Norjan joukkomurhaakin epäiltiin ensin muslimiterrorismiksi, vaikka eurooppalaisten nationalistien terrori on huomattavasti yleisempää, huomauttaa Robert Lambert.

Kun tiedot Oslon keskustan pommi-iskusta levisivät julkisuuteen, ensimmäiset epäilyt kohdistuivat välittömästi islamistiterroristeihin. Pommi-iskuista ja joukkomurhasta epäillyn Anders Behring Breivikin motiivit tuntuisivat kuitenkin olevan islaminvastaiset, sanoo Robert Lambert.

Viime vuosina Iso-Britanniassa on estetty useita äärioikeiston terrori-iskuja, ennen kuin ne on pantu toimeen. Lambert mainitsee nimeltä mm. Britannian kansallisen puolueen (BNP) ehdokkaana olleen Robert Cottagen, jonka kotona tehtiin 2007 maan historian suurin räjähdekemikaalitakavarikko; seuraavana kesänä puolestaan vangittiin Martyn Gilleard, joka oli suunnitellut muslimien tappamista ja moskeijoiden räjäyttämistä. Hänen asunnostaan löydettiin mm. naulapommeja.

Muita terrorihankkeista tuomittuja äärioikeistolaisia ovat mm. Nathan Worrell, Neil MacGregor, Terence Gavan ja Neil Lewington. New Statemanin politiikan päätoimittaja Mehdi Hasanin mukaan juuri kukaan ei kuitenkaan ole kuullut heistä, sillä media ei kirjoita aiheesta.

Hasan kirjoitti artikkelissaan kaksi vuotta sitten, että Europolin tilastojen mukaan lähes kaikki terrorismi Euroopassa liittyy kotoperäiseen nationalismiin.

"Europolin tietojen mukaan vuonna 2006 vain yksi kaikkiaan 498:sta dokumentoidusta terrorihyökkäyksestä Euroopassa voitiin luokitella 'islamistiseksi'; vuonna 2007 lukema oli vain neljä iskua 583:sta - vähemmän kuin yksi prosentti."

Tätä vastoin 517 iskua luokiteltiin eurooppalaista nationalismia edustavien järjestöjen, kuten baskimaan ETA:n, kontolle.

Myös Yhdysvalloissa ajatus muusta kuin islamilaisesta terrorismista on jokseenkin käsittämätön. Glenn Greenwald kirjoittaa kolumnissaan Salon.comissa, että jos terroristi paljastuu valkoihoiseksi, ei kyse olekaan enää terrorimista. Näin hän päättelee mm. The New York Timesin julkaisemasta kirjoituksesta, jossa jälkikäteen puolusteltiin Norjan terroritekojen refleksinomaista sälyttämistä muslimiterroristien tiliin:

"Oli hyviä syitä huoleen, että terroristit saattaisivat olla vastuussa."

Toisin sanoen jos epäilty ei ole muslimi, ei kyse olekaan terrorimista, Greenwald järkeilee. Hän huomauttaa myös, että samansuuntaisella logiikalla NY Times koettaa saada Al Qaidan viime kädessä syylliseksi tähänkin tapaukseen, vaikkei sillä ole sen kanssa mitään tekemistä, kun voidaan kuitenkin sanoa, että Breivik jäljitteli muslimiterroristeja.

"Al Qaida on aina syyllinen, silloinkin kun se ei ole, silloinkin kun teosta epäillään pohjoismaalaista, muslimeja vihaavaa, oikeistolaista eurooppalaisnationalistia", Greenwald kirjoittaa.

Al Jazeera: Nationalists pose bigger threat than al-Qaeda (24.7.11)

Glenn Greenwald: The omnipotence of Al Qaeda and meaninglessness of "Terrorism" (23.7.11)

Mehdi Hasan: Know Your Enemy (9.7.09)

Yhdysvallat on vaatinut Twitteriltä käyttöönsä islantilaisen kansanedustajan yksityisviestejä, kertoo edustajaa haastatellut The Guardian.

