Hollannin hallitus on esittänyt, että euroalueen velkaantuneet maat tulisi voida alistaa EU-komission holhoukseen, kertoo EUobserver.

Hollannin hallitus on esittänyt, että euroalueen velkamaiden hallituksilta tulisi voida viedä budjettioikeudet ja että niiden päätökset tältä osin alistettaisiin erityiselle EU-komissaarille, kertoo EUobserver. Vaihtoehtona olisi euroalueesta eroaminen.

"Jos jokin maa toistuvasti kuluttaa yli varojensa EU:n vakaussopimuksen vastaisesti, komission valvoja voisi puuttua suoraan kyseisen maan asioihin, samaan tapaan kuin oikeusistuin puuttuu konkurssiin menneen yrityksen toimintaan ja päätöksiin", EUobserver kirjoittaa nojautuen käsiinsä saamiin asiakirjoihin ja asiaa tuntevien hollantilaisviranomaisten haastatteluihin.

"Esitämme tehokkaiden sääntöjen kehittämistä, joita erityisesti tähän tarkoitukseen nimetty komissaari valvoisi tiukasti", sanoivat Hollannin pääministeri Mark Rutte ja hänen hallituksensa keskeiset ministerit asian tiimoilta maan parlamentille lähettämässään lausunnossa. Esityksen mukaan mainittu komissaari voisi jopa laatia velkaongelmista kärsivän maan budjetin, ennen kuin se lähetetään maan parlamentille hyväksyttäväksi. Tällaiset maat myös menettäisivät äänioikeutensa EU:n asioista päätettäessä, EUobserver kertoo.

EUobserver: Netherlands: Indebted states must be made ‘wards’ of the commission or leave euro (7.9.11)

EU:n talouskomissaari Olli Rehnin mukaan "niin sanottuja markkinavoimia" hallitsee ahneus ja pelko, kertoo EUobserver.

EU:n talouskormissaari Olli Rehn keskeytti lomansa viime perjantaina rauhoitellakseen velkamarkkinoita kertomalla uskovansa Italian ja Espanjan selviytyvän. Hän syytti epävakaasta tilanteesta varomattomia puheita, muttei täsmentänyt, mitä puheita hän tarkkaan ottaen tarkoitti.

"Euroopassa meidän kaikkien tulee varmistaa viestintämme selkeys ja riittävä verbaalinen kuri, jotta voimme varmistaa että yhteistä viestiämme kuunnellaan ja että se ymmärretään haluamallamme tavalla", Rehn sanoi. "Jos katsomme niin sanottuja markkinavoimia, tai markkinatoimijoita ja heidän havainnointiaan, sitä mitä he haluavat - he haluavat tehdä rahaa, ja sitä ajaa pelko ja ahneus."

Hän syytti sijoittajia siitä, että nämä odottivat viime heinäkuun pelastuspaketin tuovan tuloksia yhdessä yössä.

EUobserver: Brussels: Loose talk, fear and greed to blame for crisis (5.8.11)

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on vaatinut Ranskalta leikkauksia maan budjettivajeen pienentämiseksi, kirjoittaa EUobserver.

Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy on luvannut pienentää maan budjettivajeen 5,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta tänä vuonna ja EU:n sääntöjen vaatimalle tasolle, kolmeen prosenttiin, vuoteen 2013 mennessä. Odotettua heikompi talouskasvu on kuitenkin vaarantamassa tämän tavoitteen, kertoo EUobserver.

Kasvun arvioidaan jäävän alle kahden prosentin, mistä johtuen IMF on vaatinut Ranskalta lisäleikkauksia erityisesti terveydenhuollon ja eläkkeiden osalta budjettivajeen pienentämistavoitteen saavuttamiseksi.

EUobserver kertoo myös Kreikan, Italian ja Espanjan lainakorkojen kohonneen ja että Kypros on ajautumassa muiden jo vaikeuksissa olevien maiden joukkoon.

