Iso-Britannia, Ruotsi ja Hollanti ovat kieltäytyneet hyväksymästä EU:n tilejä viime vuodelta niiden sisältämien virheiden määrän vuoksi, kertoo The Telegraph.

Iso-Britannia, Ruotsi ja Hollanti ovat kieltäytyneet hyväksymästä EU:n tilinpitoa viime vuodelta, sillä EU:n tilintarkastajien mukaan tileissä on 3,7 prosentin verran virheitä. The Telegraphin mukaan hyväksyttävä virhemäärä on kaksi prosenttia, eivätkä EU:n tilintarkastajat ole antaneet EU:n tileille puhtaita papereita seitsemänätoista vuotena peräkkäin.

Tilintarkastuksen mukaan 3,9 miljardia puntaa (4,6 miljardia euroa) on käytetty sääntöjen vastaisesti mm. tehtäessä julkisia hankintoja tai maanviljelijöiden ilmoitettua ylisuuria maa-aloja. Komissio vastasi Iso-Britannian arvosteluun huomauttamalla, että kansallisen tason hallitukset kuluttavat unionin menoista 80 prosenttia ja että Iso-Britanniassa näiltä osin on virheitä 10-15 prosentin verran.

The Telegraph: Britain refuses to sign off on EU budget (22.2.12)

Tanskan oikeusministeriön mukaan EU-maiden budjettikuria kiristävästä sopimuksesta ei tarvitse järjestää kansanäänestystä, kirjoittaa The Copenhagen Post.

EU-maiden on suunniteltu hyväksyvän ensi viikolla yhteisen budjettikuria kiristävän sopimuksen, jonka mukaan jäsenmaiden budjettialijäämä saa olla enintään 0,5 prosentin suuruinen. Sopimuksen mukaan EU-tuomioistuin voi määrätä sitä rikkoville allekirjoittajamaille sakkoja, jotka ovat 0,1 prosenttia rikkojamaan bruttokansantuotteesta.

Tanskan oikeusministeriön tulkinnan mukaan sopimus ei loukkaa Tanskan suvereniteettiä eikä ole riidassa maan perustuslain kanssa, joten siitä ei tarvitse järjestää kansanäänestystä.

Tanskan parlamentin puolueista Tanskan kansanpuolue, liberaalit sekä Enhedslisten ovat oikeusministeriön ratkaisusta eri mieltä. Mainituista puolueista Enhedslisten oli mukana enimmäkseen vasemmistolaisten, nyt hallituksen muodostavien puolueiden muodostamassa vaaliliitossa, mutta jättäytyi hallituksen ulkopuolelle. Erittäin tiukan vaalituloksen vuoksi puolue on vaa'ankieliasemassa, ja sosiaalidemokraattien, sosiaaliliberaalien ja sosialistisen kansanpuolueen muodostama hallitus pysyy pystyssä vain sen tuella.

Enhedslisten perustelee näkemystään sillä, että taloussopimus rajoittaa tulevien hallitusten budjettivaltaa ja koskee näin maan suvereniteettia, kirjoittaa The Copenhagen Post.

"Meidän mielestämme on täysin väärin, että tulevilta hallituksilta viedään mahdollisuus säätää talouspolitiikkaansa vaalikaudesta toiseen", sanoi puolueen EU-asioista vastaava Nikolaj Vollumsen. "Mielestäni oikeusministeriön kanta on vain lakiin nojautuva väistöliike, jolla pyritään välttämään kansanäänestys.

Iso-Britannia ja Tšekin tasavalta eivät ole allekirjoittamassa sopimusta, joten siitä ei tule EU-sopimusta, vaan ainoastaan allekirjoittajien välinen valtiosopimus. Tästä syystä EU-elinten kuten komission ja tuomioistuimen laillista toimivaltaa sopimuksen valvomisessa ja rikkojen rankaisemisessa on epäilty.

The Copenhagen Post: No referendum on joining EU fiscal union (23.2.12)

European Dialogue: EU budget pact - a major breakthrough? (31.1.12)

BBC: EU summit: UK and Czechs refuse to join fiscal compact (30.1.12)

Talouselämä: Euron uusi taloussopimus vuotaa kuin seula (28.1.12)

Spiegel Online: Critics Question Merkel's Fiscal Pact Proposal (27.1.12)

Euroopan parlamentin puhemies Martin Schulz on asettunut arvostelemaan parlamentin käsittelyyn tulevaa tekijänoikeussopimus Actaa, kirjoittaa EUobserver.