Entinen WikiLeaks-vapaaehtoinen ja nykyinen Islannin parlamentin jäsen Birgitta Jónsdóttir kertoi The Guardianille viikonloppuna, että Yhdysvallat on vaatinut Twitteriä luovuttamaan kaikki hänen yksityisviestinsä, jotka hän on kirjoittanut vuoden 2009 alusta lukien.

"Kyse ei ole vain minun tiedoistani. Tämä on varoitus kaikille, joilla on ollut jotain tekemistä WikiLeaksin kanssa", Jónsdottir sanoi. Hän oli mukana, kun WikiLeaks julkaisi viime keväänä videon, jossa Yhdysvaltain armeijan helikopteri surmaa useita siviilejä Irakissa.

Jónsdóttir ei ole ainoa tämänkaltaisten pyyntöjen tai toimenpiteiden kohteeksi joutunut, kertoo The Guardian. "Viime heinäkuussa Jacob Appelbaumia, erästä [Julian] Assangen lähimmistä kollegoista, kuulusteltiin kolme tuntia hänen palattuaan lentokoneella Yhdysvaltoihin, ja hänen puhelimensa takavarikoitiin. Tulliviranomaiset ottivat kopioita hänen kuiteistaan ja tutkivat hänen tietokoneensa", lehti kirjoittaa.

Glenn Greenwaldin mukaan Appelbaumin lisäksi Yhdysvaltain oikeusministeriö tavoittelee myös eräiden muiden WikiLeaksiin yhteydessä olleiden henkilöiden tietoja. Verkkolehti Salon.comiin kirjoittavan Greenwaldin mukaan oikeusministeriön oikeusistuimelta saama valtakirja tietojensaantiin on laaja.

"Se sisältää kaikki sähköpostiosoitteet ja laskutustiedot, jotka käyttäjästä on saatavissa, kaikki yhteydenmuodostustiedot ja istuntoajat, kaikki Twitterin käytössä käytetyt IP-osoitteet kuten myös 'maksuvälineet ja -lähteet', mukaanlukien pankkien tiliotteen ja luottokortit."

Salon.comin käsiinsä saama valtakirja on annettu joulukuun 14. päivä ja julistettu salaiseksi, Greenwald kertoo. "Se antoi Twitterille kolme päivää aikaa vastata ja kielsi yhtiötä kertomasta määräyksestä kenellekään, mukaanlukien palvelun käyttäjille." Tammikuun 5. päivänä valtakirjan allekirjoittanut tuomari kuitenkin antoi Twitterin pyynnöstä luvan kertoa määräyksestä niille käyttäjille, joiden tietojen saantia se koski. Nämä saivat 10 päivää aikaa reagoida.

"Avainkysymys on nyt tämä: saivatko muutkin internet- ja yhteisöpalveluyhtiöt (Google, Facebook jne.) samanlaiset määräykset ja tottelivatko ne niitä kaikessa hiljaisuudessa", Greenwald kysyy.

The Guardian: Icelandic MP fights US demand for her Twitter account details (8.1.11)

Salon.com: DOJ subpoenas Twitter records of several WikiLeaks volunteers (7.1.11)

Tietovuodosta epäiltyä Bradley Manningia on pidetty jo 7 kuukautta eristettynä, vaikkei häntä ole tuomittu mistään, kirjoittaa Glenn Greenwald.

Irakissa palvellut 23-vuotias Bradley Manning pidätettiin viime toukokuussa, kun hänen epäiltiin vuotaneen armeijan salaista aineistoa WikiLeaksille. Häntä ei ole tuomittu mistään eikä hän ole käyttäytynyt väkivaltaisesti, mutta häntä on siitä huolimatta pidetty eristyksessä 23 tuntia vuorokaudessa jo seitsemän kuukautta, kirjoittaa Glenn Greenwald kolumnissaan verkkolehti Slate.comissa.

Heti pidätyksen jälkeen Manningia pidettiin kahden kuukauden ajan sotilastukikohdassa Kuwaitissa, mistä hänet siirrettiin sotilasvankilaan Yhdysvaltoihin, Quanticoon, Virginian osavaltioon.

