Presidentti Barack Obaman kaudella Yhdysvalloista on karkotettu jo lähes miljoona paperitonta siirtolaista, kertoo verkkolehti Mother Jones.

Aikakaus- ja verkkolehti Mother Jones viittaa Yhdysvaltain maahanmuutto- ja tulliviraston tuoreisiin tietoihin, joiden mukaan presidentti Barack Obaman virkakaudella tammikuusta 2009 vuoden 2011 elokuun loppuun Yhdysvalloista on karkotettu 982 548 paperitonta siirtolaista. "Vertailun vuoksi George W. Bush karkotti viimeisen 28 virassaolokuukautensa aikana 785 148 paperitonta siirtolaista", lehti huomauttaa.

Noin 80 prosenttia Yhdysvalloissa asuvista paperittomista siirtolaisista tulee Meksikosta ja Etelä-Amerikasta. Obama valittiin presidentiksi osaksi latinotaustaisten kansalaisten äänillä; heistä 67 prosenttia äänesti Obamaa.

Mother Jones: Obama Getting Close To One Million Deportations (9.9.11)

Washington Post: Number of illegal immigrants in U.S. drops, report says (1.9.10)

NY Times: In Big Shift, Latino Vote Was Heavily for Obama (6.11.08)

• Artikkelit

Teksti: Charles Post
Kuva: darkmavis: Metal Series (CC BY-NC-ND 2.0)

Erityisesti imperialismin keskusalueilla työläisten keskuudessa vallitsee sitkeästi reformismi ja suoranainen konservatismi. Samalla kun työ- ja elinehdot rikkaissa teollisuusmaissa ovat huonontuneet selvästi 1960-luvun lopulta lähtien, ei tästä ole ollut seurauksena vallankumouksellisen tietoisuuden kasvua, ja tilanne asettaa vakavan haasteen vallankumouksellisille marxilaisille. On kuitenkin tärkeää välttää todellisten ilmiöiden kuviteltuja selityksiä, olipa kyse sitten luonnonilmiöistä tai yhteiskunnan luonteen selittämisestä. Valitettavasti yksi vaikutusvaltaisimmista vasemmistolaisista selityksistä työväenluokan reformismille ja konservatismille - teoria "työläisaristokratiasta" - on juuri tällainen myytti. (lisää...)

• Artikkelit

Teksti: Dimitris Mizaras
Kuva: Halema`uma`u vent, Mila Zinkova. Creative Commons Attribution-Share Alike.
Sana kriisi on aiheuttanut suurta hämmennystä ennen muuta niille, jotka sitä käyttävät. Suurin osa asiantuntijoista määrittelee sanaa tarkemmin; on velkakriisejä, asuntolainakriisejä, fiskaalisia kriisejä, teknologiankuplakriisejä, pankkikriisejä, luottokriisejä, valuuttakriisejä, pörssikriisejä, öljykriisejä jne. Sen lisäksi on eri maiden kriisejä: on Kreikan, Latinalaisen Amerikan, Venäjän, Irlannin ja Kaukoidän kriisejä. Valtiotieteen tohtori Juha Tarkan mukaan eri kriisien taustalla voi olla yhteisiä tekijöitä, mutta kriisit eivät ole ”veljiä keskenään”. On totta että mikään kriisi ei ole identtinen tapaus toisen kriisin kanssa, ei edes samassa maassa eri aikana. Mitä porvarilliset analyytikot eivät näe on se, että kapitalismissa voi olla laadultaan kahdenlaisia eri kriisejä. On järjestelmän kasvuvaiheen ns. toistuvat (sykliset) kriisit ja rappiovaiheen rakenteelliset systeemikriisit. (lisää...)

Tämän vuoden kiinalainen rauhannobelisti Liu Xiaobo pitää Korean, Vietnamin, Irakin ja Afganistanin sotia kannatettavina, kirjoittaa Tariq Ali.

Norjalainen Nobel-komitea on tänäkin vuonna myöntänyt rauhannobelin useiden sotien kannattajalle, kirjoittaa Tariq Ali kolumnissaan CounterPunchissa, ja luettelee hänen näkemyksiään, joista julkisuudessa ei juuri ole keskusteltu:

"Kiinan tragedia on siinä, ettei se ole ollut ainakin 300 vuoden ajan jonkin länsimaan tai Japanin miehittämä; Yhdysvaltain sodat Koreassa ja Vietnamissa olivat sotia totalitarismia vastaan ja kohensivat Washingtonin 'moraalista uskottavuutta'; George W. Bush oli oikeassa hyökätessään Irakiin, ja senaattori John Kerryn kritiikki oli vain 'panettelua'; Afganistaninkaan sota ei tarjoa yllätyksiä, Liu on sen innokas kannattaja."

