Euroalueen työttömyys oli maaliskuussa 10,9 prosenttia, mikä merkitsee yli 17 miljoonaa työtöntä, kertovat Eurostatin tilastot.

Seitsemäntoista euroalueen maan työttömyys maaliskuussa, 10,9 prosenttia, oli jonkin verran korkeampi kuin kaikkien EU:n jäsenmaiden työttömyys, 10,2 prosenttia. Vuoden takaiseen verrattuna kumpikin on kuitenkin noussut melkein prosenttiyksiköllä. Euroalueella työttömiä oli 17,365 miljoonaa, koko EU:n alueella 24,772 miljoonaa.

Korkeinta työttömyys oli Espanjassa (24,1 prosenttia) ja Kreikassa (21,7 prosenttia). Muita keskiarvotyöttömyyden reippaasti ylittäviä maita olivat mm. Portugali (15,3%), Latvia (14,6%), Irlanti (14,5%) ja Liettua (14,3%).

Vähäisintä työttömyys taas oli Itävallassa (4,0%), Hollanissa (5,0%), Luxemburgissa (5,2%) ja Saksassa (5,6%).

Eurostat: Euro area unemployment rate at 10.9% (pdf) (2.5.2012)

Espanjan työttömyys on noussut uuteen ennätykseen, 24,4 prosenttiin, kertoo BBC.

Espanjassa on viime perjantaina julkaistujen tilastojen mukaan yli 5,64 miljoonaa työtöntä, mikä vastaa 24,4 prosenttia työvoimasta, raportoi BBC. Samanaikaisesti Espanjan valtion 10-vuotisten velkakirjojen korot nousivat kuuden prosentin pintaan. Viisi vuotta sitten, huhtikuussa 2007, työttömyys oli 7,9 prosenttia.

"Espanjassa alkaa kehittyä samanlainen kierre kuin Kreikassa", HSBC-pankin pääekonomisti Stephen King kertoi BBC:lle. "Taantuma on niin syvä, että kun talouskuririntamalla otetaan yksi askel eteenpäin, se vie kaksi askelta taaksepäin."

BBC: Spanish unemployment hits record 5.64 million (27.4.12)

Argentiina on kansallistanut öljy-yhtiö YPF:n, josta enemmistön omistaa Espanjan suurin yritys Repsol, kertoo The Independent.

Argentiinan presidentti Christina Fernández de Kirchner ilmoitti viime maanantaina öljy-yhtiö YPF:n kansallistamisesta. Espanjan suurin yritys, Repsol, omisti yhtiöstä määräävän enemmistöosuuden, ja päätös tulee vaikeassa taloustilanteessa olevalle Espanjalle pahaan aikaan. Euroopan komission puheenjohtaja José Manuel Barroso piti Argentiinan päätöstä valitettavana.

"Madrid kutsui Argentiinan suurlähettilään, Carlos Bettinin, tapaamiseen, kun erimielisyydet uhkasivat paisua täysimittaiseksi kauppasodaksi. 'Tällä vihamielisellä toimella tulee olemaan seurauksia... diplomatian, teollisuuden ja energiateollisuuden aloilla', sanoi Espanjan teollisuusministeri José Manuel Soria."

Etelä-Amerikassa Argentiinan kansallistamispäätöstä sekä arvosteltu että kiitetty. Vaikka Brasilian energiaministeri Edson Lobão korosti, että Argentiina suvereeni valtio, joka tekee kuten parhaaksi näkee, ollaan maassa myös huolissaan siitä, mikä on brasilialaisen öljy-yhtiö Petrobrazin sijoitusten kohtalo Argentiinassa. Selvästi tuomitsevaa linjaa edustivat Chilen valtiovarainministeri Pablo Longueira sekä Meksikon presidentti Felipe Calderón. Longueiran mielestä on mahdollista, että kansainvälinen pääoma kiertää tästä lähin Etelä-Amerikan ja suuntaa helpommin Aasiaan.

Tukea Argentiina sai Venezuelan ja Uruguayn presidenteiltä. Myös Argentiinassa päätös on saanut laajaa tukea, kirjoittaa The New York Times. "Kansallistamisilla on merkittävä kaikupohja maassa, jossa elää vahva katkeruus liberaalin talouspoliitikan kautena 1990-luvulla tehtyjä yksityistämisiä kohtaan. Niiden jälkeen maata kohtasi kaoottinen talouskriisi viime vuosikymmenen alussa."

