Yhdysvallat ja Vietnam valmistelevat sopimusta, jonka nojalla Vietnam saisi rikastaa uraania omalla maaperällään, kirjoittaa The Wall Street Journal.

Yhdysvallat ja Vietnam pääsivät asiasta alustavaan sopimukseen viime maaliskuussa, ja lopullisen sopimuksen toivotaan valmistuvan tämän vuoden aikana. Sopimuksen perusteella Vietnam saisi rikastaa uraania itse YK:n valvonnassa, mitä Yhdysvallat ei ole sallinut esimerkiksi Jordanin ja Yhdistyneiden arabiemiraattien kanssa tekemissään sopimuksissa.

Rajoittavammat sopimukset ovat lähempänä pitempiaikaista linjaa, kirjoittaa The Wall Street Journal.

"Sekä [Barack] Obaman että George W. Bushin hallinnot ovat vaatineet, että ydinvoimayhteistyöstä Yhdysvaltain kanssa kiinnostuneiden maiden on luovuttava oikeudestaan rikastaa itse uraania siviilitarkoituksiin - oikeus, joka taataan YK:n ydinsulkusopimuksessa."

Vietnamin kohdalla tästä ollaan nyt tekemässä poikkeus. WSJ:n haastatteleman virkamieslähteen mukaan syynä on ydinaseiden valmistukseen tarvittavien materiaalien leviämisen suurempi riski Lähi-Idässä. "Suhtaudumme asiaan maa- ja aluekohtaisesti", lähde sanoi.

Linjamuutos on herättänyt arvostelua mm. siksi, ettei Aasia kaikkien mielestä ole Lähi-Itää olennaisesti vähäriskisempi alue. WSJ:n haastettelema arabivirkamies varoitti linjavalintoihin liittyvän kaksinaismoralismin vaarasta.

Yhdysvallat ei ole pyrkinyt saamaan Kiinan suostumusta Vietnam-sopimukselle, ja aiemmin mainitun yhdysvaltalaisvirkamiehen sanoista on pääteltävissä, että Yhdysvallat haluaa ehtiä apajille ennen Kiinaa. "Jos onnistumme saamaan yhdysvaltalaisia yhtiöitä ja teknologiaa Vietnamiin, koituu tästä jonkin verran vipuvoimaa", lähde sanoi. "Jos suljemme itsemme ulos, muiden teknologiastandardit saattavat olla erilaisia."

WSWS: US-Vietnam nuclear talks heighten frictions with China (9.8.10)

WSJ: U.S., Hanoi in Nuclear Talks (3.8.10)

Presidentti Barack Obama on ilmoittanut Yhdysvaltain vähentävän Irakiin sijoitettujen joukkojensa määrää puoleen entisestä eli noin 50 000:een, kirjoittaa Los Angeles Times.

Suunniteltu joukkojen vähennys tapahtuu seuraten Irakin parlamentin sanelemaa sopimusta. Marraskuussa 2008 solmitun sopimuksen mukaan Yhdysvaltain taistelujoukkojen määrä vähenee 50 000:een elokuun loppuun mennessä, ja joukot poistuvat kokonaan vuoden 2011 loppuun mennessä, LA Times kirjoittaa.

Irak-joukkojen määrä oli 33 000 Obaman noustessa presidentiksi. Suurimmillaan luku oli vuonna 2007 presidentti George W. Bushin kaudella, jolloin joukkojen määrä oli 166 000. Alun perin Bushin hallinto kaavaili joukkojen vähentämistä 25 000:een jo syksyllä 2003.

Irakin parlamentin puolueet eivät ole onnistuneet muodostamaan hallitusta, vaikka vaaleista on kulunut jo viisi kuukautta. Lähi-Idän tuntija, professori Juan Colen mukaan tilanne ei ole helposti laukaistavissa.

