Merkinnät avainsanalla ‘ Georgios Papandreou ’

Eero Heinäluoma SI:n varapuheenjohtajistoon

3.9.2012 | Uutiset

SDP:n entinen puheenjohtaja, kansanedustaja Eero Heinäluoma on valittu Sosialistisen internationaalin varapuheenjohtajaksi, tiedottaa SDP.

SDP:n edellinen puheenjohtaja ja puolueen kansanedustaja Eero Heinäluoma on valittu maailman sosiaalidemokraattisten puolueiden yhteistyöjärjestön, Sosialistisen internationaalin (SI) varapuheenjohtajistoon. Heinäluoman ohella varapuheenjohtajistoon valittiin myös Etelä-Afrikan presidentti, ANC:n puheenjohtaja Jacob Zuma sekä Ranskan sosialistipuoluetta presidenttiehdokkaanakin edustanut Ségolène Royal.

Pääsihteeriksi valittiin jatkamaan istuva pääsihteeri Luis Ayala, joka voitti äänestyksessä vastaehdokkaansa, Ruotsin sosiaalidemokraattisen työväenpuolueen entisen puheenjohtajan, Mona Sahlinin. Kreikan entinen pääministeri Georgios Papandreoun valittiin yksimielisesti jatkamaan järjestön puheenjohtajana.

"Sosialistisen internationaalin kongressissa hyväksyttiin myös järjestön toiminnan uudistusraportti, joka oli valmisteltu Eero Heinäluoman johdolla", kertoo SDP:n asiasta laatima tiedote. "Sosialistinen Internationaali siirtyy sen myötä avoimiin vaaleihin, jossa koko johto valitaan suoralla äänestyksellä ilman perinteistä valmistelua ja etukäteissopimuksia."

Etelä-Afrikassa elo-syyskuun taitteessa kokoontunut SI:n 24. kongressi vaati sosiaalidemokraattista vastausta talouskriisiin. Kongressin muita päätöksiä olivat muun muassa Oikeudenmukainen Venäjä -puolueen hyväksyminen järjestön täysjäseneksi. SDP:n tiedotteen mukaan ensimmäisen maailmansodan jälkeen perustetussa Sosialistisessa internationaalissa on nyt ensimmäistä kertaa mukana täysjäsen Venäjältä.

SI: XXIV Congress of the Socialist International, Cape Town. For a new internationalism and a new culture of solidarity (1.9.2012)

SDP: Heinäluoma SDP:n maailmanlaajuisen kattojärjestön varapuheenjohtajaksi (31.8.2012)



Kreikan kriisihallituksessa aitoja natsejakin

22.11.2011 | Eurooppa, Uutiset

Kreikan kriisihallituksessa on mukana myös äärioikeistolainen LAOS, jonka johdossa kannatetaan kansallissosialistista historiantulkintaa, kirjoittaa taloustieteilijä Yanis Varoufakis.

Kreikan ajauduttua talouskriisin myötä poliittiseen kriisiin maahan perustettiin Euroopan keskuspankin entisen varapuheenjohtaja Lucas Papademoksen johtama "kansallisen yhtenäisyyden hallitus", johon sosialistipuolue PASOK:in ja oikeistolaisen Uusi demokratia -puolueen lisäksi on otettu mukaan äärioikeistolainen pienpuolue LAOS. Kyseisen puolueen johdossa on henkilöitä, jotka kannattavat kansallissosialistista ajatusmaailmaa, kirjoittaa kreikkalainen taloustieteen professori Yanis Varoufakis.

Puolueen perustanut Giorgios Karatzaferis ei Varoufakisin mukaan ole todennäköisesti sen rasistisempi kuin moni valtavirtapolitiikko; aiemmin Uudessa demokratiassa toiminut Karatzaferis perusti puolueen oman uransa edistämiseksi eikä niinkään etupäässä aatteellisista syistä, ja ulkomaalaisvastaisuus on hänelle vain tietynlainen profiloitumiskeino, Varoufakis sanoo. Selvemmin rasistisina ja natsimielisinä hän kuitenkin pitää puolueen kärkinimiin kuuluvia Athanasios Plevrisiä ja Makis Voridisia. Näistä ensinmainittu edustaa LAOS:ia Kreikan parlamentissa, ja jälkimminen on nostettu hallitukseen julkisten töiden ministeriksi.