The Independent: Argentina forces Spain closer to the precipice (18.4.12)

NY Times: In Brazil and Elsewhere, Dismay at Argentina’s Nationalization Move (18.4.12)

NY Times: Argentina Has Oil Firm in Its Sights (12.4.12)

Maailmaa uhkaa paluu 1930-luvulle, jos Italialle ja Espanjalle ei pian löydetä jostain biljoonaa dollaria, sanoo IMF:n johtaja Christine Lagarde. Kansainvälisen valuuttarahaston puheenjohtaja Christine Lagarde varoitti maailmaa uhkaavasta, 1930-luvun laman kaltaisesta tilanteesta puhuessaan kuluneella viikolla Berliinissä. Lagarden mukaan Italian ja Espanjan kaltaisille maille olisi mainitun tulevaisuudenkuvan ehkäisemiseksi löydettävä jostakin nopeasti biljoona (tuhat miljardia) dollaria. Asiasta kertoi The Sydney Morning Herald. Lagarden puheen jälkeen IMF alensi huomattavasti kasvuennustettaan vuodelle 2012, ja sen mukaan niin sanottujen kehittyneiden maiden kasvu on vain noin 1,2 prosenttia. SMH: IMF seeks $1 trillion to stave off '1930s moment' (25.1.12)

Baskimaan itsenäisyyttä vaativa vastarintajärjestö ETA on ilmoittanut julkilausumassaan luopuvansa aseellisesta toiminnasta.

Lokakuun 20. päivänä tiedostusvälineissä julkaistun ETA:n (Euskadi Ta Azkatasuna) julkilausuman mukaan Baskimaassa on alkamassa uusi poliittinen aikakausi, jonka johdosta järjestö katsoo voivansa luopua aseellisesta toiminnasta Baskimaan irrottamiseksi Espanjan ja Ranskan alaisuudesta. ETA perustettiin vuonna 1959 Espanjan diktaattori Francisco Francon valtakaudella.

"ETA on päättänyt aseellisen toiminnan täydellisestä lopettamisesta. ETA kehottaa Espanjan ja Ranskan hallituksia käynnistämään suoran vuoropuhelun, jonka tavoitteena on konfliktin seurausten ratkaiseminen ja sitä kautta aseellisen konfliktin lopettaminen. Tällä historiallisella julistuksella ETA osoittaa selvän ja vakaan pyrkimyksensä."

ETA:n julkilausuma, jossa järjestö lupaa jatkaa taistelua itsenäisyyden ja sosialismin puolesta, julkaistiin muutama päivä Baskimaassa järjestetyn kansainvälisen konferenssin jälkeen, joka oli pyytänyt ETA:a laskemaan aseensa. ETA oli julistanut "pysyvän tulitauon" viime tammikuussa. Sen ja nyt saadun ilmoituksen taustalla arvellaan olevan järjestön vakava heikentyminen mm. satojen pidätysten johdosta viime vuosina.

Espanjan hallitus on vaatinut ETA:n lakkauttamista edellytyksenä neuvotteluille Baskimaan itsemääräämisestä. Hallitseva sosialistipuolue PSOE ei kuitenkaan ole tilanteen nykyiseenkään kehitykseen täysin tyytyväinen, kirjoittaa Paddy Woodworth Irish Timesissa.

"PSOE tietenkin kannattaa ETA:n lakkauttamista, mutta on huomattavasti tyytymättömämpi [kansainvälisen konferenssin] antamaan julkilausumaan. Siihen sisältyy viittauksia osapuolten välisestä vuoropuhelusta ja mahdollisesta kansanäänestyksestä, oletettavasti itsenäisyydestä. Espanjalaisissa tiedotusvälineissä tämän tulkittiin laajasti merkitsevän sitä, että rauhasta joudutaan maksamaan liian korkea hinta. Julkilausuman sanamuodot kuitenkin tekevät selväksi, että kyse on vain 'esityksistä'  ja että ne voivat toteutua vasta kun ETA on lakkautettu."

BBC: Full text: Basque ceasefire declaration (20.10.11)

BBC: Basque group Eta says armed campaign is over (20.10.11)

Irish Times: Batasuna endorses call for end to Eta's armed activity (19.10.11)

The Guardian: Eta declares permanent ceasefire (10.1.11)

EU:n talouskomissaari Olli Rehnin mukaan "niin sanottuja markkinavoimia" hallitsee ahneus ja pelko, kertoo EUobserver.