"Maaliskuun 7. päivän vaalit johtivat parlamenttiin, jossa yhdelläkään puolueella ei ole riittävästi paikkoja enemmistöhallituksen muodostamiseksi, ja neljän suurimman vaaliliiton yhteistyö kansallisen yhtenäishallituksen muodostamiseksi on osoittautunut mahdottomaksi, sillä liitot eivät ole onnistuneet pääsemään yksimielisyyteen pääministeristä."

Irakin hallituksen tietojen mukaan viime kuussa vähintään 535 ihmistä kuoli poliittisissa väkivaltaisuuksissa ja yli 1 000 haavoittui, mikä on eniten kahteen vuoteen, kirjoittaa Al Jazeera. Miehityksen aikana on kuollut yli 3 000 yhdysvaltalaissotilasta, yli 30 000 on vakavasti loukkaantunut, ja irakilaisia on kuollut satojatuhansia, Cole muistuttaa.

Informent Comment: US Military Mission in Iraq ends not with a Bang but a Whimper (3.8.10)

LA Times: Obama to cut U.S. troop levels in Iraq to 50,000 by end of August (2.8.10)

LA Times: In Iraq, an impasse as U.S. troops draw down (2.8.10)

Al Jazeera: Iraq violence 'worst in two years' (1.8.10)

Yhdysvaltalainen tuomioistuin on päättänyt, että Bagramin vankilassa Afganistanissa istuvilla terrorismista epäillyillä ei ole oikeutta oikeinkäyntiin Yhdysvalloissa.

Kolmijäseninen tuomaripaneeli päätti perjantaina, että Yhdysvaltain lentotukikohdassa Bagramissa pidätettynä olevalle kolmelle miehelle ei tarvitse järjestää oikeudenkäyntiä, missä he voisivat todistaa syyttömyytensä, kirjoittaa The New York Times. "Oikeus perusteli päätöstään sillä, että Bagram sijaitsee toisen hallituksen hallitsemalla suvereenilla alueella, ja painotti 'käytännöllisiä esteitä', joita liittyy oikeudenkäynnin järjestämiseen 'sotaa käyvällä alueella' pidätetyille henkilöille."

Miesten oman kertomuksen mukaan heidät siepattiin Afganistanin ulkopuolella ja kuljetettiin Bagramiin.

Oikeuden päätös helpottaa presidentti Barack Obaman asemaa, sillä hän on virassa ollessaan pyrkinyt pitämään kiinni Yhdysvaltain oikeudesta pidättää terrorismista epäilemiään henkilöitä ulkomailla ja pitää heitä vangittuina määräämättömän ajan, NY Times kirjoittaa.

Presidentti George W. Bushin kaudella vuonna 2008 korkein oikeus oli päättänyt, että Guantánamon vankileirille kuljetetuille terrorismista epäillyille tulee taata oikeudenkäynti, mitä myös Obama oli senaattorina vaatinut.

Tähän nähden päinvastainen päätös Bagramin osalta on herättänyt kummastusta kansalaisoikeuspiireissä. Asianajaja Glenn Greenwald kirjoittaa kolumnissaan verkkolehti Salon.comissa, että harva asia osoittaa Obaman tekopyhyyttä selvemmin kuin Bagram.

"Ei muuta kuin onnittelut Yhdysvalloille ja Barack Obamalle tämän voiton johdosta, jonka ansiosta he voivat siepata ihmisiä missä tahansa maailmassa ja pitää heitä vangittuina ilman oikeuskäsittelyä niin kauan kuin haluavat", hän ironisoi. Greenwald muistuttaa myös, että Bushin hallinnon pitäessä kiinni vastaavasta oikeudestaan Guantánamon vankien suhteen, Obama arvosteli politiikkaa kutsuen sitä "oikeudelliseksi mustaksi aukoksi".

"Jos Yhdysvallat sieppaa jonkun Thaimaassa (kuten yhdessä tapauksista) ja lennättää hänet Guantánamoon, siepatulla on oikeus oikeusistuimen päätökseen pidätyksen perusteiden pitävyydestä. Jos presidentti Obama määrää pidätetyn vietäväksi Thaimaasta Bagramiin eikä Guantánamoon, ei tällä silloin ole minkäänlaisia oikeuksia", Greenwald hämmästelee.