"Plevris on Kreikan sodanjälkeisen historian keskeisimmän natsi-ideologin [Konstantinos Plevrisin] poika", Varoufakis kirjoittaa. "On huomattava, että natsi-nimitystä ei käytetä tässä pilkkasanana. Plevris on siitä ylpeä - tosin hän pitää kansallissosialistia parempana, mutta hän ei ole torjunut natsi-nimitystä. Hänen kirjansa ja julkaisunsa puolustavat 'kansallissosialistista' versiota historiasta, koskien mm. juutalaisten vainoamista arjalaisten luonnollisena puolustautumisena juutalaisten salaliittoa vastaan, juutalaisten joukkotuhon kieltämistä, Kreikan natsimiehityksen järjestelmällistä puolustamista jne. jne."

Voridisin tausta on Varoufakisin kertoman mukaan yhtä synkkä.

"Voridis oli uusnatsiaktivisti, jonka menneisyyteen kuuluu väkivaltaista toimintaa (hänen tiedetään ottaneen osaa hyökkäyksiin vasemmistolaisia opiskelijoita ja aktivisteja vastaan) mutta myös porvarillinen koulutus (hän valmistui Ateenan amerikkalaisesta yliopistosta, joka on merkittävä Kreikan eliitin hautomo). Vaikka hän nyt kieltää olevansa natsi ja kutsuu itseään nationalistiksi, hän ei ole missään vaiheessa irtisanoutunut menneisyytensä antisemitismistä ja maahanmuuttajavastaisuudesta."

Varoufakisin mukaan olisi virhe tuudittautua uskoon, että LAOS on kriisihallituksessa vain pieni tekijä, ja katoaa takaisin marginaaliin yhtä pian kuin oli sieltä noussutkin.

"Rasismin päästyä virallisesti valtaan, siinäkin tapauksessa että nykyhallitus ei istu pitkään, myrkyttää pitkällä aikavälillä koko yhteiskunnan. Kuoriuduttaan munasta käärme kykenee levittämään myrkkynsä laajalle ja syvälle. Päästyään vapaaksi antisemitismi toimii, kuten meidän tulisi tietää, salakavalasti ja entisellä voimallaan. Jo nyt kun eräs PASOK:in muslimikansanedustaja Pohjois-Kreikasta kieltäytyi äänestämästä hallituksen luottamuksen puolesta, tarttui LAOS tähän välittömästi väittääkseen opportunistisen johtajansa suulla, että tämä oli hyvä asia, sillä se osoittaa että Turkin hallitus ei pidä siitä, että Kreikan hallitukseen on noussut todellisia isänmaanystäviä."

Aiheesta kirjoittaa myös toimittaja Mark Ames verkkolehti The Exiled'issa.

"Kun katsoo kaikkea sitä propagandaa joka meille on syötetty Kreikan uudesta, epäideologisista teknokraateista kokoonpannusta 'talouskurihallituksesta', voi tulla yllätyksenä, että valtamedia ja länsimaiset pankkiirit pitävät nykyisin fasisteja 'teknokraatteina'. Mutta toisaalta historia osoittaa, että fasistit ovat aina olleet rikkaimman prosentin suosikkeja, kun talouskuria on tarvinnut panna täytäntöön."

Varoufakis pitää kriisihallituksen muodostamista PASOK:in puheenjohtajan ja entisen pääministerin, Georgios Papandreoun rumimpana perintönä. "Hänen viime hetken lapselliset käänteensä oman vallassapysymisensä takaamiseksi (neuvotellessaan eroaan pääministerin virasta) on nostanut uuteen 'kansallisen yhtenäisyyden' hallitukseen neljä tunnustuksellista rasistia (joista jotkut ovat uusfasisteja ja yksi jossain määrin tunnettu uusnatsi). Tämä on myös valtavan ironista: Papandreoun paras puoli on perinteisesti ollut hänen voimakas kosmopolitanisminsa, julkinen nationalisminvastaisuutensa, aito sitoutuminen vähemmistöjen puolustamiseen ja syvällinen rasisminvastaisuutensa."

