Merkinnät avainsanalla ‘ George W. Bush ’

Obama jatkaa laittomia sieppauksia

7.1.2013 | Pohjois-Amerikka, Uutiset

Terrorismista epäiltyjen laittomat sieppaukset maailmalla jatkuvat presidentti Obaman toisellakin kaudella, kirjoittaa The Washington Post.

Joulukuun loppupuolella ilmitullut kolmen somalitaustaisen miehen tapaus osoittaa, että presidentti Barack Obaman hallinto jatkaa edelleen presidentti George W. Bushin laajasti käyttöönottamia terrorismista epäiltyjen laittomia sieppauksia, kirjoittaa The Washington Post (WP).

"Kongressi on estänyt presidentti Obamaa toteuttamasta lupaustaan Guantánamon vankilan sulkemisesta sekä luonut esteitä terrorismista epäiltyjen tuomiselle siviilioikeuksien eteen, mukaanlukien viime kuussa laiksi hyväksytyt rajoitukset", lehti kirjoittaa. "Valkoinen talo puolestaan on vastustanut lainsäätäjien pyrkimyksiä pitää epäiltyjä sotilasvankiloissa ja tuoda heidät sotilastuomioistuinten eteen."

Joidenkin arvioiden mukaan pattitilanne on johtanut siihen, että hallinnon on helpompi määrätä terrorismista epäiltyjen tappamisesta miehittämättömien lennokkien tekemillä iskuilla Pakistanissa, Jemenissä ja Somaliassa. Laittomat sieppaukset ovat tämän politiikan eräs vaihtoehto.

WP nostaa esille kolmen somalitaustaisen miehen tapauksen. Heidät pidätettiin Djiboutissa viime elokuussa, ja FBI:n huostaan he siirtyivät marraskuussa. Djiboutissa sijaitseva Yhdysvaltain sotilastukikohta on tärkeä terrorisminvastaisen sodan keskus.

Asia tuli esille joulukuun lopulla, kun miehet käytettiin pikaisesti brooklyniläisessä oikeusistuimessa. "Syytetyille osoitetut puolustusasianajajat sanoivat, että miehiä kuulusteltiin Djiboutissa kuukausia ilman syytteiden nostamista, mikä ei Yhdysvalloissa ole sallittua", WP kirjoittaa. Lehden mukaan kuvio on sama kuin monissa aikaisemmissa tapauksissa, joissa epäiltyjä on kuulusteltu Yhdysvaltain liittolaismaissa yhdysvaltalaisten lakien ja valvonnan kiertämiseksi.

Miehistä kahdella on Ruotsin ja yhdellä Iso-Britannian kansalaisuus. Heitä syytetään kuulumisesta islamilaiseen taistelujärjestö Al-Shabaabiin, jonka toiminta Yhdysvaltain hallituksenkin mukaan liittyy lähinnä Somalian sisäisiin taisteluihin.  Toinen ruotsalaisista syytetyistä ei kielläkään osallistuneensa Al-Shabaabin riveissä taisteluun Yhdysvaltain tukemia Somalian hallituksen joukkoja vastaan. Hänen puolustusasianajajansa mukaan tämä ei kuitenkaan ole mikään peruste siepata hänet tuotavaksi tuomioistuimen eteen Yhdysvalloissa.

Iso-Britannian hallitus peruutti kansalaisuuden yhdeltä epäillyistä vedoten kyseisen henkilön osallistumiseen "ääriliikkeen toimintaan" – väite, jonka syytetty on kieltänyt. Brittiläisen ihmisoikeusjärjestö CagePrisonersin edustaja Asim Qureshin mukaan "kyynikko sanoisi, että Yhdysvalloissa on helpompaa saada näennäiseen todistusaineistoon perustuva tuomio kuin missään muualla. Iso-Britanniassa ei pääse kovin pitkälle, jos vain väittää jonkun olevan Al-Shabaabin jäsen – tuomari heittäisi jutun ulos ennen kuin se pääsisi edes alkamaan."

