• Artikkelit

Teksti: Joonas Laine ja Miika Salo
Kuva: Public Domain
Nykyhetki ei ole ensimmäinen kerta kun vasemmiston alennustila yhdistyy kapitalismin kriisiytymiseen. Kapitalismin kriisi, ensimmäisen maailmansodan syttyminen ja vasemmiston kykenemättömyys toimia sotaa vastaan antoivat vuonna 1914 Vladimir Uljanoville paljon mietittävää. Seuraavien kolmen–neljän vuoden aikana hän kävi läpi mittavan poliittisen ja intellektuaalisen prosessin, jonka aikana hän mietti uusiksi teoreettisia lähtökohtiaan ja tutki kapitalismia maailmanjärjestelmänä. Vallitsevien olosuhteiden strateginen analyysi antoi mahdollisuudet vastata tilanteen esille nostamiin kysymyksiin. >>>

• Artikkelit

Teksti: W. Paul Cockshott & Allin F. Cottrell Kuva: eat more toast: Add Value Machine (CC-lisenssi)

Kahden viime vuosisadan vaikutusvaltaisin filosofi oli Karl Marx. Filosofien joukossa hän oli epätavallinen, sillä hän oli sekä kommunisti että taloustieteen asiantuntija. Hänen lukuisat taloudelliset kirjoituksensa ovat saaneet jotkut kutsumaan häntä taloustieteilijäksi, mutta tämä on harhaanjohtavaa. Hänen elinaikanaan julkaistut kaksi keskeistä teosta (Marx 1979; 1974) käsittelivät kumpikin 'poliittisen taloustieteen kritiikkiä'. Niiden tarkoitus oli räjäyttää poliittinen taloustiede kommunistisen filosofian näkökulmasta pyrkimällä paljastamaan, miten poliittisten taloustieteilijöiden käyttämät kategoriat – raha, hinta, voitto, pääoma – eivät olleet talouden perustekijöitä. Tämän sijaan Marx esitti, että ne olivat yhteiskunnallisten suhteiden erityisiä historiallisia muotoja, jotka näiden suhteiden muuttuessa voisivat kadota. Itä-Euroopan ja Neuvostoliiton vastavallankumousten jälkeen porvarilliset ajattelijat julistivat, että Marxin oli nyt todistettu olleen väärässä käytännössä, että rahan, hinnan, voiton jne. on nyt osoitettu olevan minkä tahansa nykyaikaisen yhteiskunnan perustekijöitä. Ei vielä vie kovin pitkälle, jos kommunistit vastaavat tähän väittämällä, että Neuvostoliitto ei milloinkaan ollut sosialistinen: jos Neuvostoliitossa ei ollut sosialistista talousjärjestelmää, niin mitä tarkoitamme sosialistisella talousjärjestelmällä? >>>

• Artikkelit

Teksti: Joonas Laine & Miika Salo
Kuva: Wonder Pixels: Hate Socialism? Get off the road! (CC-lisenssi) Sosialismin talousjärjestelmää käsittelevässä kirjoitussarjassa on viimein päästy osaan, jossa monien alustavien näkökohtien käsittelyn jälkeen siirrytään "itse asiaan". Sarjan aiemmissa osissa on arvosteltu muita sosialistisia malleja (sanan väljässä merkityksessä) ja ajattelijoita sekä pyritty osoittamaan, mikä missäkin näkemyksessä ei ole vaikuttanut toimivalta. Käsitellyt mallit ovat saattaneet kärsiä kunnianhimon puutteesta, epärealistisesta uskosta teknologian mahdollisuuksiin tai "kommunistiseen yltäkylläisyyteen", tai vain silkasta epämääräisyydestä. Aloitamme kirjoitussarjan tämän osan perustelemalla vielä kerran, miksi marxilaisessa perinteessä laajalti vallitsevasta laiskasta "utopismin" kritiikistä tulisi jossain määrin luopua. >>>

• Artikkelit

Teksti: Miika Salo
Kuva: flickrenric (CC BY-NC-SA 2.0)

(Tämä artikkeli myös pdf:nä.) Antonio Gramsci tarkastelee Marxin arvoteoriaa kiinteässä yhteydessä politiikkaan ja hegemonian kysymyksiin. Gramscin käsityksen mukaan toiminnallinen ja tulevaisuuteen suuntautuva pyrkimys on merkittävästi läsnä Marxin Pääomassa, eikä kyseessä ole vain tilanneanalyysi ja taloustieteellinen teos toisten joukossa. Hän katsoo, että Pääoma on projekti, jolla pyritään luomaan luokkaidentiteettiä ja poliittista liikettä vallankumouksellisen muutoksen toteuttamiseksi. >>>

