Euroopan palvelusektorin ammattiliitto EPSU haastaa komission järjestämään kansanäänestyksen suunnittelemastaan talouskuurista, kertoo EUobserver.

Euroopan komission puheenjohtaja José Manuel Barroson ja Eurooppa-neuvoston presidentti Herman van Rompuyn laatima luonnos unionin jäsenmaiden talouspolitiikan kiristämiseksi oli käsittelyssä Brysselissä viime maanantaina suljettujen ovien takana, EUobserver kertoo. Uutissivuston mukaan kyseinen lista sisältää vaatimukset "palkkojen pitämiseksi alhaalla koko euroalueella, julkisten palveluiden kaventamisesta, perustuslaillisesta muutoksesta hallitusten lainanoton säätämiseksi ja siirtymän työn verotuksesta kulutuksen verotukseen".

Euroopan palvelusektorin ammattiliitto EPSU:n puheenjohtaja Jan Willem Goudriaan haastoi komission järjestämään esityksistään kansanäänestyksen. "Mikä EU-hallitus uskaltaa alistaa kansan päätettäväksi kilpailusopimuksen, joka menee niin pitkälle, että vaatii perustuslaillisia muutoksia budjettialijäämien valvomiseksi?" hän sanoi EUobserverille.

EUobserver kuvaa uutisessaan Barroson ja van Rompuyn laatiman luonnoksen sisältöä, jonka Financial Timesin sai käsiinsä ja julkaisi viime maanantaina. Luonnos esittää mm., että kunkin jäsenmaan palkkatason kehitystä valvottaisiin, ja jos se näyttää vaarantavan kilpailukykyä, olisi kyseisen maan "sitouduttava näiden haasteiden käsittelyyn tietyllä aikavälillä", EUobserver siteeraa.

Suurennuslasin alle päätyy myös työehtosopimusten solmiminen, mitä luonnoksessa vaaditaan hajautettavaksi työpaikkatasolle, kun nykyisellään työehtosopimukset useissa maissa solmitaan teollisuudenaloittain. "Luonnos vaatii yksiselitteisesti julkisen sektorin palkkavaatimusten kurissapitämistä 'suojattujen sektorien avaamiseksi edelleen' ja 'suljettujen työpaikkojen' hävittämistä (missä työpaikan saamiseksi on kuuluttava liittoon)."

EUobserver: Trade unions 'dare' EU to hold referendum on economic pact (2.3.11)

• Artikkelit

Teksti: Dimitris Mizaras
Kuva: Halema`uma`u vent, Mila Zinkova. Creative Commons Attribution-Share Alike.
Sana kriisi on aiheuttanut suurta hämmennystä ennen muuta niille, jotka sitä käyttävät. Suurin osa asiantuntijoista määrittelee sanaa tarkemmin; on velkakriisejä, asuntolainakriisejä, fiskaalisia kriisejä, teknologiankuplakriisejä, pankkikriisejä, luottokriisejä, valuuttakriisejä, pörssikriisejä, öljykriisejä jne. Sen lisäksi on eri maiden kriisejä: on Kreikan, Latinalaisen Amerikan, Venäjän, Irlannin ja Kaukoidän kriisejä. Valtiotieteen tohtori Juha Tarkan mukaan eri kriisien taustalla voi olla yhteisiä tekijöitä, mutta kriisit eivät ole ”veljiä keskenään”. On totta että mikään kriisi ei ole identtinen tapaus toisen kriisin kanssa, ei edes samassa maassa eri aikana. Mitä porvarilliset analyytikot eivät näe on se, että kapitalismissa voi olla laadultaan kahdenlaisia eri kriisejä. On järjestelmän kasvuvaiheen ns. toistuvat (sykliset) kriisit ja rappiovaiheen rakenteelliset systeemikriisit. (lisää...)

Kreikan pahenevat talousvaikeudet ja hallituksen rajut leikkaussuunnitelmat johtivat viime keskiviikkona jälleen julkisen sektorin lakkoon.

Koulut, sairaalat ja virastot sulkenut päivän mittainen julkisen sektorin lakko oli suunnattu hallitusta vastaan, joka aikoo jäädyttää palkankorotukset, karsia bonuksia ja nostaa eläkeikää maan pahenevan budjettialijäämän hillitsemiseksi. Sosialistipuolue PASOK:ia edustaja pääministeri Geórgios Papandréou on luvannut pienentää vuotuisen alijäämän 12,7 prosentista yhdeksään prosenttiin tämän vuoden aikana. Maan parlamentti hyväksyi 8 miljardin euron leikkausohjelman viime joulukuussa.

Myös lennonjohtajat ja taksinkuljettajat olivat lakossa. "Kommunistipuolueen ay-järjestö PAME julisti vuorokauden mittaisen lakon, joka koskee suurta osaa yksityisestä sektorista. Samanaikaisesti useat itsenäiset ammattiliitot ovat julistaneet lakon, joka edelleen rampauttaa julista sektoria", kirjoittaa LibCom.