Washington Post: Renditions continue under Obama, despite due-process concerns (2.1.13)



“Median Ecuador-kritiikki tekopyhää”

7.9.2012 | Etelä-Amerikka, Eurooppa, Uutiset

Julian Assangen saatua turvapaikan Ecuadorista on osa mediaa aloittanut kummallisen kampanjan maan väitetyistä sananvapausloukkauksista, kirjoittaa Federico Fuentes.

Kun Wikileaksin perustaja Julian Assange sai elokuun lopulla turvapaikan Ecuadorista, alkoi osassa mediaa esiintyä syytöksiä Assangen tekopyhyydestä, kun tämä oli hakenut turvapaikkaa maasta, jonka presidentti Rafael Correa on joidenkin väitteiden mukaan syyllistynyt sananvapauden loukkauksiin ja tiedonvälityksen rajoittamiseen. Tällainen kirjoittelu merkitsee lähinnä kuitenkin, etteivät syytteiden esittäjät tiedä mistä puhuvat, kirjoittaa Green Left Weeklyn toimittaja Federico Fuentes. Esimerkkinä hän nostaa esiin Sydney Morning Heraldin politiikan toimittaja Peter Hartcherin.

"Hartcher syyttää Correaa hallitusta arvostelleiden tiedotusvälineiden sulkemisesta, mutta yhtäkään radioasemaa, televisiokanavaa tai sanomalehteä ei ole Correan määräyksestä suljettu sen vuoksi, mitä ne ovat sanoneet tai kirjoittaneet. Joidenkin toimiluvat on peruttu siksi, että ne ovat kieltäytyneet maksamasta lisenssimaksujaan tai koska ne olivat toimineet niille myönnetyn taajuusalueen ulkopuolella."

Huomiota on kiinnitetty erityisesti tapaukseen, jossa presidentti Correa haastoi El Universo -lehden päätoimittajat oikeuteen kunnianloukkauksesta. Lehti oli kieltäytynyt julkaisemasta anteeksipyyntöä jutusta, jossa Correan väitettiin valheellisesti määränneen sotilaat ampumaan väkijoukkoa vuonna 2010 presidenttiä vastaan tehdyn vallankaappauksen yhteydessä, kirjoittaa Fuentes. Korkein oikeus tuomitsi päätoimittajat kunnianloukkauksesta, mutta Correa kumosi rangaistukset armahduksella.

Kun yksi El Universon päätoimittajista, Emilio Palacio, pakeni oikeusjuttua Yhdysvaltoihin, BBC tai Reuters eivät huomanneet siinä mitään ihmeellistä, kirjoittaa Keane Bhatt NACLA Reportissa. Näin siitä huolimatta, että Palacio haki turvapaikkaa – jonka hän nyt sai elokuun lopussa – maasta, joka piti Al Jazeeran toimittaja Sami Al-Hajjia vangittuna Guantánamossa kuuden vuoden ajan ilman oikeudenkäyntiä.

"Yksikään uutistoimisto ei pitänyt 'ironisena' tai edes 'outona', että Yhdysvaltain hallitus myönsi Palaciolle turvapaikan, vaikka vuonna 2011 se painosti Jemenin diktaattori Ali Abdullah Salehia jatkamaan journalisti Abdulelah Haider Shayen vangitsemista", Bhatt kirjoittaa. "Yksikään sanomalehti ei syyttänyt Palaciota tekopyhyydestä tämän hyväksyessä turvapaikan Yhdysvalloista, missä poliisi on toistuvasti hyökännyt toimittajien kimppuun ja vanginnut heitä Occupy Wall Street -mielenosoitusten yhteydessä."

Fuentesin mukaan Correan hallitus on kyllä käynyt taisteluun suurten mediatalojen ylivaltaa vastaan.

"Yhdysvaltain lähetystöstä maaliskuussa 2009 lähetetty, Wikileaksin julkaisema sähke kertoi, että Correan väitteessä 'Ecuadorin median poliittisesta roolista opposition hyväksi' on myös perää", Fuentes siteeraa julkaistua sähkettä. "Syy oli selvä: 'Monet tiedotusvälineiden omistajat kuuluvat liike-elämän eliittiin, joka pitää Correan uudistuksia uhkana itselleen, ja puolustavat etujaan omistamiensa tiedotusvälineiden kautta.'

