Euroopan unionin työttömyys on tammikuussa kohonnut 9,5 ja euroalueen 9,9 prosenttiin, mikä tarkoittaa 23 miljoonaa työtöntä, kertoo Eurostatin tuore tilasto.

Euroopan unionin 27 jäsenmaan kausitasoitettu työttömyys oli tammikuussa 9,5 prosenttia. Euroalueen maiden työttömyys oli 9,9 prosenttia, mikä on 1,4 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin. Lukumääräisesti työttömien määräksi arvioidaan 16 euromaassa 15,7 miljoonaa ja koko EU:n alueella 23 miljoonaa. Vuotta aiempaan verrattuna työttömien lukumäärä kasvoi 3,8 ja 2,2 miljoonalla.

Vuoden aikana kaikkien unionin jäsenmaiden työttömyys kasvoi. Vähiten työttömyys kasvoi Saksassa (0,3 prosenttiyksikköä 7,5 prosenttiin) ja eniten Baltian maissa, joissa kaikissa työttömyys suurinpiirtein kaksinkertaistui. Virossa lukemat kohosivat 7,6 prosentista 15,5 prosenttiin, Liettuassa 6,4:stä 14,6 prosenttiin ja Latviassa 12,3:sta peräti 22,9 prosenttiin.

Irlannissa, Baltian maissa, Slovakiassa ja Espanjassa työttömyys oli selvästi yleisempää kuin EU:ssa keskimäärin, kaikissa noin 14 prosenttia tai enemmän. Alle 25-vuotiaiden työttömyys oli sekä EU- että euromaissa 20-21 prosenttia.

Eurostat: Euro area unemployment rate at 9.9% (1.3.10)

Kreikan pahenevat talousvaikeudet ja hallituksen rajut leikkaussuunnitelmat johtivat viime keskiviikkona jälleen julkisen sektorin lakkoon.

Koulut, sairaalat ja virastot sulkenut päivän mittainen julkisen sektorin lakko oli suunnattu hallitusta vastaan, joka aikoo jäädyttää palkankorotukset, karsia bonuksia ja nostaa eläkeikää maan pahenevan budjettialijäämän hillitsemiseksi. Sosialistipuolue PASOK:ia edustaja pääministeri Geórgios Papandréou on luvannut pienentää vuotuisen alijäämän 12,7 prosentista yhdeksään prosenttiin tämän vuoden aikana. Maan parlamentti hyväksyi 8 miljardin euron leikkausohjelman viime joulukuussa.

Myös lennonjohtajat ja taksinkuljettajat olivat lakossa. "Kommunistipuolueen ay-järjestö PAME julisti vuorokauden mittaisen lakon, joka koskee suurta osaa yksityisestä sektorista. Samanaikaisesti useat itsenäiset ammattiliitot ovat julistaneet lakon, joka edelleen rampauttaa julista sektoria", kirjoittaa LibCom.

Puolta miljoonaa jäsentä edustavan julkisen alan ammattiliitto ADEDY:n mukaan 70 prosenttia sen jäsenistä osallistui lakkoon, mutta lehtitietojen mukaan mielenosoitusmarsseille osallistui tavallista vähemmän ihmisiä. "Ateenassa kahdelle rauhallisesti sujuneelle mielenosoitusmarssille osallistui tihkusateisessa säässä vain noin 7 000 henkeä, kun tavallisesti ammattiliittojen mielenosoitukset keräävät Kreikassa kymmeniä tuhansia. Thessalonikisissa, Kreikan toiseksi suurimmassa kaupungissa, mielenosoituksiin osallistui 3 000 henkeä", torontolainen The Star kirjoittaa.

Kuluneella viikolla myös EU tarkensi suhtautumistaan euromaa Kreikan paheneviin talousvaikeuksiin. Torstaina järjestetyssä huippukokouksessa Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman van Rompuy lupasi, että euroalue tulee Kreikan tueksi, jos tarve vaatii. Hän sanoi kuitenkin, ettei välitöntä rahallista tukea ole odotettavissa, ja kehotti Kreikkaa toteuttamaan suunnitellut leikkaukset. "Komissio seuraa tarkasti Kreikan toimia yhdessä Euroopan keskuspankin kanssa, ja ehdottaa välttämättömiä lisätoimia Kansainvälisen valuuttarahastoon tukeutuen", van Rompuy sanoi.

EU-julistuksessa ei kuitenkaan eritelty kovin tarkasti, mitä tukitoimet käytännössä olisivat. Lisäksi tiettyä närää on herättänyt Kreikan mahdollinen erityiskohtelu, vaikka esimerkiksi Irlanti, Portugali ja Espanja ovat myös pahoissa talousvaikeuksissa.