Acta on kansainvälinen sopimus, jonka on tarkoitus toimia maailmanlaajuisena tekijänoikeuksia ja niiden käyttöä säätelevänä sopimuksena. Tullakseen hyväksytyksi EU:n alueella se on hyväksyttävä jäsenmaiden parlamenteissa, EU:n ministerineuvostossa sekä Euroopan parlamentissa. Yli 20 EU-maata on jo allekirjoittanut sopimuksen.

EU-parlamentin puhemies, saksalainen sosiaalidemokraatti Martin Schulz, on kuitenkin nyt asettunut vastahankaan, sillä hänen mielestään sopimuksen teksti pitää neuvotella uudestaan. "Näiden kahden asian - tekijänoikeuksien suojaamisen ja [internetin] käyttäjien perusoikeuksien - välinen tasapaino otetaan tässä sopimuksessa huomioon kovin huonosti", hän sanoi Saksan TV:n haastattelussa. EU-parlamentissa konservatiivien EPP-ryhmä tukee sopimusta, mutta EUobserverin mukaan demarien ja vihreiden ryhmät ovat äänekkäimpinä vaatimassa sopimuksen uudelleenarviointia.

Schulzin edustajatoveri Bernd Lange sosialistien ja demokraattien ryhmästä kertoi EUobserverille perjantaina, että oli virhe yhdistää samaan sopimukseen tuoteväärennökset ja tekijänoikeuksien sääntely digitaalisessa ympäristössä. "Huomauttaen, että parlamentti on kumonnut viime aikoina kaksi muuta sopimusta - terrorismin vastustamista koskevan niin sanotun Swift-sopimuksen sekä EU:n ja Marokkon välisen kalastussopimuksen - [Lange] vaati komissiota luopumaan salailevista käytännöistään Acta-neuvottelujen osalta."

Viime viikolla Saksa ilmoitti lykkäävänsä sopimuksen hyväksymisprosessia, ja myös mm. Puola ja Slovakia ovat esittäneet varauksia. EU-Parlamentin ulkomaankauppavaliokunta käsittelee sopimusta ensi kerran maaliskuussa.

EUobserver: EU parliament chief joins anti-Acta camp (13.2.12)

BBC: Acta: Germany delays signing anti-piracy agreement (10.2.12)

Techpresident: Slovenian ambassador apologizes for signing ACTA, Poland halts ratification (3.2.12)

EDRi: EDRi launches complaint on lack of transparency of European Parliament on ACTA (2.12.11)

EU-komission media-asioita käsittelevä kokous ei kutsunut mukaan yhtään toimittajaa, kertoo EUobserver.

EU-komissio järjesti viime keskiviikkona Euroopan mediateollisuuden tulevaisuutta käsittelevän viisiosaisen kokoussarjan ensimmäisen tilaisuuden, jossa oli paikalla enimmäkseen yksityisten yritysten media-asiantuntijoita. Kokouksessa käsiteltiin digitalisoitumisen vaikutuksia media-alan tulevaisuudelle, kertoo EUobserver. Kokoukseen ei ollut kutsuttu lainkaan journalisteja.

"Olemme hyvin pettyneitä", Euroopan journalistien ammattiliiton johtoon lukeutuva Renate Schröder kertoi EUobserverille. "Kokoonpano on hyvin bisnessuuntautunut. Jopa Disney on kutsuttu", hän sanoi. EU-komission mukaan kokouksen osanottajan edustivat eri tahojen "hyvää sekoitusta".

EUobserver: EU ignores journalists in future-of-media brainstorm (8.12.11)

Luottoluokittaja Standard & Poor's on uhannut euroalueen kaikkia kuutta AAA-jäsenmaata luokituksen alentamisella, jos tuleva EU-kokous ei tee markkinoille mieleisiä päätöksiä, kirjoittaa EUobserver.

Standard & Poor's kertoi aikomuksistaan maanantaina, muutamaa päivää ennen torstaina Brysselissä alkavaa EU-huippukokousta. Samana päivänä S&P:n ilmoituksen kanssa Saksan ja Ranskan presidentit olivat vähän aikaisemmin ilmoittaneet päässeensä sopuun talousunionin uudistamisesta mm. automatisoimalla budjettimääräyksiä rikkovien maiden rangaistuksia sekä helpottamalla päätöksenteon ehtoja.