Fuentesin mukaan Correan hallitus on kansan tuella pyrkinyt murtamaan tämän monopolin. "Yksi tapa on ollut perustaa julkisia TV-kanavia ja antaa tukea yhteisöihin perustuville tiedotusvälineille myöntämällä niille lisenssejä ja tarjoamalla niille toimintaan tarvittavia välineitä."

Uutta lainsäädäntöä on edelleen tulossa, mutta toistaiseksi oikeisto on parlamentissa pystynyt estämään sen läpiviemisen. Uusi lainsäädäntö "rajoittaisi yksityisen omistuksen koko tiedotusvälineiden muodostamassa kentässä 33 prosenttiin, valtion hallinnoitavana olisi 33 prosenttia ja yhteisöjen hallinnoitavana suurin osuus, 34 prosenttia."

Myös Glenn Greenwald on kiinnittänyt huomiota mediassa esiintyvään voimakkaaseen vastenmielisyyteen Julian Assangea kohtaan. Assangea käsittelevä kirjoittelu on täynnä henkilökohtaisuuksia, ja samalla jäävät käsittelemättä hänen esillenostamansa merkittävämmät asiat.

"On vaikea kuvitella ketään muuta Saddam Husseinin tällä puolen, joka herättäisi establishment-journalisteissa näin suurta henkilökohtaista, syvältä kumpuavaa vihaa. Harvat niistä, jotka tällaista sappea sylkevät, uskaltaisivat kirjoittaa samalla henkilökohtaistetulla sävyllä esimerkiksi George Bushista tai Tony Blairista – jotka sentään aloittivat hyökkäyssodan, joka johti vähintään 100 000 syyttömän ihmisen kuolemaan ja jotka sieppasivat ihmisiä ympäri maailmaa ilman minkäälaisia oikeusprosesseja ja lähettivät heidät kidutettavaksi", Greenwald suomii ja jatkaa:

"Olisi mukavaa uskoa, että samainen brittihallitus, joka kieltäytyi luovuttamasta joukkoraiskaaja Augusto Pinochetiä, olisi yhtäkkiä kehittänyt jostain palavan intohimon sen varmistamiseksi, että kaikki seksirikollisiksi väitetyt tuodaan oikeuden eteen – aivan samoin kuin olisi mukavaa uskoa, että yhtäkkinen kiinnostus Ecuadorin lehdistönvapausoloista johtuisi jostakin äskettäin heränneestä, aidosta huolesta Etelä-Amerikan kansalaisvapaustilanteesta."

Greenwaldin mukaan median vihan Assangea kohtaan on ollut ilmeistä jo kauan ennen kuin häntä syytettiin seksirikoksista Ruotsissa. Yksi selvä syy on hänen mukaansa pelkkä kateus, sillä Wikileaks on tuottanut muutamassa vuodessa enemmän kriittisiä skuuppeja kuin perinteisen journalismin piirissä toimivat toimittajat. Toinen, perustavampi syy on kuitenkin siinä, että vaikka monet toimittajat haluavat kuvitella olevansa kriittisiä kapinallisia, he ovat pohjimmiltaan kuitenkin melko konservatiivisia olevien olojen puolustajia. "Panemalla oman vapautensa ja turvallisuutensa alttiiksi vastustaakseen maailman voimakkaimpia mahteja Assange on selvästi osoittanut, mitä todellisille toisinajattelijoille tapahtuu – heitä vainotaan, mustamaalataan ja uhkaillaan, eikä heitä kutsuta vieraiksi suurvaltojen saleihin – näin hän on samalla paljastamut monet journalistit pelkiksi esittäjiksi, vallan palvelijoiksi ja mielistelijöiksi."

NACLA Report: A Tale of Two Asylums: Assange, Palacio, and Media Hypocrisy (6.9.12)

GLW: Ecuador: Correa pushes free speech, challenges ‘media dictatorship’ (1.9.12)

Glenn Greenwald: The bizarre, unhealthy, blinding media contempt for Julian Assange (22.8.12)



USA: Obama karkottanut miljoona siirtolaista

19.9.2011 | Pohjois-Amerikka, Uutiset

Presidentti Barack Obaman kaudella Yhdysvalloista on karkotettu jo lähes miljoona paperitonta siirtolaista, kertoo verkkolehti Mother Jones.

