EFTA-oikeuden päätöksen mukaan Islannin ei tarvitse maksaa korvauksia konkurssiin menneen islantilaispankin brittiläisille ja hollantilaisille tallettajille, raportoi The Telegraph.

Euroopan vapaakauppa-alueen (EFTA) tuomioistuin Luxemburgissa päätti viime viikolla, että Islannin valtion ei tarvitse maksaa korvauksia brittiläisille ja hollantilaisille tallettajille, jotka menettivät rahansa islantilaispankki Landsbankin konkurssissa vuonna 2008. Tässä ns. IceSave-tapauksessa tehdyn päätöksen mukaan Islanti ei rikkonut vapaakauppalakeja maksaessaan korvauksia vain islantilaisille tallettajille ja jättäessään ulkomaiset tallettajat ilman.

Iso-Britannialla ei näin ole enää mahdollisuuksia saada Islantia maksamaan korkojen kera 2,35 miljardia puntaa (2,73 miljardia euroa), jotka se oli päättänyt käyttää brittiläisten IceSave-tallettajien pelastamiseen pankin kaatumisen yhteydessä, kirjoittaa The Telegraph. "Kansainvälisen talletussuojan kannalta keskeistä ennakkopäätöstä merkitsevässä tuomiossaan EFTA-tuomioistuin hylkäsi kaikki kolme Islannille esitettyä vaatimusta ja sanoi, että korvauksia koskevat säännöt eivät tarkoittaneet, että hallituksen olisi maksettava korvauksia."

Brittiläiset veronmaksajat saavat kuitenkin miltei kaiken takaisin, sillä Landsbankin konkurssipesässä on omaisuutta riittävästi menojen peittämiseen. Tappioksi jää silti noin 116 miljoonaa euroa.

The Telegraph huomauttaa oikeuden päätöksen merkitsevän sitä, että isäntävaltiot eivät ole minkäänlaisessa vastuussa ulkomaisille tallettajille alueellaan sijaitsevan pankkin mennessä konkurssiin, vaan rahat voidaan saada takaisin vain suoraan pankilta – prosessi, joka voi vielä vuosia.

The Telegraph: Icesave ruling in Iceland's favour costs UK taxpayers £100m (29.1.13)

IceNews: Iceland cleared of all claims in Icesave dispute (28.1.13)

Euroalueen työttömyys oli maaliskuussa 10,9 prosenttia, mikä merkitsee yli 17 miljoonaa työtöntä, kertovat Eurostatin tilastot.

Seitsemäntoista euroalueen maan työttömyys maaliskuussa, 10,9 prosenttia, oli jonkin verran korkeampi kuin kaikkien EU:n jäsenmaiden työttömyys, 10,2 prosenttia. Vuoden takaiseen verrattuna kumpikin on kuitenkin noussut melkein prosenttiyksiköllä. Euroalueella työttömiä oli 17,365 miljoonaa, koko EU:n alueella 24,772 miljoonaa.

Korkeinta työttömyys oli Espanjassa (24,1 prosenttia) ja Kreikassa (21,7 prosenttia). Muita keskiarvotyöttömyyden reippaasti ylittäviä maita olivat mm. Portugali (15,3%), Latvia (14,6%), Irlanti (14,5%) ja Liettua (14,3%).

Vähäisintä työttömyys taas oli Itävallassa (4,0%), Hollanissa (5,0%), Luxemburgissa (5,2%) ja Saksassa (5,6%).

Eurostat: Euro area unemployment rate at 10.9% (pdf) (2.5.2012)

Hollannissa järjestetään uudet vaalit, sillä leikkauksia miettinyt hallitus on menettänyt äärioikeistolaisen vapauspuolueen tuen, kertoo EUobserver.

Hollannin vähemmistöhallitus on menettänyt sitä oppositiosta tukeneen, Geert Wildersin johtaman äärioikeistolaisen vapauspuolue PVV:n tuen. PVV veti tukensa pois seitsemän viikkoa kestäneiden neuvottelujen jälkeen viime lauantaina, ja sanoi ettei puolue voi hyväksyä "kansamme vuotamista kuiviin Brysselin byrokraattien käsissä". Tällä puolue viittasi hallituksen kaavailemiin, synkentyneistä talousennusteista johtuviin 14-16 miljardin euron lisäleikkauksiin, jotka vaadittaisiin maan pysymiseksi euromaiden 3 prosentin budjettialijäämän puitteissa vuonna 2013. Vuonna 2011 Hollannin budjettialijäämä oli 4,7 prosenttia.