Yanis Varoufakis: The Serpent’s Egg hatchlings in Greece’s postmodern Great Depression (18.11.11)

Mark Ames: Austerity & Fascism In Greece – The Real 1% Doctrine (16.11.11)



“Kreikan tulisi jättää velkansa maksamatta”

4.11.2011 | Eurooppa, Uutiset

Kreikan tulisi ilmoittaa, ettei se aio maksaa yksityiseltä sektorilta ottamaansa velkaa, kirjoittaa taloustieteilijä Michael Roberts.

Kreikan pääministeri Georgios Papandreoun hallituksen pystyssä pysyminen on epävarmaa, mutta uusissa vaaleissa voittajaksi selviytyisi todennäköisesti nykyinen oppositiopuolue Uusi demokratia (ND), kirjoittaa taloustieteilijä Michael Roberts blogissaan. Hänen mukaansa ND:n voitto ei kuitenkaan merkitsisi tilanteen olennaista muuttumista, ainakaan parempaan, sillä puolueen tavoitteena on keventää kreikkalaisten kapitalistien osaksi tulevia rasitteita kansalaisten kustannuksella.

"Puolue haluaa alentaa omaisuuden ja yritysten voittojen verotusta, lisätä yksityistämistä, valtion omaisuuden myymistä, ja kasvattaa julkisen sektorin leikkauksia esittäen, että pienemmät verot lisäisivät talouskasvua", Roberts kirjoittaa.

Robertsin mukaan on kuitenkin toinenkin tie: maa voisi kieltäytyä maksamasta yksityiseltä sektorilta ottamaansa 200 miljardin euron velkaa, mikä puolittaisi velkataakan kertaheitolla ja vähentäisi BKT-velka -suhteen 80 prosenttiin. Sikäli kuin rahaa on lainattu muiden maiden hallituksilta, voitaisiin näiden kanssa neuvotella velkojen jäädyttämisestä määräajaksi.

Tämä merkitsisi todennäköisesti kreikkalaisten pankkien kaatumista, mutta ne voitaisiin kansallistaa ja niiden kautta kanavoida sijoituksia eri hankkeisiin. Pääoman liikkeitä voitaisiin alkaa rajoittaa.

"Todellinen sosialistinen hallitus Kreikassa voisi käynnistää valtavan kampanjan Euroopan muiden maiden sosialistien ja muun kansan vakuuttamiseksi siitä, että Euroopan ajaminen taantumaan pelkästään kriisin aiheuttaneiden pankkien ja rahoitusinstituutioiden velkojen maksamiseksi on väärä tie, ja että sille on vaihtoehto. Muutkin finanssitahojen ahdistamat maat voisivat ryhtyä vastaavanlaisiin toimenpiteisiin, jotta Euroopan pankkijärjestelmä otettaisiin julkiseen hallintaan, jota puolestaan voitaisiin käyttää kotitalouksien ja tuottavien teollisuudenalojen tukemiseen, eikä vain keinottelun välineinä."

Jos taktiikka epäonnistuisi, olisi sillä vakavat seuraukset kreikkalaisille, mutta Robertsin mielestä on vaikea nähdä, olisiko tämä merkittävästi pahempi kohtalo kuin se, joka kreikkalaisia näyttäisi odottavan joka tapauksessa.

"Monia kreikkalaisyrityksiä menisi konkurssiin. Ne joutuisivat joko ulkomaalaisten yritysten valtaamiksi ja niiden työvoimaa vähennettäisiin tuntuvasti, tai ne (toivottavasti) kansallistettaisiin. Mitä julkisen sektorin rahoittamiseen tulee, siinäkin tapauksessa että täydellisen velkojenmaksusta kieltäytymisen myötä vapauduttaisiin korkomenoistakin, eivät hallituksen verotulot siltikään riittäisi menojen peittämiseen, ellei veronkeräystä tehosteta ja talouskasvua sekä työllisyyttä kohenneta. Kreikkalaiset voisivat alkaa painaa omia drakmojaan, mutta vaarana on hillitön inflaatio, jonka tuontihintoja nostanut devalvaatio jo olisi aloittanut.