Aikakaus- ja verkkolehti Mother Jones viittaa Yhdysvaltain maahanmuutto- ja tulliviraston tuoreisiin tietoihin, joiden mukaan presidentti Barack Obaman virkakaudella tammikuusta 2009 vuoden 2011 elokuun loppuun Yhdysvalloista on karkotettu 982 548 paperitonta siirtolaista. "Vertailun vuoksi George W. Bush karkotti viimeisen 28 virassaolokuukautensa aikana 785 148 paperitonta siirtolaista", lehti huomauttaa.

Noin 80 prosenttia Yhdysvalloissa asuvista paperittomista siirtolaisista tulee Meksikosta ja Etelä-Amerikasta. Obama valittiin presidentiksi osaksi latinotaustaisten kansalaisten äänillä; heistä 67 prosenttia äänesti Obamaa.

Mother Jones: Obama Getting Close To One Million Deportations (9.9.11)

Washington Post: Number of illegal immigrants in U.S. drops, report says (1.9.10)

NY Times: In Big Shift, Latino Vote Was Heavily for Obama (6.11.08)



Myytti työläisaristokratiasta

11.7.2011 | Artikkelit

Teksti: Charles Post
Kuva: darkmavis: Metal Series (CC BY-NC-ND 2.0)

Erityisesti imperialismin keskusalueilla työläisten keskuudessa vallitsee sitkeästi reformismi ja suoranainen konservatismi. Samalla kun työ- ja elinehdot rikkaissa teollisuusmaissa ovat huonontuneet selvästi 1960-luvun lopulta lähtien, ei tästä ole ollut seurauksena vallankumouksellisen tietoisuuden kasvua, ja tilanne asettaa vakavan haasteen vallankumouksellisille marxilaisille. On kuitenkin tärkeää välttää todellisten ilmiöiden kuviteltuja selityksiä, olipa kyse sitten luonnonilmiöistä tai yhteiskunnan luonteen selittämisestä. Valitettavasti yksi vaikutusvaltaisimmista vasemmistolaisista selityksistä työväenluokan reformismille ja konservatismille - teoria "työläisaristokratiasta" - on juuri tällainen myytti. (more…)



Loppulama historian parametrina

31.12.2010 | Artikkelit
Teksti: Dimitris Mizaras
Kuva: Halema`uma`u vent, Mila Zinkova. Creative Commons Attribution-Share Alike. Creative Commons Attribution-Share Alike 3.0 Unported
Sana kriisi on aiheuttanut suurta hämmennystä ennen muuta niille, jotka sitä käyttävät. Suurin osa asiantuntijoista määrittelee sanaa tarkemmin; on velkakriisejä, asuntolainakriisejä, fiskaalisia kriisejä, teknologiankuplakriisejä, pankkikriisejä, luottokriisejä, valuuttakriisejä, pörssikriisejä, öljykriisejä jne. Sen lisäksi on eri maiden kriisejä: on Kreikan, Latinalaisen Amerikan, Venäjän, Irlannin ja Kaukoidän kriisejä. Valtiotieteen tohtori Juha Tarkan mukaan eri kriisien taustalla voi olla yhteisiä tekijöitä, mutta kriisit eivät ole ”veljiä keskenään”. On totta että mikään kriisi ei ole identtinen tapaus toisen kriisin kanssa, ei edes samassa maassa eri aikana. Mitä porvarilliset analyytikot eivät näe on se, että kapitalismissa voi olla laadultaan kahdenlaisia eri kriisejä. On järjestelmän kasvuvaiheen ns. toistuvat (sykliset) kriisit ja rappiovaiheen rakenteelliset systeemikriisit. (more…)


Rauhannobelisti-Liu innokas sotien kannattaja

14.12.2010 | Uutiset

Tämän vuoden kiinalainen rauhannobelisti Liu Xiaobo pitää Korean, Vietnamin, Irakin ja Afganistanin sotia kannatettavina, kirjoittaa Tariq Ali.