EUobserverin mukaan S&P arvosteli EU:n kriisinhoitoa hitaaksi, vastahakoiseksi ja puolinaiseksi, ja vaati rahoitusresurssien suurempaa yhteisyyttä ja kansallisten budjettien tarkempaa yhteistä valvontaa. "Berliini ja Pariisi reagoivat S&P:n viestiin tiedotteellaan, jossa ne vakuuttivat, 'että tänään yhdessä tekemämme päätökset tulevat vahvistamaan euroalueen hallintaa vakauden, kilpailukyvyn ja kasvun edistämiseksi'".

Kolmen A:n maita ovat tällä hetkellä Ranska, Saksa, Suomi, Hollanti, Luxemburg ja Itävalta. Ranskaa S&P uhkasi kahden pykälän laskulla.

EUobserver: US agency issues eurozone ultimatum (6.12.11)

EUobserver: Franco-German deal would see EU court police national budgets (5.12.11)

EU:n työttömyysaste on edelleen lähes kymmenessä prosentissa, mikä merkitsee yli 23 miljoonaa työtöntä, kertovat Eurostatin tuoreet tilastot.

Kausitasoitettu työttömyys Euroopan unionin alueella lokakuussa oli 9,8 prosenttia, käytännössä sama kuin vuotta aikaisemmin, jolloin se oli 9,6 prosenttia. Euroalueen työttömyys viime lokakuussa oli jonkin verran korkeampi, 10,3 prosenttia.

Alin työttömyys oli Itävallassa (4,1%), Luxemburgissa (4,7%) ja Hollannissa (4,8%), korkein puolestaan Espanjassa (22,8%), Kreikassa (18,3%) ja Latviassa (16,2%). Työttömyys ei ole lisääntynyt kautta linjan, vaan vuoden takaiseen verrattuna työttömyys laski 11 jäsenmaassa ja nousi viidessätoista.

Miesten ja naisten työttömyys oli suurin piirtein sama, 10,0 ja 10,6 prosenttia. Alle 25-vuotiaiden työttömyys oli kuitenkin keskimäärin 22 prosentissa; alin nuorisotyöttömyys oli Hollannissa (8,2%) ja Saksassa (8,5%), korkein Espanjassa (48,9%) ja Kreikassa (45,1%).

EU:n työttömyysluvut lähtivät nousuun vuoden 2008 alussa, kääntyivät laskuun vuoden 2010 puolivälissä, mutta lähtivät jälleen nousuun vuoden 2011 alkupuoliskon aikana.

Eurostat: Euro area unemployment rate at 10.3% (30.11.11)

EU-komissio esitteli keskiviikkona suunnitelman euromaiden budjettivallan rajoittamiseksi, kirjoittaa EUobserver.

EU-komissio eilen esittelemässä suunnitelmassa euromaiden parlamenttien muodollinen lainsäädäntövalta säilyisi entisellään, mutta miltei kaikki rahapäätökset otettaisiin EU-tason viranomaisten käsiin, EUobserver kirjoittaa. Jos komissio ei ole tyytyväinen euromaan sille tarkastettavaksi antamaan budjettiesitykseen, komissio voisi vaatia muutoksia ja keskipitkän aikavälin taloudellisia suunnitelmia.

"Kaikkien euromaiden olisi myös muodostettava itsenäinen, parlamentista riippumaton ja 'asiantuntijoista' kokoonpantu rahoitusneuvosto, joka laatisi budjetti- ja talousennusteita", Euobserver summaa esityksen keskeistä sisältöä. "Maiden budjetit tulisi laatia neuvoston raportteihin perustuen. Bryssel voisi lähettää 'troikan' kaltaisia tarkastusryhmiä vakavampiin rahoituskriiseihin joutuneisiin euromaihin, vaikka kyseiset maat eivät olisi pyytäneet kansainvälistä apua."

Komission puheenjohtaja José Manuel Barroso kommentoi lehdistön kysymyksiä vaaleilla valittujen parlamenttien syrjäyttämisestä, ettei halua ryhtyä "filosofisiin keskusteluihin". Hänen mukaansa kansalliset hallitukset laatisivat edelleen budjetit, ja lopullinen päätösvalta olisi kansallisilla parlamenteilla.