The Star: Greek unions strike over debt crisis cuts (11.2.10)

Morning Star Online: Limp EU support for Greek crisis (11.2.10)

Times of Malta: Greece crippled by public strike (11.2.10)

EUobserver: Muted market response to EU Greek pledge (11.2.10)

EUobserver: Van Rompuy: Eurozone will bail out Greece if needed (11.2.10)

EUobserver: France and Germany to announce Greek rescue plan (11.2.10)

LibCom: Public sector strike paralyzes Greece (10.2.10)

Saksan ulkoministeri Guido Westerwellen mukaan EU:n tulisi pitkällä tähtäimellä perustaa oma armeija, jotta unionista tulisi maailmanlaajuinen toimija.

Westerwelle puhui viime lauantaina Münchenissä järjestetyssä turvallisuuskokouksessa, jossa hän ilmoitti maansa kannaksi, että pitkän aikavälin tavoite EU:ssa tulee olla oman armeijan perustaminen. Westerwelle piti yhteistä puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa unionia yhtenäistävänä tekijänä, ja hänen mukaansa armeijan tarkoitus ei ole korvata olemassaolevia ratkaisuja, eikä se ole suunnattu ketään vastaan.

"EU:n säännöt sallivat, että tiettyä sotilasvoimaa omaavat jäsenvaltiot voivat niin halutessaan muodostaa ryhmän ja edetä kohti yhtenäistä puolustusta", EUobserver kirjoittaa.

EU:n jäsenvaltioista Iso-Britannialla ja Ranskalla on merkittävimmät asevoimat. Yhteistä armeijaa on näiden maiden ja Saksan lisäksi aika ajoin kannatettu Puolassa.

EUobserver: Germany speaks out in favour of European army (8.2.10)

Deutsche Welle: German Chancellor Favors Creation of European Army (23.3.07)

EU:n ei tule myöntää passeja Israelin agenteille, jotka mm. käyttivät niitä hyväkseen tammikuussa murhatessaan palestiinalaismiehen Dubaissa, vaatii palestiinalaisjärjestö Hamas.

Hamas syytti EU:ta osallisuudesta jäsenensä Mohammed al-Mabhouhin tammikuun 20. päivänä tehtyyn murhaan, kun Dubain poliisin tutkimuksissa paljastui viime sunnuntaina, että hänet myrkyttäneillä seitsemällä henkilöllä oli EU-passit. Poliisi kuitenkin kieltäytyi kertomasta, mikä maa oli passit myöntänyt.

Hamasin mukaan murhan taustalla on Israelin turvallisuuspalvelu Mossad, ja järjestö syytti EU:ta tietoisesta osallistumisesta Mossadin ulkomaanoperaatioiden helpottamiseen passeja myöntämällä. EUobserverin haastattelemat israelilaisviranomaiset eivät myöntäneet eivätkä kieltäneet maansa osallisuutta murhaan, mutta verkkolehden mukaan eräiden Israelin ministerien ottamissa kannoissa asia näkyisi jo myönnetyn.

"Hamasin on vaikea pysyä tässä asiassa vaiti, mutta koska kysymyksessä on erittäin monimutkainen asia, keskustelemme siitä huolellisesti", Hamasin edustaja Ghazi Hamad kertoi EUobserverille. "Emme ole koskaan ajatelleet vievämme Israelin kanssa käymäämme taistelua Palestiinan ulkopuolelle. Mutta se mitä tapahtui on erittäin vaarallista. Se tarkoittaa, että Israel saattaa tehdä saman uudestaan missä tahansa maassa, joten Israelin on maksettava rikoksestaan."

"Meillä ei ole halua tehdä Euroopasta Israelin ja meidän välisemme kiistan pelikenttää. EU:n on ryhdyttävä vakaviin toimenpiteisiin estääkseen Israelia käyttämästä passejaan ihmisten tappamiseksi", Hamad sanoi.

Hamas joutui kansainvälisten pakotteiden kohteeksi voitettuaan Palestiinan parlamenttivaalit tammikuussa 2006. Järjestön nykyään hallitsema Gazan alue on Israelin lähes täydellisen saarron kohteena.

EUobserver: Hamas: EU must stop letting Israeli spies use its passports (2.2.10)

EU-komissiosta vuodettu asiakirja varoittaa Kreikan budjettialijäämän vaarantavan jo euroalueen yhtenäisyyden, kertoo EUobserver.

