Iranin ilmoitus uraanin rikastamisesta ydinlaitoksessaan Fordossa on saanut vastaansa tarpeettoman propagandahyökkäyksen, kirjoittaa professori Juan Cole.

Iran ilmoitti viikko sitten, että se on aloittanut uraanin rikastamisen ydinlaitoksellaan Fordossa lähellä Qomin kaupunkia. Ilmoitus antoi Yhdysvaltain ulkoministeri Hillary Clintonille aiheen syyttää Irania "törkeästä vastuuttomuudesta", mutta professori Juan Colen mukaan Iranin ydinlaitoksessa tapahtuvassa uraaninrikastamisessa ei ole mitään ihmeellistä saati laitonta.

"Iranilaisten mukaan he yrittävät rikastaa uraania 19,75-prosenttiseksi laitoksellaan Fordossa. Rikastustaso on matala, ja vastaa Iranin lääketieteellisen reaktorin vaatimuksia, jossa tuotetaan syövän hoitoon tarvittavia isotooppeja. Iran oli hankkinut Yhdysvalloista saamaansa reaktoriin polttoainetta Argentiinasta, mutta se on loppunut, eikä Argentiina jatkanut toimintaansa uraanibisneksessä. On epäselvää, miksi länsimaat haluavat evätä iranilaisilta syöpäsairailta heidän sädehoitoonsa välttämättömät isotoopit."

19,75-prosenttinen uraani ei ole lähelläkään noin 95 prosentin rikastusastetta, joka tarvittaisiin ydinpommin valmistamiseen, sanoo Cole. Clintonin "propagandan" sijaan hän viittaa Kiinan uutistoimisto Xinhuan raporttiin, joka asiallisesti mainitsee Fordon ydinlaitoksen olevan avoin kansainvälisen atomienergiajärjestö IAEA:n tarkastuksille. Xinhua siteeraa Iranin IAEA-edustaja Ali-Asghar Soltaniehia, jonka mukaan laitos on ollut IAEA:n seurannassa jo kahden vuoden ajan. Myös IAEA:n itsensä mukaan kaikki Fordon ydinlaitoksen ydinmateriaali on sen valvonnassa.

Cole panee merkille Clintonin lausuntojen ristiriitaisuuden Yhdysvaltain puolustusministeri Leon Panettan lausuntojen kanssa, joiden mukaan Iran ei ole kehittämässä ydinasetta. Lisäksi Cole pitää erikoisena Washington Postin haastatteleman viranomaisen lausuntoa, jonka mukaan pakotteiden tarkoituksena on herättää vihaa Iranin hallintoa kohtaan. WP:n alkuperäisessä uutisessa tiedusteluviranomaisen sanottiin kertoneen "hallinnon romahduksen" olevan maata vastaan säädettyjen pakotteiden tavoitteena, mutta uutisen päivitetyssä versiossa tämän sanottiin olleen virheellinen tulkinta.

Informed Comment: Iran Hype undermined by Obama Administration Admissions (11.1.12)

Reuters: Clinton slams Iran nuclear move, urges serious talks (10.1.12)

Xinhua: Iran says Fordo uranium enrichment site runs under IAEA watch: TV (10.1.12)

The Washington Post: Public ire one goal of Iran sanctions, U.S. official says (10.1.12)

Turkish Weekly: IAEA Confirms Iran Started Enriching Uranium at Fordo Plant (10.1.12)

Kuuden egyptiläisen nuorisojärjestön koalitio on kieltäytynyt tapaamasta Yhdysvaltain ulkoministeri Hillary Clintonia, kirjoittaa AhramOnline.

Tammikuun 25. päivän vallankumouksen nuorisoliitto, kuuden egyptiläisen nuorisojärjestön yhteistyöjärjestö, on kieltäytynyt kutsusta tavata Yhdysvaltain ulkoministeri Hillary Clinton, koska tämä suhtautui varovaisesti Egyptin entisen presidentin, Hosni Mubarakin vastaisiin mielenosoituksiin niiden alkuvaiheessa. Clinton vierailee Tunisiassa ja Egyptissä tällä viikolla.

