Kreikan pahenevat talousvaikeudet ja hallituksen rajut leikkaussuunnitelmat johtivat viime keskiviikkona jälleen julkisen sektorin lakkoon.

Koulut, sairaalat ja virastot sulkenut päivän mittainen julkisen sektorin lakko oli suunnattu hallitusta vastaan, joka aikoo jäädyttää palkankorotukset, karsia bonuksia ja nostaa eläkeikää maan pahenevan budjettialijäämän hillitsemiseksi. Sosialistipuolue PASOK:ia edustaja pääministeri Geórgios Papandréou on luvannut pienentää vuotuisen alijäämän 12,7 prosentista yhdeksään prosenttiin tämän vuoden aikana. Maan parlamentti hyväksyi 8 miljardin euron leikkausohjelman viime joulukuussa.

Myös lennonjohtajat ja taksinkuljettajat olivat lakossa. "Kommunistipuolueen ay-järjestö PAME julisti vuorokauden mittaisen lakon, joka koskee suurta osaa yksityisestä sektorista. Samanaikaisesti useat itsenäiset ammattiliitot ovat julistaneet lakon, joka edelleen rampauttaa julista sektoria", kirjoittaa LibCom.

Puolta miljoonaa jäsentä edustavan julkisen alan ammattiliitto ADEDY:n mukaan 70 prosenttia sen jäsenistä osallistui lakkoon, mutta lehtitietojen mukaan mielenosoitusmarsseille osallistui tavallista vähemmän ihmisiä. "Ateenassa kahdelle rauhallisesti sujuneelle mielenosoitusmarssille osallistui tihkusateisessa säässä vain noin 7 000 henkeä, kun tavallisesti ammattiliittojen mielenosoitukset keräävät Kreikassa kymmeniä tuhansia. Thessalonikisissa, Kreikan toiseksi suurimmassa kaupungissa, mielenosoituksiin osallistui 3 000 henkeä", torontolainen The Star kirjoittaa.

Kuluneella viikolla myös EU tarkensi suhtautumistaan euromaa Kreikan paheneviin talousvaikeuksiin. Torstaina järjestetyssä huippukokouksessa Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman van Rompuy lupasi, että euroalue tulee Kreikan tueksi, jos tarve vaatii. Hän sanoi kuitenkin, ettei välitöntä rahallista tukea ole odotettavissa, ja kehotti Kreikkaa toteuttamaan suunnitellut leikkaukset. "Komissio seuraa tarkasti Kreikan toimia yhdessä Euroopan keskuspankin kanssa, ja ehdottaa välttämättömiä lisätoimia Kansainvälisen valuuttarahastoon tukeutuen", van Rompuy sanoi.

EU-julistuksessa ei kuitenkaan eritelty kovin tarkasti, mitä tukitoimet käytännössä olisivat. Lisäksi tiettyä närää on herättänyt Kreikan mahdollinen erityiskohtelu, vaikka esimerkiksi Irlanti, Portugali ja Espanja ovat myös pahoissa talousvaikeuksissa.

The Star: Greek unions strike over debt crisis cuts (11.2.10)

Morning Star Online: Limp EU support for Greek crisis (11.2.10)

Times of Malta: Greece crippled by public strike (11.2.10)

EUobserver: Muted market response to EU Greek pledge (11.2.10)

EUobserver: Van Rompuy: Eurozone will bail out Greece if needed (11.2.10)

EUobserver: France and Germany to announce Greek rescue plan (11.2.10)

LibCom: Public sector strike paralyzes Greece (10.2.10)

Portugalin, Irlannin, Italian, Kreikan ja Espanjan tuntuvat budjettialijäämät koettelevat jo euromaiden vakaussopimuksen uskottavuutta, kirjoittaa Wall Street Journal.

Euromaiden välisen vakaussopimuksen tarkoituksena on hillitä julkisen sektorin rahankäyttöä, taata budjettikuri ja estää velkaantumista, mutta talouskriisin puristuksessa ja devalvaatiomahdollisuuden puuttuessa eräät jäsenmaat ovat ajautuneet vaikeaan tilanteeseen. Näihin maihin kuuluvat mm. Irlanti ja Kreikka, jotka ovat ilmoittaneet tuntuvista julkisen sektorin leikkauksista. Molemmissa maissa ammattiliitot ovat asettuneet voimakkaaseen vastahankaan.

Kreikassa budjetin alijäämä on miltei 13 prosenttia, yli neljä kertaa enemmän kuin vakaussopimus sallii, ja velkataakka noin 300 miljardia euroa . "Heikompien talouksien räjähdysmäisesti kasvaneet alijäämät ovat pakottaneet Saksan ja muut taloudellisesti vahvemmat maat ajattelemaan, miten muut jäsenet pelastetaan mahdolliselta finanssisektorin myrskyltä", kirjoittaa Wall Street Journal.

Lehden haastatteleman talousasiantuntijan mukaan Kreikkaa voidaan pitää esimerkkinä, mitä muillekin euroalueen maille saattaa tapahtua. "Euroopassa on paljon sopimuksia, mutta ei selkeitä mekanismeja, joiden pohjalta käsitellä tällaisia tapauksia."

Kaikki eivät enää usko Kreikan kykyyn selviytyä veloistaan. Citigroupin tulevan pääekonomistin, William Buiterin mukaan Kreikka saattaa olla ensimmäinen merkittävä Euroopan maa toisen maailmansodan jälkeen, joka ilmoittaa kyvyttömyydestä maksaa velkansa, kirjoittaa uutistoimisto Bloomberg.com. "On selvää mitä tapahtuu, ellei Kreikka muuta rajusti rahoituspolitiikkaansa leikkaamalla kuluja pysyvästi ja lisäämällä veroja ainakin 7 prosentilla bruttokansantuotteesta", Buiter ennustaa.

Kreikan hallitus on pyrkinyt vakuuttamaan markkinat valmiudestaan leikkauksiin.  Pääministeri Geórgios Papandréou ilmoitti viime perjantaina tavoitteekseen pienentää budjetin alijäämä kolmeen prosenttiin neljässä vuodessa, mikä tarkoittaisi julkisten menojen leikkaamista kymmenellä prosentilla vuosittain.

Jos Kreikka ilmoittaa maksukyvyttömyydestä, Kansainvälinen valuuttarahasto saattaa tulla hätiin, pohtii Washington Post. "Tällainen pelastusoperaatio olisi kuitenkin hallituksen kannalta kiusallinen, ja vaatisi todennäköisesti vieläkin kovempia leikkauksia lainan ehtona. On myös mahdollista, että Saksa pyrkii pelastamaan Kreikan, kuten viranomaiset esittivät aiemmin tänä vuonna. Se olisi kuitenkin poliittisesti hankalaa, sillä [vakaussopimuksen] säännöt kieltävät 16-jäsenisen euroalueen maita lainaamasta rahaa toisilleen budjettivajeiden peittämiseksi", lehti kirjoittaa.

WSWS: Shock therapy for Greece (17.12.09)

WSJ: Debt Fears Rattle Europe (15.12.09)

Washington Post: Nations' mounting debts worry global investors (12.12.09)

Bloomberg.com: Former BOE Official Buiter Says Greece May Be First EU Default (9.2.09)