Merkinnät avainsanalla ‘ Federico Fuentes ’

“Median Ecuador-kritiikki tekopyhää”

7.9.2012 | Etelä-Amerikka, Eurooppa, Uutiset

Julian Assangen saatua turvapaikan Ecuadorista on osa mediaa aloittanut kummallisen kampanjan maan väitetyistä sananvapausloukkauksista, kirjoittaa Federico Fuentes.

Kun Wikileaksin perustaja Julian Assange sai elokuun lopulla turvapaikan Ecuadorista, alkoi osassa mediaa esiintyä syytöksiä Assangen tekopyhyydestä, kun tämä oli hakenut turvapaikkaa maasta, jonka presidentti Rafael Correa on joidenkin väitteiden mukaan syyllistynyt sananvapauden loukkauksiin ja tiedonvälityksen rajoittamiseen. Tällainen kirjoittelu merkitsee lähinnä kuitenkin, etteivät syytteiden esittäjät tiedä mistä puhuvat, kirjoittaa Green Left Weeklyn toimittaja Federico Fuentes. Esimerkkinä hän nostaa esiin Sydney Morning Heraldin politiikan toimittaja Peter Hartcherin.

"Hartcher syyttää Correaa hallitusta arvostelleiden tiedotusvälineiden sulkemisesta, mutta yhtäkään radioasemaa, televisiokanavaa tai sanomalehteä ei ole Correan määräyksestä suljettu sen vuoksi, mitä ne ovat sanoneet tai kirjoittaneet. Joidenkin toimiluvat on peruttu siksi, että ne ovat kieltäytyneet maksamasta lisenssimaksujaan tai koska ne olivat toimineet niille myönnetyn taajuusalueen ulkopuolella."

Huomiota on kiinnitetty erityisesti tapaukseen, jossa presidentti Correa haastoi El Universo -lehden päätoimittajat oikeuteen kunnianloukkauksesta. Lehti oli kieltäytynyt julkaisemasta anteeksipyyntöä jutusta, jossa Correan väitettiin valheellisesti määränneen sotilaat ampumaan väkijoukkoa vuonna 2010 presidenttiä vastaan tehdyn vallankaappauksen yhteydessä, kirjoittaa Fuentes. Korkein oikeus tuomitsi päätoimittajat kunnianloukkauksesta, mutta Correa kumosi rangaistukset armahduksella.

Kun yksi El Universon päätoimittajista, Emilio Palacio, pakeni oikeusjuttua Yhdysvaltoihin, BBC tai Reuters eivät huomanneet siinä mitään ihmeellistä, kirjoittaa Keane Bhatt NACLA Reportissa. Näin siitä huolimatta, että Palacio haki turvapaikkaa – jonka hän nyt sai elokuun lopussa – maasta, joka piti Al Jazeeran toimittaja Sami Al-Hajjia vangittuna Guantánamossa kuuden vuoden ajan ilman oikeudenkäyntiä.

"Yksikään uutistoimisto ei pitänyt 'ironisena' tai edes 'outona', että Yhdysvaltain hallitus myönsi Palaciolle turvapaikan, vaikka vuonna 2011 se painosti Jemenin diktaattori Ali Abdullah Salehia jatkamaan journalisti Abdulelah Haider Shayen vangitsemista", Bhatt kirjoittaa. "Yksikään sanomalehti ei syyttänyt Palaciota tekopyhyydestä tämän hyväksyessä turvapaikan Yhdysvalloista, missä poliisi on toistuvasti hyökännyt toimittajien kimppuun ja vanginnut heitä Occupy Wall Street -mielenosoitusten yhteydessä."

Fuentesin mukaan Correan hallitus on kyllä käynyt taisteluun suurten mediatalojen ylivaltaa vastaan.

"Yhdysvaltain lähetystöstä maaliskuussa 2009 lähetetty, Wikileaksin julkaisema sähke kertoi, että Correan väitteessä 'Ecuadorin median poliittisesta roolista opposition hyväksi' on myös perää", Fuentes siteeraa julkaistua sähkettä. "Syy oli selvä: 'Monet tiedotusvälineiden omistajat kuuluvat liike-elämän eliittiin, joka pitää Correan uudistuksia uhkana itselleen, ja puolustavat etujaan omistamiensa tiedotusvälineiden kautta.'