Norjalainen Nobel-komitea on tänäkin vuonna myöntänyt rauhannobelin useiden sotien kannattajalle, kirjoittaa Tariq Ali kolumnissaan CounterPunchissa, ja luettelee hänen näkemyksiään, joista julkisuudessa ei juuri ole keskusteltu:

"Kiinan tragedia on siinä, ettei se ole ollut ainakin 300 vuoden ajan jonkin länsimaan tai Japanin miehittämä; Yhdysvaltain sodat Koreassa ja Vietnamissa olivat sotia totalitarismia vastaan ja kohensivat Washingtonin 'moraalista uskottavuutta'; George W. Bush oli oikeassa hyökätessään Irakiin, ja senaattori John Kerryn kritiikki oli vain 'panettelua'; Afganistaninkaan sota ei tarjoa yllätyksiä, Liu on sen innokas kannattaja."

Alin mielestä Kiinan hallitus on nolannut itsensä pidättämällä Liun ja tekemällä tästä marttyyrin, mutta hän epäilee Nobel-komitean vain halunneen läksyttää Kiinaa ja jättäneen Liun näkemykset huomiotta palkintoa myöntäessään.

CounterPunch: Does Liu Xiaobo Really Deserve the Peace Prize? (13.12.10)

China Daily: Norwegian jurist calls Nobel Peace Prize wrong, illegal (13.10.10)

Hidden Harmonies China Blog: The 2010 Nobel Peace Prize to Liu Xiaobo and what it means to the Chinese (8.10.10)

Hidden Harmonies China Blog: China's Charter 08 (28.12.08)



USA ja Vietnam ydinvoimayhteistyöhön

10.8.2010 | Uutiset

Yhdysvallat ja Vietnam valmistelevat sopimusta, jonka nojalla Vietnam saisi rikastaa uraania omalla maaperällään, kirjoittaa The Wall Street Journal.

Yhdysvallat ja Vietnam pääsivät asiasta alustavaan sopimukseen viime maaliskuussa, ja lopullisen sopimuksen toivotaan valmistuvan tämän vuoden aikana. Sopimuksen perusteella Vietnam saisi rikastaa uraania itse YK:n valvonnassa, mitä Yhdysvallat ei ole sallinut esimerkiksi Jordanin ja Yhdistyneiden arabiemiraattien kanssa tekemissään sopimuksissa.

Rajoittavammat sopimukset ovat lähempänä pitempiaikaista linjaa, kirjoittaa The Wall Street Journal.

"Sekä [Barack] Obaman että George W. Bushin hallinnot ovat vaatineet, että ydinvoimayhteistyöstä Yhdysvaltain kanssa kiinnostuneiden maiden on luovuttava oikeudestaan rikastaa itse uraania siviilitarkoituksiin - oikeus, joka taataan YK:n ydinsulkusopimuksessa."

Vietnamin kohdalla tästä ollaan nyt tekemässä poikkeus. WSJ:n haastatteleman virkamieslähteen mukaan syynä on ydinaseiden valmistukseen tarvittavien materiaalien leviämisen suurempi riski Lähi-Idässä. "Suhtaudumme asiaan maa- ja aluekohtaisesti", lähde sanoi.

Linjamuutos on herättänyt arvostelua mm. siksi, ettei Aasia kaikkien mielestä ole Lähi-Itää olennaisesti vähäriskisempi alue. WSJ:n haastettelema arabivirkamies varoitti linjavalintoihin liittyvän kaksinaismoralismin vaarasta.

Yhdysvallat ei ole pyrkinyt saamaan Kiinan suostumusta Vietnam-sopimukselle, ja aiemmin mainitun yhdysvaltalaisvirkamiehen sanoista on pääteltävissä, että Yhdysvallat haluaa ehtiä apajille ennen Kiinaa. "Jos onnistumme saamaan yhdysvaltalaisia yhtiöitä ja teknologiaa Vietnamiin, koituu tästä jonkin verran vipuvoimaa", lähde sanoi. "Jos suljemme itsemme ulos, muiden teknologiastandardit saattavat olla erilaisia."

