Entinen CIA-agentti hallinnoi yksityistä vakoojaverkostoa Afganistanissa omiin tarkoituksiinsa, kirjoittaa The New York Times.

Entinen CIA-agentti Duane Clarridge on jättänyt tiedustelupalvelun yli 20 vuotta sitten, mutta hän johtaa edelleen Pakistanissa ja Afganistanissa toimivaa vakoojaverkostoa, kertoo The New York Times. Yhdysvaltain hallitus katkaisi hänen rahoituksensa viime keväänä, mutta Clarridge on jatkanut operaatioitaan yksityisellä rahalla. Hänen tarkoituksenaan on ollut kerätä erityisesti tietoja, joilla Afganistanin presidentti Hamid Karzai ja hänen veljensä Ahmed Wali Karzai voitaisiin saattaa huonoon valoon.

NY Timesin mukaan Clarridge syöttää omin päin keräämiään tietoja Yhdysvaltain armeijan lisäksi erinäisille julkiseen keskusteluun osallistuville konservatiiveille. Clarridgea itseään lehti kuvailee "horjumattomaksi Yhdysvaltain kansainvälisten interventioiden kannattajaksi".

"Clarridgen operaatio kaikkine pystytkö-panemaan-tästä-paremmaksi -tyylisine yksityiskohtineen on hätkähdyttävä todiste siitä, miten yksityiset kansalaiset voivat käyttää taistelukenttinä olevien alueiden sekasortoa ja Yhdysvaltain hallinnon sisäisiä vastakkainasetteluja omien päämääriensä ajamiseksi."

Danger Room: When U.S. Said No, Private Spy Ring Fed Bloggers Instead (24.1.11)

NY Times: Former Spy With Agenda Operates a Private C.I.A. (22.1.11)

Afgaanien on kukistettava sekä NATO:n miehitysjoukot, Karzain mafiahallitus että Taliban-fundamentalistit, kirjoittaa kansanedustaja Malalai Joya.

Yhdysvaltain johtama NATO-operaatio Afganistanissa on kansan silmissä samanlaista raakalaisuutta kuin Taliban ja presidentti Hamid Karzain sotapäällikötkin, afganistanilainen kansanedustaja Malalai Joya vaatii kirjoituksessaan The Guardianissa. Viime vuosina pidetyt muutamat vaalit on pyritty esittämään miehitysoperaation tuomina hyötyinä, mutta Joyan mukaan ne ovat perustuneet lahjontaan ja korruptioon, eikä kukaan luota niihin.

"On tärkeää huomauttaa, että nämä niin sanotut vaalit eivät ole vahingoittaneet Afganistania niin pahoin kuin Yhdysvaltojen ja sen NATO-liittolaisten pommitukset ja miehitys", Joya sanoo. "Afgaanit pitävät Yhdysvaltoja, NATO:a ja heidän komennossaan olevaa Karzaita vastuullisena näihin [Wikileaksin paljastamiin] sotarikoksiin."

Joya myös arvostelee miehitysoperaation kiillottamista sillä verukkeella, että se on parantanut naisten asemaa. Hän mainitsee esimerkkinä Time-lehden artikkelin.

"Jutun otsikko - 'Mitä tapahtuu jos lähdemme Afganistanista' - olisi voinut tai sen olisi pitänyt olla 'Mitä tapahtuu meidän ollessamme Afganistanissa', sillä pahoinpitelyt, raiskaukset ja murhat naisia vastaan ovat yleinen ilmiö. Useat sotapäälliköt ja NATO:n tai Karzain kanssa liittoutuneet komentajat syyllistyvät naisvihamielisiin rikoksiin saamatta rangaistusta. Time olisi voinut tehdä kansikuvajutun esimerkiksi Karzain vuonna 2009 allekirjoittamasta laista, joka laillisti rikokset shialaisnaisia vastaan, tai niistä lukemattomista naisista, jotka tekevät polttoitsemurhan."