Salon.com: Obama wins the right to detain people with no habeas review (21.5.10)

NY Times: Detainees Barred From Access to U.S. Courts (21.5.10)

Yhdysvaltain salaiset sotilas- ja tiedusteluoperaatiot ovat kiinteä osa Jemenissä käytävää terrorismin vastaista taistelua, kertoo The Washington Post.

Yhdysvallat on lähettänyt Jemeniin useita kymmeniä sotilas- ja tiedusteluasiantuntijoita, joiden tärkein tehtävä on jäljittää ja surmata maassa toimivia terroristijohtajia. "Yhdysvaltain osallistumisen laaja-alaisuus saattaa osoittautua haasteeksi Jemenin presidentille, Ali Abdullah Salehille", The Washington Post kirjoittaa. "Hänen on onnistuttava tasapainottamaan haluamansa amerikkalainen tuki sen mahdollisuuden kanssa, että heimo-, poliittis- tai uskonnollispohjaiset ryhmät ärsyyntyvät Yhdysvaltain osallisuudesta maan asioihin."

Yhdysvaltain presidentti Barack Obama on pyrkinyt ottamaan etäisyyttä presidentti George W. Bushin kauden julmiin kuulustelumenetelmiin ja Guantánamon vankileiriin, mutta samalla hän on laajentanut Bushin kaudella aloitetun terrorisminvastaisen sodan alaa. "Yhteistyö Jemenin kanssa antaa toistaiseksi selvimmän vahvistuksen Obaman hallinnon pyrkimyksille laajentaa terrorisminvastaisia operaatioita myös Irakin ja Afganistanin sota-alueiden ulkopuolella", Washington Post huomauttaa. Lehti muistuttaa Obaman myös lähettäneet armeijan joukkoja hetkeksi Somaliaan terroristijahtiin.

Yhdysvaltain ja Jemenin sotilas- ja tiedusteluyhteistyö on johtanut jo pariin kymmeneen ratsiaan ja ilmaiskuun Jemenissä. Yhdysvallat jakaa tiedustelutietojaan jemeniläisten kanssa, joista osa osallistuu myös tiedustelutiedon analyysiin Yhdysvalloissa.

WP: U.S. military teams, intelligence deeply involved in aiding Yemen on strikes (27.1.10)

Useita kymmeniä Yhdysvaltain kaappaamia terroristiepäiltyjä on mahdotonta syyttää oikeudessa, tunnusti asiaa pohtinut työryhmä.

Noin viidenkymmenen terrorismista epäillyn pidättämistä aiotaan jatkaa edelleen Guantánamon sotilastukikohdassa, vaikka heidän kohtaloaan käsitellyt työryhmä päätyi viime torstaina lopputulokseen, että heitä on mahdotonta syyttää oikeudessa, kirjoittaa The New York Times. Presidentti Barack Obaman lupasi vuosi sitten pian virkaanastujaistensa jälkeen, että Guantánamon vankileiri suljetaan.

Kyseessä olevia vankeja ei kuitenkaan aiota vapauttaa, sillä työryhmän mielestä he ovat liian vaarallisia. Lisäksi viranomaiset pelkäävät, että "epäillyt voisivat kyseenalaistaa pakottamalla saatujen todisteiden pätevyyden", kirjoittaa The Washington Post. "Pakottamisella" lehti tarkoittaa kidutusta.

Yhteensä Guantánamossa on tällä hetkellä noin 200 vankia, jotka Yhdysvallat on kaapannut osana käymäänsä "terrorismin vastaista sotaa" eri puolilta maailmaa.