"Luottoluokitysyhtiö Moody's alensi Kyproksen luokitusta kahdella pykälällä vedoten maan 'sirpaloituvaan poliittiseen ilmapiiriin' ja maan pankkien altistumiseen tappioille Kreikassa, ja varoitti, että luokitus voi laskea edelleen.

"Luokituksen alennus aiheutti huolta, että Kyproksesta tulee neljäs euroalueen maa - Kreikan, Irlannin ja Portugalin ohella -  joka tarvitsee pelastuspaketin."

EUobserver: IMF warns France on budget deficit targets (28.7.11)

Saksan liittokansleri Angela Merkel vaatii kriisiytyvältä Italialta budjettikuria markkinoiden rauhoittamiseksi, kertoo EUobserver.

Liittokanslerin kommentit liittyvät Italian kasvaviin vaikeuksiin vuonna 2008 alkaneen rahoituskriisin pyörteissä. Euroalueen maat järjestivät hätäkokouksen maanantaina, koska Italian edellytykset saada lainaa heikkenivät äkisti viime perjantaina. Tämän on pelätty merkitsevän kriisin leviämistä Italiaan. EUobserverin mukaan maan valtionvelka suhteessa bruttokansantuotteeseen on euroalueen toiseksi suurin, heti Kreikan jälkeen. Italia on myös Euroopan unionin kolmanneksi suurin talous.

"Italian valtion 10-vuotisten velkakirjojen tuotto nousi perjantaina 2,45 prosenttiyksikköä yli vertailukohtana käytetyn Saksan valtionvelkakirjan tuoton, mikä merkitsee sille euroajan ennätystä. Italian valtionvelkakirjojen tuotto on nyt 5,28 prosenttia ja on lähellä 5,5-5,7 prosentin aluetta, minkä jotkut pankkiirit uskovat luovan suuria paineita Italian rahoitukselle", kertoo uutistoimisto Reuters.

Samanaikaisesti neuvottelut pankkien osallistumisesta kriisimaiden tilanteen hoitokustannuksiin ovat polkeneet paikallaan. "Yli kahden viikon pituiset neuvottelut pankkiireita edustavan Institute of International Finance -etujärjestön kanssa eivät ole käytännössä edenneet lainkaan yrityksissä kehittää kaikille osapuolille kelpaavaa menettelyä", kertoo Reuters.

EUobserver: Merkel calls for Italian 'frugality' amid fears of crisis contagion (11.7.11)

Reuters: Exclusive: EU calls emergency meeting as crisis stalks Italy (10.7.11)

Suorat ulkomaiset sijoitukset EU:hun putosivat 216 miljardista vuonna 2009 vain 54 miljardiin euroon vuonna 2010, kirjoittaa EUobserver.

Vuonna 2008 alkanut kansainvälinen talouskriisi romahdutti EU:hun tulevat ulkopuoliset suorat sijoitukset (FDI) neljännekseen vuosien 2009 ja 2010 välillä, kertoo EU-komission vuotta 2010 koskeviin tuoreisiin tilastoihin viittaava EUobserver. Talouskriisiä edeltäneen vuoden FDI-lukemat olivat komission raportin mukaan kahdeksan kertaa korkeammat kuin vuonna 2010.

Yhdysvalloista, Venäjältä, Sveitsistä sekä EU:n ulkopuolisista veroparatiiseista tulevien sijoitusten väheneminen kattoi valtaosan alenemasta; samanaikaisesti kuitenkin Kanadan ja Kiinan sijoitukset kasvoivat. Myös EU:sta muualle maailmaan tehdyt sijoitukset vähenivät yli puolella, 281 miljardista eurosta 107 miljardiin, EUobserver kirjoittaa.

EUobserver: Financial crisis saw massive drop in EU investment (28.6.11)

Melkein kaikki uskovat jo, että Kreikka ei maksa velkojaan, mutta harva kysyy, riittäisikö se ratkaisuksi, sanoo taloustieteen apulaisprofessori Matias Vernengo.