Fuentesin mukaan Correan hallitus on kansan tuella pyrkinyt murtamaan tämän monopolin. "Yksi tapa on ollut perustaa julkisia TV-kanavia ja antaa tukea yhteisöihin perustuville tiedotusvälineille myöntämällä niille lisenssejä ja tarjoamalla niille toimintaan tarvittavia välineitä."

Uutta lainsäädäntöä on edelleen tulossa, mutta toistaiseksi oikeisto on parlamentissa pystynyt estämään sen läpiviemisen. Uusi lainsäädäntö "rajoittaisi yksityisen omistuksen koko tiedotusvälineiden muodostamassa kentässä 33 prosenttiin, valtion hallinnoitavana olisi 33 prosenttia ja yhteisöjen hallinnoitavana suurin osuus, 34 prosenttia."

Myös Glenn Greenwald on kiinnittänyt huomiota mediassa esiintyvään voimakkaaseen vastenmielisyyteen Julian Assangea kohtaan. Assangea käsittelevä kirjoittelu on täynnä henkilökohtaisuuksia, ja samalla jäävät käsittelemättä hänen esillenostamansa merkittävämmät asiat.

"On vaikea kuvitella ketään muuta Saddam Husseinin tällä puolen, joka herättäisi establishment-journalisteissa näin suurta henkilökohtaista, syvältä kumpuavaa vihaa. Harvat niistä, jotka tällaista sappea sylkevät, uskaltaisivat kirjoittaa samalla henkilökohtaistetulla sävyllä esimerkiksi George Bushista tai Tony Blairista – jotka sentään aloittivat hyökkäyssodan, joka johti vähintään 100 000 syyttömän ihmisen kuolemaan ja jotka sieppasivat ihmisiä ympäri maailmaa ilman minkäälaisia oikeusprosesseja ja lähettivät heidät kidutettavaksi", Greenwald suomii ja jatkaa:

"Olisi mukavaa uskoa, että samainen brittihallitus, joka kieltäytyi luovuttamasta joukkoraiskaaja Augusto Pinochetiä, olisi yhtäkkiä kehittänyt jostain palavan intohimon sen varmistamiseksi, että kaikki seksirikollisiksi väitetyt tuodaan oikeuden eteen – aivan samoin kuin olisi mukavaa uskoa, että yhtäkkinen kiinnostus Ecuadorin lehdistönvapausoloista johtuisi jostakin äskettäin heränneestä, aidosta huolesta Etelä-Amerikan kansalaisvapaustilanteesta."

Greenwaldin mukaan median vihan Assangea kohtaan on ollut ilmeistä jo kauan ennen kuin häntä syytettiin seksirikoksista Ruotsissa. Yksi selvä syy on hänen mukaansa pelkkä kateus, sillä Wikileaks on tuottanut muutamassa vuodessa enemmän kriittisiä skuuppeja kuin perinteisen journalismin piirissä toimivat toimittajat. Toinen, perustavampi syy on kuitenkin siinä, että vaikka monet toimittajat haluavat kuvitella olevansa kriittisiä kapinallisia, he ovat pohjimmiltaan kuitenkin melko konservatiivisia olevien olojen puolustajia. "Panemalla oman vapautensa ja turvallisuutensa alttiiksi vastustaakseen maailman voimakkaimpia mahteja Assange on selvästi osoittanut, mitä todellisille toisinajattelijoille tapahtuu – heitä vainotaan, mustamaalataan ja uhkaillaan, eikä heitä kutsuta vieraiksi suurvaltojen saleihin – näin hän on samalla paljastamut monet journalistit pelkiksi esittäjiksi, vallan palvelijoiksi ja mielistelijöiksi."

NACLA Report: A Tale of Two Asylums: Assange, Palacio, and Media Hypocrisy (6.9.12)

GLW: Ecuador: Correa pushes free speech, challenges ‘media dictatorship’ (1.9.12)

Glenn Greenwald: The bizarre, unhealthy, blinding media contempt for Julian Assange (22.8.12)



Bolivia: Alkuperäiskansat kahta mieltä tiehankkeesta

26.3.2012 | Etelä-Amerikka, Uutiset

Bolivian hallituksen tiehanke alkuperäiskansojen asuinalueiden läpi on jälleen saanut uuden käänteen, kirjoittaa Federico Fuentes.

