Englantilaisen tuuliturbiineja valmistavan tehtaan työntekijät ovat vallanneet tehtaansa puolustaakseen työpaikkojaan, jotka tanskalainen omistaja Vestas haluaa lakkauttaa.

Tanskalainen Vestas päätti heinäkuussa lopettaa Wight-saarella sijaitsevan tuuliturbiineja valmistavan tehtaansa ja sen 525 työpaikkaa jo saman kuun loppuun mennessä. Myös Southamptonissa toimiva tehdas ja sen mukana 100 työpaikkaa aiotaan lakkauttaa. Yhtiön mukaan syynä on tuulitubiinien heikko kysyntä Iso-Britanniassa.

Kuultuaan uutisesta 25 yrityksen työntekijää kieltäytyi lähtemästä tehtaasta Wight-saarella ja aloitti valtauksen. Työntekijät syyttivät ilmastonmuutosministeri Ed Milibandia tekopyhyydestä, kun tämä on aiemmin puhunut vihreästä energiasta ja vihreistä työpaikoista, mutta ei olekaan Vestasin tapauksessa ollut valmis toimimaan. Vain viikkoa aikaisemmin hallitus oli luvannut "vihreässä vallankumouksessa" syntyvän 1,2 miljoonaa uutta työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä.

Ammattiliitto RMT on syyttänyt Vestasia yrityksestä näännyttää valtaajat ulos nälällä, sillä ruokatoimituksia tehtaaseen on liiton pääsihteeri Bob Crow'n mukaan vaikeutettu. Liitto uskoi jo päässeensä sopimukseen ruokapakettien toimituksesta, mutta Crow sanoi, että toimitukset estettiin tästä huolimatta sunnuntaina ja maanantaina. Vestas ei ole kommentoinut ammattiliiton väitteitä, mutta sanoo toimittavansa valtaajille kaksi ateriaa päivässä.

Vestas toimitti osalle valtaajista irtisanomisilmoitukset pizzalaatikkoihin kätkettyinä viime viikolla, mutta oikeusistuimen mukaan kyseessä ei ollut asianmukainen tapa toimittaa ilmoitukset. Oikeus kokoontuu uudelleen tällä viikolla käsittelemään valtausta.

RMT on myös arvostellut Vestasin perusteluista tehtaan lakkauttamiselle. Yhtiön ilmoituksen jälkeen julkisuuteen on tullut tieto Iso-Britanniaan suunnitellusta tuulipuistosta, jonka rakentaminen aloitettaisiin parin kuukauden sisällä. Puiston rakennuttaja aikoo kuitenkin hankkia turbiinit saksalaisyhtiö Siemensiltä.

"Hallituksen tulisi ottaa tämä tehdas siipiensä suojaan. Sen tulisi hankkiutua eroon nykyisestä johdosta ja taata työpaikkanmme", valtauksessa mukana oleva Ian Terry kertoi Socialist Workerille. "On kuvottavaa, että hallitus ryntää apuun pelastamaan pankit, mutta ei edes ajattele uudistuvaan energiaan liittyvien tuotantolaitosten kansallistamista", hän sanoi.

BBC: Sit-in protesters' 'food blocked' (3.8.09)

Morning Star: £1bn wind farm blows away Vestas arguments (2.8.09)

BBC: Workers continue sit-in protest (2.8.09)

Isle of Wight County Press: March backs Vestas workers (1.8.09)

Mail Online: Wind turbine workers dismissed by pizza delivery vow to continue protest (29.7.09)

Financial Times: Court setback for Vestas over sit-in (29.7.09)

Socialist Worker: Nationalise Vestas to save jobs (28.7.09)

The Guardian: Staff occupy Isle of Wight wind turbine plant in protest against closure (21.7.09)

The Guardian: Wind turbine factory sit-in workers accuse Ed Miliband of green failure (21.7.09)

The Guardian: Green dream runs low on power (19.7.09)

Maaliskuun lopussa Belfastissa, Pohjois-Irlannissa alkanut autotehtaan valtaus on levinnyt yhtiön kahteen Englannissa sijaitsevaan tehtaaseen, jotka myös aiotaan sulkea.

