EU ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF katkaisivat lainaneuvottelut Unkarin kanssa ja arvostelivat maan budjettikuria riittämättömäksi, kertoo EUobserver.

Unkarin budjettialijäämä on yksi EU:n alimpia, mutta tämä ei ollut EU:n ja IMF:n mielestä riittävää tavoitteiden saavuttamiseksi. Unkari tarvitsee lisätoimia oikeansuuntaisen kehityksen varmistamiseksi ja maan suuntaamiseksi kestävälle kasvu-uralle, IMF sanoi tiedotteessaan neuvottelujen katkettua viikonloppuna.

Konservatiivista Fidesz-puoluetta edustava pääministeri Viktor Orbán lupasi vaalikampanjansa aikana löysentää aiemmin vallassa olleiden sosiaalidemokraattien tiukkaa menokuria. Hän kuitenkin ilmoitti valtaannoustuaan, että tilanne oli odotettua huonompi ja että leikkauksia jouduttaisiin sittenkin tekemään. Orbán koetti kuitenkin nyt katkenneiden neuvottelujen aikana saada tiettyä joustovaraa lainoittajiltaan, EUobserver kertoo.

EU:lle ja IMF:lle tämä ei kuitenkaan kelvannut, ja ne vaativat Orbánia luopumaan tämän suunnittelemasta pankkien ja vakuutusyhtiöiden verotuksen korottamisesta. "EU ja IMF varoittivat myös, että talouden tasapainottaminen voidaan tehdä vain leikkaamalla julkisia palveluita ja yksityistämällä", EUobserver kirjoittaa. "Toinen vaihtoehto, yhtiöiden ja rikkaiden verotuksen korottaminen ei tule kysymykseen, sillä - kuten perustelu kuuluu - tämä vaarantaa sijoitukset ja kasvun."

EUobserver: Hungary's forint, stock market fall (20.7.10)

EUobserver: Hungary braces for volatility after EU, IMF walk away from budget talks (19.7.10)

EU-komissio esittää tänään julkaistavassa asiakirjassa, että eläkeikää tulisi korottaa automaattisesti keskimääräisen eliniän noustessa, kertoo EUobserver.

Esityksellä komissio haluaa välttää eläkeiän korotukseen tavallisesti liittyvän poliittisen väännön, jota on viime aikoina syntynyt mm. Ranskassa, Espanjassa ja Kreikassa.

EUobserverin mukaan komission asiakirja esittää jäsenmaiden hallituksille toimenpiteitä, jotka varmistaisivat, että ihmisten eliniän pidetessä heidän eläkeikänsä nousee automaattisesti. Vaikka eri maissa olisi edelleen erilaiset eläkeiät, automaatti varmistaisi tason tasaisen nousun.

"Jäsenvaltiot näyttävät olevan komission kanssa samaa mieltä", verkkolehti huomioi. "Toukokuussa kokoontunut, jäsenmaita edustava ministerineuvosto julkaisi raportin, jonka mukaan automaatin 'perusidea on siirtää päätöksenteko poliittiselta areenalta lain piiriin.'"

Robin Blackburn Essexin yliopistosta arvostelee komission esitystä ja huomauttaa, että eläkeiän korottamisella ei synny lisää työpaikkoja. "Eläkeikää voidaan kohottaa miten paljon tahansa, mutta jos talouden tilaa ei käsitellä kokonaisuutena, ei se ratkaise ongelmaa. Vanhemmille työntekijöille ei voida tarjota olematonta työtä", hän sanoi.

EUobserver: Brussels keen for 'automatic' hikes in retirement age (6.7.10)

EU:n kauppaneuvottelut viiden maan Itä-Afrikan yhteisön kanssa eivät ole edenneet EU:n ja Kenian toiveista huolimatta, kirjoittaa Pambazuka News.

Itä-Afrikan yhteisön (IAY) muodostamaan talousliittoon kuuluvat Kenia, Burundi, Tansania, Uganda ja Ruanda. Liitto on neuvotellut EU:n kanssa kauppasopimuksesta, joka korvaisi vuonna 2007 umpeutuneen, eräiden EU-jäsenmaiden entisten siirtomaiden kanssa solmitun Cotonoun sopimuksen. IAY ei ole päässyt sisäiseen yksimielisyyteen EU-sopimuksesta, sillä sen jäsenmaista neljä kuuluu ns. vähiten kehittyneisiin maihin (LDC), jotka voivat viedä tuotteita EU:n alueelle tullivapaasti ja silti ylläpitää suojatulleja; IAY-maista vain Kenia ei kuulu LDC-ryhmään, ja on siksi kiinnostuneempi tulleja purkavasta kauppasopimuksesta EU:n kanssa kuin naapurinsa.