Viime kesäkuussa Bolivian hallitus päätti rakentaa valtatien lukuisten alkuperäiskansojen asuttaman luonnonsuojelualueen halki. Suurta osaa alueen asukkaista edustavat järjestöt, CIDOB ja CONAMAQ, ilmoittivat järjestävänsä vastalausemarssin estääkseen tien rakentamisen. Marssi maan pääkaupunkiin La Paziin kesti yli kaksi kuukautta, ja lopputuloksena parlamentti sääti lokakuussa lain, joka kielsi tien rakentamisen TIPNIS-luonnonsuojelualueen halki. Presidentti Evo Morales julisti prosessin olevan esimerkki "seuraamalla hallitsemisesta" - iskulause, jonka Meksikon zapatistat ovat tehneet tunnetuksi.

Mainitun lain hyväksymisen jälkeen joulukuun alussa järjestettiin kuitenkin toinenkin marssi, jonka osanottajat myös asuivat TIPNIS:in alueella - mutta tällä kertaa kyse oli tiehankkeen kannattajista, kärjessään TIPNIS:in alueen alkuperäiskansoja myöskin edustava CONISUR.

"CONISUR:in marssi sai tukea Bolivian kolmelta tärkeimmältä alkuperäiskansoja edustavalta pienviljelijä- (campesino) järjestöltä sekä läheisiltä kokaviljelijöiden ammattiliitoilta", kirjoittaa Federico Fuentes. "Kaikki sanoivat valtatien olevan keskeinen tekijä, joka turvaa järjestöjen edustamien yhteisöjen julkiset palvelut sekä pääsyn markkinoille, joilla myydä tuotteensa."

CONISUR:in marssin saapuessa La Paziin maan hallituksen edustajat pyysivät tiehanketta vastustavia järjestöjä keskustelemaan hankkeen kannattajien kanssa siitä, miten edetä erimielisyyksien yhteensovittamisessa, mutta vastustajat kieltäytyivät. Tällöin parlamentti aloitti kokoukset hankkeen kannattajien kanssa siitä, miten hankkeen kohtalo annettaisiin alueen asukkaiden päätettäväksi. Vastustajat eivät suostuneet osallistumaan asiaa koskevan lain laadintaan, joka hyväksyttiin helmikuun 9. päivänä.

Fuentes pitää yhtenä Bolivian hallituksen keskeisimmistä tavoitteista käsillä olevassa kysymyksessä sitä, miten eristää tiehankkeen vastustajien piirissä ne tahot, jotka pyrkivät liittoutumaan Bolivian vanhan oikeistolaisen eliitin kanssa hallitusta vastaan. Samanaikaisesti hallituksen on Fuentesin mukaan pyrittävä mahdollisuuksien mukaan purkamaan hankkeen päätöksentekoon liittyvät aidot jännitteet.

"Ehdotus, jonka mukaan eri kansalaisjärjestöt otetaan suoraan mukaan yhteiseen keskusteluun siitä, miten paikallistason suhtautuminen hankkeeseen parhaiten selvitetään, merkitsee päätösvallan siirtämistä paikallisyhteisöille ja yhteiskunnalliselle liikkeille. Se voi myös osoittautua tärkeäksi askeleeksi keskusteltaessa siitä, miten perustuslain kohdat alkuperäiskansojen autonomiasta ja maareformista toteutetaan käytännössä. Kokonaisuus on monimutkainen, ja sisältää mm. sen, miten samanaikaisesti taistellaan köyhyyttä vastaan, kehitetään Bolivian taloutta, suojellaan ympäristöä ja alkuperäiskansojen oikeuksia."

Bolivia Rising: Bolivia: Challenges along path of 'governing by obeying the people' (19.2.12)



Bolivia: Protestit vaativat hallitukselta toimia

16.8.2010 | Uutiset

Bolivian köyhien alueiden esittämät vaatimukset ovat johtaneet alueiden välisiin riitoihin ja presidentti Moralesin aseman vaikeutumiseen, kirjoittaa Federico Fuentes.

Heinäkuun lopussa Potosín ja Oruron alueet ajautuivat riitaan keskenään, sillä alueiden rajalla olevilta kukkuloilta on löydetty sementinvalmistuksessa tarvittavia mineraaleja. Mm. sementtitehtaan perustamista vaativat mielenosoitukset ovat pystyttäneet tiesulkuja, vallanneet paikallisen sähkölaitoksen ja uhanneet katkaista Bolivian suurimman kaivoksen sähköt, ellei heidän vaatimuksiinsa suostuta.