Useimmissa piireissä puhe Kreikan velkojen maksamatta jättämisestä ei ole enää kiellettyä, mutta olisi huomattava, että pelkkä velkojen uudelleenjärjestely ei yksinään ole riittävä keino ongelman ratkaisemiseksi, kirjoittaa Yhdysvaltain Utahin osavaltion yliopiston taloustieteen apulaisprofessori Matias Vernengo kolumnissaan TripleCrisisissa.

Vernengo viittaa Argentiinan tapaukseen 1990-luvulta, jossa maan velat järjesteltiin uudelleen, mutta huomauttaa, että tähän liittyi myös valuutan devalvaatio, joka irrotti sen yli vuosikymmenen kestäneestä sidoksesta dollariin. Euroalueen sisällä tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, ja Kreikan devalvaatio tarkoittaisikin alueen hajoamista.

"Joidenkin mukaan kattavampi Euroopan unioni ja tulonsiirrot vahvemman eurooppalaisen rahoitusinstituution avulla olisivat osa ratkaisua", Vernongo kirjoittaa. "Tai jopa, että reuna-alueiden maiden maiden siirtymäkautta pehmennettäisiin sillä, että Saksa nostaisi reaalipalkkojaan ja kulutustaan ylijäämäisen kauppataseensa pienentämiseksi. Mutta nämä vaihtoehdot eivät selvästikään näy tulevan kysymykseen. Sekä Saksa että Euroopan keskuspankki eivät tunnu olevan valmiita leikkausohjelman hylkäämiseen."

Matias Vernengo: The Greek Crisis: Uttering the Other “D Word” (27.6.11)

BBC: Greece takes the eurozone's future to the brink (21.6.11)

Agustino Fontevecchia: Roubini Warns Of Euro Break Up As Greek Credit Rating Tumbles (16.6.11)

Kansainvälinen valuuttarahasto on kehottanut Euroopan unionia lopettamaan turhat väittelyt ja syventämään integraatiota, kirjoittaa EUobserver.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF otti kantaa euromaiden velkakriisiin viime maanantaina julkaisemassaan raportissa. EUobserverin mukaan raportti sisältää ennennäkemättömän puuttumisen EU:n tavoitteisiin.

"Kansainväälinen valuuttarahasto on varoittanut Euroopan unionia, että sen on lopetettava 'hyödyttömät väittelyt' velkojen uudelleenjärjestelystä, ja puuttui ennennäkemättömällä tavalla EU:n sisäiseen keskusteluun unionin rakentamisesta sanomalla, että unionin on yhdennyttävä nopeammin ja syvemmin maailmanlaajuisen katastrofin estämiseksi."

EUobserverin mukaan IMF:n raportti käyttää pitkälti samaa tuomitsevaa kieltä arvostellessaan EU:ta kuin EU on itse käyttänyt arvostellessaan Kreikkaa.

EU:n on ehkä ryhdyttävä puuttumaan tiukemmin jäsenvaltioidensa talouksiin, IMF:n virkaatekevä johtaja John Lipsky sanoi EU:n valtiovarainministerien kokouksessa. Rahoituslaitoksen muutkin johtajat ovat ottaneet samansuuntaisia kantoja, EUobserver kertoo.

"Valuuttarahaston Euroopan-johtaja Antonio Borges jopa arvosteli yhdentymisprosessin kankeutta siihen nähden, mitä Yhdysvalloissa tapahtui yli sata vuotta sitten. 'Me uskomme, että monet nykyisistä ongelmista johtuvat epätäydellisestä yhdentymisestä', hän kertoi toimittajille raportin julkaisun yhteydessä järjestetyssä tilaisuudessa."

EUobserver: IMF tells EU: Stop 'unproductive debate' and integrate 'now' (20.6.11)

Euromaiden pysyvä vakausmekanismi ja sen keskeiset henkilöt aiotaan vapauttaa kaikesta oikeudellisesta vastuusta, kirjoittaa professori Heikki Patomäki.