Joya viittaa vuonna 2009 säädettyyn lakiin, jonka mukaan raiskaus avioliitossa ei ole rikos.

"Ainoa muutos, joka voi vahvistaa uskoamme tulevaisuuteen, on kansallisen, fundamentalisminvastaisen ja demokratiaa rakastavan liikkeen voimistuminen ja laajeneminen. Vain afgaanit voivat rakentaa tällaisen liikkeen. Vaikka toivomme maailman tukea ja solidaarisuutta, emme halua emmekä tarvitse NATO:n miehitysjoukkoja."

The Guardian: Any hope I had in the ballot box bringing change in Afghanistan is gone (2.11.10)

The Independent: Afghan leader accused of bid to 'legalise rape' (31.3.09)

Afganistanin presidentti Hamid Karzai on uhannut erota virastaan ja liittyä Talibaniin, jos miehitysvallat painostavat häntä uudistuksiin, CBC News uutisoi.

Asiasta kertoivat tiedotusvälineille afganistanilaiset kansanedustajat, jotka olivat viime viikonloppuna ottaneet osaa kokoukseen, missä Karzai oli uhkauksensa tehnyt. Uusin purkaus heijastaa presidentin ja miehitysvaltojen välien kiristymistä, sillä ulkomaisten joukkojen sotilasoperaatioista aiheutuvat kuolonuhrit ovat jatkuva uhka Karzain huteralle valta-asemalle.

Muita esimerkkejä lännelle päänvaivaa aiheuttaneista lausunnoista ovat mm. viime viikolla Karzain esittämä syyte YK:lle viime presidentinvaalien aikaisesta operaatiosta estää hänen uudelleenvalintansa. CBC Newsin mukaan presidentti on myös kertonut eräässä poliittisessa tilaisuudessaan, että NATO:n suunnittelemaa suurhyökkäystä Kandahariin ensi kesänä ei olekaan tulossa. "Karzain mukana tilaisuudessa ollut amerikkalaiskenraali pysyi vaiti", CBC kertoo.

NATO:n Kandaharin-operaatio olisi kahdeksan vuotta kestäneen Talibanin vastaisen sodan suurin sotilasoperaatio, jonka tarkoituksena on puhdistaa maakunta kapinallisista. Onnistuessaan operaatio "olisi huomattava voitto Afganistanissa toimivalle kansainväliselle sotilasliittoumalle, paljon suurempi kuin merijalkaväen hyökkäyksen tuloksena viime helmikuussa saavutettu talibanien tukikohtana toimineen Marjan alueen valtaus", kertoo NPR.

CBC News: Karzai threatens to join Taliban (5.4.10)

NPR: Local Support Key In Upcoming Kandahar Fight (5.4.10)

NPR: Afghanistan's President: Partner Or Obstacle? (24.3.10)

Afganistanin hallitus on kaikessa hiljaisuudessa hyväksynyt aseensa laskevien Taliban-taistelijoiden armahtamista koskevan lain, kirjoittaa The Guardian.

Afganistanin parlamentti hyväksyi Taliban-taistelijoiden armahtamisen mahdollistavan lain voimaanastumisen ennen tammikuun lopulla Lontoossa järjestettyä miehitysvaltojen Afganistan-kokousta. Alunperin vuonna 2007 säädetyn, mutta hyllytetyn lain voimaanastumisesta ei tiedotettu mitenkään, kertoo The Guardian.

Laki antaa suojan syytteitä vastaan paitsi antautuville rivikapinallisille myös kaikille maan sotapäälliköille, joista monia vihataan julmuuksien vuoksi, joihin he syyllistyivät Afganistanin sisällissodassa 1990-luvulla, lehti kirjoittaa.

