Talouskriisistä kärsivässä Espanjassa työntekijöillä alkaa olla vaikeuksia saada palkkaa tekemästään työstä, mutta 25 prosentin työttömyyden oloissa vaihtoehtoja on vähän, kirjoittaa The New York Times. Yksi merkki ilmiön kasvusta on oikeusistuinten käsiteltäväksi tuotujen palkkarästijuttujen määrä.

“Espanjan kolmanneksi suurimmassa kaupungissa, Valenciassa, työttömyysaste on 28,1 prosenttia, ja oikeusistuimet ovat niin tukossa, että aiemmin 3-6 kuukautta kestävien juttujen käsittely kestää nyt 3-4 vuotta”, NY Times kirjoittaa.

Vuonna 2007, vuotta ennen talouskriisin alkua, maksamatta jääneiden palkkojen aiheuttamia juttuja oli noin 70 000, mutta seuraavan neljän vuoden aikana juttuja on ollut lähes miljoona. NY Timesin mukaan juttujen määrän ennustetaan tänä vuonna nousevan 250 000:een – ja tämäkin saattaa olla alakanttiin, sillä oikeuskäsittelyn tukkeutuminen piilottaa juttujen todellisen määrän.

Korkeasta työttömyydestä johtuen työntekijät sinnittelevät usein kuukausiakin töissä ilman palkkaa siinä toivossa, että firma lopulta maksaisi. Vaikka oikeuden kautta saatavansa lopulta saisikin, niin pitkään kestävää päätöstä odotellessakin pitää hankkia elanto jostakin.

“[H]arvat työntekijät uskovat heillä olevan tällaisessa tilanteessa muuta vaihtoehtoa kuin vain yrittää sinnitellä, eikä kukaan [NY Timesin haastattelemista henkilöistä] halunnut nimetä työnantajaansa suojellakseen sekä yritystä että omaa työpaikkaansa. He yrittävät selviytyä silloin tällöin maksettavien šekkien ja satunnaisten, osittaisten maksujen turvin – voimatta olla varmoja, saavatko koskaan saataviaan.”

NY Times: For Spaniards, Having a Job No Longer Guarantees a Paycheck (16.12.12)

Euroopan komissio vältti maanantaina ottamasta kantaa mahdollisuuteen, että jostakin EU:n nykyisistä jäsenvaltioista irtoaisi osa, joka hakisi EU:n jäsenyyttä, kirjoittaa EUobserver. Uutissivuston mukaan kysymys on periaatteellisesti ollut ilmassa nyt jonkin aikaa erityisesti Espanjan, Belgian ja Skotlannin tilanteen suhteen.

Espanjassa Katalonian itsenäisyyttä vaativat voimat ovat kasvattaneet suosiotaan huimasti, Belgian flaaminkielisten separatistipuolue voitti äskettäisissä paikallisvaaleissa, ja Skotlanti pääsi maanantaina sopuun Iso-Britannian hallituksen kanssa vuonna 2014 järjestettävästä, maan itsenäisyyttä koskevasta kansanäänestyksestä.

EU-komission edustaja kieltäytyi ottamasta kysymykseen yleistä kantaa, ja sanoi komission käsittelevän asiaa vain, jos sen päätettäväksi tuodaan jokin konkreettinen ja eritelty tapaus.

“Juuri kun kysymys uusista valtioista, jotka saattavat anoa jäsenyyttä, on siirtynyt akateemisista julkaisuista kohti todellisuutta, EU-virkamiehet – joilla ei ole tukenaan EU-sopimusten tuomaa opastusta – ovat siirtyneet odottavalle kannalle”, EUobserver kirjoittaa. “Vielä viime kuussa komissio oli puheliaampi. Puheenjohtaja José Manuel Barroso sanoi BBC:lle Skotlantia koskevassa haastattelussa, että EU:hun haluavien uusien valtioiden tulee hakea jäsenyyttä. Tämän jälkeen eräs komission edustaja antoi ymmärtää, että sama pätisi Kataloniaankin, mutta lausunnon sanottiin myöhemmin koskeneen ‘hypoteettisia’ tilanteita.”

BBC: Q&A: Scottish independence referendum (16.10.12)

EUobserver: Commission ducks questions on separatism in EU states (15.10.12)

BBC: Belgian Flemish separatists make gains at polls (15.10.12)

Italian pääministeri Mario Monti kertoi viime tiistaina, ettei maa tarvitse EU:n talouskriisiapua jatkossakaan. Monti otti asiaan kantaa, kun Itävallan valtiovarainministeri Maria Fekter oli epäillyt Italian olevan Espanjan jälkeen seuraava apua tarvitseva maa.

