Yhdysvallat onnistui lennättämään terrorismista epäilemiään henkilöitä salaisiin vankiloihin vain, koska sai apua muilta mailta, myös Euroopassa, arvostelee tällä viikolla julkaistu YK-raportti.

Raportin laatija Martin Scheinin nimeää tällaista yhteistyötä tehneiksi maiksi mm. Iso-Britannian, Pakistanin, Kroatian, Bosnian ja Herzegovinan, Kanadan ja Georgian. Nämä maat ovat joko luovuttaneet tiedustelutietoja tai suorittaneet epäiltyjen pidätyksiä. Pidätysten jälkeen epäillyt on siirretty enimmäkseen tuntemattomiin vankiloihin Afganistanissa, Egyptissä, Etiopiassa, Jordanissa, Pakistanissa, Marokkossa, Saudi-Arabiassa, Jemenissä, Syyriassa, Thaimaassa ja Uzbekistanissa.

"Todisteet osoittavat, että Australian, Iso-Britannian ja Yhdysvaltain tiedusteluviranomaiset ovat itse käyneet kuulustelemassa pidätettyjä, jotka ovat olleet vangittuina ja eristyksessä Pakistanin tiedustelupalvelun alaisuudessa [..] heitä on myös kidutettu", raportti toteaa.

Raportissa myös syytetään Romaniaa, Puolaa, Saksaa, Italiaa ja Iso-Britanniaa sellaisen lainsäädännön käyttämisestä, joka kansallisen turvallisuuden nimessä kykenee salaamaan laittomat toimet valvontaelimiltä.

WSWS: United Nations condemns US, Britain and other states over rendition (12.3.09)

The Guardian: Involvement in torture is always a violation of international law (11.3.09)

The Independent: UN condemns Britain's role in torture cases (10.3.09)

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (ETYJ) tarkkailijoiden viimeaikaiset raportit ovat saattaneet kyseenalaiseksi Georgian väitteen siitä, että se hyökkäsi Etelä-Ossetian pääkaupunkiin Tshinvaliin puolustustarkoituksessa viime elokuun alussa. Hyökkäys johti lyhyeen Georgian ja Venäjän sotaan, jossa Georgia kärsi karvaan tappion.

Tarkkailijoiden mukaan Georgian tykistö ampui Tshinvalia 7. ja 8. elokuuta, ja ainakin 48 ammusta osui siviilialueille. Lisäksi tarkkailijat eivät ole pystyneet varmistamaan, että georgialaisten asuttamia kyliä olisi myös pommitettu 7. päivän iltana, mikä asettaa epäilyksenalaiseksi Georgian presidentti Mihail Saakashvilin perustelut maan hyökkäykselle Etelä-Ossetiaan. Tarkkailijat eivät myöskään kuulleet tykistötulen ääntä niiden georgialaiskylien suunnalta, joiden Saakashvili väitti joutuneen pommituksen kohteeksi ennen Georgian armeijan hyökkäystä, vaikka heidän toimistonsa oli lähellä.

"Minusta oli selvää, että hyökkäys oli täysin mielivaltainen ja suhteeton mihinkään mahdolliseen provokaatioon nähden, sikäli kun sellaista edes oli", kertoi brittikapteeni Ryan Grist The New York Timesille. Grist oli sodan syttymishetkellä ETYJ:in edustaja Georgiassa.

Sodan kestäessä tiedotusvälineet asettuivat pääasiallisesti tukemaan Natoon pyrkivää Georgiaa, ja Venäjän väitettiin provosoineen Georgian hyökkäyksen.

NY Times: Georgia Claims on Russia War Called Into Question (6.11.08)

Georgian kapinallisalueiden, Abhasian ja Etelä-Ossetian johto on joukkomielenosoitusten tukemana pyytänyt Venäjää tunnustamaan näiden itsenäistymisen Georgiasta. Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov kertoi Venäjän tunnustuspäätöksen kuitenkin riippuvan Georgian presidentti Mihail Saakashvilin toiminnasta.

Kapinallisalueiden johtajat ilmaisivat aikeensa hakea itsenäisyystunnustuksia jo aiemmin helmikuussa, kun länsi valmistautui tunnustamaan Kosovon itsenäisyyden Serbiasta.