• Artikkelit

Teksti: Joonas Laine & Miika Salo Kuva: ^CiViLoN^: Red Star (CC-lisenssi) Sosialismia käsittelevän kirjoitussarjan tässä osassa luodaan katsaus Neuvostoliiton kokemukseen kriittisesti suhtautuvien tahojen vaihtoehtoisiin yhteiskuntahahmotelmiin. >>>

• Artikkelit

Teksti: Joonas Laine ja Miika Salo
Kuva: Jacob Anikulapo: Socialism (CC BY-NC-SA 2.0)

Sosialismi.netin kirjoitussarjassa sosialismista on vuorossa katsaus sosialismiin taloudellisena järjestelmänä. Kirjoitus jakautuu kolmeen osaan, joista ensimmäisessä tehdään katsaus vallankumouksellisen työväenliikkeen keskusteluun tulevaisuuden yhteiskunnasta sekä tarkastellaan ns. reaalisosialismia ja virallista neuvostoliittolaista sosialismin teoriaa. Toisessa osassa arvioidaan vallankumouksellisten tahojen vaihtoehtoisia yhteiskuntakuvauksia. Viimein kolmannessa osassa pyritään vastaamaan aiemmissa osissa esitettyyn haasteeseen kuvata sosialistisen talousjärjestelmän toimintaperiaatteita. >>>

• Artikkelit

Teksti: Charles Post
Kuva: darkmavis: Metal Series (CC BY-NC-ND 2.0)

Erityisesti imperialismin keskusalueilla työläisten keskuudessa vallitsee sitkeästi reformismi ja suoranainen konservatismi. Samalla kun työ- ja elinehdot rikkaissa teollisuusmaissa ovat huonontuneet selvästi 1960-luvun lopulta lähtien, ei tästä ole ollut seurauksena vallankumouksellisen tietoisuuden kasvua, ja tilanne asettaa vakavan haasteen vallankumouksellisille marxilaisille. On kuitenkin tärkeää välttää todellisten ilmiöiden kuviteltuja selityksiä, olipa kyse sitten luonnonilmiöistä tai yhteiskunnan luonteen selittämisestä. Valitettavasti yksi vaikutusvaltaisimmista vasemmistolaisista selityksistä työväenluokan reformismille ja konservatismille - teoria "työläisaristokratiasta" - on juuri tällainen myytti. >>>

• Artikkelit

Teksti: Pertti Hynynen
Kuva: Eero Järnefelt, Raatajat rahanalaiset (1893)

(Tämä artikkeli myös pdf:nä.)
Luokan käsite tarkastelee yhteiskunnallista työnjakoa ja eriarvoisuutta. Tässä se kuitenkin kilpailee muiden kollektiivisten identiteettien kuten erityisesti sukupuolen, sukupolvien ja etnisten kuulumisten kanssa, joiden merkitys on ollut kasvamaan päin. Silti työhön liittyvä luokkajako on voitava nähdä muiden erojen takaa. Tämä eriarvoisuus ei ole vain yksilöiden eroja vaan jakautumista kerrostumiin liittyen hyvinvoinnin, resurssien ja vallan jakoon. Luokan käsite antaa näille eroille jo poliittista näköalaa, kun tapahtuu vaeltamista työväen suuntaan mutta myös erottautumista pois. Muutokset objektiivisessa todellisuudessa heijastuvat sitten toimintaan. >>>

• Artikkelit

Teksti: Paul Cockshott
Kuva: Joonas Laine

Sosialismi.net julkaisee professori Paul Cockshottin Tukholman Socialistiskt Forumissa 27.11.2010 pitämän esitelmän, jonka otsikkona oli Ideas of Leadership and Democracy (Ajatuksia johtajuudesta ja demokratiasta). Esitelmän alkuosa käsittelee vasemmiston perinteisiä demokratiakäsityksiä sekä tavoitteita parlamentaarisesta tasavallasta ja neuvostotasavallasta, ja hylkää molemmat suoran demokratian hyväksi. Esitelmän jälkimmäinen osa käsittelee konkreettisia esityksiä sosialismiin siirtymisen ensimmäisistä askelista, ja loppuosassa Cockshott vastailee yleisön kysymyksiin. >>>

• Artikkelit

Text: Paul Cockshott
Photo: Joonas Laine

Sosialismi.net publishes Paul Cockshott's talk on Ideas of Leadership and Democracy that was given at the Socialistiskt Forum organised in Stockholm on 27 November 2010. In the first part of the talk Cockshott deals with the traditional conceptions of democracy on the left, and argues that the now commonly held aims of parliamentary republic and soviet republic are inadequate and don't meet the needs of the working class. Instead he favours direct democracy, which he says corresponds to the original Athenian idea of democracy before its meaning became transformed to be synonymous with parliamentarism. In the latter part of his talk Cockshott deals with concrete questions concerning the first steps of the transition to socialism in present-day European Union. Finally, he answers some of the questions from the audience. >>>