Yhdysvaltalainen tuomioistuin on päättänyt, että Bagramin vankilassa Afganistanissa istuvilla terrorismista epäillyillä ei ole oikeutta oikeinkäyntiin Yhdysvalloissa.

Kolmijäseninen tuomaripaneeli päätti perjantaina, että Yhdysvaltain lentotukikohdassa Bagramissa pidätettynä olevalle kolmelle miehelle ei tarvitse järjestää oikeudenkäyntiä, missä he voisivat todistaa syyttömyytensä, kirjoittaa The New York Times. "Oikeus perusteli päätöstään sillä, että Bagram sijaitsee toisen hallituksen hallitsemalla suvereenilla alueella, ja painotti 'käytännöllisiä esteitä', joita liittyy oikeudenkäynnin järjestämiseen 'sotaa käyvällä alueella' pidätetyille henkilöille."

Miesten oman kertomuksen mukaan heidät siepattiin Afganistanin ulkopuolella ja kuljetettiin Bagramiin.

Oikeuden päätös helpottaa presidentti Barack Obaman asemaa, sillä hän on virassa ollessaan pyrkinyt pitämään kiinni Yhdysvaltain oikeudesta pidättää terrorismista epäilemiään henkilöitä ulkomailla ja pitää heitä vangittuina määräämättömän ajan, NY Times kirjoittaa.

Presidentti George W. Bushin kaudella vuonna 2008 korkein oikeus oli päättänyt, että Guantánamon vankileirille kuljetetuille terrorismista epäillyille tulee taata oikeudenkäynti, mitä myös Obama oli senaattorina vaatinut.

Tähän nähden päinvastainen päätös Bagramin osalta on herättänyt kummastusta kansalaisoikeuspiireissä. Asianajaja Glenn Greenwald kirjoittaa kolumnissaan verkkolehti Salon.comissa, että harva asia osoittaa Obaman tekopyhyyttä selvemmin kuin Bagram.

"Ei muuta kuin onnittelut Yhdysvalloille ja Barack Obamalle tämän voiton johdosta, jonka ansiosta he voivat siepata ihmisiä missä tahansa maailmassa ja pitää heitä vangittuina ilman oikeuskäsittelyä niin kauan kuin haluavat", hän ironisoi. Greenwald muistuttaa myös, että Bushin hallinnon pitäessä kiinni vastaavasta oikeudestaan Guantánamon vankien suhteen, Obama arvosteli politiikkaa kutsuen sitä "oikeudelliseksi mustaksi aukoksi".

"Jos Yhdysvallat sieppaa jonkun Thaimaassa (kuten yhdessä tapauksista) ja lennättää hänet Guantánamoon, siepatulla on oikeus oikeusistuimen päätökseen pidätyksen perusteiden pitävyydestä. Jos presidentti Obama määrää pidätetyn vietäväksi Thaimaasta Bagramiin eikä Guantánamoon, ei tällä silloin ole minkäänlaisia oikeuksia", Greenwald hämmästelee.

Salon.com: Obama wins the right to detain people with no habeas review (21.5.10)

NY Times: Detainees Barred From Access to U.S. Courts (21.5.10)

Yhdysvaltain armeija ei ole suostunut kommentoimaan Bagramin vankilassa käynnissä olevaa protestia, kertoo The Sydney Morning Herald.

Yhdysvallat on sijoittanut Bagramin vankilaan yli 600 sekä Afganistanissa että muualla sieppaamaansa ihmistä, joita se epäilee terrorismista. Vangit ovat ryhtyneet osoittamaan mieltään vankilaoloja vastaan, ja kieltäytyneet ainakin kahden viikon ajan poistumasta selleistään peseytymistä ja ulkoilua varten. Tieto tuli julkisuuten Kansainvälisen punaisen ristin kautta.

"Toisin kuten Guantįnamon vankilassa, missä vangit voivat tavata asianajajia, Bagramin 620 vangilla ei ole tätä mahdollisuutta. Afganistanin hallituksen edustajia ei yleisesti ottaen päästetä vankilaan vierailemaan tai tekemään tarkastuksia", kirjoittaa The Washington Post. The Sydney Morning Heraldin mukaan Yhdysvaltain armeija ei ole suostunut kommentoimaan tilannetta.

Yhdysvallat alkoi sijoittaa terrorismista epäilemiään henkilöitä Bagramiin sen jälkeen, kun Guantįnamon vankileiri alkoi saada osakseen yhä kovempaa arvostelua. Bagramin lähelle rakennetaan parhaillaan tilanpuutteen vuoksi uutta vankilaa yli tuhannelle vangille.

SMH: US military silent on Bagram jail protest (17.7.09)

Washington Post: At Jail in Bagram, A Detainee Protest (16.7.09)

Joitakin Guantįnamo-vankeja ei voida tuoda oikeuden eteen, mutta heitä aiotaan silti pitää pidätettyinä toistaiseksi, Yhdysvaltain presidentti Barack Obama myönsi viime torstaina.

Obama viittasi puheessaan Guantįnamon vankileirillä oleviin tapauksiin, joita todennäköisesti ei pystytä varsinaisesti syyttämään mistään, eikä siis oikeusprosessi ja tuomio ole tästä syystä mahdollinen.

