakeja allekirjoituksellaan 18 kuukauden ajan. Näin säädettyjen lakien on kuitenkin mahduttava olemassaolevan lainsäädännön piiriin.

Marraskuussa Chávez lupasi säätää "aidosti vallankumouksellisen ja sosialistisen työlain". Venezuelanalysisin mukaan uusi laki korvaa vuonna 1997 edellisen presidentin, Rafael Calderan, kaudella Kansainvälisen valuuttarahaston painostuksesta säädetyn lain.

"[Vanha laki] poisti työnantajilta laillisia velvoitteita kuten irtisanomiskorvausten maksaminen ja korvausten maksaminen epäoikeudenmukaisesta irtisanomisesta. Chávez on ilmoittanut uuden lain tulevan palauttamaan nämä kohdat sekä takaamaan, että Venezuelan työväenluokka tulee saamaan tänä aikana menettämänsä rahat takaisin."

Venezuelanalysis: Venezuela’s Chavez Establishes Presidential Commission to Draft New Labour Law (12.12.11)

Venezuelanalysis: Venezuela’s Chavez Establishes Presidential Commission to Draft New Labour Law (11.12.10)

Kreikan tulisi ilmoittaa, ettei se aio maksaa yksityiseltä sektorilta ottamaansa velkaa, kirjoittaa taloustieteilijä Michael Roberts.

Kreikan pääministeri Georgios Papandreoun hallituksen pystyssä pysyminen on epävarmaa, mutta uusissa vaaleissa voittajaksi selviytyisi todennäköisesti nykyinen oppositiopuolue Uusi demokratia (ND), kirjoittaa taloustieteilijä Michael Roberts blogissaan. Hänen mukaansa ND:n voitto ei kuitenkaan merkitsisi tilanteen olennaista muuttumista, ainakaan parempaan, sillä puolueen tavoitteena on keventää kreikkalaisten kapitalistien osaksi tulevia rasitteita kansalaisten kustannuksella.

"Puolue haluaa alentaa omaisuuden ja yritysten voittojen verotusta, lisätä yksityistämistä, valtion omaisuuden myymistä, ja kasvattaa julkisen sektorin leikkauksia esittäen, että pienemmät verot lisäisivät talouskasvua", Roberts kirjoittaa.

Robertsin mukaan on kuitenkin toinenkin tie: maa voisi kieltäytyä maksamasta yksityiseltä sektorilta ottamaansa 200 miljardin euron velkaa, mikä puolittaisi velkataakan kertaheitolla ja vähentäisi BKT-velka -suhteen 80 prosenttiin. Sikäli kuin rahaa on lainattu muiden maiden hallituksilta, voitaisiin näiden kanssa neuvotella velkojen jäädyttämisestä määräajaksi.

Tämä merkitsisi todennäköisesti kreikkalaisten pankkien kaatumista, mutta ne voitaisiin kansallistaa ja niiden kautta kanavoida sijoituksia eri hankkeisiin. Pääoman liikkeitä voitaisiin alkaa rajoittaa.

"Todellinen sosialistinen hallitus Kreikassa voisi käynnistää valtavan kampanjan Euroopan muiden maiden sosialistien ja muun kansan vakuuttamiseksi siitä, että Euroopan ajaminen taantumaan pelkästään kriisin aiheuttaneiden pankkien ja rahoitusinstituutioiden velkojen maksamiseksi on väärä tie, ja että sille on vaihtoehto. Muutkin finanssitahojen ahdistamat maat voisivat ryhtyä vastaavanlaisiin toimenpiteisiin, jotta Euroopan pankkijärjestelmä otettaisiin julkiseen hallintaan, jota puolestaan voitaisiin käyttää kotitalouksien ja tuottavien teollisuudenalojen tukemiseen, eikä vain keinottelun välineinä."

Jos taktiikka epäonnistuisi, olisi sillä vakavat seuraukset kreikkalaisille, mutta Robertsin mielestä on vaikea nähdä, olisiko tämä merkittävästi pahempi kohtalo kuin se, joka kreikkalaisia näyttäisi odottavan joka tapauksessa.