"Taloudellisen kumppanuussopimuksen (EPA) tarkoitus olisi lopettaa ei-vastavuoroinen kaupankäynti kehittyvistä maista Euroopan markkinoille ja purkaa eurooppalaisille tuotteille asetettuja kaupan esteitä. EPA tekisi kaupankäynnistä kaksisuuntaista", kirjoittaa Pambazuka News.

Kenialainen vientiteollisuus menettää eniten, jos sopimusta ei solmita. Maan suurin vientisektori on puutarhatuoteteollisuus, josta kukkien viljely käsittää 90 prosenttia. Kukkateollisuuden omien tietojen mukaan 4,7 miljoonaa ihmistä saa elantonsa kukkien viljelystä, heistä noin 500 000 suoraan.

"Keskeiset auki olevat kysymykset ovat: kotimaista teollisuutta suojelevien verojen poistaminen, jotka hillitsevät erittäin kilpailukykyisten ja halpojen eurooppalaistuotteiden maahantuontia; EU:n myönnytykset talous- ja kehitysyhteistyössä; sekä suosituimman maan periaate (MFN), joka pakottaisi IAY:n soveltamaan myös EU:hun esim. Kiinan ja Intian kanssa solmimiaan, näille maille edullisia sopimuksia."

Kauppasopimuksesta seuraavien tullimuurien poistamisen pelätään johtavan vähemmän kehittyneemmän teollisuuden kuihtumiseen.

Pambazuka News: The scramble for East Africa (24.6.10)

EU-maista unionin ulkopuolelle tehdyt suorat sijoitukset putosivat viime vuonna 348 miljardista eurosta 263 miljardiin, kertoo Eurostatin tuore tilasto.

Suosituin kohde EU:n suorille ulkomaisille sijoituksille oli Yhdysvallat, jonne tehtyjen sijoitusten yhteissumma oli 69 miljardia euroa eli 26 prosenttia kaikista EU:n suorista sijoituksista. Muita suuria kohteita olivat Liechtensteinin ja Cayman-saarten kaltaiset veroparatiisit (60 mrd), Sveitsi (45 mrd), Brasilia (7 mrd), Kanada (3 mrd) ja Hong Kong (3 mrd).

EU:hun ulkopuolelta tehdyt suorat sijoitukset kasvoivat viime vuonna 12 prosenttia. Suurin lähde oli Yhdysvallat, josta tehtiin lähes 100 miljardin euron arvosta sijoituksia. Muita merkittäviä sijoitusten lähteitä olivat erilaiset veroparatiisit (40 mrd), Sveitsi (32 mrd), Kanada (11 mrd) ja Brasilia (3 mrd).

Yksittäisistä EU-maista eniten sijoitusliikennettä unionin ulkopuolelle oli Luxemburgista, josta käsin tehdyt 112 miljardin sijoitukset vastasivat 42 prosentin osuutta kokonaissijoituksista. Muita aktiivisia keskuksia olivat Iso-Britannia (31 mrd) ja Ranska (26 mrd). EU:n ulkopuolelta tulevista suorista sijoituksista suurin osa tehtiin näihin samoihin maihin, samassa suuruusjärjestyksessä.

Suoralla sijoituksella tarkoitetaan sijoitusta, jolla sijoittaja hankkii sijoituskohteesta vähintään 10 prosentin äänivallan.

Eurostat: EU27 investment in the rest of the world down by a quarter in 2009 (24.6.10)

Kiina on asettunut tukemaan velkaisten euromaiden pelastamiseksi koottua pakettia, koska pelkää kriisin muuten vaikuttavan vientituloihinsa, kirjoittaa EUobserver.

Kiinan tuki eräiden EU-maiden ja Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) rahoittamalle kriisipaketille tuli julkisuuteen viime maanantaina, kun maan presidentti Wen Jiabao kertoi asiasta EU:n puheenjohtajamaa Espanjan pääministeri José Luis Rodríguez Zapaterolle.

"Pekingin tuki eurooppalaiselle tukipaketille selittyy todennäköisesti ainakin osittain vientitulojen laskuun liittyvistä huolista. EU on kiinalaisten tuotteiden tärkein vientialue", EUobserver kirjoittaa. Kiina ei ole juurikaan sijoittanut Kreikan velkakirjoihin, joten maan maksukyvyttömyydestä sinänsä ei aiheutuisi Kiinalle sanottavia tappioita, lehti jatkaa.

EUobserver: China supports EU rescue amid export fears (11.5.19)

Iso-Britannian päätös olla osallistumatta euron tukemiseen merkitsee, että maa ei saa vasta-apua omiin valuuttaongelmiinsa, sanoo Ranskan finanssivalvonta.