Nyt työnsä päättänyt työryhmä jakoi vangit kolmeen kategoriaan. "Noin 35:ttä tullaan syyttämään siviili- tai sotilasoikeuksissa, 110 vankia voidaan vapauttaa joko heti tai aikanaan; ja lähes 50:n pidätystä jatketaan ilman oikeudenkäyntiä", Washington Post erittelee.

Salon.comin kolumnisti Glenn Greenwald syyttää presidentti Obaman lupauksia Guantánamon sulkemisesta pelkäksi huijaukseksi, sillä pidätys ennalta määräämättömäksi ajaksi ilman oikeudenkäyntiä säilyy edelleen. "Kaikissa tapauksessa Obaman linjaukset ja järkeily - meidän on pidettävä terroristit vangittuina ilman syytteitä, koska todisteita heidän tuomitsemisekseen ei ole, mutta he ovat silti liian vaarallisia vapautettavaksi - on täsmälleen sama, jota [George W.] Bush ja [Dick] Cheney käyttivät 'laillisen mustan aukon' oikeuttamiseksi."

NY Times: Detainees Will Still Be Held, but Not Tried, Official Says (22.1.10)

Salon.com: Obama to indefinitely imprison detainees without charges (22.1.10)

Washington Post: Justice task force recommends about 50 Guantanamo detainees be held indefinitely (22.1.10)

• Artikkelit

Toimittaja: Joonas Laine
Kuva: .faramarz (http://www.flickr.com/photos/fhashemi/ / CC BY 2.0)
Iranin presidentinvaalit pidettiin 12. kesäkuuta. Vaalin tulosta syytettiin tuoreeltaan väärennetyksi sekä Iranissa että lännessä, ja Iranissa puhkesi valtavia mielenosoituksia, joihin osallistui joidenkin väitteiden mukaan jopa miljoonia ihmisiä. Mielenosoitusten nyt hiljennyttyä ainakin toistaiseksi on hyödyllistä katsoa, miten vasemmiston kynät suhtautuivat Iranin presidentinvaalin tuloksesta alkaneisiin mielenosoituksiin. >>>

Talibanin alkuvuonna voimistunut vastarinta vaikeuttanee Yhdysvaltain ponnistuksia järjestää Afganistanissa presidentinvaalit ensi syksynä, arvioi intialainen tutkija. Intialaisen Rauhan- ja konfliktintutkimusinstituutin (IPCS) tutkija Raghav Sharman koostama raportti kartoittaa ensimmäisen vuosineljänneksen tapahtumia Afganistanissa, jotka asettavat Yhdysvaltain johtaman länsimiehityksen suurten haasteiden eteen. Alkuvuoden kolme suurta kysymystä ovat Sharman mukaan olleet Talibanin voimistuminen, Yhdysvaltain presidentti Barack Obaman pyrkimys sitoa mm. Venäjä ja Intia vahvemmin mukaan terrorismin vastaiseen sotaan, sekä syksyllä järjestettävien presidentinvaalien valmistelut.

Talibanilla tukeva jalansija

Talibanilla arvioidaan olevan pysyvä läsnäolo 72 prosenttilla Afganistanin pinta-alasta. Maassa on 364 alueellista yksikköä, joista Taliban hallitsee kymmentä, mutta tämän lisäksi kuitenkin 156 aluetta on luokiteltu erittäin vaarallisiksi. Onkin epäselvää, missä määrin paikalliset asukkaat ovat valmiita äänestämään vaaleissa, jos he ovat vaarassa joutua Talibanin hyökkäysten kohteeksi. Afganistanilaisten luottamus hallitukseen ei nykyiselläänkään ole kovin hyvä, eivätkä he todennäköisesti ole valmiita ottamaan suuria riskejä äänestääkseen. Talibanin voimistuminen johtuu Sharman mukaan mm. Afganistanin hallinnon, erityisesti oikeuslaitoksen ja poliisin korruptoituneisuudesta sekä Yhdysvaltain ja länsimaiden kyvyttömyydestä pitää lupauksensa elinolojen parantamisesta. "Kouriintuntuva esimerkki tästä on niukka ulkomaisten investointien määrä, joka oli vain 57 dollaria asukasta kohden. [..] Tämän lisäksi 86 prosenttia siitä avusta, joka maahan saatiin, oli niin sanottua haamuapua, eli tuotteiden ostamista Yhdysvalloista sen sijaan, että olisi kehitetty paikallisia hankkeita," Sharma kirjoittaa.