EUobserverin mukaan Italian valtionvelan korot nousivat tiistaina yli kuuden prosentin. Espanjan vastaavat korot nousivat yli seitsemän prosentin, mikä uutissivuston mukaan on ilmaus siitä, että markkinat eivät ole täysin vakuuttuneet viime viikonloppuna julkistetun 100 miljardin euron tukipaketin suotuisista vaikutuksista.

EUobserver: Italy denies need for bail-out (13.6.12)

Espanja pyysi ja sai kansainvälistä apua konkurssin partaalla horjuvien pankkiensa pelastamiseksi viime viikonloppuna. Tukea myönnettiin noin 100 miljardia euroa.

“Jos Madrid ottaa vastaan koko summan, pelastusohjelma lisäisi Espanjan bruttokansantuotteeseen suhteutettua valtionvelkaa kymmenellä prosenttiyksiköllä”, kirjoittaa The Telegraph. “Se saattaa vaikeuttaa valtion velkakirjojen myyntiä kansanvälisille sijoittajille.”

Taloustieteilijä Joseph Stiglitz huomauttaa, että Espanjan valtion ja sen pelastamien pankkien välillä on kummallinen yhteys. Espanjalaiset pankit olivat merkittävimpiä Espanjan valtionvelan ostajia vuonna 2011, ja saattaa olla, että hallitus joutuu pian pyytämään apua juuri niiltä pankeilta, joita se on itse auttamassa juuri nyt. “Tämä on voodoo-taloustiedettä, joka ei toimi nyt eikä jatkossa”, Stiglitz sanoi.

The Telegraph: Spanish government and banks are propping up each other, says Joseph Stiglitz (11.6.12)

The Guardianille viime perjantaina antamassaan haastattelussa Kansainvälisen valuuttarahaston johtaja Christine Lagarde sanoo, että kreikkalaiset eivät ole ykkösenä hänen sympatialistallaan, sillä hänen mielestään kreikkalaiset kiertävät veroja jatkuvasti.

“Tiedätkö mitä? Mitä Ateenaan tulee, ajattelen myös niitä ihmisiä, jotka yrittävät kiertää veroja jatkuvasti. Kaikkia näitä kreikkalaisia, jotka yrittävät kiertää veroja”, hän sanoi The Guardianin haastattelussa. Lagarde kertoo myös ajattelevansa niitä, jotka yrittävät selviytyä ilman työtä ja julkisia palveluita, mutta hänen mielestään näiden ihmisten pitäisi auttaa itseään kollektiivisesti maksamalla veronsa.

Haastattelijan mielestä “kuulostaa kuin [Lagarde] käytännössä sanoisi kreikkalaisille ja muille eurooppalaisille, että tähän asti on ollut kivaa, ja nyt on takaisinmaksun aika. ‘Juuri niin’. [Lagarde] nyökkää tyynesti. ‘Joo.’”

“Veropetokset ja korruptio ovat todellakin suuri ongelma Kreikalle”, kirjoitti Stephan Kaufmann Rosa Luxemburg -säätiön viime vuonna julkaisemassa Kreikka-kirjasessa, joka pyrki oikomaan useita talouskriisiin ja Kreikkaan liittyviä harhakäsityksiä. Kaufmannin mukaan varjotalouden osuudeksi Kreikan taloudesta arvioidaan noin 25 prosenttia, ja Saksassakin se on 15 prosenttia. Kaufmann huomauttaa kuitenkin, että  “vetopetos on eräänlaista tulojen uusjakoa valtiolta yksityiselle sektorille. Näin raha ei sinänsä ‘katoa’, eikä tämä perustelu auta meitä kriisin selittämisessä. [...] Kreikassa on kuitenkin huomattavasti vähemmän korruptiota kuin Indonesian tai Kiinan kaltaisissa maissa, joilla menee taloudellisesti hyvin.”