Vaikka eräät euroalueen ulkopuoliset maat kuten Puola ja Ruotsi ovat osallistuneet euron tueksi perustettuun 440 miljardin kriisirahastoon, Iso-Britannia, joka myöskään ei käytä euroa, päätti jättäytyä tukijajoukon ulkopuolelle. Maan valtiovarainministeri Alistair Darlingin mukaan euron pelastaminen on "luonnollisestikin euromaiden oma asia".

Brittien nuivan asenteen johdosta Ranskan finanssivalvonnan päällikkö Jean-Pierre Jouyet kertoi tiistaina, että vastavetona Iso-Britannia jätetään vaikeuksien alkaessa oman onnensa nojaan.

"Englantilaiset joutuvat varmasti [spekulaatioiden] kohteeksi, kun tiedetään heidän poliittiset vaikeutensa. Auttakaa itseänne, niin taivaskin auttaa teitä", Jouyet sanoi. "Jos ette halua osoittaa solidaarisuutta euroaluetta kohtaan, odottakaa vain ja katsokaa, mitä sen ulkopuolella tapahtuu."

EUobserverin mukaan luottoluokitusyhtiöt harkitsevat parhaillaan Iso-Britannian luokituksen alentamista. Luokitus on tällä hetkellä AAA, paras mahdollinen, mutta EU-komissio on ennustanut maan budjettialijäämän kohoavan 12 prosenttiin eli EU:n korkeimmaksi kuluvan vuoden aikana.

EUobserver: France attacks UK over non-participation in bail-out fund (11.5.10)

The Guardian: UK budget deficit 'to surpass Greece's as worst in EU' (5.5.10)

EU-komission arvion mukaan Iso-Britannian budjettivaje kasvaa kuluvana vuonna 12 prosenttiin, unionin suurimmaksi, kirjoittaa The Guardian.

Viime vuonna Iso-Britannian budjettialijäämä oli EU:n kolmanneksi suurin, mutta komission arvion mukaan se ohittaa tänä vuonna Kreikan ja Irlannin tässä suhteessa. Arvion mukaan kuitenkin esim. Kreikka onnistuisi pienentämään nykyisen lähes 14 prosentin vajeensa 9,3 prosenttiin.

Iso-Britannian alijäämä ei ole ollut näin suuri kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen, ja jotkut analyytikot ovat The Guardianin mukaan epäilleet, onnistuuko vaalien tuloksena muodostettava uusi hallitus pienentämään alijäämää. Vaalien tuloksen perusteella mikään kolmesta suurimmasta puolueesta ei voi nyt muodostaa hallitusta yksin, kuten Iso-Britanniassa on ollut tavallista.

"Uuden hallituksen ensimmäinen tehtävä on sopia vakuuttavasta ja kunnianhimoisesta ohjelmasta budjetin vakauttamiseksi, jotta sen huomattavan suurta vajetta ja maan suurta velkamäärää voitaisiin alkaa pienentää", talouskomissaari Olli Rehn sanoi. Hän toivoi, ettei uuden hallituksen kokoonpanolla olisi merkitystä asiasta päätettäessä.

The Guardian: UK budget deficit 'to surpass Greece's as worst in EU' (5.5.10)

Bloomberg Businessweek: Greek Deficit Revised to 13.6%; Moody’s Cuts Rating (Update2) (22.4.10)

Euroopan komissio on varoittanut Portugalin tarvitsevan mahdollisesti lisäleikkauksia budjettinsa tasapainottamiseksi, kirjoittaa EUobserver.

Portugalin hallitus ilmoitti rajuista leikkauksista jo maaliskuussa, mutta EUobserverin mukaan sijoittajat ovat edelleen epäilleet maan johdon kykyä ajaa ohjelma läpi. Tästä johtuen Portugalin luottoluokitus aleni maaliskuun lopussa.

Hallitus koettaa vähentää budjettialijäämänsä viime vuoden yli 9 prosentista 2,8 prosenttiin vuonna 2013. Rahaa vajeen peittämiseksi yritetään kerätä mm. kiristämällä tuloverotusta sekä kiihdyttämällä yksityistämistä. "Portugalin julkisen sektorin palkkakustannuksia vähennetään jopa 100 miljoonalla eurolla vuodessa, mikä vähentää palkkakustannusten osuuden bruttokansantuotteesta 10 prosenttiin vuonna 2013, kun se vuonna 2008 oli 13 prosenttia", kirjoittaa The Australian.

Talouskomissaari Olli Rehnin mukaan lisäleikkaukset saattavat kuitenkin olla tarpeen.

Talousvaikeuksissa painiskelevan Kreikan ja Portugalin sekä eräät muutkin euromaat ovat rikkoneet vakaussopimuksen määräyksiä julkisen velan määrästä ja budjettialijäämien suuruudesta. EU aikoo toukokuun puolivälissä julkistaa konkreettisen suunnitelman siitä, miten unionin jäsenmaiden budjettipolitiikkaa tiukennettaisiin.