Alin mielestä Kiinan hallitus on nolannut itsensä pidättämällä Liun ja tekemällä tästä marttyyrin, mutta hän epäilee Nobel-komitean vain halunneen läksyttää Kiinaa ja jättäneen Liun näkemykset huomiotta palkintoa myöntäessään.

CounterPunch: Does Liu Xiaobo Really Deserve the Peace Prize? (13.12.10)

China Daily: Norwegian jurist calls Nobel Peace Prize wrong, illegal (13.10.10)

Hidden Harmonies China Blog: The 2010 Nobel Peace Prize to Liu Xiaobo and what it means to the Chinese (8.10.10)

Hidden Harmonies China Blog: China's Charter 08 (28.12.08)

Yhdysvallat ja Vietnam valmistelevat sopimusta, jonka nojalla Vietnam saisi rikastaa uraania omalla maaperällään, kirjoittaa The Wall Street Journal.

Yhdysvallat ja Vietnam pääsivät asiasta alustavaan sopimukseen viime maaliskuussa, ja lopullisen sopimuksen toivotaan valmistuvan tämän vuoden aikana. Sopimuksen perusteella Vietnam saisi rikastaa uraania itse YK:n valvonnassa, mitä Yhdysvallat ei ole sallinut esimerkiksi Jordanin ja Yhdistyneiden arabiemiraattien kanssa tekemissään sopimuksissa.

Rajoittavammat sopimukset ovat lähempänä pitempiaikaista linjaa, kirjoittaa The Wall Street Journal.

"Sekä [Barack] Obaman että George W. Bushin hallinnot ovat vaatineet, että ydinvoimayhteistyöstä Yhdysvaltain kanssa kiinnostuneiden maiden on luovuttava oikeudestaan rikastaa itse uraania siviilitarkoituksiin - oikeus, joka taataan YK:n ydinsulkusopimuksessa."

Vietnamin kohdalla tästä ollaan nyt tekemässä poikkeus. WSJ:n haastatteleman virkamieslähteen mukaan syynä on ydinaseiden valmistukseen tarvittavien materiaalien leviämisen suurempi riski Lähi-Idässä. "Suhtaudumme asiaan maa- ja aluekohtaisesti", lähde sanoi.

Linjamuutos on herättänyt arvostelua mm. siksi, ettei Aasia kaikkien mielestä ole Lähi-Itää olennaisesti vähäriskisempi alue. WSJ:n haastettelema arabivirkamies varoitti linjavalintoihin liittyvän kaksinaismoralismin vaarasta.

Yhdysvallat ei ole pyrkinyt saamaan Kiinan suostumusta Vietnam-sopimukselle, ja aiemmin mainitun yhdysvaltalaisvirkamiehen sanoista on pääteltävissä, että Yhdysvallat haluaa ehtiä apajille ennen Kiinaa. "Jos onnistumme saamaan yhdysvaltalaisia yhtiöitä ja teknologiaa Vietnamiin, koituu tästä jonkin verran vipuvoimaa", lähde sanoi. "Jos suljemme itsemme ulos, muiden teknologiastandardit saattavat olla erilaisia."

WSWS: US-Vietnam nuclear talks heighten frictions with China (9.8.10)

WSJ: U.S., Hanoi in Nuclear Talks (3.8.10)

Presidentti Barack Obama on ilmoittanut Yhdysvaltain vähentävän Irakiin sijoitettujen joukkojensa määrää puoleen entisestä eli noin 50 000:een, kirjoittaa Los Angeles Times.

Suunniteltu joukkojen vähennys tapahtuu seuraten Irakin parlamentin sanelemaa sopimusta. Marraskuussa 2008 solmitun sopimuksen mukaan Yhdysvaltain taistelujoukkojen määrä vähenee 50 000:een elokuun loppuun mennessä, ja joukot poistuvat kokonaan vuoden 2011 loppuun mennessä, LA Times kirjoittaa.

Irak-joukkojen määrä oli 33 000 Obaman noustessa presidentiksi. Suurimmillaan luku oli vuonna 2007 presidentti George W. Bushin kaudella, jolloin joukkojen määrä oli 166 000. Alun perin Bushin hallinto kaavaili joukkojen vähentämistä 25 000:een jo syksyllä 2003.

Irakin parlamentin puolueet eivät ole onnistuneet muodostamaan hallitusta, vaikka vaaleista on kulunut jo viisi kuukautta. Lähi-Idän tuntija, professori Juan Colen mukaan tilanne ei ole helposti laukaistavissa.

"Maaliskuun 7. päivän vaalit johtivat parlamenttiin, jossa yhdelläkään puolueella ei ole riittävästi paikkoja enemmistöhallituksen muodostamiseksi, ja neljän suurimman vaaliliiton yhteistyö kansallisen yhtenäishallituksen muodostamiseksi on osoittautunut mahdottomaksi, sillä liitot eivät ole onnistuneet pääsemään yksimielisyyteen pääministeristä."

