Portugalipaketin puolesta äänesti 137 kansanedustajaa, vaikka YLE:n vaalikoneessa enemmistö heistä oli vastustanut EU-maiden taloudellista tukemista.

Yleisradio raportoi toukokuun alussa, että YLE:n vaalikoneeseen vastanneista, kansanedustajiksi valituista henkilöistä enemmistö oli EU-maiden taloudellista tukemista vastaan. Kansanedustajiksi valituista melkein kaikki, 194 henkeä, olivat vastanneet YLE:n vaalikoneen kysymyksiin. Vaalikoneen väite kuului: "Suomen kuuluu jatkossakin tukea taloudellisesti ahdinkoon joutuneita EU-maita."

"Täysin samaa mieltä muiden maiden tukemisesta oli 1,5 prosenttia ja jokseenkin samaa mieltä noin 28 prosenttia vastaajista", YLE uutisoi. "Jokseenkin eri mieltä oli 38 prosenttia ja täysin eri mieltä 32 prosenttia vastaajista."

Keskustan valituksi tulleista edustajista vain kolmannes oli YLE:n vaalikoneessa kannattanut EU-maiden tukemista , kun taas SDP:n edustajista vastaava osuus oli vain neljännes, YLE kertoo.

Tuoreessa eduskunnassa vallinnut 70 prosentin vastustus kääntyi vaalien jälkeen kuitenkin nopeasti päinvastaiseksi, kun viime keskiviikkona Portugalin tukemisesta äänestettäessä enemmistö kansanedustajista, 137 henkeä, äänestikin tukipaketin puolesta.

SDP:n edustajien mielenmuutoksen taustalla lienee puoluehallituksen kanta, jonka mukaan puolue onnistui neuvotteluissa viemään läpi sijoittajavastuun toteutumisen. Esko Seppänen kiinnittää kuitenkin huomiota omalaatuiseen määritelmään sijoittajavastuusta.

"Sijoittajavastuu on sitä, että pankit pannaan kantamaan maksukyvyttömille velallisille lainatusta rahasta syntyvät luottotappiot", hän kirjoittaa blogissaan. "Demareiden käsitys sijoittajavastuun olemuksesta on toisenlainen. He vaativat velallisia antamaan pankeille vakuuksia luottotappioiden synnyn ehkäisemiseksi, ja siinä tarkoituksessa he markkinoivat muiden maiden hallituksille valtion omaisuuden yksityistämistä alehintaan".

SDP:n asettamiin ehtoihin, joiden nojalla se päätyi kannattamaan pakettia, kuuluu puoluehallituksen kannanoton mukaisesti mm. "että Portugali varmistaa lainojen takaisinmaksun myymällä omaisuuttaan".

Kansan uutiset: Missä nyt mennään? Perussuomalaiset hajosi Portugali-äänestyksessä (25.5.11)

Turun sanomat: Suomi takaa miljardilla Portugalin lainoja (25.5.11)

Esko Seppänen (21.5.11)

SDP: SDP:n puoluehallitus: Sijoittajavastuu toteutettiin (12.5.11)

YLE: Vaalikone: Enemmistö kansanedustajista vastustaa EU-maiden tukemista (4.5.11)

Vasemmistoliitto on jo menettänyt uskottavuutensa, vaikkei lopulta menisikään hallitukseen, kirjoittaa Esko Seppänen.

Vasemmistoliiton entinen kansanedustaja ja europarlamentaarikko Esko Seppänen arvostelee rajusti puolueensa vaalienjälkeistä politiikkaa. Viime viikonloppuna julkaisemassaan blogimerkinnässä Seppänen kiinnittää huomiota sosiaalidemokraattien takinkääntöön sijoittajavastuuasiassa ja huomauttaa, että vaalipuheiden pitämisen suhteen voi vasemmistoliitossakin käydä huonosti.

"Hallitukseen pyrkivä vasemmistoliitto on menettämässä uskottavuutensa kaiken uuden poliittisen kulttuurin tai systeemikriisiin ajautuneen kapitalismin vaihtoehtojen tuottamisessa, ja puolue on takertumassa kokoomuksen ja SDP:n poliittiseen verkkoon kuin epäonninen Saimaan norppa", Seppänen kirjoittaa. "Hallitusneuvotteluissa kamppailu verkkoa vastaan johtaa sotkeutumiseen sen pauloihin entistä pahemmin".

Perussuomalaiset keräävät hyödyn SDP:n ja vasemmistoliiton poukkoilusta, sillä "herätettyään puheenjohtajansa ministeriunista oppositioon jäävillä persuilla ovat nyt synkronissa sanat ja teot".