"Monia kreikkalaisyrityksiä menisi konkurssiin. Ne joutuisivat joko ulkomaalaisten yritysten valtaamiksi ja niiden työvoimaa vähennettäisiin tuntuvasti, tai ne (toivottavasti) kansallistettaisiin. Mitä julkisen sektorin rahoittamiseen tulee, siinäkin tapauksessa että täydellisen velkojenmaksusta kieltäytymisen myötä vapauduttaisiin korkomenoistakin, eivät hallituksen verotulot siltikään riittäisi menojen peittämiseen, ellei veronkeräystä tehosteta ja talouskasvua sekä työllisyyttä kohenneta. Kreikkalaiset voisivat alkaa painaa omia drakmojaan, mutta vaarana on hillitön inflaatio, jonka tuontihintoja nostanut devalvaatio jo olisi aloittanut.

"Mutta kaikki tämä tapahtuu joka tapauksessa, jos kreikkalaiset äänestävät EU-IMF -sopimusta vastaan. Siinä tapauksessa että kreikkalaiset kieltäytyvät velkojen maksusta ja valitsevat vaihtoehtoisen kasvuohjelman, he voivat vähentää väestölle koituvaa vahinkoa. EU:n, IMF:n ja EKP:n sopimuksen perusteella he luovuttavat taloutensa hallinnan Euroopan kapitalistijohtajille vähintään vuosikymmeneksi, ja joutuvat kärsimään leikkauksista ja alhaisemmasta elintasosta maksaessaan velkaa kokonaisen sukupolven ajan."

Michael Roberts: Greece: going under (2.11.11)

Costas Lapavitsas: Greece crisis: Papandreou's referendum is a gamble too far (1.11.11)

Hallituksen leikatessa terveyspalveluita kreikkalaisten on pitänyt alkaa turvautua kansalaisjärjestöjen terveysklinikoihin, kirjoittaa EUobserver. Lääkärit ilman rajoja (MSF) on vuodesta 1995 ylläpitänyt klinikoita Kreikkaan tuleville siirtolaisille, joilla ei ole oikeutta terveydenhuoltoon Kreikassa. Hallituksen leikatessa EU:n ja IMF:n käskystä julkista sektoria ja mm. terveyspalveluja, ovat heikoimmassa asemassa olevat kreikkalaisetkin kuitenkin jo alkaneet turvautua näiden klinikoiden apuun. "Hallitus vähentää sairaaloiden määrää 133:sta 83:een, klinikkayksiköiden määrää 2000:sta 1700:aan ja rajaa vuodepaikat 30 000:een - siis 80 prosenttiin siitä, mikä on arvioitu tarve", EUobserver summaa. Joidenkin terveydenhuollon alojen, kuten esimerkiksi tiettyjen tautien hoidon, budjetteja leikataan jopa 80 prosenttia. MSF:n Kreikan-johtaja Apostolos Veizis pohdiskelee tilanteeseen liittyviä vaikeita eettisiä ongelmia. Hänen mukaansa talouskriisin myötä eläkeläiset, työttömät, kodittomat sekä HIV- ja tuberkuloosipolilaat ovat siirtolaisten ohella jääneet ilman terveydenhuoltoa. "Mitä meidän pitäisi tehdä, kun avaamme klinikan kaikille näille ihmisille [emmekä vain siirtolaisille]. Auttaako se todella mitään? Jos kansalainen sanoo itselleen: 'No, tiedän että pääseen MSF:n klinikalle, joten en vaivaudu käymään läpi niitä ongelmia, jotka liittyvät julkiseen sairaalaan menoon' - lisääkö tämä painetta hallitukseen päin taata riittävät palvelut ja ottaa vastuu tilanteesta, vai pääseekö se kuin koira veräjästä?" Toisen klinikoita pyörittävän kansalaisjärjestön, Medicins du Monden (MDM) Kreikan-johtaja Nikitis Kanakisin mukaan osa MDM:n klinikoille hakeutuvista pyytää nyt lääkkeiden lisäksi ruokaakin. "Joissakin lapsissa ja vanhuksissa on alkanut olla nähtävissä lievän aliravitsemuksen merkkejä. Näin on ensimmäkseen siirtolaisten keskuudessa, mutta myös kreikkalaisilla. Ongelma ei liity vain ruoan määrään, vaan laatuunkin." EU:n, Euroopan keskuspankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston nimittämä, Kreikan budjettikurin toteuttamista valvova troikka on vaatinut, että vuonna 2012 terveyskeskusmaksuja ruvetaan perimään kaikilta, maksukyvystä riippumatta, Kanakis kertoo EUobserverille. "Ensi vuonna tilanne pahenee varmasti." EUobserver: Ordinary Greeks turning to NGOs as health system hit by austerity (6.10.11)