Aiemmin perustuslakiasianajajana toiminut Greenwaldin mukaan Manningin olosuhteita voidaan kutsua jopa kidutukseksi.

"Pelkästään jo Manningin kärsimää pitkitettyä, kuukausia kestävää eristystä pidetään maailmalla laajalti hyvin vahingollisena, rangaistuksenomaisena ja jopa kidutuksena."

On selvää, mihin tällaisilla käytännöillä pyritään, Greenwald sanoo.

"Jos pääsisit selville vakavista väärinkäytöksistä kertovasta salaisesta informaatiosta, petoksesta tai rikoksesta, johon Yhdysvaltain hallitus on ollut osallisena, paljastaisitko sen, jos tietäisit, että joutuisit todennäköisesti vastaavankaltaisiin kiduttaviin olosuhteisiin kuukausiksi ilman edes oikeudenkäyntiä?"

Salon.com: The inhumane conditions of Bradley Manning's detention (15.12.10)

The Globe and Mail: WikiLeaks suspect thought actions might ‘actually change something’ (7.12.10)

Courage to Resist: How to donate to Bradley Manning's defense

USA:n republikaanien Mike Huckabee ja Kanadan pääministerin neuvonantaja ovat vaatineet tietovuotoon osallistuneiden teloittamista, kirjoittaa The Guardian.

Vuoden 2008 presidentinvaaleissa republikaanien ehdokkuudesta kisannut Mike Huckabee, jota pidetään vuoden 2012 ehdokasvaalien ennakkosuosikkina, vaati luottamuksellisia asiakirjoja WikiLeaksille vuotaneita tahoja teloitettavaksi. "Se joka nämä tiedot vuoti, on syyllistynyt maanpetokseen, ja mikä tahansa teloitusta vähäisempi rangaistus olisi mielestäni liian hyvää kohtelua", Huckabee sanoi The Guardianin mukaan.

Vuodosta epäillään 23-vuotiasta, Irakissa palvellutta aliupseeria, Bradley Manningia, jolla oli pääsy salaisiin asiakirjoihin. Manning uskoutui netissä eräälle hakkerille, Adrian Lamolle, joka ilmiantoi hänet viranomaisille. Manning pidätettiin viime keväänä.

Myös Kanadan pääministeri Stephen Harperin neuvonantaja, Tom Flanagan, on vaatinut päitä kirjaimellisesti vadille, kirjoittaa The Guardian. "Mielestäni [Julian] Assange tulisi salamurhata", lehti siteeraa Flanaganin haastattelua Kanadan yleisradiossa. "Mielestäni Obaman tulisi laittaa joku asialle ja käyttää miehittämätöntä lentokonetta tai jotain". Lehden mukaan Flanagan ei perääntynyt asiaa häneltä tarkemmin kysyttäessäkään: "Ei minua haittaisi, vaikka Assange katoaisi".

Huckabeen lisäksi useat muut republikaanit ovat vaatineet kovia otteita WikiLeaksia vastaan. Edustajainhuoneen jäsen Pete King vaati WikiLeaksin julistamista "kansainväliseksi terroristiorganisaatioksi", ja republikaanien oikeistosiiven johtaja ja puolueen varapresidenttiehdokas vuoden 2008 vaaleissa, Sarah Palin, on vaatinut Assangeen suhtauduttavan samaan tapaan kuin Al-Qaida -johtajiin.

Useat vähemmän tunnetut kolumnistit ovat niin ikään esittäneet vastaavantyylisiä uhkauksia joko suoraan tai kierrellen. Verkkolehti Salon.comin kolumnisti Glenn Greenwaldin mielestä WikiLeaksin paljastukset ovatkin paljastaneet muutakin kuin vain luottamuksellisia asiakirjoja.

"[M]aailmassa on vain harvoja maita, joiden kansalaiset ja erityisesti media ovat yhtä omistautuneita palvelemaan, suojelemaan ja ylistämään hallitusta kuin Yhdysvalloissa." Greenwald viittaa muuan muassa siihen, että The New York Times kysyy Yhdysvaltain hallitukselta "neuvoa" päättäessään, minkä osan vuodetusta materiaalista se julkaisee.