Saksalaislehti Der Spiegelin käsiinsä saaman, komission alaisen talousyksikön laatiman asiakirjan mukaan Kreikan ja eräiden muiden euromaiden budjettialijäämät ovat jo "vakava huolenaihe koko euroalueelle" ja "voivat heikentää euron uskottavuutta ja vaarantaa rahaliiton yhtenäisyyden", EUobserver kirjoittaa.

Asiakirjassa ollaan huolissaan varsinkin Kreikasta, Irlannista ja Espanjasta. Näistä maista selvimpänä esiin nousee Kreikka mm. siksi, että komissio syytti reilu viikko sitten julkaisemassaan raportissa Kreikkaa taloustilastojensa väärentämisestä; maan hallitus puolestaan on kieltänyt jyrkästi suunnittelevansa eroamista euroalueesta.

Kreikka ilmoitti viime lokakuussa maan budjettialijäämäksi yli 12 prosenttia, ja maan kasvava velkataakka on 113 prosenttia bruttokansantuotteesta.

EUobserver: Greek deficit 'endangers' euro, EU commission says (25.1.10)

EUobserver: EU report slams Greece over false statistics (13.1.10)

Israelin ylläpitämä, kesällä 2007 aloitettu erittäin tiukka Gazan kaistaleen saarto jatkuu edelleen, muistuttaa The Palestine Chronicle.

Israel julisti saarron heinäkuussa 2007 vastatoimenpiteenä palestiinalaisten järjestämien vaalien tulokselle, joiden voittajaksi oli noussut radikaalinationalistinen Hamas.

Ennen saartoa Gazasta vietiin päivittäin keskimäärin 70 rekkalastillista tavaraa, ja sinne päästettiin sisään 583 lastillista, The Palestine Chronicle kirjoittaa. "Saarron kahden ensimmäisen vuoden aikana vain noin viidennes aiemmista lasteista päästettiin sisään, ja tavaroiden vienti Gazasta kiellettiin. Nykyisellään Israel sallii vain 35 eri tavarakategorian pääsyn Gazaan, kun määrä ennen saartoa oli 4 000."

Israelin vuosi sitten Gazassa käynnistämän suurhyökkäyksen seurauksena kuoli noin 1 400 ihmistä. YK:n arvion mukaan noin 53 000 rakennusta kärsi lieviä vaurioita ja 15 000 tuhoutui kokonaan, mutta tästä huolimatta myöskään rakennustarvikkeiden vientiä Gazaan ei ole sallittu. Ennen saartoa rakennustarvikkeita vietiin noin 7 400 rekkalastillista kuukaudessa, mutta kesän 2007 jälkeen määrä putosi muutamaan kymmeneen.

The Palestine Chronicle hämmästelee, että vaikka esimerkiksi EU on periaatteessa tuominnut saarron ja luvannut miljardin dollarin edestä jälleenrakennusapuakin, se ei silti ole ryhtynyt mihinkään käytännön toimenpiteisiin painostaakseen Israelia saarron purkamiseksi. EU-maat eivät myöskään ole vaatineet Israelilta korvauksia sodassa vaurioituneista tai tuhoutuneista hankkeistaan.

The Palestine Chronicle: Gaza One Year Later (29.12.09)

Portugalin, Irlannin, Italian, Kreikan ja Espanjan tuntuvat budjettialijäämät koettelevat jo euromaiden vakaussopimuksen uskottavuutta, kirjoittaa Wall Street Journal.

Euromaiden välisen vakaussopimuksen tarkoituksena on hillitä julkisen sektorin rahankäyttöä, taata budjettikuri ja estää velkaantumista, mutta talouskriisin puristuksessa ja devalvaatiomahdollisuuden puuttuessa eräät jäsenmaat ovat ajautuneet vaikeaan tilanteeseen. Näihin maihin kuuluvat mm. Irlanti ja Kreikka, jotka ovat ilmoittaneet tuntuvista julkisen sektorin leikkauksista. Molemmissa maissa ammattiliitot ovat asettuneet voimakkaaseen vastahankaan.

Kreikassa budjetin alijäämä on miltei 13 prosenttia, yli neljä kertaa enemmän kuin vakaussopimus sallii, ja velkataakka noin 300 miljardia euroa . "Heikompien talouksien räjähdysmäisesti kasvaneet alijäämät ovat pakottaneet Saksan ja muut taloudellisesti vahvemmat maat ajattelemaan, miten muut jäsenet pelastetaan mahdolliselta finanssisektorin myrskyltä", kirjoittaa Wall Street Journal.

Lehden haastatteleman talousasiantuntijan mukaan Kreikkaa voidaan pitää esimerkkinä, mitä muillekin euroalueen maille saattaa tapahtua. "Euroopassa on paljon sopimuksia, mutta ei selkeitä mekanismeja, joiden pohjalta käsitellä tällaisia tapauksia."