EUobserver: Brussels pushes for radical shift in budget powers away from parliaments (23.11.11)

Kreikan tulisi ilmoittaa, ettei se aio maksaa yksityiseltä sektorilta ottamaansa velkaa, kirjoittaa taloustieteilijä Michael Roberts.

Kreikan pääministeri Georgios Papandreoun hallituksen pystyssä pysyminen on epävarmaa, mutta uusissa vaaleissa voittajaksi selviytyisi todennäköisesti nykyinen oppositiopuolue Uusi demokratia (ND), kirjoittaa taloustieteilijä Michael Roberts blogissaan. Hänen mukaansa ND:n voitto ei kuitenkaan merkitsisi tilanteen olennaista muuttumista, ainakaan parempaan, sillä puolueen tavoitteena on keventää kreikkalaisten kapitalistien osaksi tulevia rasitteita kansalaisten kustannuksella.

"Puolue haluaa alentaa omaisuuden ja yritysten voittojen verotusta, lisätä yksityistämistä, valtion omaisuuden myymistä, ja kasvattaa julkisen sektorin leikkauksia esittäen, että pienemmät verot lisäisivät talouskasvua", Roberts kirjoittaa.

Robertsin mukaan on kuitenkin toinenkin tie: maa voisi kieltäytyä maksamasta yksityiseltä sektorilta ottamaansa 200 miljardin euron velkaa, mikä puolittaisi velkataakan kertaheitolla ja vähentäisi BKT-velka -suhteen 80 prosenttiin. Sikäli kuin rahaa on lainattu muiden maiden hallituksilta, voitaisiin näiden kanssa neuvotella velkojen jäädyttämisestä määräajaksi.

Tämä merkitsisi todennäköisesti kreikkalaisten pankkien kaatumista, mutta ne voitaisiin kansallistaa ja niiden kautta kanavoida sijoituksia eri hankkeisiin. Pääoman liikkeitä voitaisiin alkaa rajoittaa.

"Todellinen sosialistinen hallitus Kreikassa voisi käynnistää valtavan kampanjan Euroopan muiden maiden sosialistien ja muun kansan vakuuttamiseksi siitä, että Euroopan ajaminen taantumaan pelkästään kriisin aiheuttaneiden pankkien ja rahoitusinstituutioiden velkojen maksamiseksi on väärä tie, ja että sille on vaihtoehto. Muutkin finanssitahojen ahdistamat maat voisivat ryhtyä vastaavanlaisiin toimenpiteisiin, jotta Euroopan pankkijärjestelmä otettaisiin julkiseen hallintaan, jota puolestaan voitaisiin käyttää kotitalouksien ja tuottavien teollisuudenalojen tukemiseen, eikä vain keinottelun välineinä."

Jos taktiikka epäonnistuisi, olisi sillä vakavat seuraukset kreikkalaisille, mutta Robertsin mielestä on vaikea nähdä, olisiko tämä merkittävästi pahempi kohtalo kuin se, joka kreikkalaisia näyttäisi odottavan joka tapauksessa.

"Monia kreikkalaisyrityksiä menisi konkurssiin. Ne joutuisivat joko ulkomaalaisten yritysten valtaamiksi ja niiden työvoimaa vähennettäisiin tuntuvasti, tai ne (toivottavasti) kansallistettaisiin. Mitä julkisen sektorin rahoittamiseen tulee, siinäkin tapauksessa että täydellisen velkojenmaksusta kieltäytymisen myötä vapauduttaisiin korkomenoistakin, eivät hallituksen verotulot siltikään riittäisi menojen peittämiseen, ellei veronkeräystä tehosteta ja talouskasvua sekä työllisyyttä kohenneta. Kreikkalaiset voisivat alkaa painaa omia drakmojaan, mutta vaarana on hillitön inflaatio, jonka tuontihintoja nostanut devalvaatio jo olisi aloittanut.