"Olemme nähneet vuosikymmenen edestä maahanhyökkäyksiä, pommituksia, miehityksiä, tarkastuspisteillä ampumisia, salamurhia ja siviilien teurastusta, ja näkökanta, että Yhdysvaltain hallitus voi ja sen tulee murhata kenet tahansa se haluaa, esiintyy nyt useammin ja varauksettomammin kuin koskaan aikaisemmin", Greenwald toteaa.

httpv://www.youtube.com/watch?v=RvMn4q4FNHg

httpv://www.youtube.com/watch?v=b2-GQ2Xhq1M

The Guardian: US embassy cables culprit should be executed, says Mike Huckabee (1.12.10)

Salon.com: WikiLeaks reveals more than just government secrets (30.11.10)

NY Daily News: WikiLeaks should be designated a 'foreign terrorist organization,' Rep. Pete King fume (28.11.10)

Yhdysvaltalainen tuomioistuin on päättänyt, että Bagramin vankilassa Afganistanissa istuvilla terrorismista epäillyillä ei ole oikeutta oikeinkäyntiin Yhdysvalloissa.

Kolmijäseninen tuomaripaneeli päätti perjantaina, että Yhdysvaltain lentotukikohdassa Bagramissa pidätettynä olevalle kolmelle miehelle ei tarvitse järjestää oikeudenkäyntiä, missä he voisivat todistaa syyttömyytensä, kirjoittaa The New York Times. "Oikeus perusteli päätöstään sillä, että Bagram sijaitsee toisen hallituksen hallitsemalla suvereenilla alueella, ja painotti 'käytännöllisiä esteitä', joita liittyy oikeudenkäynnin järjestämiseen 'sotaa käyvällä alueella' pidätetyille henkilöille."

Miesten oman kertomuksen mukaan heidät siepattiin Afganistanin ulkopuolella ja kuljetettiin Bagramiin.

Oikeuden päätös helpottaa presidentti Barack Obaman asemaa, sillä hän on virassa ollessaan pyrkinyt pitämään kiinni Yhdysvaltain oikeudesta pidättää terrorismista epäilemiään henkilöitä ulkomailla ja pitää heitä vangittuina määräämättömän ajan, NY Times kirjoittaa.

Presidentti George W. Bushin kaudella vuonna 2008 korkein oikeus oli päättänyt, että Guantánamon vankileirille kuljetetuille terrorismista epäillyille tulee taata oikeudenkäynti, mitä myös Obama oli senaattorina vaatinut.

Tähän nähden päinvastainen päätös Bagramin osalta on herättänyt kummastusta kansalaisoikeuspiireissä. Asianajaja Glenn Greenwald kirjoittaa kolumnissaan verkkolehti Salon.comissa, että harva asia osoittaa Obaman tekopyhyyttä selvemmin kuin Bagram.

"Ei muuta kuin onnittelut Yhdysvalloille ja Barack Obamalle tämän voiton johdosta, jonka ansiosta he voivat siepata ihmisiä missä tahansa maailmassa ja pitää heitä vangittuina ilman oikeuskäsittelyä niin kauan kuin haluavat", hän ironisoi. Greenwald muistuttaa myös, että Bushin hallinnon pitäessä kiinni vastaavasta oikeudestaan Guantánamon vankien suhteen, Obama arvosteli politiikkaa kutsuen sitä "oikeudelliseksi mustaksi aukoksi".

"Jos Yhdysvallat sieppaa jonkun Thaimaassa (kuten yhdessä tapauksista) ja lennättää hänet Guantánamoon, siepatulla on oikeus oikeusistuimen päätökseen pidätyksen perusteiden pitävyydestä. Jos presidentti Obama määrää pidätetyn vietäväksi Thaimaasta Bagramiin eikä Guantánamoon, ei tällä silloin ole minkäänlaisia oikeuksia", Greenwald hämmästelee.

Salon.com: Obama wins the right to detain people with no habeas review (21.5.10)

NY Times: Detainees Barred From Access to U.S. Courts (21.5.10)

Useita kymmeniä Yhdysvaltain kaappaamia terroristiepäiltyjä on mahdotonta syyttää oikeudessa, tunnusti asiaa pohtinut työryhmä.