"Liiton julistus lisäsi, että 'Yhdysvaltain hallitus ei suhtautunut Egyptin vallankumoukseen vakavasti ja tuki vanhaa hallitusta samanaikaisesti, kun egyptiläistä verta vuodatettiin'", AhramOnline siteeraa. "Se myös tuomitsi Yhdysvaltain aiemman Egyptin-politiikan ja vaati sen uudelleenmuotoilua Egyptin ja Yhdysvaltain kansojen etujen tasapainottamiseksi."

AhramOnline: Revolution Youth Coalition refuses to meet Clinton (15.3.11)

ABC News: Political Punch: Young Leaders of Egypt's Revolt Snub Clinton in Cairo (15.3.11)

• Artikkelit

Teksti: Joonas Laine
Kuva: Br3nda: Fungus on rotten wood (CC-lisenssi)

Arabimaailman mielenosoitukset ovat nostaneet asialistalle kysymyksen suhtautumisesta köyhien maiden hallituksiin, joiden itsevaltaisia johtajia vastustavat sekä näissä maissa toimivat kansanliikkeet että Yhdysvaltain ja/tai EU:n muodostama 'kansainvälinen yhteisö'. Ydinkysymys on: pitäisikö näille hallituksille antaa 'tukea' sikäli kuin ne ovat 'kansainvälisen yhteisön' vihakampanjan kohteena? Mikä on näitä hallituksia vastustavien kansanliikkeiden luonne? Ovatko ne aitoja kansanliikkeitä vai CIA:n ohjaamia käsinukkeja - ja jos ovatkin riippumattomia, pelaavatko ne silti imperialistien pussiin? Kirjoituksessa pohditaan aihetta käyttäen Erkki Suden kirjoituksia Tiedonantajassa varoittavana esimerkkinä 'anti-imperialismista', joka haluaisi viedä köyhien maiden väestöltä oikeuden kapinoida hallituksiaan vastaan, jos maa sattuu olemaan Yhdysvaltain ja EU:n vihalistalla. (lisää...)

Yhdysvaltalaiset sanomalehdet ovat suhtautuneet Tunisian demokratiamielenosoituksiin kummallisen varovaisesti, kirjoittaa Marc Lynch.

Foreign Policy -lehteen kirjoittava Lynch ihmettelee, että vaikka esimerkiksi Washington Post pohdiskelee kerran kuukaudessa Egyptin itsevaltaista hallintomuotoa, ei Tunisian mielenosoitusten yhteydessä ole juurikaan kuultu puhetta vapaudesta ja demokratiasta.

"Jos arabimaiden demokratiaa kannattavat yhdysvaltalaiset eivät kiinnitä lisää huomiota Tunisian mielenosoituksiin, se vain vahvistaa skeptisiä näkemyksiä siitä, että Yhdysvaltain tuki demokratialle arabimaissa on lähinnä vain [Egyptin presidentti] Hosni Mubarakin painostamista tai irtopisteiden keräämistä [Yhdysvaltain presidentti Barack] Obaman kustannuksella", Lynch kirjoitti viime torstaina. Seuraavana päivänä Washington Postin pääkirjoitussivun varapäätoimittaja Jackson Diehl totesi kirjoituksessaan, että "suurin uhka Yhdysvaltain eduille Lähi-Idässä ei ole sota - se on vallankumous". Tunisian presidentti Zine El Abidine Ben Ali pakeni yltyneitä mielenosoituksia perjantaina Saudi-Arabiaan.

The Guardianiin kirjoittava Brian Whitaker kiinnittää Lähi-Idän maita käsittelevässä blogissaan huomiota siihen, miten tuntuvasta väkivallasta huolimatta Ben Alin hallitus on päässyt lehdistön hampaista yllättävän helpolla. Hänen mukaansa esimerkiksi Reutersin ja BBC:n uutiset eivät tarjoa kummoistakaan kuvaa siitä, millainen Ben Alin hallitus oli luonteeltaan.

The New York Times myöntää pääkirjoituksessaan Ben Alin hallituksen itsevaltaisen luonteen, mutta ei kannattanut tämän poistamista vallasta, vaan vaatii sen sijaan, että Yhdysvaltain hallituksen on saatava Ben Ali "näkemään totuus", että sortotoimet ja kuurous kansan tarpeille vain pahentavat tilannetta.