Vaikka vasemmistoliitto ei lopulta päätyisikään hallitukseen, "vahinko on jo tapahtunut puolueen uskottavuuden menetyksenä", Seppänen sanoo. Hän kuitenkin pelkää, että hallitukseen saatetaan kaikesta huolimatta mennä. Vastuullisina hän pitää "ay-liikkeen itsetyytyväisisiä pomoja ja toimitsijoita", jotka tuovat puolueeseen "demarihegemoniaa".

SAK:n valtuuston vasemmistoryhmä vetosi viime viikolla vasemmistoliittoon, jotta puolue ottaisi osaa kokoomuksen johtamaan hallitukseen. Myös Metalliliiton vasemmistoryhmä ja Rakennusliiton johto ovat toivoneet puolueen osallistumista hallitusyhteistyöhön.

"Hallitukseen meno on vasemmistoliiton aatteellisen lopun sinetti. Sen jälkeen Suomessa ei ole merkittävää vasemmistolaista edustuksellista vaihtoehtoa", Seppänen lataa. "Aina, kun laitavasemmisto on saatu sosiaalistetuksi maan hallitukseen, siitä on seurannut poliittinen romahdus. Niin on käynyt Ranskassa, Italiassa, Norjassa, Islannissa ja aiemminkin meillä Suomessa. Ministerisosialismi ei ole uskottava vaihtoehto kapitalismin systeemikriisiin. Leikkauslistat odottavat."

Kansan uutiset: Metalliväki haluaa vasemmiston hallitukseen (24.5.11)

Esko Seppänen (21.5.11)

Kansan uutiset: SAK:n vasemmistoryhmä vetoaa kansanedustajiin (16.5.11)

Kansan uutiset: Rakennusliitto haluaa Vasemmistoliiton hallitukseen (15.5.11)

• Artikkelit

Teksti: Joonas Laine ja Miika Salo
Kuva: Red flags. Karl Monaghan. (CC BY-NC-SA 2.0)

Kansan uutisissa on viimeksi kuluneen puolentoista vuoden aikana julkaistu kahden keskeisen ideologisen vaikuttajan, Kalevi Suomelan ja Ele Aleniuksen, keskustelua sosialismi-käsitteen merkityksestä nykyajalle. Haluamme tuoda oman panoksemme keskusteluun siitä, mitä sosialismi on ja mitä se tarkoittaa poliittisten vaatimusten tasolla. Suomelan ja Aleniuksen lisäksi otamme suurennuslasin alle eräiden muiden Vasemmistoliiton piirissä toimivien tai toimineiden keskeisten henkilöiden - Esko Seppäsen, Ruurik Holmin ja Jussi Saramon - aihetta sivuavia käsityksiä. (lisää...)

• Artikkelit

Teksti: Joonas Laine
Kuva: Ben McLeod: gainer from 50 feet (CC-lisenssi)

Suomalainen vasemmisto käy kuluttavaa puolustustaistelua, joka on vienyt ja vie vähä vähältä häviöön. Suurten rintamien taistelu on ollut ohi jo hyvän aikaa, ja mahdollisimman monen vasemmistolaisen tulisikin suuntautua tappioihin vievän pikkupolitiikan ulkopuolelle. Kunnon vetäytyminen ja suuntaus nykyisten puoluejärjestöjen ulkopuoliseen toimintaan ei välttämättä edellytä nykyisten järjestöjen hylkäämistä, mutta on ymmärrettävä, että vain rakentamalla uutta valmiutta valtiosta riippumattomaan vastuuttomaan toimintaan voidaan jälleen ponnistaa eteenpäin. (lisää...)

• Artikkelit

Toimittaja: Joonas Laine
Kuva: http://www.flickr.com/photos/tuija/ / CC BY-NC-SA 2.0

Elvytys on sana, joka talouskriisin puhjettua on noussut kaikkien huulille. Eduskunnan työväenpuolueet haluavat lisää ja parempaa elvytystä, ja porvaritkin ovat periaatteessa elvytyksen kannalla, joskin tietysti varovaisemmin kuin oppositio. Vasemmistoliitto on vasenta siipeään myöten mukana elvytyskuorossa, mutta harvemmin on nähnyt tekstiä, jossa olisi pohdittu sitä, mistä elvytyksessä on kyse. (lisää...)

Vasemmistoliitto menetti europarlamenttipaikkansa, kun puolueen kannatus putosi 5,9 prosenttiin. Vasemmistoliiton ohella koko suomalainen vasemmisto kärsi selvän tappion.

Ruotsalainen kansanpuolue, jota pidettiin todennäköisempänä paikan menettäjänä, nousi yllättäen Vasemmistoliiton ohi saaden 6,1 prosenttia annetuista äänistä. Valinta RKP:n Carl Haglundin ja Vasemmistoliiton Annika Lapintien välillä oli kiinni alle 3 000 äänestä.

Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Paavo Arhinmäki arvosteli puoluettaan Kansan uutisissa esittäen, että se on rakennettava kokonaan uudestaan. "Vasemmistoliitto ei pysty osoittamaan ihmisille olevansa sellainen, että sitä olisi syytä äänestää", hän sanoi. Myös Vasemmistonuorten entinen puheenjohtaja Jussi Saramo on samoilla linjoilla.

Karvas vaalitappio asettaa paineita puheenjohtaja Martti Korhoselle, jonka vaihtoa on puolueen sisällä vaadittu jo ennen eurovaaleja. Muunmuassa kansanedustaja Jyrki Yrttiaho on toistuvasti vaatinut puoluejohdon vaihtamista arvostellen puolueen ja sen eduskuntaryhmän toimintakulttuuria nukahtaneeksi. Myös puolueen entinen europarlamentaarikko Esko Seppänen ja kansanedustaja Markus Mustajärvi ovat vaatineet Korhosen eroa.

Myös laitavasemmisto pettyi vaalitulokseen

Vasemmistoliitosta vasemmalle sijaitsevien puolueiden menestys oli niin ikään huono. Suomen kommunistinen puolue (SKP) sai 0,5 prosentin kannatuksen, jossa laskua viime eurovaalien äänisaaliiseen nähden oli 0,1 prosenttiyksikköä. Puolue sai nyt kaikkiaan 8 106 ääntä, mikä on noin kaksituhatta ääntä vähemmän kuin viisi vuotta sitten. SKP:n ylivoimainen ääniharava oli sitoutumaton rockmuusikko Kari Peitsamo, joka sai 2 478 ääntä, lähes kolmanneksen koko listan äänisaaliista. Seuraavaksi eniten ääniä sai ay-juristi Arjo Suonperä, jonka 795 ääntä ovat kuitenkin roimasti Peitsamoa vähemmän.

SKP:n puheenjohtaja Yrjö Hakanen peräänkuulutti vaalianalyysissaan vasemmiston yhteistyötä. "Vasemmistoliitto olisi säilyttänyt paikan europarlamentissa, jos se olisi tehnyt vaaliliiton SKP:n kanssa", hän huomautti ja sanoi esimerkiksi Euroopan vasemmiston vaaliohjelmien olevan hyvä pohja mainitun kaltaiselle yhteistyölle.

Suomen työväenpuolueen (STP) kannatus oli 0,2 prosenttia ja se sai kaikkiaan 3 179 ääntä. Sen listoilla eniten ääniä, 549, keräsi erityisesti suomalaista kansallismielisyyttä arvostellut ja vironvenäläisten oikeuksia värikkäällä tavallaan puolustanut dosentti Johan Bäckman.

STP:n varapuheenjohtaja Antti Siika-aho julisti puolueen kuuluvaksi vaalien voittajiin. "Näissä vaaleissa Suomen Työväenpuolue löi itsensä läpi", hän kirjoitti blogissaan. STP osallistui nyt ensimmäistä kertaa eurovaaleihin. Puolueen kannatus viime eduskuntavaaleissa vuonna 2007 oli 0,06 prosenttia.

Kommunistinen työväenpuolue (KTP) ei osallistunut eurovaaleihin, vaan kehotti äänestäjiä boikotoimaan niitä. "Älä äänestä itseäsi vastaan", puolue varoitti ja sanoi EU-vaaleissa olevan kyse vain hyväksynnän hakemisesta rahavallan ja kapitalistien Euroopalle. KTP:n kannatus viime eduskuntavaaleissa oli 0,07 prosenttia.

Kaleva: Rökäletappio ajoi Korhosen ahtaalle (9.6.09)

Kansan uutiset: Edes seksi ja kuolema eivät riittäneet (9.6.09)

Yrjö Hakanen: EU-vaalit ja vasemmiston kriisi (8.6.09)

Kansan uutiset: Vasemmistoliitto menetti meppinsä (7.6.09)

Korpikommunistin päiväkirja: STP yksi vaalien voittajista! (7.6.09)

YLE: Eurovaalit 2009 tulospalvelu

Kansan uutiset: Vasemmistoliiton syytä katsoa peiliin (28.4.09)

KTP: Puolusta kansanvaltaa - boikotoi EU-vaalia!

• Artikkelit

Toimittaja: Joonas Laine
Kuva: Travel Aficionado (flickr) - CC-lisenssi
Yhdysvalloista viime syksynä toden teolla alkanut kansainvälinen rahoituskriisi on poikinut päivittelyn lisäksi myös useita kriittisiä puheenvuoroja. Useimmissa arvostelu on keskittynyt kuitenkin vain ahneuteen, valvonnan puutteeseen ja rahoitusinstrumenttien järjettömyyteen, ja vain harva on kiinnittänyt huomiota ilmiön synnyttäneisiin rakenteellisiin syihin. Niihin kuuluu viime kädessä ennen muuta se, että pääomaa virtaa keinotteluun, koska reaalitaloudesta ei löydy tuottavia sijoituskohteita. (lisää...)