Noin viidenkymmenen terrorismista epäillyn pidättämistä aiotaan jatkaa edelleen Guantánamon sotilastukikohdassa, vaikka heidän kohtaloaan käsitellyt työryhmä päätyi viime torstaina lopputulokseen, että heitä on mahdotonta syyttää oikeudessa, kirjoittaa The New York Times. Presidentti Barack Obaman lupasi vuosi sitten pian virkaanastujaistensa jälkeen, että Guantánamon vankileiri suljetaan.

Kyseessä olevia vankeja ei kuitenkaan aiota vapauttaa, sillä työryhmän mielestä he ovat liian vaarallisia. Lisäksi viranomaiset pelkäävät, että "epäillyt voisivat kyseenalaistaa pakottamalla saatujen todisteiden pätevyyden", kirjoittaa The Washington Post. "Pakottamisella" lehti tarkoittaa kidutusta.

Yhteensä Guantánamossa on tällä hetkellä noin 200 vankia, jotka Yhdysvallat on kaapannut osana käymäänsä "terrorismin vastaista sotaa" eri puolilta maailmaa.

Nyt työnsä päättänyt työryhmä jakoi vangit kolmeen kategoriaan. "Noin 35:ttä tullaan syyttämään siviili- tai sotilasoikeuksissa, 110 vankia voidaan vapauttaa joko heti tai aikanaan; ja lähes 50:n pidätystä jatketaan ilman oikeudenkäyntiä", Washington Post erittelee.

Salon.comin kolumnisti Glenn Greenwald syyttää presidentti Obaman lupauksia Guantánamon sulkemisesta pelkäksi huijaukseksi, sillä pidätys ennalta määräämättömäksi ajaksi ilman oikeudenkäyntiä säilyy edelleen. "Kaikissa tapauksessa Obaman linjaukset ja järkeily - meidän on pidettävä terroristit vangittuina ilman syytteitä, koska todisteita heidän tuomitsemisekseen ei ole, mutta he ovat silti liian vaarallisia vapautettavaksi - on täsmälleen sama, jota [George W.] Bush ja [Dick] Cheney käyttivät 'laillisen mustan aukon' oikeuttamiseksi."

NY Times: Detainees Will Still Be Held, but Not Tried, Official Says (22.1.10)

Salon.com: Obama to indefinitely imprison detainees without charges (22.1.10)

Washington Post: Justice task force recommends about 50 Guantanamo detainees be held indefinitely (22.1.10)

The New York Times ei ole halunnut kutsua CIA:n käyttämiä kuulustelumenetelmiä kidutukseksi, mutta Iranin vastaavien menetelmien suhteen tällaista estoa ei ole, sanoo Glenn Greenwald.

Salon.comiin kolumnia kirjoittava entinen perustuslaki- ja kansalaisoikeusjuristi Glenn Greenwald esittelee aluksi NY Timesin omat perustelut sanavalinnoilleen CIA:n kuulustelumenetelmiä uutisoitaessa. Kun lehden toimittaja Scott Shane oli kirjoittanut CIA:n kuulustelumenetelmistä kutsuen niitä "yleisesti pidettävän laittomana kidutuksena", oli hänen esimiehensä Douglas Jehl vaihtanut kohdan puhumaan "karkeista kuulustelumenetelmistä". Shane ehdotti tämän tilalle "raakaa", ja Jehl suostui.

NY Times ei kuitenkaan halunnut käyttää kuulustelumenetelmistä sanaa "kidutus". Jehl perusteli asiaa lehtensä toimittajalle 26. huhtikuuta 2009 näin:

"On keskustelun asia, mikä itse asiassa on kidutusta, ja tätä asiaa ei ole ratkaistu oikeudessa. Nykyinen presidentti ja hänen yleinen syyttäjänsä ovat sanoneet, että hukkumiskokemuksen tuottaminen (waterboarding) on kidutusta, mutta edellinen presidentti ja hänen yleinen syyttäjänsä sanoivat, ettei se ole. Millä perusteella sanomalehden tulisi antaa oma arvionsa, ilman että siitä nousee oikeusjuttu?"