The Guardian kommentoikin pääkirjoituksessaan eilen, että Lagarden “opettavainen tarina” siitä, miten finanssikriisiä ennen elettiin kuin pellossa ja nyt siitä on maksettava kovina säästötoimina, osuu harhaan. “Ennen finanssikriisiä Espanjan hallituksella oli tiukempi ote julkisista menoista kuin Ranskalla, ja Espanjassa hallinnasta pääsikin yksityinen sektori”, pääkirjoitus sanoo, ja viittaa konkurssin partaalla horjuvaan espanjalaiseen Bankia-pankkiin, joka tarvitsee valtiolta ainakin 19 miljardia euroa selviytyäkseen. “Jos tarinaan sisältyy opetus, se ei ole Lagarden ‘Pohjois-Eurooppa vastaan Etelä-Eurooppa’, vaan pankkien karkaaminen hallinnasta, jonka seurauksista me muut saamme nyt maksaa.”

WSWS: IMF chief: It’s “payback time” for Greek workers (28.5.12)

The Guardian: Eurozone crisis: Ms Lagarde’s morality tale (27.5.12)

The Guardian: It’s payback time: don’t expect sympathy – Lagarde to Greeks (25.5.12)

The Guardian: Christine Lagarde: can the head of the IMF save the euro? (25.5.12)

“Myykää saarenne, rutiköyhät kreikkalaiset!” (1.8.12)

Seitsemäntoista euroalueen maan työttömyys maaliskuussa, 10,9 prosenttia, oli jonkin verran korkeampi kuin kaikkien EU:n jäsenmaiden työttömyys, 10,2 prosenttia. Vuoden takaiseen verrattuna kumpikin on kuitenkin noussut melkein prosenttiyksiköllä. Euroalueella työttömiä oli 17,365 miljoonaa, koko EU:n alueella 24,772 miljoonaa.

Korkeinta työttömyys oli Espanjassa (24,1 prosenttia) ja Kreikassa (21,7 prosenttia). Muita keskiarvotyöttömyyden reippaasti ylittäviä maita olivat mm. Portugali (15,3%), Latvia (14,6%), Irlanti (14,5%) ja Liettua (14,3%).

Vähäisintä työttömyys taas oli Itävallassa (4,0%), Hollanissa (5,0%), Luxemburgissa (5,2%) ja Saksassa (5,6%).

Eurostat: Euro area unemployment rate at 10.9% (pdf) (2.5.2012)

Espanjassa on viime perjantaina julkaistujen tilastojen mukaan yli 5,64 miljoonaa työtöntä, mikä vastaa 24,4 prosenttia työvoimasta, raportoi BBC. Samanaikaisesti Espanjan valtion 10-vuotisten velkakirjojen korot nousivat kuuden prosentin pintaan. Viisi vuotta sitten, huhtikuussa 2007, työttömyys oli 7,9 prosenttia.

“Espanjassa alkaa kehittyä samanlainen kierre kuin Kreikassa”, HSBC-pankin pääekonomisti Stephen King kertoi BBC:lle. “Taantuma on niin syvä, että kun talouskuririntamalla otetaan yksi askel eteenpäin, se vie kaksi askelta taaksepäin.”

BBC: Spanish unemployment hits record 5.64 million (27.4.12)

Argentiinan presidentti Christina Fernández de Kirchner ilmoitti viime maanantaina öljy-yhtiö YPF:n kansallistamisesta. Espanjan suurin yritys, Repsol, omisti yhtiöstä määräävän enemmistöosuuden, ja päätös tulee vaikeassa taloustilanteessa olevalle Espanjalle pahaan aikaan. Euroopan komission puheenjohtaja José Manuel Barroso piti Argentiinan päätöstä valitettavana.

“Madrid kutsui Argentiinan suurlähettilään, Carlos Bettinin, tapaamiseen, kun erimielisyydet uhkasivat paisua täysimittaiseksi kauppasodaksi. ‘Tällä vihamielisellä toimella tulee olemaan seurauksia… diplomatian, teollisuuden ja energiateollisuuden aloilla’, sanoi Espanjan teollisuusministeri José Manuel Soria.”

Etelä-Amerikassa Argentiinan kansallistamispäätöstä sekä arvosteltu että kiitetty. Vaikka Brasilian energiaministeri Edson Lobão korosti, että Argentiina suvereeni valtio, joka tekee kuten parhaaksi näkee, ollaan maassa myös huolissaan siitä, mikä on brasilialaisen öljy-yhtiö Petrobrazin sijoitusten kohtalo Argentiinassa. Selvästi tuomitsevaa linjaa edustivat Chilen valtiovarainministeri Pablo Longueira sekä Meksikon presidentti Felipe Calderón. Longueiran mielestä on mahdollista, että kansainvälinen pääoma kiertää tästä lähin Etelä-Amerikan ja suuntaa helpommin Aasiaan.