Kaikki eivät enää usko Kreikan kykyyn selviytyä veloistaan. Citigroupin tulevan pääekonomistin, William Buiterin mukaan Kreikka saattaa olla ensimmäinen merkittävä Euroopan maa toisen maailmansodan jälkeen, joka ilmoittaa kyvyttömyydestä maksaa velkansa, kirjoittaa uutistoimisto Bloomberg.com. "On selvää mitä tapahtuu, ellei Kreikka muuta rajusti rahoituspolitiikkaansa leikkaamalla kuluja pysyvästi ja lisäämällä veroja ainakin 7 prosentilla bruttokansantuotteesta", Buiter ennustaa.

Kreikan hallitus on pyrkinyt vakuuttamaan markkinat valmiudestaan leikkauksiin.  Pääministeri Geórgios Papandréou ilmoitti viime perjantaina tavoitteekseen pienentää budjetin alijäämä kolmeen prosenttiin neljässä vuodessa, mikä tarkoittaisi julkisten menojen leikkaamista kymmenellä prosentilla vuosittain.

Jos Kreikka ilmoittaa maksukyvyttömyydestä, Kansainvälinen valuuttarahasto saattaa tulla hätiin, pohtii Washington Post. "Tällainen pelastusoperaatio olisi kuitenkin hallituksen kannalta kiusallinen, ja vaatisi todennäköisesti vieläkin kovempia leikkauksia lainan ehtona. On myös mahdollista, että Saksa pyrkii pelastamaan Kreikan, kuten viranomaiset esittivät aiemmin tänä vuonna. Se olisi kuitenkin poliittisesti hankalaa, sillä [vakaussopimuksen] säännöt kieltävät 16-jäsenisen euroalueen maita lainaamasta rahaa toisilleen budjettivajeiden peittämiseksi", lehti kirjoittaa.

WSWS: Shock therapy for Greece (17.12.09)

WSJ: Debt Fears Rattle Europe (15.12.09)

Washington Post: Nations' mounting debts worry global investors (12.12.09)

Bloomberg.com: Former BOE Official Buiter Says Greece May Be First EU Default (9.2.09)

EU-komissio hyväksyi maanantaina ennätyssuuren avustuspaketin Royal Bank of Scotlandille, ja Itävallan hallitus otti haltuunsa 2/3 Hypo Alpe Adria -pankista.

EU-komissio antoi maanantaina Iso-Britannian hallitukselle luvan tukea Royal Bank of Scotlandia (RBS), yhtä Euroopan suurimmista pankeista, 70-110 miljardilla eurolla. Komission edustaja Jonathan Toddin mukaan kyseessä on EU:n historian suurin valtiontukipaketti.

EUobserver vertaa tukea EU:n Kööpenhaminan ilmastokokouksessa tarjoamaan summaan. Perjantaina EU-johto ilmoitti olevansa valmis antamaan köyhille maille ilmastonmuutoksen torjumiseen tarkoitettua tukea 7,5 miljardia euroa seuraavan kolmen vuoden aikana. RBS on jo tähän mennessä saanut Iso-Britannian hallitukselta yli 20 miljardia euroa, kun hallitus osti pankista osake-enemmistön reilu vuosi sitten.

"RBS oli yksi suurimmista konkurssin partaalla hoippuvista eurooppalaisyrityksistä", EUobserver kirjoittaa. "Tämä johtui suurelta osin viime vuosien aggressiivisesta, velalla rahoitetusta laajentumisesta, mihin sisältyi mm. hollantilaispankki ABN Amron osto loppuvuodesta 2007."

Myös muiden eurooppalaispankkien vaikea tilanne jatkuu edelleen. Itävallan hallitus ilmoitti niin ikään viime maanantaina ottavansa saksalaisomisteisesta Hypo Group Alpe Adriasta 2/3 valtion haltuun. Pankin aiemmin omistanut baijerilainen BayernLB kärsi vuonna 2007 tekemästään sijoituksestaan lähes 4 miljardin euron tappiot.

Itävallan hallitus maksaa pankin suurimmalle omistajalle, Baijerin osavaltiolle, osakkeista nimellisen yhden euron hinnan ja sijoittaa pankkiin 450 miljoonaa euroa. Lisäksi BayernLB lupasi sijoittaa pankkiin vielä 825 miljoonaa.