Pääministeri, liberaalipuolueen Mark Rutte erosi eilen maanantaina. Uudet vaalit ovat looginen seuraava askel, hän kertoi tiedotusvälineille, ja syytti PVV:tä poliittisen tahdon puutteesta.

"Hollanti on ollut Saksan kanssa samoilla linjoilla vaatiessaan leikkauksia kautta koko euroalueen ja tukiessaan EU:n taloussopimusta", kertoo uutistoimisto Reuters. "Sopimus on ratifioitava vuoden loppuun mennessä niissä 25 EU-maassa, joiden hallitukset ilmoittautuivat sen kannattajiksi." Sopimuksella velvoitettaisiin poistamaan budjettivajeet sakon uhalla käytännössä kokonaan.

Euroopan komission edustajien mukaan Hollannin hallituskriisi ei ole tekosyy olla toteuttamatta vakaussopimuksen vaatimia leikkauksia 3 prosentin tavoitteen saavuttamiseksi. EUobserverin lainaaman ekonomisti Peter de Keyzerin mukaan ei vaikuta todennäköiseltä, että Hollanti onnistuisi enää pitkään säilyttämään AAA-luottoluokituksensa.

EUobserver: EU commission: Dutch crisis no reason to dodge rules (23.4.12)

Irish Times: Dutch government offers to resign (23.4.12)

Reuters: Dutch coalition teeters over cuts as EU pact struggles (23.4.12)

EUobserver: Dutch government unravels over Brussels budget rules (22.4.12)

Hollannin hallituksella on nyt täsmälleen puolet parlamentista takanaan, kun Hero Brinkman erosi hallitusta tukevasta äärioikeistopuolue PVV:stä, kirjoittaa EUobserver.

Hollannissa on vallassa Mark Rutten vähemmistöhallitus, jota Geert Wildersin äärioikeistolainen vapauspuolue PVV on tukenut hallituksen ulkopuolelta. PVV:n kansanedustaja Hero Brinkman kuitenkin erosi äskettäin puolueen eduskuntaryhmästä turhauduttuaan siihen, että PVV hänen sanojensa mukaan "keskittyy vain yhden henkilön ympärille".

PVV:llä on parlamentissa yli 20 edustajaa, mutta itse puolueen ainoa jäsen on Geert Wilders. Näin PVV:llä ei ole sisäistä demokratiaa eikä esimerkiksi nuorisojärjestöä, joita molempia Brinkman on vaatinut.

"Hallituksen näkökulmasta Brinkmanin ero monimutkaistaa asioita, jotka ovat jo ennestään varsin monimutkaisia", kirjoittaa Euobserver. "Se pienentää Wildersin sivusta tukeman vähemmistöhallituksen parlamentaarista pohjaa, joka on nyt kaventunut täsmälleen puoleen parlamentin 150 paikasta. Poliittisissa sanakirjoissa se merkitsee vähemmistöä."

Vaikka Brinkman on sanonut jatkavansa hallituksen tukemista vaikkei enää kuulukaan PVV:n ryhmään, on tapaus herättänyt epäilyksiä hallituksen pystyssäpysymisestä myös hallituspuolueiden riveissä. Hollannissakin neuvotellaan parhaillaan leikkauspaketista, jolle pitäisi saada parlamentin enemmistön tuki.

EUobserver: Dutch far-right defector raises calls for snap elections (20.3.12)

Iso-Britannia, Ruotsi ja Hollanti ovat kieltäytyneet hyväksymästä EU:n tilejä viime vuodelta niiden sisältämien virheiden määrän vuoksi, kertoo The Telegraph.

Iso-Britannia, Ruotsi ja Hollanti ovat kieltäytyneet hyväksymästä EU:n tilinpitoa viime vuodelta, sillä EU:n tilintarkastajien mukaan tileissä on 3,7 prosentin verran virheitä. The Telegraphin mukaan hyväksyttävä virhemäärä on kaksi prosenttia, eivätkä EU:n tilintarkastajat ole antaneet EU:n tileille puhtaita papereita seitsemänätoista vuotena peräkkäin.

Tilintarkastuksen mukaan 3,9 miljardia puntaa (4,6 miljardia euroa) on käytetty sääntöjen vastaisesti mm. tehtäessä julkisia hankintoja tai maanviljelijöiden ilmoitettua ylisuuria maa-aloja. Komissio vastasi Iso-Britannian arvosteluun huomauttamalla, että kansallisen tason hallitukset kuluttavat unionin menoista 80 prosenttia ja että Iso-Britanniassa näiltä osin on virheitä 10-15 prosentin verran.