WSWS: US-Vietnam nuclear talks heighten frictions with China (9.8.10)

WSJ: U.S., Hanoi in Nuclear Talks (3.8.10)



USA vähentää Irak-joukkojaan 50 000:een

3.8.2010 | Uutiset

Presidentti Barack Obama on ilmoittanut Yhdysvaltain vähentävän Irakiin sijoitettujen joukkojensa määrää puoleen entisestä eli noin 50 000:een, kirjoittaa Los Angeles Times.

Suunniteltu joukkojen vähennys tapahtuu seuraten Irakin parlamentin sanelemaa sopimusta. Marraskuussa 2008 solmitun sopimuksen mukaan Yhdysvaltain taistelujoukkojen määrä vähenee 50 000:een elokuun loppuun mennessä, ja joukot poistuvat kokonaan vuoden 2011 loppuun mennessä, LA Times kirjoittaa.

Irak-joukkojen määrä oli 33 000 Obaman noustessa presidentiksi. Suurimmillaan luku oli vuonna 2007 presidentti George W. Bushin kaudella, jolloin joukkojen määrä oli 166 000. Alun perin Bushin hallinto kaavaili joukkojen vähentämistä 25 000:een jo syksyllä 2003.

Irakin parlamentin puolueet eivät ole onnistuneet muodostamaan hallitusta, vaikka vaaleista on kulunut jo viisi kuukautta. Lähi-Idän tuntija, professori Juan Colen mukaan tilanne ei ole helposti laukaistavissa.

"Maaliskuun 7. päivän vaalit johtivat parlamenttiin, jossa yhdelläkään puolueella ei ole riittävästi paikkoja enemmistöhallituksen muodostamiseksi, ja neljän suurimman vaaliliiton yhteistyö kansallisen yhtenäishallituksen muodostamiseksi on osoittautunut mahdottomaksi, sillä liitot eivät ole onnistuneet pääsemään yksimielisyyteen pääministeristä."

Irakin hallituksen tietojen mukaan viime kuussa vähintään 535 ihmistä kuoli poliittisissa väkivaltaisuuksissa ja yli 1 000 haavoittui, mikä on eniten kahteen vuoteen, kirjoittaa Al Jazeera. Miehityksen aikana on kuollut yli 3 000 yhdysvaltalaissotilasta, yli 30 000 on vakavasti loukkaantunut, ja irakilaisia on kuollut satojatuhansia, Cole muistuttaa.

Informent Comment: US Military Mission in Iraq ends not with a Bang but a Whimper (3.8.10)

LA Times: Obama to cut U.S. troop levels in Iraq to 50,000 by end of August (2.8.10)

LA Times: In Iraq, an impasse as U.S. troops draw down (2.8.10)

Al Jazeera: Iraq violence 'worst in two years' (1.8.10)



Tuomarit: Bagramin vangeille ei oikeudenkäyntiä

24.5.2010 | Uutiset

Yhdysvaltalainen tuomioistuin on päättänyt, että Bagramin vankilassa Afganistanissa istuvilla terrorismista epäillyillä ei ole oikeutta oikeinkäyntiin Yhdysvalloissa.

Kolmijäseninen tuomaripaneeli päätti perjantaina, että Yhdysvaltain lentotukikohdassa Bagramissa pidätettynä olevalle kolmelle miehelle ei tarvitse järjestää oikeudenkäyntiä, missä he voisivat todistaa syyttömyytensä, kirjoittaa The New York Times. "Oikeus perusteli päätöstään sillä, että Bagram sijaitsee toisen hallituksen hallitsemalla suvereenilla alueella, ja painotti 'käytännöllisiä esteitä', joita liittyy oikeudenkäynnin järjestämiseen 'sotaa käyvällä alueella' pidätetyille henkilöille."

Miesten oman kertomuksen mukaan heidät siepattiin Afganistanin ulkopuolella ja kuljetettiin Bagramiin.

Oikeuden päätös helpottaa presidentti Barack Obaman asemaa, sillä hän on virassa ollessaan pyrkinyt pitämään kiinni Yhdysvaltain oikeudesta pidättää terrorismista epäilemiään henkilöitä ulkomailla ja pitää heitä vangittuina määräämättömän ajan, NY Times kirjoittaa.