Mieltään osoittavat julkisen sektorin työntekijät ovat estäneet EU:n, IMF: ja EKP:n virkailijoiden pääsyn hallitusrakennuksiin, kertoo Irish Times.

Euroopan unionin, Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ja Euroopan keskuspankin (EKP) kasaama troikka saapui Kreikkaan viime viikolla käydäkseen maan hallituksen kanssa keskusteluja uudesta kahdeksan miljardin euron lainasta ja sen ehdoista. Troikan virkailijat eivät kuitenkaan ole päässeet suorittamaan tehtäviään, sillä joukko mielenosoittajia on estänyt heidän pääsynsä useisiin ministeriöihin.

"Valtiovarainministeri Evangelos Venizelosin oli määrä tavara troikan tarkastajien kanssa, mutta tapaaminen oli järjestettävä varapääministerin toimistossa, sillä pääsy hänen oma rakennuksensa oli estetty", EUobserver raportoi.

"Noin 50 julkisen sektorin työntekijää, joista muutamat kannattelivat kylttejä joissa luki 'Jo Riittää: Haluamme elää'", estivät pääsyn valtiovarainministeriöön", kertoo Irish Times. "Eilen [lauantaina] Kansallisen tilastokeskuksen oli pakko lykätä kahden talousindikaattorin julkaisua, sillä keskus oli saarrossa, ja keskuksen työntekijät ovat olleet lakossa tiistaista lukien. 'Näiden toimenpiteiden, jotka vievät meiltä kaiken ja nöyryyttävät meitä, on loputtava', he vaativat kannanotossaan.

EUobserverin siteeraaman kreikkalaismedian mukaan ministeriöiden työntekijät ovat vallanneet myös kehitys-, työ-, oikeus-, terveys-, maatalous- ja sisäasiainministeriöt.

Kreikka tarvitsee uuden lainan ensi kuun alkuun mennessä.

The Irish Times: Angry Greek civil servants block talks with troika for second day (1.10.11)

EUobserver: Greek civil servants block troika from entering finance ministry (30.1.11)

Kreikassa poliisejakin on jo mennyt lakkoon hallituksen leikkausohjelmaa vastaan, kirjoittaa EUobserver.

Eilen joukko lakkoon menneitä poliiseja ripusti mustan banderollin Ateenan Lykabettos-kukkulalle osoittaakseen mieltä hallituksen leikkausohjelmaa vastaan, jonka vuoksi poliisien palkkoja on leikattu ja heitä on pantu pakkolomalle. Banderollissa luki "Palkkapäivä - surupäivä", kertoo EUobserver. Noin 50 poliisia suojeli banderollia toisilta poliiseilta, jotka oli lähetetty ottamaan se alas.

"Poliisien ammattiliiton verkkosivuilla julkaistu vihainen julistus varoitti 'taistelumme laajentamisesta' ja että turvallisuusjoukot 'eivät aio hyväksyä kritiikittömästi IMF:ltä, Euroopan unionista ja mahtimaista satelevia määräyksiä'."

EUobserver: Greek police protest troika, German and French embassies (26.9.11)

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on vaatinut Ranskalta leikkauksia maan budjettivajeen pienentämiseksi, kirjoittaa EUobserver.

Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy on luvannut pienentää maan budjettivajeen 5,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta tänä vuonna ja EU:n sääntöjen vaatimalle tasolle, kolmeen prosenttiin, vuoteen 2013 mennessä. Odotettua heikompi talouskasvu on kuitenkin vaarantamassa tämän tavoitteen, kertoo EUobserver.