"Mutta kaikki tämä tapahtuu joka tapauksessa, jos kreikkalaiset äänestävät EU-IMF -sopimusta vastaan. Siinä tapauksessa että kreikkalaiset kieltäytyvät velkojen maksusta ja valitsevat vaihtoehtoisen kasvuohjelman, he voivat vähentää väestölle koituvaa vahinkoa. EU:n, IMF:n ja EKP:n sopimuksen perusteella he luovuttavat taloutensa hallinnan Euroopan kapitalistijohtajille vähintään vuosikymmeneksi, ja joutuvat kärsimään leikkauksista ja alhaisemmasta elintasosta maksaessaan velkaa kokonaisen sukupolven ajan."

Michael Roberts: Greece: going under (2.11.11)

Costas Lapavitsas: Greece crisis: Papandreou's referendum is a gamble too far (1.11.11)



Sosialistinen talousjärjestelmä, osa 1/3

19.10.2011 | Artikkelit
Teksti: Joonas Laine ja Miika Salo Kuva: Jacob Anikulapo: Socialism (CC BY-NC-SA 2.0) Attribution-NonCommercial-ShareAlike 2.0 Generic (CC BY-NC-SA 2.0) Sosialismi.netin kirjoitussarjassa sosialismista on vuorossa katsaus sosialismiin taloudellisena järjestelmänä. Kirjoitus jakautuu kolmeen osaan, joista ensimmäisessä tehdään katsaus vallankumouksellisen työväenliikkeen keskusteluun tulevaisuuden yhteiskunnasta sekä tarkastellaan ns. reaalisosialismia ja virallista neuvostoliittolaista sosialismin teoriaa. Toisessa osassa arvioidaan vallankumouksellisten tahojen vaihtoehtoisia yhteiskuntakuvauksia. Viimein kolmannessa osassa pyritään vastaamaan aiemmissa osissa esitettyyn haasteeseen kuvata sosialistisen talousjärjestelmän toimintaperiaatteita. (more…)


“Eurodemarit oikeistoakin oikeistolaisempia”

20.7.2011 | Eurooppa, Uutiset

Euroopan sosialistipuolueet ovat talouskriisin aikana osoittautuneet oikeistoakin oikeistolaisemmiksi, sanoo taloustieteilijä Michael Hudson.

Talouskriisin myötä Euroopan sosialistipuolueet ovat mukana viemässä läpi tai kannattamassa muutoksia, joihin konservatiivinen oikeisto ei ole kyennyt, sanoo taloustieteilijä ja -historioitsija Michael Hudson radioasema KPFA:n haastattelussa.

"Kreikassa on sosialistihallitus, jonka pääministeri, [Georgios] Papandreou, on myös Sosialistisen internationaalin, toisen internationaalin puheenjohtaja. Hän ajaa leikkausohjelmaa ja pankkien pelastamista, jotka kasaavat Kreikalle toivottoman suuren velkataakan ja pakottavat sen myymään suuren osan taloudestaan. Konservatiivit vastustavat tätä", Hudson sanoo. "Sama on käynnissä Iso-Britanniassa, missä Työväenpuolue on yksityistämisen suhteen äärimmäisenä oikealla ja kannattaa rautateiden ja muun valtion omaisuuden yksityistämistä, johon edes Margaret Thatcher ja konservatiivit eivät pystyneet."

Hudsonin mukaan sama kuvio on nähty myös Islannissa ja Irlannissa. "Kaikkialla Euroopassa sosialistit ovat nyt poliittisen kentän oikealla laidalla."

Hudson kiinittää huomiota politiikan sisällön muutokseen, joka nykyisin koostuu pelkästä rahoituksesta - eikä sillä ole enää mitään tekemistä oikean tai vasemman kanssa, sillä se kattaa koko poliittisen kentän laidasta laitaan. "Sata vuotta sitten sosiaalidemokraattisten ja työväenpuolueiden käyttämä poliittinen käsitteistö liittyi työntekijöiden ja työnantajien suhteeseen, ammattiliittojen toimintaan raskaassa teollisuudessa. Näin ei ole enää. Nykyisin käynnissä on finassipiirien sota ei vain kuluttajia ja työntekijöitä vaan teollisuuttakin vastaan."