Obaman uusi strategia

Presidentti Obama on muuttanut jossain määrin suuntaa siitä, mitä se oli George W. Bushin aikana. Obaman johdolla Yhdysvallat on nyt myöntynyt siihen, että sen on onnistuttava saamaan myös muut alueen maat tekemään yhteistyötä kanssaan. Erityisesti Venäjä, Intia, Iran ja Pakistan ovat tärkeitä kumppaneita. Obaman maahan lähettämät uudet lisäjoukot tuskin kuitenkaan tuovat paljonkaan apua. Neuvostoliittokaan ei onnistunut saamaan Afganistania hallintaansa 80-luvulla, vaikka sillä oli maata miehittämässä yli puoli miljoonaa sotilasta, huomauttaa Sharma. Uuden strategian selvistä heikkouksista ja sokeista pisteistä Sharma mainitsee mm. oikeuslaitoksen puutteet, kasvavien siviiliuhrien aiheuttaman suuttumuksen ja lisääntyneen huumekaupan, josta jo noin 14 miljoonaa ihmistä saa tavalla tai toisella elantonsa. Kysymykset jäävät odottamaan vastauksia Yhdysvalloilta ja sen liittolaisilta, kun nämä valmistautuvat kääntämään Afganistanin kehitystä haluaamaansa suuntaan, Sharma sanoo. IPCS: Afghanistan In 2009: The First Quarter (4.5.09)

Yhdysvallat on saamassa valmiiksi Afganistanissa sijaitsevan Bagramin vankilan laajennustyöt, jotka miltei kaksinkertaistavat sen kapasiteetin. Laajennustyöt maksavat 60 miljoonaa dollaria.

Vankilaa laajennetaan samaan aikaan, kun Yhdysvallat on luopumassa pitkäaikaista kohua herättäneen Guantįnamon vankilan käytöstä.

Bagramissa pidetään vangittuna yli 600 ihmistä, jotka Yhdysvaltain armeijan mukaan ovat laittomia vihollistaistelijoita. "Kyseessä olevat henkilöt on poistettu taistelukentältä, koska he ovat vaaraksi joukoillemme tai liittolaistemme joukoille", armeijan tiedottaja Rumi Nielson-Green kertoi Al Jazeeralle.

Presidentti Barack Obama on luvannut sulkea Guantįnamon, mutta ei ole selvää, miten uuden hallinnon linja muilta osin eroaa vanhasta, esimerkiksi Bagramia koskien. Yhdysvaltalainen tuomari John Bates on pyytänyt Obamaa vahvistamaan kantansa Bagramin vankien oikeudelliseen asemaan ensi perjantaihin mennessä, sillä neljä Bargamin vankia on kannellut asiassaan hänelle.

Yhdysvaltain edellisen presidentin George W. Bushin aikana vallinneen linjauksen mukaan Bagramin vangeilla ei ollut oikeutta riitauttaa pidätystään yhdysvaltalaisissa tuomioistuimissa, koska he ovat vihollistaistelijoita. Samaa perustelua on käytetty Guantįnamonkin vankien kohdalla.

Al Jazeera: US expands prison in Afghanistan (20.2.09)

Israelin pääministeri Ehud Olmert on kertonut muuttaneensa puhelinsoitolla Yhdysvaltain ulkoministeri Condoleezza Ricen äänestyskäyttäytymistä YK:ssa.