Fordille autonosia valmistavan Visteonin Englannin-tehtaat sijaitsevat Enfieldissä, Pohjois-Lontoossa ja Basildonissa, Essexissä. Kummassakin noin sata työntekijää osallistuu valtaukseen, ja yhdessä Belfastin valtaajien kanssa he vaativat kaikkiaan 560 työpaikan säilyttämistä kyseisillä kolmella tehtaalla.

Valtaajat myös vetoavat muihin tehtaisiin, joilta Ford hankkii osia autoihinsa. Näiden toivotaan kieltäytyvän toimittamasta Fordille sellaisia osia, joita Visteonin tehtaat ovat tähän mennessä sille valmistaneet.

Ford ulkoisti osan tuotannostaan Visteonille vuonna 2000, ja työntekijöiden mukaan sen jälkeen alkaneen alihankinnan aikana työehtoja on pyritty jatkuvasti polkemaan Fordin vastaavia huonommaksi.

Socialist Appeal: Visteon workers occupy! (1.4.09)

Socialist Worker: Visteon protests spread as Enfield workers occupy (1.4.09)

Tammikuun 28. päivä Lindseyn öljynjalostamolla Englannissa käynnistynyt lakko on johtanut useisiin solidaarisuuslakkoihin sekä kannanottoihin myös kansainvälisen ay-liikkeen taholta.

Kiista käynnistyi, kun Totalin omistamalla öljynjalostamolla ilmoitettiin kolmen kuukauden pakkolomista osalle työntekijöitä. Vähän aikaisemmin eräs toinen urakka oli oli kuitenkin myyty italialaiselle yhtiölle, IREM:ille. Pian selvisi, että tarvittava työvoima tuotaisiin Italiasta ja Portugalista, eikä sen työehtoihin sovellettaisi Englannissa voimassa olevaa alan työehtosopimusta.

Kun italialaiset saapuivat, heidät kuljetettiin parakkeihinsa, jotka oli sijoitettu meressä kelluville lautoille.

Total kertoi, että järjestelyihin ei liity yhtäkään suoraa irtisanomista ja että urakka myytiin täysin normaalin kilpailutuksen jälkeen. Irtisanomiset olivat kuitenkin mahdollisia vain, koska kyseessä oli alihankkijan palveluksessa oleva työvoima; jos työntekijät olisivat olleet suoraan Totalin palveluksessa, tarjoutuvaa uutta työtä olisi tullut tarjota ensin heille.

Euroopan unionin lainsäädännön mukaan ns. lähetetyihin työntekijöihin tarvitsee soveltaa paikallisesti ainoastaan lain määräyksiä, mutta ei esimerkiksi paikallisten työehtosopimusten kaltaisia järjestelyjä; tältä osin noudatetaan lähtömaan ehtoja. EY-oikeus on asiaa koskevissa tuomioissaan - Laval, Viking ja Rüffert - tulkinnut mm., että paikallinen ammattiliitto ei saa painostaa lähetettyjä työntekijöitä käyttävää työnantajaa, jos kyseisille työntekijöille on jo taattu EU:n määrittelemä työehtojen minimitaso.

Kansallismielisetkin apajilla

Aluksi lakon tunnuksiin kuului "brittiläisiä työpaikkoja brittiläisille työläisille". Se oli osaltaan yritys saada pääministeri Gordon Brown vastuuseen sanoistaan Työväenpuolueen vuoden 2007 puoluekokouksessa, osaltaan taas vain ironinen muistutus poliitikkojen tekopyhistä puheista. Ulkomaalaisvastainen British National Party (BNP) ryhtyi kuitenkin heti solidaarisuustoimiin rakennustyöläisten puolesta, koska se näki lakossa mahdollisuuden ulkomaalaisvastaisuuden lietsomiseen.

"Kansallismielinen viesti on selvä: kun pomot ulkomaisine rikkureineen tulevat viemään työsi, voi olla jo liian myöhäistä. Meidän on vedettävä selvä raja ja pakotettava hallitus suojelemaan kansaamme juuri nyt", puolueen puheenjohtaja Nick Griffin vaati.