Euroalueen kärsiessä velkakriisistä on Euroopan unionin johdossa mietitty pysyvää instituutiota, jonka avulla tulevaisuudessa kohdattavia velka- ja rahoituskriisejä voitaisiin ratkoa. Tähän tarkoitukseen perustettavaan vakausmekanismiin sijoitetaan 80 miljardia euroa, ja sen lainanantokapasiteetti rahoitusvaikeuksiin joutuneille jäsenmailleen on 500 miljardia euroa. Suomen eduskunnan suuri valiokunta hyväksyi vuonna 2013 toimintansa aloittavan vakausmekanismin perustamisen toukokuussa.

Helsingin yliopiston kansainvälisen politiikan professori Heikki Patomäki arvostelee Euroopan vakausmekanismia (EVM) sen EU-komissiolle ja Kansainväliselle valuuttarahastolle (IMF) antamista valtuuksista neuvotella kriisimaihin kohdistuvat leikkaus- ja yksityistämisohjelmat.

"Yksityissektorin osallistumisessa kriisien hoitoon noudatetaan IMF:n käytäntöä. Kriisimaat joutuvat neuvottelemaan pankkien ja sijoittajien kanssa sellaisen sopimusjärjestelyn, joka riittää pitämään ne mukana kriisimaiden rahoitusjärjestelyissä.  Näin pankeille ja rahastoille annetaan käytännössä valtaa määritellä kriisimaiden talous- ja yhteiskuntapolitiikasta."

Patomäki kiinnittää huomiota myös EU-komission virkamiesten laatimaan EVM:n perustamisluonnokseen, jonka mukaan "EVM, sen varat ja omaisuus on vapautettu kaikista oikeudenkäynneistä, jollei EVM nimenomaisesti luovu tästä vapaudesta", ja että mekanismin keskeiset henkilöt "on vapautettu kaikista oikeudellisista menettelyistä, jotka kohdistuvat heidän toimintaansa mainittua tehtävää suoritettaessa".

Muihin vakausmekanismisopimuksen luonnokseen liittyviin, varsin vähän julkisuudessa esiintyneisiin seikkoihin kiinnittää huomiota Antti Ronkainen kirjoituksessaan Uudessa Suomessa. Hänen mukaansa EVM "on luxemburgilainen yritys, joka pyrkii maksimoimaan voittonsa ja jonka varallisuus tulee rahaliiton jäsenmailta". Sopimusluonnos mm. mahdollistaa sen, että EVM voi sijoittaa jäsenmailta saamansa varat, jos niitä ei välittömästi tarvita sen velvoitteiden täyttämiseen.

"EVM:n mahdolliset tappiot katetaan ensin vararahastosta, toiseksi maksetusta pääomasta ja kolmanneksi takuupääomasta, joka määrätään maksettavaksi", Ronkainen siteeraa luonnosta, ja huomauttaa:

"Luonnoksesta ei käy ilmi, kuinka suuri EVM:n vararahasto on. Sen sijaan sanotaan hyvin selkeästi, että tappioita katetaan jäsenmaiden myöntämistä varoista. Jos jokin valtio päättäisi demokraattisesti, ettei se myönnä vakaukseen tarkoitettuja varoja keinottelusta aiheutuneiden tappioiden kattamiseen niin tältä jäsenmaalta vietäisiin äänioikeus EVM:n kokouksissa, maksatettaisiin tarvittava osuus muiden valtioiden veronmaksajilla, aloitettaisiin toimenpiteet tämän summan perimiseksi kieltätyneeltä maalta ja tältä ajalta, joka pakkolunastukseen menisi, perittäisiin tuntuva korko."

Heikki Patomäki: Kriisipaketit ja Euroopan pysyvä vakausmekanismi: mikä on demokraattisen vasemmiston näkemys Euroopan tulevaisuudesta?