Presidentti George W. Bushin kaudella vuonna 2008 korkein oikeus oli päättänyt, että Guantánamon vankileirille kuljetetuille terrorismista epäillyille tulee taata oikeudenkäynti, mitä myös Obama oli senaattorina vaatinut.

Tähän nähden päinvastainen päätös Bagramin osalta on herättänyt kummastusta kansalaisoikeuspiireissä. Asianajaja Glenn Greenwald kirjoittaa kolumnissaan verkkolehti Salon.comissa, että harva asia osoittaa Obaman tekopyhyyttä selvemmin kuin Bagram.

"Ei muuta kuin onnittelut Yhdysvalloille ja Barack Obamalle tämän voiton johdosta, jonka ansiosta he voivat siepata ihmisiä missä tahansa maailmassa ja pitää heitä vangittuina ilman oikeuskäsittelyä niin kauan kuin haluavat", hän ironisoi. Greenwald muistuttaa myös, että Bushin hallinnon pitäessä kiinni vastaavasta oikeudestaan Guantánamon vankien suhteen, Obama arvosteli politiikkaa kutsuen sitä "oikeudelliseksi mustaksi aukoksi".

"Jos Yhdysvallat sieppaa jonkun Thaimaassa (kuten yhdessä tapauksista) ja lennättää hänet Guantánamoon, siepatulla on oikeus oikeusistuimen päätökseen pidätyksen perusteiden pitävyydestä. Jos presidentti Obama määrää pidätetyn vietäväksi Thaimaasta Bagramiin eikä Guantánamoon, ei tällä silloin ole minkäänlaisia oikeuksia", Greenwald hämmästelee.

Salon.com: Obama wins the right to detain people with no habeas review (21.5.10)

NY Times: Detainees Barred From Access to U.S. Courts (21.5.10)



Yhdysvaltain erikoisjoukot tiukasti läsnä Jemenissä

30.1.2010 | Uutiset

Yhdysvaltain salaiset sotilas- ja tiedusteluoperaatiot ovat kiinteä osa Jemenissä käytävää terrorismin vastaista taistelua, kertoo The Washington Post.

Yhdysvallat on lähettänyt Jemeniin useita kymmeniä sotilas- ja tiedusteluasiantuntijoita, joiden tärkein tehtävä on jäljittää ja surmata maassa toimivia terroristijohtajia. "Yhdysvaltain osallistumisen laaja-alaisuus saattaa osoittautua haasteeksi Jemenin presidentille, Ali Abdullah Salehille", The Washington Post kirjoittaa. "Hänen on onnistuttava tasapainottamaan haluamansa amerikkalainen tuki sen mahdollisuuden kanssa, että heimo-, poliittis- tai uskonnollispohjaiset ryhmät ärsyyntyvät Yhdysvaltain osallisuudesta maan asioihin."

Yhdysvaltain presidentti Barack Obama on pyrkinyt ottamaan etäisyyttä presidentti George W. Bushin kauden julmiin kuulustelumenetelmiin ja Guantánamon vankileiriin, mutta samalla hän on laajentanut Bushin kaudella aloitetun terrorisminvastaisen sodan alaa. "Yhteistyö Jemenin kanssa antaa toistaiseksi selvimmän vahvistuksen Obaman hallinnon pyrkimyksille laajentaa terrorisminvastaisia operaatioita myös Irakin ja Afganistanin sota-alueiden ulkopuolella", Washington Post huomauttaa. Lehti muistuttaa Obaman myös lähettäneet armeijan joukkoja hetkeksi Somaliaan terroristijahtiin.

Yhdysvaltain ja Jemenin sotilas- ja tiedusteluyhteistyö on johtanut jo pariin kymmeneen ratsiaan ja ilmaiskuun Jemenissä. Yhdysvallat jakaa tiedustelutietojaan jemeniläisten kanssa, joista osa osallistuu myös tiedustelutiedon analyysiin Yhdysvalloissa.

WP: U.S. military teams, intelligence deeply involved in aiding Yemen on strikes (27.1.10)