Olmert kertoi asiasta puheessaan Ashkelonissa, Etelä-Israelissa. Hän oli ilmoittanut haluavansa puhua presidentti George W. Bushin kanssa 10 minuuttia ennen YK:n äänestystä, mutta hänelle oli kerrottu presidentin pitävän parhaillaan puhetta Philadelphiassa. New York Timesin ja Los Angeles Timesin julkaisemien kuvausten mukaan Olmert kertoi sanoneensa, että asia ei kiinnosta häntä, vaan että hän haluaa puhua Bushin kanssa heti.

Olmertin mukaan puhelimeen tullut presidentti kertoi hänelle, ettei tunne päätöslauselman tekstiä. Olmert kertoi sanoneensa: "Minä tunnen. Et voi äänestää sen puolesta".

YK:n turvallisuusneuvoston viime viikolla valmistelema päätöslauselma Gazan sotatoimista ei ollut Israelin mieleen, sillä sen mielestä siinä ei kiinnitetty riittävää huomiota Israelin turvallisuuteen. Päätöslauselma hyväksyttiin äänin 14-0, Yhdysvaltain pidättäytyessä äänestämästä.

Olmert kertoi vaatineensa presidentti Bushia soittamaan ulkoministeri Ricelle, jotta tämä pidättäytyisi äänestämästä. Yhdysvaltain ulkoministeriö kiisti Olmertilla olleen tällaista vaikutusta maan äänestyskäyttäytymiseen YK:ssa, vaan sanoi Ricen ohjeiden olleen koko ajan äänestyksestä pidättäytyminen.

Olmertin kertomus ei pitäne paikkaansa kaikilta yksityiskohdiltaan, sillä esimerkiksi presidentti Bushin puhe Philadelphiassa päättyi useita tunteja aikaisemmin ennen kuin äänestys YK:ssa alkoi, eikä hänen puheensa aikana ole kerrottu olleen katkoja.

Olmertin kuvauksessaan ilmentämä ylimielisyys on kuitenkin saanut osakseen kritiikkiä. Israelin rauhanneuvottelija Daniel Levyn mukaan Olmertin kommentit ovat erittäin vahingollisia, sillä "Tämä vahvistaa kaikki arabimaailman käsitykset siitä, että häntä heiluttaa koiraa", hän sanoi Los Angeles Timesille.

LA Times: Olmert says he talked Bush out of cease-fire vote (13.1.09)

NY Times: Olmert Says He Made Rice Change Vote (12.1.09)

Informed Comment: Israeli PM Ehud Olmert Claims to be Able to Order Bush Around (13.1.09)

Arabijuristien liitto on päättänyt perustaa komitean selvittämään mahdollisuuksia järjestää toimittaja Muntazir Al-Zaidin oikeudenkäynti puolueettomassa maassa. He uskovat, että George W. Bushia kengällä heittäneen Al-Zaidin henki on vaarassa. Al-Zaidi heitti Irakissa yllätysvierailulla ollutta Yhdysvaltain presidenttiä molemmilla kengillään lehdistötilaisuuden aikana ja kutsui tätä koiraksi. Heti heiton jälkeen turvamiehet ottivat hänet kiinni ja veivät pois, ja hänelle voidaan tuomita rangaistukseksi jopa kaksi vuotta vankeutta hyökkäyksestä vieraan maan johtajan kimppuun. Arabijuristien liiton johtaja Samih Ashur kuitenkin uskoo Al-Zaidin hengen olevan vaarassa. Hän kertoo liiton perustaman komitean "taistelevan sen puolesta, että kyseinen toimittaja saa reilun oikeudenkäynnin puolueettomassa maassa, jossain muualla kuin hänen miehitetyssä kotimaassaan." Ainakin 200 arabijuristia on jo tarjoutunut vapaaehtoiseksi puolustamaan Al-Zaidia oikeudessa. RIA Novosti: Lawyers group wants 'shoe' journalist tried in neutral country (15.12.08) AFP: Arabs hail shoe attack as Bush's farewell gift (15.12.08) An Arab Woman Blues: Another IRAQI HERO: Muntather Al-Zaidi (14.12.08)