"Useita tiesulkuja on jo purettu, mutta neuvottelut hallituksen ja paikallisviranomaisten kesken eivät edenneet, sillä paikalliset vaativat [presidentti Evo] Moralesia neuvottelupöytään hänen 'oikeistolaisten' ministeriensä sijaan", Federico Fuentes kirjoittaa MRzinessä.

Potosí on Bolivian köyhin alue, mutta samalla kaivostoiminnan kannalta kaikkein tärkein; Fuentesin mukaan alueella sijaitsee 50 prosenttia maailman litiumista.

Potosín liikehdintä on vain osa Bolivian viimeaikaisista mielenosoituksista, joissa on vaadittu hallitukselta sijoituksia oman alueensa teollisuuteen ja infrastruktuuriin. Fuentesin mukaan paikallisten liikkeiden ja hallituksen suhteiden ymmärtämiseksi on luotava katsaus presidentti Moralesin kansanliikkeistä koostuvan puolueen historiaan.

1990-luvun loppupuolella kokapensaanviljelijöiden ympärille ryhmittyi joukko alueellisia ja erityisryhmien oikeuksia vaativia tahoja Movimiento al Socialismo (MAS) -nimiseksi puolueeksi. Vuonna 2000 Cochabamban kapinasta alkanut vallankumouksellisen toiminnan aalto johti vuonna 2003 presidentti Gonzalo Sáchez de Lozadan eroon ja lopulta Evo Moralesin valintaan presidentiksi vuonna 2005.

Moralesin uusi hallitus onnistui nujertamaan sitä vastustaneet, maan rikkailla alueilla nousseet oikeistovoimat kansanliikkeiden sekä armeijan tuella vuonna 2008, mutta pinnalle ovat nyt nousseet MAS-hallituksen omat heikkoudet ja sen sekä sen tukijoukkojen sisäiset ristiriidat, Fuentes kirjoittaa.

"Vaikka MAS syntyi maaseudulla, missä sen ja voimakkaan talonpoikaisliikkeen rakenteet olivat sama asia, liike alkoi laajentua kaupunkeihin vuoden 2005 voiton jälkeen. Siellä yhteiskunnalliset järjestöt olivat huomattavasti heikompia, ja [puolueeseen] liittyminen tapahtui enimmäkseen yksilöpohjalta. Monissa tapauksissa talonpoikien ja alkuperäiskansojen järjestöissä oli puutetta ammattitaitoisista henkilöistä, mikä pakotti Moralesin nojautumaan olemassaolevaan valtiobyrokratiaan oman hallintonsa pyörittämiseksi."

Vaikka kansanliikkeet ovatkin toimineet suhteellisen yhtenäisesti puolustaessaan Moralesia oikeistovoimia vastaan, on niiden piirissä myös levinnyt huoli hallituksen alueellisesta edustavuudesta. Fuentes näkee alueellisten liikkeiden vaatimuksissa myös tiettyä malttamattomuutta, joka vaatii vuosisatoja kestäneen kolonialismin vaikutusten poistamista epärealistisen nopeassa aikataulussa. MAS:in omat rakenteelliset heikkoudet taas ovat vaikeuttaneet suuntaa-antavaa keskustelua järjestön tulevista tavoitteista, ja Moralesin rooliksi on jäänyt pitkälti toimia paikallisten kansanliikkeiden, ministerien, puoluejohtajien ja byrokraattien välittäjätahona.

"On tärkeää rakentaa poliittinen instrumentti, joka voi aidosti toimia väittelyn ja ajatustenvaihdon areenana, kykenee tekemään aloitteita ja yhdistää muutoshankkeen toteuttamiseen tarvittavat voimat. Muutoin päättämättömyys, improvisointi, toiminnan puute ja toimien keskinäinen ristiriitaisuus tulevat vaivaamaan Bolivian muutosprosessia jatkossakin", kirjoittaa Fuentes.

MRzine: Bolivia: Social Tensions Erupt (15.8.10)



Iran mukaan viidenteen internationaaliin?