Lain yllättävän voimaantulon syyksi epäillään presidentti Hamid Karzain ja hänen tukijavaltioidensa halua saada hallitusta ja miehitysjoukkoja vastaan taistelevat kapinalliset mahdollisimman pian pois päiväjärjestyksestä. Taustalla on miehitysvalloissa yleistynyt käsitys, että Talibanin kukistamiseksi ei ole olemassa sotilaallista ratkaisua.

The Guardian: Afghanistan quietly brings into force Taliban amnesty law (11.2.10)

Afganistanin taliban-kapinalliset ovat jälleen torjuneet neuvottelut Afganistanin hallituksen ja länsivaltojen kanssa, ja uskovat voiton olevan lähellä.

Taliban torjui Afganistanin presidentti Hamid Karzain neuvottelutarjouksen, jonka tämä esitti viime kuun lopussa Lontoossa järjestetyssä miehitysvaltojen kokouksessa. Viime aikoina miehitysvaltojen julkisuudessa on noussut enenevässä määrin esille mahdollisuus neuvotella "maltillisten talibanien" kanssa, kun aikaisemmin neuvotteluja terroristien kanssa pidettiin mahdottomina. Viime viikolla Iso-Britannian puolustusministerin apulaisministeri Bill Rammell arvioi, että jopa 80 prosenttia talibaneista olisi liittynyt taisteluihin vain elannon hankkimiseksi.

"Afganistanin liittolaiset tukevat neuvotteluja Talibanin kanssa, ja lahjoittajat ovat luvanneet satoja miljoonia dollareita taistelijoiden tuomiseksi takaisin osaksi yhteiskuntaa", uutistoimisto Reuters kirjoittaa. "Länsimaat ovat valmiimpia kuin koskaan ottamaan Talibanin mukaan osaksi ratkaisua, sillä samalla ne hakevat ulospääsyä jo kahdeksan vuotta kestäneestä sodasta, jolle ei enää uskota löytyvän sotilaallista ratkaisua."

Lontoon kokouksen jälkeen antamassaan tiedotteessa Taliban kieltäytyi käymästä minkäänlaisia neuvotteluja "voitosta, joka on aivan nurkan takana".

Reuters: Taliban reject "deal" with Afghanistan, West (5.2.10)

Kuluu 15 vuotta ennen kuin Afganistan pystyy ylläpitämään omaa armeijaa, sanoi maan presidentti Hamid Karzai puheessaan tiistaina.

Karzai puhui Kabulissa yhdessä Yhdysvaltain puolustusministeri Robert Gatesin kanssa järjestetyssä tiedotustilaisuudessa. "Afganistan aikoo tulevaisuudessa ottaa itse vastuun asevoimiensa kustannuksista, mutta tähän menee vielä 15 vuotta", Karzai sanoi. Siihen asti Yhdysvaltain ja Länsi-Euroopan tuki on hänen mukaansa välttämätöntä.

Presidentti Karzai myös sanoi, että Afganistan tarvitsee vielä viisi vuotta maan vakauttamiseen. Lausunto ei ole täysin sopusoinnussa Yhdysvaltain presidentti Barack Obaman viime viikolla tekemän ilmoituksen kanssa, jonka mukaan Yhdysvallat aloittaa vetäytymisen Afganistanista 18 kuukauden kuluttua. Puolustusministeri Gates ilmaisikin erimielisyytensä toiveikkuutena, että Karzain mainitsemaa aikaa voidaan todennäköisesti lyhentää afgaanipoliiseja ja -sotilaita kouluttamalla.

Gates totesi lisäksi vetäytymisprosessin vievän useita vuosia, ja että Yhdysvaltain sitoutumisella Afganistaniin on tietyt rajansa. "Joukkomme ovat täällä vain niin kauan, kunnes onnistutte lyömään vihollisenne", Gates lupasi.

CBS News: Karzai: We'll Need Cash Help for a Decade (8.12.09)

Fox News: Karzai: 15 Years Before We Can Afford Security (8.12.09)

Afganistanin presidentti Hamid Karzai alkaa käydä länsivalloille taakaksi, ellei korruptiota saada kuriin, kirjoittaa uutistoimisto AFP.