BNP:n läsnäolo mielenosoituksissa johti kuitenkin eripuraan. Britannian TV4:n uutisissa näytetyn materiaalin perusteella puolueen edustajaa pyydettiin poistumaan mielenosoituspaikalta, jossa hän oli levittänyt puolueen lennäkkiä. Lisäksi lakkokomitean esittämissä vaatimuksissa ei suinkaan vaadittu ulkomaalaisten poistamista maasta, vaan heidän järjestäytymistään. Vaatimuksiin kuului niin ikään ay-avun ulottaminen tulkkien välityksellä myös ulkomaalaisiin sekä työehtosopimuksen noudattaminen kaikkien kohdalla.

Voitto rakennustyömaan työntekijöille ja ay-liikkeelle

Viikon lakon jälkeen Total oli kypsä ratkaisuun. Lakkokomitea äänesti helmikuun 5. päivä lakon lopettamisesta, sillä komitea oli tyytyväinen saavuttamaansa sopimukseen. Sen mukaan työmaalle otetaan 100 brittiläistä työläistä, mutta ketään italialaista ei lähetetä takaisin. Kaikkiin sovelletaan alan työehtosopimusta.

"Taistelu oli kova, olen tyytyväinen että pojat ovat taas töissä tienaamassa, ja että italialaisetkin ovat vielä täällä", lakkokomitean jäsen Tony Ryan kertoi BBC:lle.

Lakkoihin osaltaan osallistuneen ammattiliitto GMB:n Devizesin osaston mielestä tiedotusvälineet antoivat lakosta väärän kuvan nostamalla pinnalle kansallismielistä väriä. "[Lindseyn] lakon sensaatiohakuinen ja harhaanjohtava uutisointi on luonut mielikuvan, että kyseessä oli kampanja ulkomaista työvoimaa vastaan", osaston päätöslauselmassa sanotaan. Samassa hengessä siinä myös onnitellaan "GMB:n toimitsijoita 'brittiläisiä työpaikkoja brittiläisille työläisille' -iskulauseen hylkäämisestä ja lakkolaisia äärioikeiston torjumisesta - mukaanlukien BNP, joka koetti käyttää lakkoa omiin tarkoituksiinsa."

Päätöslauselma hyväksyttiin yksimielisesti, ja sille antaa lisäpainoa se, että Devizesin osasto on yksi suurimmista GMB:n jäsenosastoista. GMB edustaa useita eri ammatteja mm. teollisuuden, julkisen sektorin ja terveydenhuollon aloilla, ja siinä on yli 600 000 jäsentä.

Lindseyn lakkokomiteaan kuulunut Sosialistisen puolueen jäsen, Keith Gibson, kuitenkin myönsi lakkoaaltoa käsitelleessä kokouksessa helmikuun alussa, että lakkoliikkeessä oli ollut mukana selvästi myös kansallismielisiä piirteitä. Hänen mukaansa tällaiset mielialat nousivat pinnalle kuitenkin lähinnä ammattiliiton heikon johtajuuden vuoksi eivätkä niinkään BNP:n vaikutuksesta. Sen vuoksi hänen mielestään oli tärkeää, että sosialistit olivat liikkeessä sisällä, eivätkä vain antamassa hyviä neuvoja itse liikkeen ulkopuolelta.

Protestit leviävät

Lindsayn lakkojen noustua julkisuuteen seurauksena oli useita ulosmarsseja ja vastaavia mielenosoituksia ympäri maata, joihin osallistui tuhansia työläisiä. Öljynjalostamon ohella toiseksi keskeiseksi taistelukentäksi muodostui Staythorpen voimalaitoksen rakennustyömaa, jossa osa urakoista oli myyty ranskalaisille yhtiölle, Alstomille. Nämä käyttivät espanjalaista ja puolalaista työvoimaa, joten asetelma oli hyvin samanlainen kuin Lindseyssä. Lakko alkoi keskiviikkona helmikuun 11. päivä, kun työntekijöitä oli ensin uhattu kuritoimenpiteillä, jos he liittyisivät jo käynnissä olleisiin protesteihin.

"Meillä ei ole mitään tänne työskentelemään tulevia ulkomaalaisia vastaan, mutta meille olisi pitänyt antaa tasaveroinen mahdollisuus. Kuitenkin firma toi oman väkensä pakettiratkaisuna", ilman työtä jäänyt Saville Wells kertoi Guardianille.