29.4.2010 | Uutiset

Hugo Chávezin kaavailema 5. internationaali saattaa kosiskella jäsenekseen myös Iranin valtaapitäviä, paljastaa asiaa valmistelevan komitean jäsenen haastattelu.

Äskettäin päättyneen Venezuelan yhtyneen sosialistipuolueen (PSUV) puoluekokouksen yhteydessä Federico Fuentes ja Kiraz Janicke haastattelivat kokouksen kansainvälisen komitean jäsentä, Julio Chávezia, joka osallistui presidentti Chávezin kaavaileman 5. internationaalin pääpiirteiden luonnosteluun.

Julio Chávezin mukaan ainoa tie ulos kapitalismin nousu- ja laskukausien kierteestä on "esittää mallia, joka poikkeaa täysin kapitalismin saalistukseen perustuvasta uusliberaalista mallista. Ei ole muuta vaihtoehtoa kuin sosialismiin siirtymisen tie."

Internationaalin jäseniksi ei kuitenkaan olla havittelemassa vain sosialismia tavoittelevia tahoja. Julio Chávezin mukaan tavoite on "koota yhteen kaikki vasemmistopuolueet, kansalaisliikkeet, tunnetut henkilöt ja historialliset aatevirtaukset, ei vain niitä jotka kannattavat sosialismia; imperialisminvastaisuuden tulisi olla se yhteinen tekijä, joka tuo meidät kaikki yhteen."

Fuentes ja Janicke kysyivät, miksi yhteiseksi tekijäksi on valittu imperialisminvastaisuus eikä sosialismia. Tähän Chávez vastasi:

"Meidän mielestämme kutsun on kannettava laajalle, ja on mahdollista että joissakin maissa, esimerkiksi Lähi-Idässä, on järjestöjä ja liikkeitä, jotka taistelevat imperialismin ja kansainvälisen siionismin joitain ilmentymiä vastaan, mutta jotka eivät ole olemukseltaan sosialistisia, ohjelmallisessa mielessä. Mutta ne epäilemättä taistelevat imperialismia vastaan. Siksi meidän mielestämme voi olla, että joissakin islamilaisissa maissa, joilla ei ole sosialismia ideologisena elementtinä, esimerkiksi Iranin islamilainen vallankumous, joka on imperialisminvastainen, tämä elementti [imperialisminvastaisuus] toimii jonakin, joka kokoaa lukuisia puolueita, järjestöjä ja liikkeitä maailmassa noustakseen taisteluun imperialismia vastaan."

Komitean laatima luonnos kiertää tällä hetkellä PSUV:n jäsenistön keskuudessa, eikä sitä ole vielä hyväksytty. Presidentti Chávez, joka on myös PSUV:n puheenjohtaja, on kuitenkin tunnettu Irania ymmärtävistä lausunnoistaan. Viime kesänä hän onnitteli Iranin presidentti Mahmud Ahmadinejadia tämän vaalivoitosta, jota demokratiaa vaativa oppisitio syytti vilpin tulokseksi. Iranin työväenliike on ollut mukana Ahmadinejadin vastaisissa mielenosoituksissa.

Viime marraskuussa Caracasissa Venezuelassa järjestetyssä vasemmistopuolueiden kokouksessa oli läsnä useita kymmeniä puolueita Latinalaisesta Amerikasta, Euroopasta, Afrikasta ja Aasiasta. Iranista ei ollut osanottajia kokouksessa.

Venezuelanalysis: The First Socialist International of the 21st Century (26.4.10)

PressTV: Chavez urges 'respect' for Iran election outcome (22.6.09)

Iran Labor Report: Statement of the Network of Iranian Labor Unions on the Occasion of May Day (28.4.10)



Bolivia: MAS voittamassa paikallisvaalit

14.4.2010 | Uutiset

Bolivian presidentti Evo Moralesin puolue MAS on voittamassa ainakin kuusi kuvernöörinpaikkaa yhdeksästä huhtikuun alussa järjestetyissä paikallisvaaleissa.

Paikallisvaalit järjestettiin Boliviassa huhtikuun 4. päivänä, ja niissä valittiin alueiden kuvernöörit, kaupunkien johtajat sekä kaupungin- ja aluevaltuustot. Lopulliset tulokset selviävät huhtikuun 24. päivänä, mutta alustavien tulosten perusteella maan ensimmäisen intiaanitaustaisen presidentin, Evo Moralesin puolue, Liike kohti sosialismia (MAS), on säilyttämässä asemansa maan selvästi merkittävimpänä puolueena.