Puolta miljoonaa jäsentä edustavan julkisen alan ammattiliitto ADEDY:n mukaan 70 prosenttia sen jäsenistä osallistui lakkoon, mutta lehtitietojen mukaan mielenosoitusmarsseille osallistui tavallista vähemmän ihmisiä. "Ateenassa kahdelle rauhallisesti sujuneelle mielenosoitusmarssille osallistui tihkusateisessa säässä vain noin 7 000 henkeä, kun tavallisesti ammattiliittojen mielenosoitukset keräävät Kreikassa kymmeniä tuhansia. Thessalonikisissa, Kreikan toiseksi suurimmassa kaupungissa, mielenosoituksiin osallistui 3 000 henkeä", torontolainen The Star kirjoittaa.

Kuluneella viikolla myös EU tarkensi suhtautumistaan euromaa Kreikan paheneviin talousvaikeuksiin. Torstaina järjestetyssä huippukokouksessa Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman van Rompuy lupasi, että euroalue tulee Kreikan tueksi, jos tarve vaatii. Hän sanoi kuitenkin, ettei välitöntä rahallista tukea ole odotettavissa, ja kehotti Kreikkaa toteuttamaan suunnitellut leikkaukset. "Komissio seuraa tarkasti Kreikan toimia yhdessä Euroopan keskuspankin kanssa, ja ehdottaa välttämättömiä lisätoimia Kansainvälisen valuuttarahastoon tukeutuen", van Rompuy sanoi.

EU-julistuksessa ei kuitenkaan eritelty kovin tarkasti, mitä tukitoimet käytännössä olisivat. Lisäksi tiettyä närää on herättänyt Kreikan mahdollinen erityiskohtelu, vaikka esimerkiksi Irlanti, Portugali ja Espanja ovat myös pahoissa talousvaikeuksissa.

The Star: Greek unions strike over debt crisis cuts (11.2.10)

Morning Star Online: Limp EU support for Greek crisis (11.2.10)

Times of Malta: Greece crippled by public strike (11.2.10)

EUobserver: Muted market response to EU Greek pledge (11.2.10)

EUobserver: Van Rompuy: Eurozone will bail out Greece if needed (11.2.10)

EUobserver: France and Germany to announce Greek rescue plan (11.2.10)

LibCom: Public sector strike paralyzes Greece (10.2.10)

Vastavalitun EU-presidentti Herman Van Rompuyn mielestä Euroopassa vallitsevat kristilliset arvot menettävät voimaansa, jos Turkki liittyy EU:hun.

"Turkki ei ole osa Eurooppaa, eikä koskaan tule olemaankaan", Van Rompuy sanoi vuonna 2004 järjestetyssä Euroopan neuvoston kokouksessa Belgian parlamentissa. "Turkin EU-jäsenyyttä ei voida pitää tavallisena laajentumisena. Euroopan universaalit arvot, jotka ovat myös kristinuskon perustavia arvoja, menettävät voimaansa, jos Turkin kaltainen suuri islamilainen maa liittyy unioniin", hän sanoi tuolloin.

EUobserverin haastattelemat belgialaisviranomaiset myönsivät Van Rompuyn lausunnon, mutta puolustelivat sitä mm. sillä, että hän oli tuolloin oppositiossa. "Oppositioasemassa sanotut asiat ovat eri asioita kuin ne, joita sanotaan kun ollaan hallituksessa", eräs viranomainen sanoi.

Van Rompuyn näkemykset Turkin EU-jäsenyydestä ovat saaneet tukea myös belgialaiselta äärioikeistolta. The Telegraphin siteeraaman Vlaams Belang -puolueen Filip Dewinterin mukaan "Olemme tässä asiassa Van Rompuyn kanssa täysin samaa mieltä, ja olemme vakuuttuneita että hän puolustaa tätä kantaa EU:n presidenttinä. Siksi me tuemme häntä avoimesti".

Puolueen lehdistötiedote viime keskiviikolta kertoo puolueen vastustaneen Van Rompuyn ehdokuutta EU:n presidentiksi tämän liian sallivana pidetyn maahanmuuttopolitiikan vuoksi, mutta The Guardianissa viime torstaina julkaistun artikkelin mukaan tiedotteesta poikkeava näkemys tuli julki jo samana päivänä.

Vlaams Belangin edeltäjä Vlaams Blok tuomittiin vuonna 2004 Belgian korkeimmassa oikeudessa muukalaisvihasta, minkä jälkeen puolue muutti nimensä ja poisti ohjelmastaan räikeimmät muukalaisvastaiset kohdat. Vlaams Belang kannattaa mm. "päättäväistä politiikkaa rikollisuutta vastaan" ja pitää "perinteistä perhettä yhteiskunnan kulmakivenä".

The Telegraph: EU president: Herman Van Rompuy opposes Turkey joining (20.11.09)

The Turkish Weekly: EU's New President Says A Muslim Country Cannot Be EU Member (20.11.09)

The Guardian: Leaders in last-minute attempt to decide top European Council roles (19.11.09)

EUobserver: Van Rompuy: 'Turkey will never be part of Europe' (18.11.09)

Vlaams Belang: Vlaams Belang Opposed to Candidacy Herman Van Rompuy (18.11.09)

West European Politics: From Vlaams Blok to Vlaams Belang: The Belgian Far-Right Renames Itself (toukokuu 2005)