Viikon kuluttua uuden viisivuotiskauden presidenttinä aloittava Karzai tuli lopulta valituksi vain yhdellä vaalikierroksella, sillä hänen vastaehdokkaansa Abdullah Abdullah vetäytyi kilvasta vilppiepäilyjen vuoksi ennen toisen kierroksen käymistä. Vaalien ensimmäiselläkin kierroksella havaittiin huomattavaa vilppiä, mutta Afganistania miehittävä NATO-liittouma on edelleen tukenut Karzaita. Suhde on kuitenkin viime aikoina viilentynyt, kirjoittaa uutistoimisto AFP.

Paineet saada vaalivilpillä voittaneelta Karzailta yhä selvempää näyttöä korruption kitkemisestä ovat kasvaneet melkoisiksi. Niin ikään tuoreessa muistissa ovat vielä Yhdysvaltain ja Länsi-Euroopan voimakkaat reaktiot Iranin vilpillisiin presidentinvaaleihin, jotka tuomittiin selväsanaisesti, mutta Afganistanin kohdalla toisenlainen suhtautuminen näyttää julkisuudessa kiusalliselta.

"Viimeiset kuukaudet eivät ole olleet hyviä. Olemme olleet miltei uskottavuuskatastrofissa", myönsi mm. Ruotsin entinen ulkoministeri Carl Bildt uutistoimisto AFP:lle vieraillessaan Kabulissa.

AFP: Global pressure mounts ahead of Karzai inauguration (11.11.09)

Yhdysvaltain miehitys Afganistanissa syöksi vallasta Talibanit ja asetti tilalle heidän kopionsa, sanoo afganistanilainen kansanedustaja Malalai Joya. Tiedotuskiertueella Yhdysvalloissa parhaillaan oleva Joya valittiin vuonna 2005 Afganistanin parlamenttiin sen nuorimpana jäsenenä. Vuonna 2007 hänet erotettiin parlamentin jäsenyydestä, koska hänen katsottiin loukanneen instituution arvoa. Jo ennen Taliban-hallituksen kaatumista nyt 31-vuotias Joya osallistui maanalaisten tyttökoulujen toiminnan ylläpitoon, ja Hamid Karzain noustua sotapäälliköineen Yhdysvaltain tukemana maan johtoon hän on jatkanut naisvastaisen ja miehityspolitiikan ankaraa arvostelua. The Daily Beast -verkkolehden haastattelussa Joya torjuu miehityksen puolustelijoiden perustelut, joiden mukaan NATO-joukot ovat ainoa asia Talibanin valtaanpaluun tiellä. Hänen mukaansa Yhdysvaltain aiheuttamat siviiliuhrit tosiasiassa vain antavat vauhtia Talibanin ruohonjuuritason voiman kasvulle. Haastattelussa Joya myös arvostelee näkemystä, jonka mukaan joukkojen vetäytyminen Afganistanista johtaa sisällissotaan. "Valtamedia erityisesti yrittää sumuttaa ihmisiä kaikkialla maailmassa, mutta kukaan ei puhu siitä sisällissodasta, jota käydään tänä päivänä". Joyan mukaan Yhdysvaltain veronmaksajat vain tuhlaavat rahojaan "Hamid Karzain korruptoituneen mafiajärjestelmän ylläpitoon". Joya puhui myös International Socialist Organizationin (ISO) järjestämässä tilaisuudessa lokakuun lopulla New Yorkissa. "Kansani on jäänyt loukkuun kahden voimakkaan vihollisen välille, ja on puristuksissa", hän sanoi puheessaan. "Taivaalta putoavat miehittäjän pommit tappaen siviilejä, ja maan kamaralla ovat Talibanit ja myös sotapäälliköt. Meillä on kolmenlaisia vihollisia, mutta yhden vihollisen - Yhdysvaltain - vetäytyminen helpottaisi huomattavasti taistelua niiden vihollisten kanssa, jotka jäisivät jäljelle." The Daily Beast: Women of Influence: Malalai Joya (3.11.09) Socialist Worker: No nation can liberate another (3.11.09)

Afganistanin presidentti Hamid Karzai on nimittänyt halllitukseensa sotapäällikön, joka vuonna 2001 syyllistyi mahdollisesti jopa tuhansien Taliban-sotavankien surmaamiseen.