"Mutta kaikki tämä tapahtuu joka tapauksessa, jos kreikkalaiset äänestävät EU-IMF -sopimusta vastaan. Siinä tapauksessa että kreikkalaiset kieltäytyvät velkojen maksusta ja valitsevat vaihtoehtoisen kasvuohjelman, he voivat vähentää väestölle koituvaa vahinkoa. EU:n, IMF:n ja EKP:n sopimuksen perusteella he luovuttavat taloutensa hallinnan Euroopan kapitalistijohtajille vähintään vuosikymmeneksi, ja joutuvat kärsimään leikkauksista ja alhaisemmasta elintasosta maksaessaan velkaa kokonaisen sukupolven ajan."

Michael Roberts: Greece: going under (2.11.11)

Costas Lapavitsas: Greece crisis: Papandreou's referendum is a gamble too far (1.11.11)

Suomen Kreikka-vakuudet näkyisivät perustuvan Kreikan valtion velkakirjojen lyhyeksimyyntiin, kirjoittaa Taloussanomat.

Suomi sopi lokakuun alussa muiden euromaiden kanssa euromaiden vakausrahastoon maksettavalle lainaosuudelleen tulevista vakuuksista. SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilaisen mukaan Suomi sai hyvät vakuudet, ja vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäen mukaan sopimukseen pitää olla tyytyväinen, koska se on osa Suomen Eurooppa-politiikan linjamuutosta.

Taloussanomien vakuusjärjestelystä tekemän analyysin perusteella kyse näyttäisi kuitenkin olevan siitä, että vakuudet perustuvat "pohjimmiltaan Kreikan valtion velkakirjojen niin sanottuun lyhyeksimyyntiin". Lehden tekemät päätelmät perustuvat sopimuksesta saatuihin ennakkotietoihin, sillä virallista tietoa ei ole vielä ollut saatavilla kovin paljoa, ja lehti huomauttaakin, että "päätelmät ovat arvioita eivätkä suinkaan varmoja tosiasioita".

Lyhyeksimyynnissä sijoittaja myy osakkeita, joita ei itse omista. Toimenpiteen mielekkyys perustuu odotuksiin myytävän arvopaperin kurssin laskusta, kun sijoittaja myy suuren määrään jotakin lainaamaansa arvopaperia hetkellä A hintaan 1€, ostaa ne takaisin hetkenä B laskeneeseen hintaan 0,9€. Voitto jaetaan "shorttaajan" ja arvopaperien omistajan kesken, minkä jälkeen paperit palautetaan omistajalleen.

Taloussanomien mukaan vakuussopimuksen lyhyeksimyyntiluonteen jäljille johdattaa kaksi seikkaa:

"Ensimmäinen avainilmaisu kuvaa moniportaisen järjestelyn ensimmäistä askelmaa, ja kuuluu: Kreikan valtio lainaa kreikkalaispankeille omia velkakirjojaan. Avainsana on 'lainaa'.

"Toinen tärkeä johtolanka on, että Suomen takauksiin liittyvä ja vakuusjärjestelyllä rajattava Kreikka-riski poistuu Suomelta niin sanotun tuotonvaihtosopimuksen eli total return swap -sopimuksen (TRS) avulla.

"Ensimmäinen johtolanka vihjaa, että Suomen Kreikka-vakuudet rakentuvat keskeisiltä osin Kreikan valtion velkakirjojen lyhyeksimyynteihin. Toinen vihjaa, että kyseisin lyhyeksimyynnein syntyy "synteettinen Kreikka-short" arvaamattomine riskeineen."

"Synteettisellä Kreikka-shortilla" Taloussanomat tarkoittaa sitä, että toimenpiteet "toteutetaan Suomen tarpeisiin ja Suomen riskillä, mutta muiden kuin Suomen valtion toteuttamin toimin".

"Suomen Kreikka-vakuuksien toteuttamiseksi tarvittavat Kreikan valtion velkakirjat ovat lainassa Kreikan valtiolta. Niinpä kyseisten velkakirjojen myyminen Suomen vakuustarpeisiin on yhtä kuin lyhyeksimyyntiä."

Lyhyeksimyynti on riskialtis toimenpide, koska siihen liittyy myymisen pakko - lainatut arvopaperit tulee palauttaa omistajalleen, ja ne on ostettava markkinoilta takaisin siinäkin tapauksessa, että niiden kurssi odotuksia vastoin nousisikin. Tästä koituvat tappiot jäävät "shorttaajan" kannettavaksi.

