WikiLeaksin tietovuoto on paljastanut Yhdysvalloilla olevan urkkijoita Saksan hallintokoneistossa huipputasoa myöten, kirjoittaa Spiegel Online.

WikiLeaksin julkisuuteen vuotamat asiakirjat ovat osoittaneet, että Yhdysvallat on saanut luottamuksellisia tietoja Saksan huippujohdon neuvotteluista. "Yhdysvaltain Berliinin-lähetystöllä on yhteyshenkilöitä Saksan hallituksen kaikilla tasoilla", kirjoittaa Spiegel Online.

Lisäksi lähetystön lähettämät luottamukselliset arviot Saksan hallituksesta ja sen poliitikasta paljastavat, että Yhdysvaltain ja Saksan suhteet eivät ole parhaat mahdolliset.

"Yhdysvaltain näkemys Saksan politiikasta on etäinen ja varovainen. Amerikkalaiset diplomaatit eivät koskaan ole oikein tulleet toimeen Angela Merkelin kanssa. He eivät arvosta Horst Seehoferia, kristillisdemokraattisen CDU:n baijerilaisen sisarpuolueen CSU:n puheenjohtajaa, koska hän on asioista mitään tietämätön ja populistinen. FDP:n Dirk Niebel oli heidän mielestään outo valinta kehitysministeriksi. Entä ulkoministeri [Guido] Westerwelle? Yhdysvaltain lähettiläät suhtautuvat Saksan ykkösdiplomaattiin erityisen kriittisesti. Salaiset sähkeet kuvailevat häntä epäpäteväksi, turhamaiseksi ja Yhdysvaltoihin kriittisesti suhtautuvaksi sekä taakaksi Yhdysvaltain ja Euroopan välisille suhteille." Vain 12 päivää Saksan liittovaalien jälkeen Yhdysvallat oli saanut yhteyshenkilöltään luottamuksellisia asiakirjoja CDU:n ja FDP:n hallitusneuvotteluista, joissa tuleva ulkoministeri Westerwelle oli ottanut esille Yhdysvaltain ydinaseiden poistamisen Saksasta.

Puolustusministeri Karl-Theodor zu Guttenbergiä yhdysvaltalaiset pitävät "ulkopolitiikan ammattilaisena, transatlanttisten suhteiden ystävänä sekä läheisenä ja tunnettuna Yhdysvaltain ystävänä", ja myös sisäministeri Wolfgang Schäublen yhteistyökykyisyyttä arvostetaan.

Berliinin-lähetystö välitti Yhdysvaltoihin myös tietoja kahdenvälisistä keskusteluista Saksan huippupoliitikkojen kanssa, jotka tuntuivat olevan auliita arvostelemaan kollegoitaan "ja näyttivät jopa nauttivan mahdollisuudesta hyökätä toistensa kimppuun. Tässä mielessä sähkeistä piirtyy esiin myös kuva Saksan poliittisesta eliitistä", Spiegel Online kirjoittaa.

Spiegel Online: How America Views the Germans (30.11.10)

Entinen NATO-sihteeri George Robertson pitää vaarallisena Saksan ulkoministeri Guido Westerwellen aloitetta Yhdysvaltain ydinaseiden poistamisesta Saksasta.

Noustuaan viime vuonna Saksan ulkoministeriksi Westerwelle ilmoitti haluavansa Yhdysvaltain ydinaseet pois Saksan maaperältä, sillä hänen mukaansa ne olivat kylmän sodan jäänteitä. Myös Saksan hallitus on asettunut Westerwellen aloitteen taakse.

Spiegel Onlinen haastattelema entinen NATO-sihteeri George Robertson ei kuitenkaan pitänyt ajatusta hyvänä, vaan hänen mielestään se oli vaarallinen.

"Hän sanoi, että Yhdysvaltain Saksaan sijoitetut lyhyen kantaman ydinaseet ovat olleet osa NATO:n strategiaa vuosikymmeniä. Berliinin vaatimus 'ei kiistä laajennetun ydinsuojan ajatusta sinänsä. Siinä vain sanotaan, ettei Saksa halua osallistua sen ylläpitoon liittyviin riskeihin'", kirjoittaa Spiegel Online.