"Voi olla olemassa joukko ihmisiä, joita ei voida syyttää menneistä rikoksista, mutta jotka joka tapauksessa muodostavat uhkan Yhdysvaltain turvallisuudelle. Esimerkiksi henkilöt, jotka ovat saaneet laajaa räjähdekoulutusta al Qaidan koulutusleireillä tai komentaneet Taliban-joukkoja taistelussa [..] ovat tosiasiassa edelleen sodassa Yhdysvaltoja vastaan. Kuten sanoin, en aio vapauttaa henkilöitä, jotka vaarantavat amerikkalaisten turvallisuuden."

"Perustuslaki ei mahdollista"

Obaman puhe on herättänyt arvostelua perustuslaillisia oikeuksia vaalivissa järjestöissä, sillä sen katsotaan luovan vaarallisen ennakkotapauksen ja jatkavan Bushin kauden kovaa linjaa. Perustuslaillisten oikeuksien keskuksen johtaja ja juristi Vincent Warren sanoi yllättyneensä Obaman puheesta.

"Hän puhui pidennetystä pidätyksestä, mutta mielestäni sitä voidaan selvästi pitää ennaltaehkäisevänä pidätyksenä.. siis ajatus siitä, että ihmisiä voidaan pidättää, ei sen vuoksi että he ovat tehneet rikoksen, vaan siksi että he ovat vaarallisia ja että he saattavat syyllistyä rikokseen tulevaisuudessa. Perustuslaki ei yksinkertaisesti mahdollista tällaista", Warren sanoi radioasema Democracy Now!:n haastattelussa.

Myös kansalaisoikeusjuristi ja kolumnisti Glenn Greenwald arvosteli Obamaa siitä, että puheessaan tämä vannoi kattavansa lakiin perustuvaa järjestelmää, mutta samaan hengenvetoon tosiasiassa kaivoi maata sen alta.

"Puhe oli melko edustava otos siitä, mitä Obama tavallisesti tekee: hän puolustaa tärkeitä ihanteita ja kannattaa niitä edistävää politiikkaa (Guantįnamon sulkeminen, kidutuksen kielto, valtiosalaisuuksien rajoittaminen), mutta samalla hän kannattaa myös sellaista politiikkaa, joka selvästi rikkoo näitä ihanteita (ennaltaehkäisevät pidätykset, sotatuomioistuimet, kidutustodisteiden salaaminen, oikeudellisuustutkimusten estäminen salaisuuden perusteella)", Greenwald kirjoittaa kolumnissaan Salon.comissa.

Washington Postin kolumnisti Dan Froomkin kommentoi asiaa samassa sävyssä ja muistutti Obaman äskettäisestä päätöksestä salata yhdysvaltalaissotilaiden ottamat vankien kidutuskuvat.

"Obama puhui intohimoisesti sitoutumisestaan läpinäkyvyyteen, mutta tarjosi vain samat huonot perustelut kuin viime viikollakin, jolloin hän ilmoitti vastustavansa oikeuden päätöstä julkaista lisää valokuvia vankien kaltoinkohtelusta. Erityisen huolestuttavaa on se, että hän painotti vastuutaan olla julkaisematta tietoa, joka herättäisi raivoa vihollisissamme."

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch suhtautui asiaan kevyemmin. Järjestön Washingtonin-edustaja Tom Malinowskin mielestä asia koskee vain Guantįnamon vankeja, eikä Bushin kaudelta periytyvien yksittäistapausten käsittelyä ei tule verrata kattavampaan politiikkaan terrorismista epäiltyjen suhteen tulevaisuudessa. "Niiden välillä on suuri ero", hän kertoi Washington Postille.

USA pyysi kaksi kertaa viime vuoden aikana Australiaa vastaanottamaan pienen ryhmän vankeja Guantanamon vankileiriltä. Australian hallitus tyrmäsi molemmat ehdotukset todeten, että kyseessä olevat ihmiset eivät täytä maan turvallisuus- ja maahanmuuttokriteerejä.

Osa australialaisista kannattaa kuitenkin vankileirin asukkaiden vastaanottamista. Australian Vihreän puolueen puheenjohtaja Bob Brown puhuu Guantanamoon vangittujen puolesta: "Jos Obaman hallitus ei suostu antamaan kotia niille vangeille, joita ei koskaan ole syytetty mistään - esimerkiksi Kiinan uiguureille - Australian tulisi ottaa heidät vastaan. On kauheaa ajatellakin vaihtoehtoa."

Australian Uiguuriyhdistyksen pääsihteeri Mamtimin Ala on Brownin kanssa samaa mieltä. "Australia on ollut hyvin aktiivinen taistelussa terrorismia vastaan, joten Australian tulisi myös kantaa osansa vastuusta." Tähän mennessä Albania on ainoa maa, joka on ottanut vastaan toisen valtion kansalaisia Guantanamosta. Albania vastaanotti viisi uiguuria vuonna 2006.

Barack Obaman odotetaan ilmoittavan toimista Guantanamon vankileirin sulkemiseksi. Yli seitsemän vuotta toimineella vankileirillä on yhä 250 pidätettyä.

Stephen de Tarczynski: Refusing to Resettle Gitmo Inmates (IPS 19.1.2009)