Antti Ronkainen: Kansojen varallisuuden ryöstöretki – Näin toimii Euroopan pysyvä vakausmekanismi (6.6.11)

Eduskunta: Suuri valiokunta hyväksyi Portugalin tukemisen (13.5.11)

NY Times: E.U. Finance Ministers Set Terms for New Bailout Fund (21.3.11)

Valtioneuvoston kirjelmä Eduskunnalle luonnoksesta Euroopan vakausmekanismin perustamista koskevaksi valtiosopimukseksi (Euroopan vakausmekanismi)

Tukipaketti Portugalin pelastamiseksi johtaisi työttömyyden kohoamiseen ja parin vuoden taantumaan, sanoo maan valtiovarainministeri.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja EU ovat neuvotelleet 78 miljardin euron lainan myöntämisestä talousvaikeuksista kärsivälle Portugalille viime viikolla. Lainan ehtoina on tavalliseen tapaan rankkoja toimia julkisen sektorin karsimiseksi ja tuottavuuden lisäämiseksi.

Lopullinen päätös on kuitenkin kaikkea muuta kuin selvää. Sen lisäksi, että paketin läpimeno kiinni Suomen kannasta - päätös vaatii yksimielisyyttä euromaiden kesken - niin myös Portugalin parlamentin enemmistön on hyväksyttävä laina ja sen ehdot.

"[Portugalin toimitusministeristön puheenjohtaja, José] Sócrates erosi pääministerin paikalta maaliskuussa epäonnistuttuaan leikkausohjelman läpiviemisessä parlamentissa, ja kesäkuun alkuun on suunniteltu järjestettäväksi uudet vaalit", kirjoittaa Spiegel Online. "EU neuvottelee Portugalin opposition kanssa tämän saamiseksi Brysselin vaatimien lainaehtojen kannalle."

Portugalin eroava valtiovarainministeri Teixeira dos Santosin mukaan lainan ehdot merkitsevät työttömyyden kohoamista 11 prosentista 13 prosenttiin ja maan ajautumista taantumaan kahdeksi vuodeksi.

"Paketin ehtona on, että Portugalin on pienennettävä budjettialijäämäänsä kolme prosenttia vuoteen 2013 mennessä", kirjoittaa EUobserver. "Maa on myös lupautunut jäädyttämään julkisen sektorin palkat ja eläkkeet vuoden 2013 loppuun asti ja vähentämään julkisen sektorin työntekijöiden määrää prosentilla vuosina 2012 ja 2013."

EUobserver: Portuguese bail-out expected to push country into recession (6.5.11)

Spiegel Online: Portugal to Receive 78 Billion Euro Bailout (4.5.11)

YK on muuttanut sääntöjään siten, että EU ja muut maaryhmittymät saavat lähes samat puhe- ja esitysoikeudet kuin yksittäisillä valtioillakin, kertoo EUobserver.

YK:n yleiskokous äänesti viime tiistaina maailmanjärjestön sääntöjen muuttamisesta siten, että jatkossa myös yksittäisten maiden muodostamilla ryhmittymillä on puhe- ja esitysoikeudet. Päätös syntyi äänin 180-2, kun Syyria ja Zimbabwe äänestivät tyhjää.

Tähän saakka vain tarkkailijan asemassa ollut EU on lobannut pitkään saadakseen tällaiset oikeudet, ja joutui lopulta taipumaan siihen, että vastaavien oikeuksien antaminen muillekin maaryhmittymille näiden sitä mahdollisesti vaatiessa tulee myös kyseeseen, kertoo EUobserver.

"Voittaakseen äänestyksen EU:n oli hyväksyttävä muutoksia maailmanjärjestön sääntöihin, jotka muuttavat YK:n kansallisvaltioiden kokouksesta elimeksi, jossa myös alueelliset ryhmittymät voivat olla edustettuina. Tällaisia alueellisia ryhmittymiä voisivat olla Afrikan unioni, Arabiliitto ja Etelä-Amerikan unioni."

Sääntömuutoksen ansiosta esimerkiksi EU:n ulkoasiain korkea edustaja, paronitar Catherine Ashton tai Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman van Rompuy voivat nyt esittää EU:n kannan YK:ssa.

EUobserver: EU wins new powers at UN, transforming global body (3.5.11)

EU Statement - UN General Assembly: Strengthening of the UN system: EU participation in the work of the UN (3.5.11)

UN: General Assembly, in Recorded Vote, Adopts Resolution Granting European Union Right of Reply, Ability to Present Oral Amendments (3.5.11)