Hudsonin mielestä vasemmiston puolueissa kuulee nykyisin yllättävän vähän puhetta taloudellisista kysymyksistä. "Kaikki liittyy kulttuurisiin asioihin, vähemmistöihin, seksuaaliseen tasavertaisuuteen, mutta ei taloudellisiin kysymyksiin. Kun lähes kukaan ei valmistele poliittista vaihtoehtoa, on seurauksena ollut kehitys, jossa se, mikä alkoi taloudellisesta demokratiasta on päätynyt finanssipiirien harvainvaltaan."

InformationClearingHouse: Wall Street's Euthanasia of Industry (17.6.11)



Kreikka: julkinen sektori jälleen lakossa

13.2.2010 | Uutiset

Kreikan pahenevat talousvaikeudet ja hallituksen rajut leikkaussuunnitelmat johtivat viime keskiviikkona jälleen julkisen sektorin lakkoon.

Koulut, sairaalat ja virastot sulkenut päivän mittainen julkisen sektorin lakko oli suunnattu hallitusta vastaan, joka aikoo jäädyttää palkankorotukset, karsia bonuksia ja nostaa eläkeikää maan pahenevan budjettialijäämän hillitsemiseksi. Sosialistipuolue PASOK:ia edustaja pääministeri Geórgios Papandréou on luvannut pienentää vuotuisen alijäämän 12,7 prosentista yhdeksään prosenttiin tämän vuoden aikana. Maan parlamentti hyväksyi 8 miljardin euron leikkausohjelman viime joulukuussa.

Myös lennonjohtajat ja taksinkuljettajat olivat lakossa. "Kommunistipuolueen ay-järjestö PAME julisti vuorokauden mittaisen lakon, joka koskee suurta osaa yksityisestä sektorista. Samanaikaisesti useat itsenäiset ammattiliitot ovat julistaneet lakon, joka edelleen rampauttaa julista sektoria", kirjoittaa LibCom.

Puolta miljoonaa jäsentä edustavan julkisen alan ammattiliitto ADEDY:n mukaan 70 prosenttia sen jäsenistä osallistui lakkoon, mutta lehtitietojen mukaan mielenosoitusmarsseille osallistui tavallista vähemmän ihmisiä. "Ateenassa kahdelle rauhallisesti sujuneelle mielenosoitusmarssille osallistui tihkusateisessa säässä vain noin 7 000 henkeä, kun tavallisesti ammattiliittojen mielenosoitukset keräävät Kreikassa kymmeniä tuhansia. Thessalonikisissa, Kreikan toiseksi suurimmassa kaupungissa, mielenosoituksiin osallistui 3 000 henkeä", torontolainen The Star kirjoittaa.

Kuluneella viikolla myös EU tarkensi suhtautumistaan euromaa Kreikan paheneviin talousvaikeuksiin. Torstaina järjestetyssä huippukokouksessa Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman van Rompuy lupasi, että euroalue tulee Kreikan tueksi, jos tarve vaatii. Hän sanoi kuitenkin, ettei välitöntä rahallista tukea ole odotettavissa, ja kehotti Kreikkaa toteuttamaan suunnitellut leikkaukset. "Komissio seuraa tarkasti Kreikan toimia yhdessä Euroopan keskuspankin kanssa, ja ehdottaa välttämättömiä lisätoimia Kansainvälisen valuuttarahastoon tukeutuen", van Rompuy sanoi.

EU-julistuksessa ei kuitenkaan eritelty kovin tarkasti, mitä tukitoimet käytännössä olisivat. Lisäksi tiettyä närää on herättänyt Kreikan mahdollinen erityiskohtelu, vaikka esimerkiksi Irlanti, Portugali ja Espanja ovat myös pahoissa talousvaikeuksissa.