The Telegraph: Britain refuses to sign off on EU budget (22.2.12)

Hollannin hallitus on esittänyt, että euroalueen velkaantuneet maat tulisi voida alistaa EU-komission holhoukseen, kertoo EUobserver.

Hollannin hallitus on esittänyt, että euroalueen velkamaiden hallituksilta tulisi voida viedä budjettioikeudet ja että niiden päätökset tältä osin alistettaisiin erityiselle EU-komissaarille, kertoo EUobserver. Vaihtoehtona olisi euroalueesta eroaminen.

"Jos jokin maa toistuvasti kuluttaa yli varojensa EU:n vakaussopimuksen vastaisesti, komission valvoja voisi puuttua suoraan kyseisen maan asioihin, samaan tapaan kuin oikeusistuin puuttuu konkurssiin menneen yrityksen toimintaan ja päätöksiin", EUobserver kirjoittaa nojautuen käsiinsä saamiin asiakirjoihin ja asiaa tuntevien hollantilaisviranomaisten haastatteluihin.

"Esitämme tehokkaiden sääntöjen kehittämistä, joita erityisesti tähän tarkoitukseen nimetty komissaari valvoisi tiukasti", sanoivat Hollannin pääministeri Mark Rutte ja hänen hallituksensa keskeiset ministerit asian tiimoilta maan parlamentille lähettämässään lausunnossa. Esityksen mukaan mainittu komissaari voisi jopa laatia velkaongelmista kärsivän maan budjetin, ennen kuin se lähetetään maan parlamentille hyväksyttäväksi. Tällaiset maat myös menettäisivät äänioikeutensa EU:n asioista päätettäessä, EUobserver kertoo.

EUobserver: Netherlands: Indebted states must be made ‘wards’ of the commission or leave euro (7.9.11)

WikiLeaks on paljastanut, että Italiaankin on sijoitettu Yhdysvaltain ydinaseita, kirjoittaa EUobserver.

Yhdysvaltain ydinaseiden sijainti myös Italiassa selvisi WikiLeaksin julkaisemien asiakirjapaljastusten ansiosta. Italiaa on aiemmikinn epäilty Yhdysvaltain ydinaseiden sijoitusmaaksi, mutta maan hallituksen politiikka on ollut olla myöntämättä tai kieltämättä asiaa, kertoo EUobserver. "Aiempi WikiLeaks-vuoto oli paljastanut, että eurooppalaisista valtiosta Belgia, Hollanti, Saksa ja Turkki ovat antaneet salaa sijoittaa Yhdysvaltain ydinaseita maaperälleen."

Italia paljastui viestistä, jossa Saksa ehdotti mainituille maille ajankohdan olevan viimein sopiva vaatimuksille Yhdysvaltain ydinaseiden poistamisesta Euroopasta.

EUobserver: Italy also outed as host of US nukes (2.12.10)

Euroopan sosialistipuolueen johto on vaatinut EU:n liberaali- ja konservatiivipuolueita torjumaan yhteistyön äärioikeiston kanssa, kirjoittaa EUobserver.

Euroopan sosialistipuolue (PES), joka kerää yhteen EU:n sosiaalidemokraattiset puolueet, julkaisi perjantaina viiden kohdan ohjelman, jolla se vetoaa äärioikeiston eristämiseksi. "Kaikkien eurooppalaisten puolueiden tulisi osallistua suunnitelmaamme kieltäytyä yhteistyöstä äärioikeiston kanssa", sanoi EU-demarien johtaja ja Tanskan entinen pääministeri Poul Nyrup Rasmussen.

PES:n hyväksymä julkilausuma, joka on suora haaste EU:n liberaali- ja konservatiivipuolueille, vaatii mm., että hallitusyhteistyöhön tai vaaliliittoihin äärioikeiston puolueiden kanssa ei ryhdytä.

Rasmussen on erityisen huolissaan Hollannin tilanteesta, jossa Geert Wildersin islaminvastainen Vapauspuolue (PVV) on saanut lyötyä leimansa hallitusohjelmaan. Lupaamalla lakiesityksen burqa-kiellosta sekä perheenyhdistämisten ja kouluttamattomien työläisten maahanmuuton rajoittamisesta vähemmistöhallitus on saanut oppositiossa istuvan PVV:n tukemaan itseään. Hallituksen pääpuolueina ovat konservatiivis-liberaali Vapauden ja demokratian kansanpuolue (VVD) sekä kristillisdemokraatit.