Tukea Argentiina sai Venezuelan ja Uruguayn presidenteiltä. Myös Argentiinassa päätös on saanut laajaa tukea, kirjoittaa The New York Times. “Kansallistamisilla on merkittävä kaikupohja maassa, jossa elää vahva katkeruus liberaalin talouspoliitikan kautena 1990-luvulla tehtyjä yksityistämisiä kohtaan. Niiden jälkeen maata kohtasi kaoottinen talouskriisi viime vuosikymmenen alussa.”

The Independent: Argentina forces Spain closer to the precipice (18.4.12)

NY Times: In Brazil and Elsewhere, Dismay at Argentina’s Nationalization Move (18.4.12)

NY Times: Argentina Has Oil Firm in Its Sights (12.4.12)

Kansainvälisen valuuttarahaston puheenjohtaja Christine Lagarde varoitti maailmaa uhkaavasta, 1930-luvun laman kaltaisesta tilanteesta puhuessaan kuluneella viikolla Berliinissä. Lagarden mukaan Italian ja Espanjan kaltaisille maille olisi mainitun tulevaisuudenkuvan ehkäisemiseksi löydettävä jostakin nopeasti biljoona (tuhat miljardia) dollaria. Asiasta kertoi The Sydney Morning Herald.

Lagarden puheen jälkeen IMF alensi huomattavasti kasvuennustettaan vuodelle 2012, ja sen mukaan niin sanottujen kehittyneiden maiden kasvu on vain noin 1,2 prosenttia.

SMH: IMF seeks $1 trillion to stave off ’1930s moment’ (25.1.12)

Lokakuun 20. päivänä tiedostusvälineissä julkaistun ETA:n (Euskadi Ta Azkatasuna) julkilausuman mukaan Baskimaassa on alkamassa uusi poliittinen aikakausi, jonka johdosta järjestö katsoo voivansa luopua aseellisesta toiminnasta Baskimaan irrottamiseksi Espanjan ja Ranskan alaisuudesta. ETA perustettiin vuonna 1959 Espanjan diktaattori Francisco Francon valtakaudella.

“ETA on päättänyt aseellisen toiminnan täydellisestä lopettamisesta. ETA kehottaa Espanjan ja Ranskan hallituksia käynnistämään suoran vuoropuhelun, jonka tavoitteena on konfliktin seurausten ratkaiseminen ja sitä kautta aseellisen konfliktin lopettaminen. Tällä historiallisella julistuksella ETA osoittaa selvän ja vakaan pyrkimyksensä.”

ETA:n julkilausuma, jossa järjestö lupaa jatkaa taistelua itsenäisyyden ja sosialismin puolesta, julkaistiin muutama päivä Baskimaassa järjestetyn kansainvälisen konferenssin jälkeen, joka oli pyytänyt ETA:a laskemaan aseensa. ETA oli julistanut “pysyvän tulitauon” viime tammikuussa. Sen ja nyt saadun ilmoituksen taustalla arvellaan olevan järjestön vakava heikentyminen mm. satojen pidätysten johdosta viime vuosina.

Espanjan hallitus on vaatinut ETA:n lakkauttamista edellytyksenä neuvotteluille Baskimaan itsemääräämisestä. Hallitseva sosialistipuolue PSOE ei kuitenkaan ole tilanteen nykyiseenkään kehitykseen täysin tyytyväinen, kirjoittaa Paddy Woodworth Irish Timesissa.

“PSOE tietenkin kannattaa ETA:n lakkauttamista, mutta on huomattavasti tyytymättömämpi [kansainvälisen konferenssin] antamaan julkilausumaan. Siihen sisältyy viittauksia osapuolten välisestä vuoropuhelusta ja mahdollisesta kansanäänestyksestä, oletettavasti itsenäisyydestä. Espanjalaisissa tiedotusvälineissä tämän tulkittiin laajasti merkitsevän sitä, että rauhasta joudutaan maksamaan liian korkea hinta. Julkilausuman sanamuodot kuitenkin tekevät selväksi, että kyse on vain ‘esityksistä’  ja että ne voivat toteutua vasta kun ETA on lakkautettu.”

BBC: Full text: Basque ceasefire declaration (20.10.11)

BBC: Basque group Eta says armed campaign is over (20.10.11)

Irish Times: Batasuna endorses call for end to Eta’s armed activity (19.10.11)

The Guardian: Eta declares permanent ceasefire (10.1.11)