Irakin hallituksen tietojen mukaan viime kuussa vähintään 535 ihmistä kuoli poliittisissa väkivaltaisuuksissa ja yli 1 000 haavoittui, mikä on eniten kahteen vuoteen, kirjoittaa Al Jazeera. Miehityksen aikana on kuollut yli 3 000 yhdysvaltalaissotilasta, yli 30 000 on vakavasti loukkaantunut, ja irakilaisia on kuollut satojatuhansia, Cole muistuttaa.

Informent Comment: US Military Mission in Iraq ends not with a Bang but a Whimper (3.8.10)

LA Times: Obama to cut U.S. troop levels in Iraq to 50,000 by end of August (2.8.10)

LA Times: In Iraq, an impasse as U.S. troops draw down (2.8.10)

Al Jazeera: Iraq violence 'worst in two years' (1.8.10)

Yhdysvaltalainen tuomioistuin on päättänyt, että Bagramin vankilassa Afganistanissa istuvilla terrorismista epäillyillä ei ole oikeutta oikeinkäyntiin Yhdysvalloissa.

Kolmijäseninen tuomaripaneeli päätti perjantaina, että Yhdysvaltain lentotukikohdassa Bagramissa pidätettynä olevalle kolmelle miehelle ei tarvitse järjestää oikeudenkäyntiä, missä he voisivat todistaa syyttömyytensä, kirjoittaa The New York Times. "Oikeus perusteli päätöstään sillä, että Bagram sijaitsee toisen hallituksen hallitsemalla suvereenilla alueella, ja painotti 'käytännöllisiä esteitä', joita liittyy oikeudenkäynnin järjestämiseen 'sotaa käyvällä alueella' pidätetyille henkilöille."

Miesten oman kertomuksen mukaan heidät siepattiin Afganistanin ulkopuolella ja kuljetettiin Bagramiin.

Oikeuden päätös helpottaa presidentti Barack Obaman asemaa, sillä hän on virassa ollessaan pyrkinyt pitämään kiinni Yhdysvaltain oikeudesta pidättää terrorismista epäilemiään henkilöitä ulkomailla ja pitää heitä vangittuina määräämättömän ajan, NY Times kirjoittaa.

Presidentti George W. Bushin kaudella vuonna 2008 korkein oikeus oli päättänyt, että Guantánamon vankileirille kuljetetuille terrorismista epäillyille tulee taata oikeudenkäynti, mitä myös Obama oli senaattorina vaatinut.

Tähän nähden päinvastainen päätös Bagramin osalta on herättänyt kummastusta kansalaisoikeuspiireissä. Asianajaja Glenn Greenwald kirjoittaa kolumnissaan verkkolehti Salon.comissa, että harva asia osoittaa Obaman tekopyhyyttä selvemmin kuin Bagram.

"Ei muuta kuin onnittelut Yhdysvalloille ja Barack Obamalle tämän voiton johdosta, jonka ansiosta he voivat siepata ihmisiä missä tahansa maailmassa ja pitää heitä vangittuina ilman oikeuskäsittelyä niin kauan kuin haluavat", hän ironisoi. Greenwald muistuttaa myös, että Bushin hallinnon pitäessä kiinni vastaavasta oikeudestaan Guantánamon vankien suhteen, Obama arvosteli politiikkaa kutsuen sitä "oikeudelliseksi mustaksi aukoksi".

"Jos Yhdysvallat sieppaa jonkun Thaimaassa (kuten yhdessä tapauksista) ja lennättää hänet Guantánamoon, siepatulla on oikeus oikeusistuimen päätökseen pidätyksen perusteiden pitävyydestä. Jos presidentti Obama määrää pidätetyn vietäväksi Thaimaasta Bagramiin eikä Guantánamoon, ei tällä silloin ole minkäänlaisia oikeuksia", Greenwald hämmästelee.

Salon.com: Obama wins the right to detain people with no habeas review (21.5.10)

NY Times: Detainees Barred From Access to U.S. Courts (21.5.10)

Yhdysvaltain salaiset sotilas- ja tiedusteluoperaatiot ovat kiinteä osa Jemenissä käytävää terrorismin vastaista taistelua, kertoo The Washington Post.

Yhdysvallat on lähettänyt Jemeniin useita kymmeniä sotilas- ja tiedusteluasiantuntijoita, joiden tärkein tehtävä on jäljittää ja surmata maassa toimivia terroristijohtajia. "Yhdysvaltain osallistumisen laaja-alaisuus saattaa osoittautua haasteeksi Jemenin presidentille, Ali Abdullah Salehille", The Washington Post kirjoittaa. "Hänen on onnistuttava tasapainottamaan haluamansa amerikkalainen tuki sen mahdollisuuden kanssa, että heimo-, poliittis- tai uskonnollispohjaiset ryhmät ärsyyntyvät Yhdysvaltain osallisuudesta maan asioihin."