EU:n talouskormissaari Olli Rehn keskeytti lomansa viime perjantaina rauhoitellakseen velkamarkkinoita kertomalla uskovansa Italian ja Espanjan selviytyvän. Hän syytti epävakaasta tilanteesta varomattomia puheita, muttei täsmentänyt, mitä puheita hän tarkkaan ottaen tarkoitti.

"Euroopassa meidän kaikkien tulee varmistaa viestintämme selkeys ja riittävä verbaalinen kuri, jotta voimme varmistaa että yhteistä viestiämme kuunnellaan ja että se ymmärretään haluamallamme tavalla", Rehn sanoi. "Jos katsomme niin sanottuja markkinavoimia, tai markkinatoimijoita ja heidän havainnointiaan, sitä mitä he haluavat - he haluavat tehdä rahaa, ja sitä ajaa pelko ja ahneus."

Hän syytti sijoittajia siitä, että nämä odottivat viime heinäkuun pelastuspaketin tuovan tuloksia yhdessä yössä.

EUobserver: Brussels: Loose talk, fear and greed to blame for crisis (5.8.11)

Italian ja Espanjan lainakorot kohosivat tiistaina uuteen ennätykseen, kirjoittaa The Guardian. Italian valtion kymmenvuotisten velkakirjojen korko nousi eilen tiistaina uuteen ennätykseen, lähes 6,3 prosenttiin, uutisoi The Guardian. Samoin kävi Espanjan vastaaville velkakirjoille, joiden korko nousi lähes 6,5 prosenttiin. "Jos [velkakirjojen] tuotto nousee seitsemään prosenttiin, maa on käytännössä menettänyt kansainvälisten markkinoiden luottamuksen", lehti kirjoittaa. Italian korot nousivat huolimatta heinäkuussa läpirunnotusta leikkausohjelmasta. Espanjassa puolestaan järjestetään marraskuussa uudet vaalit markkinoiden luottamuksen palauttamiseksi. Samalla kun näiden maiden lainansaanti vaikeutui, Iso-Britannian velkakirjoilta vaadittava tuotto laski 2,76 prosenttiin. Näin siitä huolimatta, että maan teollisuuden tuotanto näytti The Guardianin mukaan laskusuuntaa ensimmäisen kerran kahteen vuoteen ja että maalla on EU:n kolmanneksi suurin budjettialijäämä heti Irlannin ja Kreikan jälkeen. The Guardian: Eurozone crisis reignites as investors lose faith in rescue package (2.8.11) The Guardian: IMF: UK must be ready for more QE if economy flags further (1.8.11) EUobserver: Spain calls for early elections as market confidence erodes (29.7.11) The Telegraph: UK has third biggest budget deficit in Europe (26.4.11)

Eurostatin mukaan Kreikan ja Portugalin budjettialijäämät vuodelta 2010 ovat osoittautuneet arvioita ja tavoitteita suuremmiksi, kertoo EUobserver.

Euroopan unionin tilastokeskus Eurostat julkaisi eilen tietoja EU:n ja yksittäisten tEU-maiden budjettialijäämistä. Niiden mukaan Kreikan ja Portugalin budjettialijäämät viime vuonna olivat suurempia kuin aiemmin esitetyt arviot ja maille asetetut tavoitteet. Kreikan budjettialijäämä viime vuonna oli Eurostatin mukaan todellisuudessa 10,5 prosenttia bruttokansantuotteesta, kun se oli arvioitu 9,6 prosentiksi. Portugalin alijäämä taas oli 9,1 prosenttia kansantuotteesta, kun se oli aiemmin arvioitu 7,3 prosenttiin.

"Yhä useammat ekonomistit ovat sitä mieltä, että nämä maat ovat jääneet velkakierteeseen, missä niiden tilanteen parantamiseksi määrätyt leikkausohjelmat aiheuttavat kulutuksen vähenemistä", EUobserver kirjoittaa."Tämä puolestaan pienentää valtion tuloja entisestään ja kasvattaa alijäämää."

Pahiten talousvaikeuksissa olevista maista vain Espanja saavutti tavoitteensa alijäämänsä pienentämiseksi. Tavoite oli 9,3 prosenttia kansantuotteesta, ja maa onnistui pääsemään 9,2 prosenttiin.

Eurostatin mukaan Irlannin alijäämä on omassa luokassaan, 32,4 prosentissa. Toiseksi huonoimmassa tilassa on Kreikka, ja kolmantena tulee Iso-Britannia, jonka alijäämä on melkein yhtä suuri kuin Kreikalla, 10,4 prosenttia.