Alustavien tulosten mukaan MAS olisi voittamassa ainakin kuusi kaikkiaan yhdeksästä kuvernöörinpaikasta; näyttää kuitenkin mahdolliselta, että MAS saisi vielä seitsemännenkin paikan. Voitto on merkittävä verrattuna vuoteen 2005, jolloin puolueen edustaja nousi kuvernööriksi vain kolmella alueella.  MAS myös kasvatti kaupunginjohtajiensa määrän yli kahteensataan kaikkiaan 337:stä, kun vuonna 2004 se oli saanut vain 101 kaupunginjohtajan paikkaa.

Joillakin alueilla otettiin näissä vaaleissa ensi kertaa käyttöön alkuperäiskansojen itsehallintoa.

Vaalit eivät kuitenkaan sujuneet MAS:n osalta pelkästään hyvin, sillä puolueen kannatus koko maassa oli nyt 51 prosenttia - selvästi vähemmän kuin kaksissa edellisissä vaaleissa. Parlamenttivaaleissa viime joulukuussa MAS sai yli 64 prosenttia äänistä, ja samassa kuussa Morales valittiin toiselle kaudelle presidentiksi 67 prosentin kannatuksella.

Australialaisen Green Left Weeklyn Etelä-Amerikan toimittaja Federico Fuentes selittää kehitystä mm. MAS:n eräiden alueiden paikallisten eliittien kanssa tekemillä liitoilla. "MAS maksoi poliittisen ja ideologisen hinnan liitoistaan, ja menetti kaupunkiköyhälistön ääniä esimerkiksi Plan Tres Milissä Santa Cruzissa. Ihmiset torjuivat tällaiset liitot ja äänestivät muita ehdokkaita", Fuentes kirjoittaa.

Pandon alueella MAS:n listoille otettiin puolueeseen kuulumattomia ehdokkaita, minkä ansiosta MAS voitti 10 kaikkiaan 15:sta kaupunginjohtajan paikasta. "Se merkitsee, että MAS:n on nyt tultava toimeen vanhoista puolueista kotoisin olevien kaupunginjohtajien kanssa."

Vaalien kaikkein merkittävimpänä muutoksena Fuentes pitää kuitenkin uuden keskustavasemmistolaisen oppositiopuolueen, MSM:n, syntymistä. "MSM otti listoilleen MAS:n toisinajattelijoita, joita MAS:iin kuulumattomien ehdokkaiden ottaminen MAS:n listoille oli ärsyttänyt. Näin MSM onnistui voittamaan kaupunginjohtajan paikkoja intiaanienemmistöisillä kaivosalueilla Potosín pohjoisosassa ja jopa Achacachissa, Aymara-intiaanien radikalismin ydinalueella, missä Morales sai viime joulukuussa 98 prosentin kannatuksen." Eräillä muillakin alueilla MSM eteni MAS:n kustannuksella.

Ongelma ei kuitenkaan liity pelkästään ehdokaslistojen laadintaan, Fuentes arvioi. "MAS:ia hallitsevat sen jäseninä olevien intiaani- ja talonpoikaisjärjestöjen edut, ja sen rooli paikallishallinnossa on perinteisesti ollut uusliberaalien hallitusten vastustamisessa ja omien järjestöjensä aseman vahvistamisessa. Nyt nämä järjestöt ovat kuitenkin osa hallitsevaa puoluetta, ja aiemmat käytännöt on usein korvattu tehottomilla ja improvisoiduilla ratkaisuilla sen sijaan, että olisi edistetty uusien osallistavien paikallishallinon muotojen käyttöönottoa."

Fuentes näkee MSM:n nousussa mahdollisuuden aloittaa aito ja julkinen keskustelu Boliviassa käynnissä olevan poliittisen prosessin syventämiseksi. "Haaste MAS:in muuttamisesta pelkästä osiensa summasta kollektiiviseksi muutosvoimaksi, joka voi ravita uusia osallistavan demokratian muotoja, on nyt ajankohtaisempi kuin koskaan."

MRZine: Bolivia: Bittersweet Victory Highlights Obstacles for Process of Change (9.4.10)