Yhdysvaltain presidentti Barack Obama on pyrkinyt ottamaan etäisyyttä presidentti George W. Bushin kauden julmiin kuulustelumenetelmiin ja Guantánamon vankileiriin, mutta samalla hän on laajentanut Bushin kaudella aloitetun terrorisminvastaisen sodan alaa. "Yhteistyö Jemenin kanssa antaa toistaiseksi selvimmän vahvistuksen Obaman hallinnon pyrkimyksille laajentaa terrorisminvastaisia operaatioita myös Irakin ja Afganistanin sota-alueiden ulkopuolella", Washington Post huomauttaa. Lehti muistuttaa Obaman myös lähettäneet armeijan joukkoja hetkeksi Somaliaan terroristijahtiin.

Yhdysvaltain ja Jemenin sotilas- ja tiedusteluyhteistyö on johtanut jo pariin kymmeneen ratsiaan ja ilmaiskuun Jemenissä. Yhdysvallat jakaa tiedustelutietojaan jemeniläisten kanssa, joista osa osallistuu myös tiedustelutiedon analyysiin Yhdysvalloissa.

WP: U.S. military teams, intelligence deeply involved in aiding Yemen on strikes (27.1.10)

Useita kymmeniä Yhdysvaltain kaappaamia terroristiepäiltyjä on mahdotonta syyttää oikeudessa, tunnusti asiaa pohtinut työryhmä.

Noin viidenkymmenen terrorismista epäillyn pidättämistä aiotaan jatkaa edelleen Guantánamon sotilastukikohdassa, vaikka heidän kohtaloaan käsitellyt työryhmä päätyi viime torstaina lopputulokseen, että heitä on mahdotonta syyttää oikeudessa, kirjoittaa The New York Times. Presidentti Barack Obaman lupasi vuosi sitten pian virkaanastujaistensa jälkeen, että Guantánamon vankileiri suljetaan.

Kyseessä olevia vankeja ei kuitenkaan aiota vapauttaa, sillä työryhmän mielestä he ovat liian vaarallisia. Lisäksi viranomaiset pelkäävät, että "epäillyt voisivat kyseenalaistaa pakottamalla saatujen todisteiden pätevyyden", kirjoittaa The Washington Post. "Pakottamisella" lehti tarkoittaa kidutusta.

Yhteensä Guantánamossa on tällä hetkellä noin 200 vankia, jotka Yhdysvallat on kaapannut osana käymäänsä "terrorismin vastaista sotaa" eri puolilta maailmaa.

Nyt työnsä päättänyt työryhmä jakoi vangit kolmeen kategoriaan. "Noin 35:ttä tullaan syyttämään siviili- tai sotilasoikeuksissa, 110 vankia voidaan vapauttaa joko heti tai aikanaan; ja lähes 50:n pidätystä jatketaan ilman oikeudenkäyntiä", Washington Post erittelee.

Salon.comin kolumnisti Glenn Greenwald syyttää presidentti Obaman lupauksia Guantánamon sulkemisesta pelkäksi huijaukseksi, sillä pidätys ennalta määräämättömäksi ajaksi ilman oikeudenkäyntiä säilyy edelleen. "Kaikissa tapauksessa Obaman linjaukset ja järkeily - meidän on pidettävä terroristit vangittuina ilman syytteitä, koska todisteita heidän tuomitsemisekseen ei ole, mutta he ovat silti liian vaarallisia vapautettavaksi - on täsmälleen sama, jota [George W.] Bush ja [Dick] Cheney käyttivät 'laillisen mustan aukon' oikeuttamiseksi."

NY Times: Detainees Will Still Be Held, but Not Tried, Official Says (22.1.10)

Salon.com: Obama to indefinitely imprison detainees without charges (22.1.10)

Washington Post: Justice task force recommends about 50 Guantanamo detainees be held indefinitely (22.1.10)

• Artikkelit

Toimittaja: Joonas Laine
Kuva: .faramarz (http://www.flickr.com/photos/fhashemi/ / CC BY 2.0)
Iranin presidentinvaalit pidettiin 12. kesäkuuta. Vaalin tulosta syytettiin tuoreeltaan väärennetyksi sekä Iranissa että lännessä, ja Iranissa puhkesi valtavia mielenosoituksia, joihin osallistui joidenkin väitteiden mukaan jopa miljoonia ihmisiä. Mielenosoitusten nyt hiljennyttyä ainakin toistaiseksi on hyödyllistä katsoa, miten vasemmiston kynät suhtautuivat Iranin presidentinvaalin tuloksesta alkaneisiin mielenosoituksiin. (lisää...)