Suomen vakuuksien tuotto-odotus perustuu siihen, että mainittujen Kreikan valtion velkakirjojen arvo laskisi entisestään nykyisestä 30 sentistä vakuusjärjestelyssä kaavailluin 15-30 vuoden aikana. Taloussanomat pohdiskelee tuotto-odotustuksia näin:

"Jos aikanaan toteutettava velkasaneeraus leikkaakin Kreikan velkavastuista esimerkiksi 'vain' 60 prosenttia mutta [valtion velkakirjojen] hinta ei laskisi sen alemmas, saattaisi Suomen vakuusjärjestelyn tuotto jäädä heikoksi tai jopa tappiolliseksi.

"Lyhyeksimyynneistä kertyneet myyntitulot odottavat asiamiehen hallussa sijoitettuna AAA-luokan velkakirjoihin. Näiden myynneistä kertyy osa Kreikan valtion velkakirjojen takaisinostoihin tarvittavista varoista. Elleivät ne riitä, toimittanee Suomi puuttuvan summan."

Taloussanomat: Suomen vakuudet ovat kuin "synteettinen Kreikka-short" (12.10.11)

Kansan uutiset: Vakuussopimus sopii AAA-Suomelle – muilla ei ole varaa siihen (4.10.11)

Helsingin sanomat: Urpilainen puolusti vakuusratkaisua opposition ristitulessa (6.10.11)

Hallituksen leikatessa terveyspalveluita kreikkalaisten on pitänyt alkaa turvautua kansalaisjärjestöjen terveysklinikoihin, kirjoittaa EUobserver. Lääkärit ilman rajoja (MSF) on vuodesta 1995 ylläpitänyt klinikoita Kreikkaan tuleville siirtolaisille, joilla ei ole oikeutta terveydenhuoltoon Kreikassa. Hallituksen leikatessa EU:n ja IMF:n käskystä julkista sektoria ja mm. terveyspalveluja, ovat heikoimmassa asemassa olevat kreikkalaisetkin kuitenkin jo alkaneet turvautua näiden klinikoiden apuun. "Hallitus vähentää sairaaloiden määrää 133:sta 83:een, klinikkayksiköiden määrää 2000:sta 1700:aan ja rajaa vuodepaikat 30 000:een - siis 80 prosenttiin siitä, mikä on arvioitu tarve", EUobserver summaa. Joidenkin terveydenhuollon alojen, kuten esimerkiksi tiettyjen tautien hoidon, budjetteja leikataan jopa 80 prosenttia. MSF:n Kreikan-johtaja Apostolos Veizis pohdiskelee tilanteeseen liittyviä vaikeita eettisiä ongelmia. Hänen mukaansa talouskriisin myötä eläkeläiset, työttömät, kodittomat sekä HIV- ja tuberkuloosipolilaat ovat siirtolaisten ohella jääneet ilman terveydenhuoltoa. "Mitä meidän pitäisi tehdä, kun avaamme klinikan kaikille näille ihmisille [emmekä vain siirtolaisille]. Auttaako se todella mitään? Jos kansalainen sanoo itselleen: 'No, tiedän että pääseen MSF:n klinikalle, joten en vaivaudu käymään läpi niitä ongelmia, jotka liittyvät julkiseen sairaalaan menoon' - lisääkö tämä painetta hallitukseen päin taata riittävät palvelut ja ottaa vastuu tilanteesta, vai pääseekö se kuin koira veräjästä?" Toisen klinikoita pyörittävän kansalaisjärjestön, Medicins du Monden (MDM) Kreikan-johtaja Nikitis Kanakisin mukaan osa MDM:n klinikoille hakeutuvista pyytää nyt lääkkeiden lisäksi ruokaakin. "Joissakin lapsissa ja vanhuksissa on alkanut olla nähtävissä lievän aliravitsemuksen merkkejä. Näin on ensimmäkseen siirtolaisten keskuudessa, mutta myös kreikkalaisilla. Ongelma ei liity vain ruoan määrään, vaan laatuunkin." EU:n, Euroopan keskuspankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston nimittämä, Kreikan budjettikurin toteuttamista valvova troikka on vaatinut, että vuonna 2012 terveyskeskusmaksuja ruvetaan perimään kaikilta, maksukyvystä riippumatta, Kanakis kertoo EUobserverille. "Ensi vuonna tilanne pahenee varmasti." EUobserver: Ordinary Greeks turning to NGOs as health system hit by austerity (6.10.11)