Kun kuitenkin lehti eilen julkaisi uutisen, jossa kerrottiin Iranin hallituksen kiduttaneen oppositiojohtajilta tunnustuksia vallankumouksen yrittämisestä, ei kidutus-sanaa vältelty. Greenwald huomauttaa, että kaikki Iran-uutisessa mainitut kuulustelumenetelmät ovat olleet myös CIA:n käytössä, mutta silti vain iranilaisten toimintaa nimitetään lehden sivuilla kidutukseksi. "Huolimatta virallisesta käytännöstään NY Times on äskettäin niin ikään ollut valmis kutsumaan kidutukseksi näitä samoja keinoja, kun niitä ovat käyttäneet kiinalaiset".

"On tavallista, että maan hallitus sallii itselleen toimia, joita se ei salli muille. Yhdysvallat ei ole tässä poikkeus. Mutta kun maan media kollektiivisesti tukee hallitusta muuttaen kielenkäyttöään oikeuttamaan sen toimet, se kohottaa propagandan korkeammalle tasolle", Greenwald arvostelee.

Salon.com: The NYT calls Iranian interrogation tactics "torture" (4.7.09)

Joitakin Guantįnamo-vankeja ei voida tuoda oikeuden eteen, mutta heitä aiotaan silti pitää pidätettyinä toistaiseksi, Yhdysvaltain presidentti Barack Obama myönsi viime torstaina.

Obama viittasi puheessaan Guantįnamon vankileirillä oleviin tapauksiin, joita todennäköisesti ei pystytä varsinaisesti syyttämään mistään, eikä siis oikeusprosessi ja tuomio ole tästä syystä mahdollinen.

"Voi olla olemassa joukko ihmisiä, joita ei voida syyttää menneistä rikoksista, mutta jotka joka tapauksessa muodostavat uhkan Yhdysvaltain turvallisuudelle. Esimerkiksi henkilöt, jotka ovat saaneet laajaa räjähdekoulutusta al Qaidan koulutusleireillä tai komentaneet Taliban-joukkoja taistelussa [..] ovat tosiasiassa edelleen sodassa Yhdysvaltoja vastaan. Kuten sanoin, en aio vapauttaa henkilöitä, jotka vaarantavat amerikkalaisten turvallisuuden."

"Perustuslaki ei mahdollista"

Obaman puhe on herättänyt arvostelua perustuslaillisia oikeuksia vaalivissa järjestöissä, sillä sen katsotaan luovan vaarallisen ennakkotapauksen ja jatkavan Bushin kauden kovaa linjaa. Perustuslaillisten oikeuksien keskuksen johtaja ja juristi Vincent Warren sanoi yllättyneensä Obaman puheesta.

"Hän puhui pidennetystä pidätyksestä, mutta mielestäni sitä voidaan selvästi pitää ennaltaehkäisevänä pidätyksenä.. siis ajatus siitä, että ihmisiä voidaan pidättää, ei sen vuoksi että he ovat tehneet rikoksen, vaan siksi että he ovat vaarallisia ja että he saattavat syyllistyä rikokseen tulevaisuudessa. Perustuslaki ei yksinkertaisesti mahdollista tällaista", Warren sanoi radioasema Democracy Now!:n haastattelussa.

Myös kansalaisoikeusjuristi ja kolumnisti Glenn Greenwald arvosteli Obamaa siitä, että puheessaan tämä vannoi kattavansa lakiin perustuvaa järjestelmää, mutta samaan hengenvetoon tosiasiassa kaivoi maata sen alta.

"Puhe oli melko edustava otos siitä, mitä Obama tavallisesti tekee: hän puolustaa tärkeitä ihanteita ja kannattaa niitä edistävää politiikkaa (Guantįnamon sulkeminen, kidutuksen kielto, valtiosalaisuuksien rajoittaminen), mutta samalla hän kannattaa myös sellaista politiikkaa, joka selvästi rikkoo näitä ihanteita (ennaltaehkäisevät pidätykset, sotatuomioistuimet, kidutustodisteiden salaaminen, oikeudellisuustutkimusten estäminen salaisuuden perusteella)", Greenwald kirjoittaa kolumnissaan Salon.comissa.