Rehnin mukaan talousministerien kokouksessa Madridissa viime perjantaina oltiin yhtä mieltä siitä, että Kreikan avuksi räätälöidyn kertaluonteisen tukipaketin lisäksi "on välttämätöntä perustaa pysyvä kriisienratkaisumekanismi, johon on sisäänrakennettuna voimakkaat pidäkkeet ja tietenkin jyrkät ehdot".

EUobserver: EU warns Portugal, says bloc needs permanent crisis fund (14.4.10)

The Australian: Portugal makes new budget cuts but concerns remain about growth, banks (9.3.10)

Lissabonin sopimuksen mahdollistamien kansalaisaloitteiden toteutuminen riippuu pitkälti komission harkinnasta, kirjoittaa EUobserver.

Mahdollisuus kansalaisaloitteeseen oli yksi niistä seikoista, joilla Lissabonin sopimuksen hyväksymistä perusteltiin eurooppalaista demokratiaa lisäävänä tekijänä. Euroopan komissio tarkensi viime tiistaina pitämässään tiedotustilaisuudessa aloitteen tekemiseen ja hyväksymiseen liittyviä käytännön yksityiskohtia.

Aloitteen on saatava taakseen miljoona EU-kansalaista. Kannatusta on kerättävä vähintään kolmanneksessa jäsenmaista siten, että kannatus kussakin maassa ylittää tietyn osuuden väestöstä. Kannatuksen keräämisen jälkeen komission on neljän kuukauden kuluessa ilmoitettava, aikooko se esittää lakia aloitteen pohjalta. "On kuitenkin olennaista huomata, että komissiolle ei ole asetettu pakottavaa aikarajaa sen suhteen, milloin se esittelee varsinaisen lakiesityksen", EUobserver kirjoittaa.

Komissio on asettanut muitakin ehtoja aloitteen hyväksymiselle, ja varaa itselleen oikeuden torjua aloitteet, jotka "eivät ole vakavasti otettavia", ovat loukkaavia, tai ovat "eurooppalaisten arvojen" vastaisia. Komission edustaja Maros Sefcovicin mukaan aloitteiden tulee olla "aitoja, eurooppalaisia, ja kuulua komission toimivaltaan".

EUobserver arvelee varauksien liittyvän välittömimmin esimerkiksi Turkin jäsenneuvotteluiden keskeyttämiseen, minareettien kieltämiseen tai kuolemanrangaistuksen käyttöönottamiseen; myöskään kansainvälisten sopimusten muuttaminen kansalaisaloitteen keinoin ei tule kyseeseen.

Komissio on jo etukäteen torjunut ainakin yhden aloitteen, EU-parlamentin siirtämisen Ranskasta Belgiaan, vaikka nykyjärjestelystä aiheutuvat pitkät ja kalliit kuukausittaiset matkat Strasbourgin ja Brysselin välillä ovat olleet monien euroedustajienkin arvostelun kohteena. Euroedustajat käyttävät Strasbourgin parlamenttia vain 42 päivänä vuodessa.

EUobserver: EU proposes rules on new democratic instrument (31.3.10)

Euromaiden teollisuuden tilaukset laskivat tammikuussa kaksi prosenttia joulukuuhun verrattuna, kertoo Eurostatin tuore tilasto.

Tilaukset euroalueella kääntyivät kääntyivät tammikuussa kahden prosentin laskuun, kun ne vielä joulukuussa olivat nousseet 0,8 prosentilla. Koko EU:n alueella tilaukset niin ikään laskivat tammikuussa 0,2 prosenttia, kun ne joulukuussa olivat nousseet 0,9 prosenttia. Vuoden takaiseen verrattuna euroalueen tilaukset olivat tammikuussa 2010 kuitenkin seitsemän prosenttia korkeammalla tasolla, kun taas koko EU:ssa vastaava luku oli 6,3 prosenttia.

Kuukausittaiset tilaukset alenivat tammikuussa yhdessätoista ja kasvoivat kahdeksassa EU-maassa, joista tietoja oli saatavilla. Eniten laskua oli Kreikassa (11%), Ranskassa (10,8%) ja Tanskassa (6,8%), ja eniten nousua Irlannissa (31,3%) ja Romaniassa (8,3%). Vuoden takaiseen verrattuna tilaukset kasvoivat yhdessätoista ja laskivat yhdeksässä jäsenmaassa, joista tietoja oli saatavilla. Eniten laskua oli Irlannissa (13,2%), Virossa (10,3%) ja Unkarissa (6,4%) ja eniten kasvua Slovakiassa (21,3%), Romaniassa (16,3%) ja Saksassa (15,3%).

Eurstat: Industrial new orders down by 2.0% in euro area (24.3.10)