Professori As'ad AbuKhalil kiinnittää blogissaan huomiota Yhdysvaltain hallituksen tiedottaja Philip Crowleyn reaktioon, kun tältä kysyttiin Tunisian hallituksen toimenpiteistä yliopistojen ja koulujen sulkemiseksi. Crowleyn mukaan Yhdysvaltain hallitus ymmärtää Tunisian hallituksen toimenpiteet "kansalaistensa suojelemiseksi".

Turkkilaisen Hürriyet Daily Newsin mukaan "Washington ei aio kannattaa kumpaakaan osapuolta Tunisian levottomuuksissa, vaan vaatii sen sijaan rauhanomaista ratkaisua, sanoi Yhdysvaltain ulkoministeri Hillary Clinton Al-Arabiya -TV-kanavalle antamassaan haastattelussa".

Alan Woods huomauttaa In Defense of Marxism -verkkojulkaisussa, miten länsivallat nyt kiirehtivät ylistämään Tunisian mielenosoittajia, vaikka eivät ennen Ben Alin pakenemista tehneet juuri mitään.

Huhtikuussa 2008 Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy ylisti Ben Alia ihmisoikeuksien ja vapauksien edistämisestä, Woods kirjoittaa. "Kolme päivää aseettomien siviilien ampumisen jälkeen [Ranskan pääministeri] François Fillon sanoi olevansa 'huolestunut suhteettoman väkivallan käytöstä', asettaen näin uhrit ja teloittajat samalle tasolle. Tuttua kaavaa noudattaen hän vaati kaikkia osapuolia rauhoittumaan ja etsimään keskusteluyhteyttä."

IDM: The insurrection in Tunisia and the future of the Arab Revolution (15.1.11) BBC: Tunisia: Ex-President Ben Ali flees to Saudi Arabia (15.1.11)

New Left Project: The Political Economy of ‘Democracy Promotion’ (14.1.11)

Washington Post: Mideast threats that can't be ignored (14.1.11)

Foreign Policy: Where are the democracy promoters on Tunisia? (13.1.11)

Hürriyet Daily News: US not taking sides in Tunisia unrest: Clinton (12.1.11)

The Angry Arab News Service: Obama administration and Tunisia (12.1.11)

NY Times: Tunisia Seethes (12.1.11)

Al-Bab.com: Mis-reporting Tunisia (10.1.11)

Afganistanin presidentti Hamid Karzai on nimittänyt halllitukseensa sotapäällikön, joka vuonna 2001 syyllistyi mahdollisesti jopa tuhansien Taliban-sotavankien surmaamiseen.

Sotapäällikkö, kenraali Abdul Rashid Dostum oli Yhdysvaltain liittolainen ja CIA:n palkkalistoilla vuonna 2001 alkaneen hyökkäyksen aikana Afganistaniin, kertoo The New York Times. Dostumin syyllistyttyä eräiden arvoiden mukaan jopa tuhansien Taliban-sotavankien surmaamiseen tukehduttamalla heidät vankilana toimineisiin kontteihin, Yhdysvaltain hallitus pyrki jarruttamaan asiaan liittyviä tutkimuksia. NY Timesin haastattelemien yhdysvaltalaisvirkailijoiden mukaan tarkoitus oli varjella presidentti Hamid Karzain hallitustuksen mainetta, jossa Dostum oli varapuolustusministerinä.

"Valkoisessa talossa kukaan ei varsinaisesti kieltänyt tutkimuksia, mutta kukaan ei myöskään tehnyt mitään niiden käynnistämiseksi", kertoi Yhdysvaltain silloinen lähettiläs Pierre Prosper, jonka toimenkuva liittyi sotarikosten tutkimiseen. Hänen mukaansa kaikki ymmärsivät, että asia oli poliittisesti erittäin herkkä.

Nyt kuitenkin Yhdysvaltain hallitus on pyrkinyt pitämään tiettyä etäisyyttä Karzain hallitukseen, jota pidetään pitkälle korruptoituneena. Yhdysvaltain ulkoministeriön mukaan ulkoministeri Hillary Clinton sekä Afganistanin ja Pakistanin erikoislähettiläs Richard Holbrooke ovat välittäneet Karzaille kielteisen näkemyksensä Dostumin nimittämisestä hallitukseen.

NY Times: U.S. Inaction Seen After Taliban P.O.W.Â’s Died (10.7.09)