Sotapäällikkö, kenraali Abdul Rashid Dostum oli Yhdysvaltain liittolainen ja CIA:n palkkalistoilla vuonna 2001 alkaneen hyökkäyksen aikana Afganistaniin, kertoo The New York Times. Dostumin syyllistyttyä eräiden arvoiden mukaan jopa tuhansien Taliban-sotavankien surmaamiseen tukehduttamalla heidät vankilana toimineisiin kontteihin, Yhdysvaltain hallitus pyrki jarruttamaan asiaan liittyviä tutkimuksia. NY Timesin haastattelemien yhdysvaltalaisvirkailijoiden mukaan tarkoitus oli varjella presidentti Hamid Karzain hallitustuksen mainetta, jossa Dostum oli varapuolustusministerinä.

"Valkoisessa talossa kukaan ei varsinaisesti kieltänyt tutkimuksia, mutta kukaan ei myöskään tehnyt mitään niiden käynnistämiseksi", kertoi Yhdysvaltain silloinen lähettiläs Pierre Prosper, jonka toimenkuva liittyi sotarikosten tutkimiseen. Hänen mukaansa kaikki ymmärsivät, että asia oli poliittisesti erittäin herkkä.

Nyt kuitenkin Yhdysvaltain hallitus on pyrkinyt pitämään tiettyä etäisyyttä Karzain hallitukseen, jota pidetään pitkälle korruptoituneena. Yhdysvaltain ulkoministeriön mukaan ulkoministeri Hillary Clinton sekä Afganistanin ja Pakistanin erikoislähettiläs Richard Holbrooke ovat välittäneet Karzaille kielteisen näkemyksensä Dostumin nimittämisestä hallitukseen.

NY Times: U.S. Inaction Seen After Taliban P.O.W.Â’s Died (10.7.09)

Afganistanilaiset eivät pidä elokuun presidentinvaaleja luotettavina, koska ehdokkaina on sotapäälliköitä ja rikollisia, sanoo Kabulissa toimiva ihmisoikeusjärjestö Afghanistan Rights Monitor.

Tiistaina julkaistussa raportissaan järjestö arvosteli myös maan presidentti Hamid Karzaita, koska tämä on valinnut varapresidenttiehdokkaikseen kaksi entistä sissijohtajaa. Lännen suosikki Karzain lisäksi vaaleissa on ehdolla nelisenkymmentä ehdokasta, joista suuri osa on tuntemattomia nimiä.

Raportissa sissijohtajia syytetään osallisuudesta menneisiin ja nykyisiin rikoksiin, mutta he ovat kuitenkin päässeet ehdolle korruptoituneen valtakoneiston tuella. "Näihin voimiin kuuluu  entisiä ja nykyisiä sotapäälliköitä, miliisikomentajia ja ihmisoikeuksien loukkaajia, joilla on rahaa valtaa joka puolella maata", raportti sanoo.

Afganistanin presidentinvaalit järjestetään elokuussa, minkä vuoksi Yhdysvallat on käynnistänyt suurhyökkäyksen miehitystä vastaan taistelevia Taliban-kapinallisia vastaan. Rahat vaalien järjestämiseen, noin 230 miljoonaa dollaria, saadaan suurimmaksi osaksi Yhdysvalloilta ja sen liittolaisilta.

RAWA News: Afghan group slams Karzai’s ‘warlord’ vote ticket (30.6.09)

Reuters: Rights group says voters lose trust in Afghan poll (30.6.09)