EUobserver: Greek, Portuguese deficits overshoot targets (27.4.11)

Eurostat: Euro area and EU27 government deficit at 6.0% and 6.4% of GDP respectively (26.4.11)

Euromaat ja Euroopan keskuspankki painostavat Portugalia uhrautumaan Espanjan pelastamiseksi, kirjoittaa Financial Times Deutschland.

Financial Times Deutschlandin (FTD) saamien tietojen mukaan euromaiden enemmistö ja Euroopan keskuspankki EKP painostavat Portugalia turvautumaan euromaiden pelastusrahastoon, jotta voitaisiin estää Espanjan ajautuminen vararikkoon.

"Jos Portugali turvautuisi pelastusrahastoon, se olisi Espanjalle hyväksi, sillä maalla on paljon sitoumuksia Portugalissa", sanoi lehdelle puhunut lähde Saksan valtiovarainministeriöstä.

Jos Espanjan täytyy turvautua apuun, nielisi se pelastusrahaston varat kokonaan.

FTD:n mukaan Berliinissä on myös kiertänyt huhuja siitä, että euromaiden pitäisi tuplata nykyinen 500 miljardin euron osuutensa pelastusrahastosta. Komission on kerrottu neuvotelleen jäsenmaiden kanssa hätärahaston kasvattamisesta, kertoo EUobserver.

"[Nykyisen 750 miljardin euron] pitäisi riittää hyvin euroalueeseen kohdistuvan hyökkäyksen torjumiseksi. Jos se ei riitä, niin sitten summaa täytyy kasvattaa", verkkolehti siteeraa Alex Weberin Pariisissa pitämää puhetta. Weber on Saksan keskuspankin johtaja ja maan edustaja EKP:n hallituksessa.

Euroopan komissio ja Portugalin johto on kiistänyt kaikki väitteet painostuksesta, samoin kuin senkin, että euron olemassaolo olisi kriisin vuoksi uhattuna.

EUobserver: Portugal 'absolutely' not under pressure, say leaders (26.11.10)

EUobserver: Eurozone to Portugal: Sacrifice yourself to save Spain (26.11.10)

Financial Times Deutschland: Europäer drängen Portugal unter den Rettungsschirm (26.11.10)

Espanjan ammattijärjestöt järjestävät Euroopan ay-väen toimintapäivänä 29. syyskuuta yleislakon hallituksen leikkauksia vastaan, kirjoittaa ammattiliitto IUF.

Euroopan ammattiyhdistysten liitto ETUC on julistanut syyskuun 29. päivän Euroopan ammattiyhdistysliikkeen toimintapäiväksi, jonka tarkoituksena on osoittaa mieltä Euroopan maiden hallitusten leikkauslistoja vastaan. Espanjan ay-liike on päättänyt järjestää mainittuna päivänä yleislakon.

Kansainvälisen ammattiliitto IUF:n mukaan Espanjan hallituksen toimet kaventavat oikeutta työhön. "Surullista on, että hyökkäykseen on syyllistynyt hallitus, joka väittää edustavansa vasemmistoa, mutta nojautuukin työnantajien tukeen", todetaan järjestön nettisivulla julkaistussa artikkelissa. Espanjan hallituspuolue on sosiaalidemokraattinen PSOE.

"Työnantajajärjestöt ovat toimineet vastuuttomasti pyrkiessään saamaan etuja halventamalla työn hintaa ja kaivamaan maata työväen alta, ja nyt hallitus on päättänyt työelämän sääntelyn purkamisesta, jota saattaa seurata lisää leikkauksia", kirjoittivat kahden keskusjärjestön, CCOO:n ja UGT:n, nuorisojärjestöt tiedotteessaan syyskuun alussa.

Nuorisojärjestöjen mukaan hallituksen kaavailemat uudistukset lisäävät työelämän epävarmuutta, vahvistavat työnantajien valtaa työpaikalla ja heikentävät mahdollisuuksia järjestötason neuvotteluihin. "Hallitus on antanut valtiovallan niiden käyttöön, jotka vaativat 'joustoja' työmarkkinoille".

Euro Weekly News: Spanish general strike looms ahead (21.9.10)

InfoShop News: Spain: Madrid CNT Calls for Strike Participation, Skepticism Towards the Official Unions (18.9.10)

IUF: 'The greatest attack on the right to work in the last 30 years' - Spanish Unions Prepare General Strike (15.9.10)

ITUC: Spain: General strike on September 29 - CC.OO/UGT Youth Joint Statement (8.9.10)

ETUC: European Trade Union Day of Action on 29 September 2010: 100 000 workers to demonstrate in Brussels (1.9.10)