Euobserver: EU approves largest state aid plan in union's history (14.12.09)

Bloomberg.com: BayernLB Chief Kemmer Quits Following Hypo Alpe Sale (Update1) (14.12.09)

EU ei ole tunnustanut eikä tuominnut Hondurasin vallankaappaushallituksen järjestämiä presidentinvaaleja, mutta kiitteli niiden rauhanomaisuutta.

"En sano, että tunnustamme vaalit, mutta en myöskään sano, että emme tunnusta niitä", kertoi EU-komission edustaja Lutz Guellner verkkolehti EUobserverille. Guellnerin mielestä nykyisessä tilanteessa on ennen kaikkea tärkeää löytää tilanteeseen kansallinen sopuratkaisu, ja hän myös kiitteli vaaleja niiden rauhanomaisuudesta.

Komission arvio perustuu pienen tarkkailijaryhmän raporttiin, mutta EU ei kuitenkaan ollut lähettänyt paikalle virallisia tarkkailijoita. Myös Amerikan valtioiden liitto OAS sekä YK päättivät olla lähettämättä tarkkailijoita.

Espanjan ulkoministeri Miguel Moratinos seuraili kannanotossaan komission epämääräisyydessään selvää linjaa. "Espanja ei tunnusta näitä vaaleja, muttei myöskään jätä niitä huomiotta", hän sanoi. Latinalaisen Amerikan valtioista vain Panama, Peru, Kolumbia Costa Rica ovat tunnustaneet vaalit. Muista maista tunnustuksensa ovat antaneet Yhdysvallat ja Israel.

EUobserver: EU pleased with ‘broadly peaceful' Honduran election (30.11.09)

Global Research: Bogus Honduran Elections (29.11.09)

Vastavalitun EU-presidentti Herman Van Rompuyn mielestä Euroopassa vallitsevat kristilliset arvot menettävät voimaansa, jos Turkki liittyy EU:hun.

"Turkki ei ole osa Eurooppaa, eikä koskaan tule olemaankaan", Van Rompuy sanoi vuonna 2004 järjestetyssä Euroopan neuvoston kokouksessa Belgian parlamentissa. "Turkin EU-jäsenyyttä ei voida pitää tavallisena laajentumisena. Euroopan universaalit arvot, jotka ovat myös kristinuskon perustavia arvoja, menettävät voimaansa, jos Turkin kaltainen suuri islamilainen maa liittyy unioniin", hän sanoi tuolloin.

EUobserverin haastattelemat belgialaisviranomaiset myönsivät Van Rompuyn lausunnon, mutta puolustelivat sitä mm. sillä, että hän oli tuolloin oppositiossa. "Oppositioasemassa sanotut asiat ovat eri asioita kuin ne, joita sanotaan kun ollaan hallituksessa", eräs viranomainen sanoi.

Van Rompuyn näkemykset Turkin EU-jäsenyydestä ovat saaneet tukea myös belgialaiselta äärioikeistolta. The Telegraphin siteeraaman Vlaams Belang -puolueen Filip Dewinterin mukaan "Olemme tässä asiassa Van Rompuyn kanssa täysin samaa mieltä, ja olemme vakuuttuneita että hän puolustaa tätä kantaa EU:n presidenttinä. Siksi me tuemme häntä avoimesti".

Puolueen lehdistötiedote viime keskiviikolta kertoo puolueen vastustaneen Van Rompuyn ehdokuutta EU:n presidentiksi tämän liian sallivana pidetyn maahanmuuttopolitiikan vuoksi, mutta The Guardianissa viime torstaina julkaistun artikkelin mukaan tiedotteesta poikkeava näkemys tuli julki jo samana päivänä.

Vlaams Belangin edeltäjä Vlaams Blok tuomittiin vuonna 2004 Belgian korkeimmassa oikeudessa muukalaisvihasta, minkä jälkeen puolue muutti nimensä ja poisti ohjelmastaan räikeimmät muukalaisvastaiset kohdat. Vlaams Belang kannattaa mm. "päättäväistä politiikkaa rikollisuutta vastaan" ja pitää "perinteistä perhettä yhteiskunnan kulmakivenä".

The Telegraph: EU president: Herman Van Rompuy opposes Turkey joining (20.11.09)

The Turkish Weekly: EU's New President Says A Muslim Country Cannot Be EU Member (20.11.09)

The Guardian: Leaders in last-minute attempt to decide top European Council roles (19.11.09)

EUobserver: Van Rompuy: 'Turkey will never be part of Europe' (18.11.09)

Vlaams Belang: Vlaams Belang Opposed to Candidacy Herman Van Rompuy (18.11.09)

West European Politics: From Vlaams Blok to Vlaams Belang: The Belgian Far-Right Renames Itself (toukokuu 2005)