Kasvun arvioidaan jäävän alle kahden prosentin, mistä johtuen IMF on vaatinut Ranskalta lisäleikkauksia erityisesti terveydenhuollon ja eläkkeiden osalta budjettivajeen pienentämistavoitteen saavuttamiseksi.

EUobserver kertoo myös Kreikan, Italian ja Espanjan lainakorkojen kohonneen ja että Kypros on ajautumassa muiden jo vaikeuksissa olevien maiden joukkoon.

"Luottoluokitysyhtiö Moody's alensi Kyproksen luokitusta kahdella pykälällä vedoten maan 'sirpaloituvaan poliittiseen ilmapiiriin' ja maan pankkien altistumiseen tappioille Kreikassa, ja varoitti, että luokitus voi laskea edelleen.

"Luokituksen alennus aiheutti huolta, että Kyproksesta tulee neljäs euroalueen maa - Kreikan, Irlannin ja Portugalin ohella -  joka tarvitsee pelastuspaketin."

EUobserver: IMF warns France on budget deficit targets (28.7.11)

• Artikkelit

Teksti: Charles Post
Kuva: darkmavis: Metal Series (CC BY-NC-ND 2.0)

Erityisesti imperialismin keskusalueilla työläisten keskuudessa vallitsee sitkeästi reformismi ja suoranainen konservatismi. Samalla kun työ- ja elinehdot rikkaissa teollisuusmaissa ovat huonontuneet selvästi 1960-luvun lopulta lähtien, ei tästä ole ollut seurauksena vallankumouksellisen tietoisuuden kasvua, ja tilanne asettaa vakavan haasteen vallankumouksellisille marxilaisille. On kuitenkin tärkeää välttää todellisten ilmiöiden kuviteltuja selityksiä, olipa kyse sitten luonnonilmiöistä tai yhteiskunnan luonteen selittämisestä. Valitettavasti yksi vaikutusvaltaisimmista vasemmistolaisista selityksistä työväenluokan reformismille ja konservatismille - teoria "työläisaristokratiasta" - on juuri tällainen myytti. (lisää...)

Kansainvälinen valuuttarahasto on kehottanut Euroopan unionia lopettamaan turhat väittelyt ja syventämään integraatiota, kirjoittaa EUobserver.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF otti kantaa euromaiden velkakriisiin viime maanantaina julkaisemassaan raportissa. EUobserverin mukaan raportti sisältää ennennäkemättömän puuttumisen EU:n tavoitteisiin.

"Kansainväälinen valuuttarahasto on varoittanut Euroopan unionia, että sen on lopetettava 'hyödyttömät väittelyt' velkojen uudelleenjärjestelystä, ja puuttui ennennäkemättömällä tavalla EU:n sisäiseen keskusteluun unionin rakentamisesta sanomalla, että unionin on yhdennyttävä nopeammin ja syvemmin maailmanlaajuisen katastrofin estämiseksi."

EUobserverin mukaan IMF:n raportti käyttää pitkälti samaa tuomitsevaa kieltä arvostellessaan EU:ta kuin EU on itse käyttänyt arvostellessaan Kreikkaa.

EU:n on ehkä ryhdyttävä puuttumaan tiukemmin jäsenvaltioidensa talouksiin, IMF:n virkaatekevä johtaja John Lipsky sanoi EU:n valtiovarainministerien kokouksessa. Rahoituslaitoksen muutkin johtajat ovat ottaneet samansuuntaisia kantoja, EUobserver kertoo.

"Valuuttarahaston Euroopan-johtaja Antonio Borges jopa arvosteli yhdentymisprosessin kankeutta siihen nähden, mitä Yhdysvalloissa tapahtui yli sata vuotta sitten. 'Me uskomme, että monet nykyisistä ongelmista johtuvat epätäydellisestä yhdentymisestä', hän kertoi toimittajille raportin julkaisun yhteydessä järjestetyssä tilaisuudessa."

EUobserver: IMF tells EU: Stop 'unproductive debate' and integrate 'now' (20.6.11)