The Star: Greek unions strike over debt crisis cuts (11.2.10)

Morning Star Online: Limp EU support for Greek crisis (11.2.10)

Times of Malta: Greece crippled by public strike (11.2.10)

EUobserver: Muted market response to EU Greek pledge (11.2.10)

EUobserver: Van Rompuy: Eurozone will bail out Greece if needed (11.2.10)

EUobserver: France and Germany to announce Greek rescue plan (11.2.10)

LibCom: Public sector strike paralyzes Greece (10.2.10)



Euromaiden velkaantuminen koettelee vakaussopimusta

18.12.2009 | Uutiset

Portugalin, Irlannin, Italian, Kreikan ja Espanjan tuntuvat budjettialijäämät koettelevat jo euromaiden vakaussopimuksen uskottavuutta, kirjoittaa Wall Street Journal.

Euromaiden välisen vakaussopimuksen tarkoituksena on hillitä julkisen sektorin rahankäyttöä, taata budjettikuri ja estää velkaantumista, mutta talouskriisin puristuksessa ja devalvaatiomahdollisuuden puuttuessa eräät jäsenmaat ovat ajautuneet vaikeaan tilanteeseen. Näihin maihin kuuluvat mm. Irlanti ja Kreikka, jotka ovat ilmoittaneet tuntuvista julkisen sektorin leikkauksista. Molemmissa maissa ammattiliitot ovat asettuneet voimakkaaseen vastahankaan.

Kreikassa budjetin alijäämä on miltei 13 prosenttia, yli neljä kertaa enemmän kuin vakaussopimus sallii, ja velkataakka noin 300 miljardia euroa . "Heikompien talouksien räjähdysmäisesti kasvaneet alijäämät ovat pakottaneet Saksan ja muut taloudellisesti vahvemmat maat ajattelemaan, miten muut jäsenet pelastetaan mahdolliselta finanssisektorin myrskyltä", kirjoittaa Wall Street Journal.

Lehden haastatteleman talousasiantuntijan mukaan Kreikkaa voidaan pitää esimerkkinä, mitä muillekin euroalueen maille saattaa tapahtua. "Euroopassa on paljon sopimuksia, mutta ei selkeitä mekanismeja, joiden pohjalta käsitellä tällaisia tapauksia."

Kaikki eivät enää usko Kreikan kykyyn selviytyä veloistaan. Citigroupin tulevan pääekonomistin, William Buiterin mukaan Kreikka saattaa olla ensimmäinen merkittävä Euroopan maa toisen maailmansodan jälkeen, joka ilmoittaa kyvyttömyydestä maksaa velkansa, kirjoittaa uutistoimisto Bloomberg.com. "On selvää mitä tapahtuu, ellei Kreikka muuta rajusti rahoituspolitiikkaansa leikkaamalla kuluja pysyvästi ja lisäämällä veroja ainakin 7 prosentilla bruttokansantuotteesta", Buiter ennustaa.

Kreikan hallitus on pyrkinyt vakuuttamaan markkinat valmiudestaan leikkauksiin.  Pääministeri Geórgios Papandréou ilmoitti viime perjantaina tavoitteekseen pienentää budjetin alijäämä kolmeen prosenttiin neljässä vuodessa, mikä tarkoittaisi julkisten menojen leikkaamista kymmenellä prosentilla vuosittain.

Jos Kreikka ilmoittaa maksukyvyttömyydestä, Kansainvälinen valuuttarahasto saattaa tulla hätiin, pohtii Washington Post. "Tällainen pelastusoperaatio olisi kuitenkin hallituksen kannalta kiusallinen, ja vaatisi todennäköisesti vieläkin kovempia leikkauksia lainan ehtona. On myös mahdollista, että Saksa pyrkii pelastamaan Kreikan, kuten viranomaiset esittivät aiemmin tänä vuonna. Se olisi kuitenkin poliittisesti hankalaa, sillä [vakaussopimuksen] säännöt kieltävät 16-jäsenisen euroalueen maita lainaamasta rahaa toisilleen budjettivajeiden peittämiseksi", lehti kirjoittaa.

WSWS: Shock therapy for Greece (17.12.09)

WSJ: Debt Fears Rattle Europe (15.12.09)

Washington Post: Nations' mounting debts worry global investors (12.12.09)

Bloomberg.com: Former BOE Official Buiter Says Greece May Be First EU Default (9.2.09)