BBC: Rebels push to sever Georgia ties (21.8.08)

RIA Novosti: S.Ossetia, Abkhazia to seek sovereignty under international law (14.8.08)

Kavkazcenter: Abkhazia, South Ossetia want independence (18.2.08)

Israel on päättänyt vähentää aseiden myyntiä Georgialle. Päätöksen syynä on sota Etelä-Ossetiassa. Israel pelkää, että Venäjä kostaa aseiden toimittamisen lisäämällä omaa asemyyntiään Iranille ja Syyrialle. Israelin entinen puolustusministeriön pääjohtaja Amos Yaron myönsi, että aseiden myynnin ennustettiinkin suututtavan Venäjää. "Georgia on ystävällinen valtio, USA tukee sitä, ja siksi meidän oli vaikea kieltäytyä"; Yaron sanoi.

Israel suoritti hiljattain suuren ilmasotaharjoituksen Välimeren ja Kreikan alueilla. Harjoituksen epäillään liittyvän Israelin mahdolliseen iskuun Iranin ydinlaitteistoihin.

Peter Hirschberg: Israeli Arms Sales Raise New Concerns (IPS 12.8.08)

"Olisi ymmärrettävä, mitä amerikkalaisilla on tässä panoksena. He ovat menettämässä koko alueen", sanoi Georgian presidentti Mihail Saakashvili uutiskanava CNN:n haastattelussa eilen keskiviikkona. "Kuka muu [kuin Yhdysvallat] voi puolustaa vapautta maailmassa?" hän sanoi.

Saakashvili, Yhdysvalloissa koulutuksensa saanut juristi, myös arvosteli Yhdysvaltain reaktiota Georgian ja Venäjän väliseen lyhyeen sotaan puutteelliseksi, ja vaati "siirtymistä sanoista tekoihin".

CNN: Georgian president to McCain: Move 'from words to deeds' (13.8.08)

CNN: Bush orders U.S. military to help Georgian civilians (13.8.08)

Yhdysvallat on sunnuntaina alkanut lennättää georgialaisia sotilasjoukkoja Irakista takaisin Georgiaan, jotta nämä voisivat osallistua taisteluun venäläisjoukkoja vastaan, kertoivat yhdysvaltalaiset sotilaslähteet.

Georgialaiset, kaikkiaan 2.000 sotilasta, olivat kolmanneksi suurin ulkomainen sotilasosasto Irakissa, ja se osallistui myös kaikkein vaarallisimpiin tehtäviin Iranin rajalla. Panostuksella Georgia koetti parantaa jäsenyysmahdollisuuksiaan Natossa.

Lähi-Idän tuntija, professori Juan Cole pitää georgialaisten vetäytymistä merkittävänä. "Irakin armeijan ei voida olettaa ottavan [georgialaisten] tehtäviä hoitaakseen, vaan amerikkalaisten on osoitettava siihen omia joukkojaan."

International Herald Tribune: US begins flying Georgian troops home from Iraq (10.8.08)

Informed Comment: 2000 Georgian Troops Leaving; Huge Blast at Tal Afar Kills 21; Arab-Kurdish Tensions in Kirkuk; Mahdi Army to Disarm if US Leaves (9.8.08)

Georgia on käynnistänyt perjantaina sotilasoperaation vallatakseen takaisin kapinallismaakuntansa Etelä-Ossetian, joka on ollut tosiasiallisesti itsenäinen 90-luvulla käydyistä sodista lähtien. Venäjä on vastauksena lähettänyt alueelle lisää "rauhanturvaajia" suojelemaan kansalaisiaan, joita sinne on viime vuosina ilmaantunut lisää Venäjän etelä-ossetialaisille myöntämien passien ansiosta.

Georgian alue on tärkeä kiistakapula Venäjän ja lännen välisessä energiastrategiapelissä.

Levottomuudet Etelä-Ossetiassa lisääntyivät sen jälkeen, kun länsi tunnusti Kosovon itsenäisyyden viime keväänä. Toistaiseksi länsi on vaatinut Georgian "alueellisen koskemattomuuden" säilyttämistä - asia, jota Venäjä puolestaan vaati Serbian suhteen Kosovo-kysymyksen yhteydessä.

LA Times: Fighting between Russia, Georgia intensifies (9.8.08)

The Guardian: Q&A: South Ossetia dispute (8.8.08)

ISN: South Ossetia, Kosovo and sustainability (20.11.06)