Hollannin lisäksi Itävallassa, Ruotsissa, Unkarissa, Ranskassa ja Italiassa on nähty huolestuttavaa kehitystä, PES:n kannanotto toteaa. Ranskan osalta viitataan romanien karkotukseen, ja Itävallan osalta siihen, että äärioikeistolainen Vapauspuolue (FPÖ) nousi Wienin osavaltion kuntavaaleissa toiseksi suurimmaksi puolueeksi.

Lokakuun alussa EU-demarit arvostelivat myös EU:n konservatiivipuolueen (EPP) johtajaa Wilfred Martensia kaksilla rattailla ajamisesta. Martesin mukaan EPP ei tee yhteistyötä äärioikeiston kanssa EU-tasolla, mutta samalla hän jätti jäsenpuolueilleen mahdollisuuden mainitunkaltaiseen yhteistyöhön kansallisella tasolla, PES:n kannanotto arvosteli.

EUobserver: Socialists call for 'cordon sanitaire' around Europe's far right (15.10.10)

EUobserver: Liberals wary as new Dutch government takes office (15.10.10)

PES: Party of European Socialists (PES) adopts stringent guidelines to counter the rise of the extreme right - “Every European Political Group should sign up to our principles” says Rasmussen (14.10.10)

PES: Confronting the extreme-right in Europe: our way (14.10.10)

PES: EPP hypocrisy as their Dutch Member Party climbs into bed with Wilders (4.10.10)

Hollanti vetää viimeiset 250 sotilastaan pois Afganistanista tänään, kertoo The Daily Telegraph.

Kaikkiaan Hollannilta osallistui noin 2 000 sotilasta Afganistanin miehitysoperaatioon. Neljä vuotta kestänyt hanke tuli kuitenkin tiensä päähän viime helmikuussa, kun Hollannin hallitus hajosi erimielisyyksiin sen jatkamisesta. Konservatiivien kanssa hallituksessa olleet sosiaalidemokraatit eivät suostuneet NATO:n pyyntöön jatkaa osallistumista vuoteen 2011 asti, ja maa ajautui ennenaikaisiin vaaleihin.

Talibanin tiedottaja Qari Yusuf Ahmadii kiitti Hollanin päätöstä ja esitti toiveen, että muutkin maat seuraisivat sen esimerkkiä. Uutistoimisto AFP:n mukaan yhdysvaltalaiset, australialaiset, singaporelaiset ja slovakkisotilaat täyttävät hollantilaisten jättämän aukon.

Telegraph: Taliban congratulates Netherlands for pulling soldiers out of Afghanistan (29.7.10)

AFP: Dutch troops to leave Afghanistan (29.7.10)

Hollannin hallitus kaatui viime lauantaina kysymykseen maan Afganistan-joukkojen jatkosta.

Hallituksen kaksi pääpuoluetta eivät onnistuneet pääsemään yksimielisyyteen siitä, tulisiko Hollannin sotilasjoukoille Afganistanissa myöntää jatkoaikaa.

"Työväenpuolue marssi Wouter Bosin johdolla ulos hallituksen kokouksesta aikaisin lauantaiaamuna todettuaan, että Naton pyyntö hollantilaisjoukkojen pysymisestä Afganistanin levottomassa eteläosassa, Uruzganin maakunnassa tulee hylätä", kirjoittaa Financial Times. Kristillisdemokraattisen pääministeri Jan Peter Balkenenden mukaan Hollannin jatkosta kieltäytyminen herättäisi kysymyksiä ulkomailla, mikä heikentäisi maan vaikutusvaltaa mm. NATO:ssa.

Uudet vaalit järjestetään lähikuukausina, ja Financial Timesin mukaan Geert Wildersin johtama äärioikeistolainen Vapauspuolue PVV todennäköisesti lukeutuu niiden voittajiin. "Puolue nousee todennäköisesti Työväenpuolueen ohi toiseksi suurimmaksi puolueeksi kristillisdemokraattien säilyttäessä suurimman puolueen asemansa." Vapauspuolue sai viime kesän eurovaaleissa 17 prosenttia äänistä.

Hollannilla on 2 000 sotilasta Afganistanissa.

Financial Times: Dutch government collapses over Afghan troop mission (20.2.10)

The Independent: Wilders strikes first blow for European extremists (6.6.09)