NATO:lla on noin 200 lyhyen kantaman ydinasetta Euroopassa, joista noin 20 on Saksassa. Robertson viittasi Venäjän yli 5 000 ydinaseeseen ja sanoi, että yksipuolisen aseistariisunnan sijaan ennemminkin jotain tulisi tehdä tälle epätasapainolle.

Spiegel Online: Ex-NATO Head Robertson Skeptical of Removing Nukes from Germany (16.2.10)

Saksan ulkoministeri Guido Westerwellen mukaan EU:n tulisi pitkällä tähtäimellä perustaa oma armeija, jotta unionista tulisi maailmanlaajuinen toimija.

Westerwelle puhui viime lauantaina Münchenissä järjestetyssä turvallisuuskokouksessa, jossa hän ilmoitti maansa kannaksi, että pitkän aikavälin tavoite EU:ssa tulee olla oman armeijan perustaminen. Westerwelle piti yhteistä puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa unionia yhtenäistävänä tekijänä, ja hänen mukaansa armeijan tarkoitus ei ole korvata olemassaolevia ratkaisuja, eikä se ole suunnattu ketään vastaan.

"EU:n säännöt sallivat, että tiettyä sotilasvoimaa omaavat jäsenvaltiot voivat niin halutessaan muodostaa ryhmän ja edetä kohti yhtenäistä puolustusta", EUobserver kirjoittaa.

EU:n jäsenvaltioista Iso-Britannialla ja Ranskalla on merkittävimmät asevoimat. Yhteistä armeijaa on näiden maiden ja Saksan lisäksi aika ajoin kannatettu Puolassa.

EUobserver: Germany speaks out in favour of European army (8.2.10)

Deutsche Welle: German Chancellor Favors Creation of European Army (23.3.07)

Saksan hallituskoalitio on ajautunut erimielisyyksiin tavasta, jolla maan tulisi tukea Yhdysvaltoja Afganistanin miehityksessä.

Erimielisyys kiteytyy ulkoministeri Guido Westerwellen ja puolustusministeri Karl-Theodor Freiherr von und zu Guttenbergin näkemyseroihin joukkojen lisäämisestä. Liberaalipuoluetta (FPD) edustava Westerwelle on ilmoittanut jo useasti kantansa, jonka mukaan Saksan ei tule lisätä joukkojensa määrää Afganistanissa, vaan maan tulisi keskittyä afgaanipoliisin kouluttamiseen. Baijerin konservatiivien (CSU) zu Guttenbergin taas tiedetään kannattavan enimmillään 2 000 sotilaan lisäpanostusta.

Erimielisyydet tulivat esille aiempaa selvemmin viikko sitten maanantaina, Spiegel Online kirjoittaa. Tuolloin hallituksen Afganistan-työryhmä ei onnistunut pääsemään yksimielisyyteen kannasta, jota Saksa edustaa tammikuun lopussa järjestettävässä Afganistan-kokouksessa Lontoossa.

Kannan lisäksi Saksan edustuskaan kokoukseen ei ole selvä, sillä vaikka periaatteessa NATO-maan ulkoministerinä Westerwelle olisi luonteva edustaja, hänen kantansa on hallituksen kannalta kiusallinen; Westerwelle on jopa esittänyt kokouksen boikotointia, jos sen asialista keskittyy vain joukkojen määrän pohtimiseen.

Liittokansleri Angela Merkel ei ole ottanut selvää kantaa asiaan, sillä hän pyrkii tasapainottelemaan kahden tulen välissä. Yhdysvallat odottaa tuntuvaa lisätukea, eikä painetta ole suinkaan helpottanut Yhdysvaltain äskettäinen päätös lähettää lisäjoukkoja Saksan vastuualueelle Pohjois-Afganistanissa.

Toisaalta taas saksalaisten laimea innostus operaatiota kohtaan vaikeuttaa hallituksen tilannetta. Puolustusministerinä toiminut Franz Josef Jung joutui viime vuoden lopulla eroamaan, sillä hänen uskottiin vähätelleen vasten parempaa tietoaan siviiliuhreja, joita aiheutui kymmenittäin saksalaisen komentajan määräämästä ilmaiskusta Kunduzissa viime syyskuussa.

Saksalla on Afganistanissa 4 500 sotilasta.

Spiegel Online: Merkel Coalition Split on Afghanistan Strategy (7.1.10)

Spiegel Online: Pressure Mounts on Germany's New Defense Minister (30.11.09)