Washington Postin kolumnisti Dan Froomkin kommentoi asiaa samassa sävyssä ja muistutti Obaman äskettäisestä päätöksestä salata yhdysvaltalaissotilaiden ottamat vankien kidutuskuvat.

"Obama puhui intohimoisesti sitoutumisestaan läpinäkyvyyteen, mutta tarjosi vain samat huonot perustelut kuin viime viikollakin, jolloin hän ilmoitti vastustavansa oikeuden päätöstä julkaista lisää valokuvia vankien kaltoinkohtelusta. Erityisen huolestuttavaa on se, että hän painotti vastuutaan olla julkaisematta tietoa, joka herättäisi raivoa vihollisissamme."

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch suhtautui asiaan kevyemmin. Järjestön Washingtonin-edustaja Tom Malinowskin mielestä asia koskee vain Guantįnamon vankeja, eikä Bushin kaudelta periytyvien yksittäistapausten käsittelyä ei tule verrata kattavampaan politiikkaan terrorismista epäiltyjen suhteen tulevaisuudessa. "Niiden välillä on suuri ero", hän kertoi Washington Postille.

Yhdysvaltain presidentti Barack Obama on käynnistänyt uudelleen kiistellyt sotatuomioistuimet Guantįnamon sotilastukikohdassa, jossa pidetään vangittuna terrorismista epäiltyjä henkilöitä.

Päätös on herättänyt tyrmistystä, sillä Obaman keskeisiä vaalikampanjan teemoja oli vankileirin käytäntöjen arvostelu ja lupaus sen lakkauttamisesta. Nyt Guantįnamon tukikohdan sotatuomioistuimet aloittavat toimintansa uudelleen, mutta Yhdysvaltain hallinnon mukaan vangit saavat tällä kertaa reilumpaa kohtelua.

Lupaus kohtelun paranemisesta ei kuitenkaan poista sitä, että vangit on siepattu eri puolilta maailmaa usein perättömiksi osoittautuneiden epäilyjen perusteella. Monet on vapautettu ilman syytteitä vasta vuosikausien vangitsemisen ja jopa kidutuksen jälkeen.

Bushin hallinto sai kovinta kritiikkiä nimenomaan itse sotatuomioistuimien olemassaolosta, ei niihin liittyneistä "epäkohdista", huomauttaa Glenn Greenwald. "Kiista koski sitä, ettei ollut mitään syytä perustaa erillisiä sotatuomioistuimia sen sijaan, että tapaukset olisi käsitelty normaalin oikeuskäsittelyn puitteissa - siis muita syitä kuin oikeuden vääristäminen ja mahdollisuus mielivaltaiseen oikeusprosessiin mielivaltaisine tuomioineen", hän sanoo Salon.comin kolumnissaan.

Obama on joutunut arvostelun kohteeksi myös päätettyään yllättäen olla julkaisematta uusia valokuvia, joissa amerikkalaissotilaat kohtelevat vankeja julmasti Irakissa ja Afganistanissa. Oikeus oli jo päättänyt, että kuvat tulee julkaista, mutta Obama kieltäytyi noudattamasta päätöstä, koska hänen mukaansa kuvien julkaisun aiheuttama suuttumus vaarantaisi amerikkalaissotilaiden hengen.

Guantįnamon vankileiri sijaitsee Yhdysvaltain sotilastukikohdassa Kuubassa, koska siellä eivät päde mannermaan lait mm. oikeudenkäyntien julkisuudesta tai muista menettelytavoista. BBC:n mukaan vangittuna on tällä hetkellä vielä 241 ihmistä.

BBC: Obama 'to revive military trials' (15.5.09)

Salon.com: Obama's kinder, gentler military commissions (15.5.09)

LA Times: Obama to renew military tribunals (15.5.09)

LA Times: Release the torture photos (14.5.09)

The Guardian: Obama moves to postpone release of images showing alleged detainee abuse (13.5.09)