Ammattiliitto Uniten luottamusmies Kenny Ward on samaa mieltä. "Ongelmat Staythorpessa ja Lindseyssä ovat tuomarien ja isäntien syytä, eivät ulkomaalaisten työntekijöiden", Lindseynkin mielenosoituksissa mukana ollut Ward kertoi Morning Starille. Tuomareilla hän tarkoitti EY-oikeuden päätöksiä lähetettyjen työntekijöiden työehdoista.

Arvostelua ulkomailta ja kotimaasta

Protestit ovat kohdanneet arvosteluakin, joka on keskittynyt lähinnä Gordon Brownilta lainattuun iskulauseeseen 'Brittiläisiä työpaikkoja brittiläisille työntekijöille' ja sen seurauksiin.

Espanjan suurimpiin kuuluvan ammattiliiton, MCA-UGT:n, antamassa julkilausumassa varoitettiin brittiläisiä liittoja samoista protesteihin liittyvistä piirteistä, joihin Keith Gibsonkin oli kiinnittänyt huomiota.

"Espanjalaiset työntekijät, joista osa on MCA-UGT:n jäseniä, ovat mediakampanjan uhreja, jota brittiläiset liitot ovat jossain määrin tukeneet - tai ainakaan ne eivät ole suhtautuneet siihen asianmukaisella tavalla. Espanjalaiset tuntevat olevansa uhanalaisia joutuessaan elämään viikkokausia ulkomaalaiskammoisten mielenosoitusten varjossa", jyrähtää liiton asiasta antama julkilausuma.

MCA-UGT haluaa myös muistuttaa brittiläisiä liittoja siitä, että viime kädessä Iso-Britannian hallitus on vastuussa asioiden nykytilasta, eivät ulkomaiset työntekijät.

"Keskustelussa on unohdettu, että juuri Iso-Britannian hallitus kantaa vastuun siitä, että EU:lla ei ole nykyistä parempaa lainsäädäntöä lähetettyjen työntekijöiden turvaksi; sen mielestä tällainen lainsäädäntö olisi vahingoittanut maan sisämarkkinoita. Samanaikaisesti [kun direktiiviä lähetetyistä työntekijöistä säädettiin], vuonna 1996, ammattiliittojen pääasiallinen huolenaihe oli helpottaa brittiläisten työntekijöiden lähettämistä ulkomaille, eikä niinkään ulkomaisen työvoiman tulo Britanniaan."

Iso-Britannian suurin radikaali vasemmistopuolue, Sosialistinen työväenpuolue (SWP), arvosteli lakkoja samasta syystä ja nosti seipään nenään pääministeri Brownin lanseeraaman tunnuksen.

"Se kavensi kiistan taustalla olevan suuttumuksen pelkäksi kysymykseksi ulkomaisten työntekijöiden lukumäärästä työmaalla. [..] Vastaus ei löydy kiintiöstä brittiläisille työläisille, kuten ammattiliitto Unite on sopinut Lindseyn tapauksessa, vaan siitä, että vaaditaan kaikille rakennustyöläisille sama palkka samasta työstä. Lisäksi on taisteltava alihankintajärjestelmää vastaan, joka polkee palkkoja ja työehtoja koko teollisuudenalalla."

Radikaalin vasemmiston ryhmittymistä kuitenkin ainoastaan Sosialistisella puolueella näytti olevan osuutta itse tapahtumiin. Puolueen lehti Socialist kommentoi Lindseyn lakkoa, sen kulkua ja tuloksia näin:

"Lehdistö antoi palstatilaa iskulauseelle, jota jotkut työläiset käyttivät: 'brittiläisiä työpaikkoja brittiläisille työläisille', joka oli kirjoitettu joidenkin lakkolaisten kyltteihin joukkokokouksissa. Lehdistö ei kuitenkaan nähnyt - ja miten kapitalistinen media siihen pystyisikään - että lakkolaisten vaatimus oli yksinkertainen. Heidät oli sivuutettu isäntien päätöksellä työn saamisesta, tekosyynä 'työvoiman ja pääoman vapaa liikkuvuus EU:n alueella'.

"Kuten viime viikon Sosialistin pääkirjoituksessa sanottiin: 'Mikään työläisten liike ei ole 'kemiallisesti puhdas'. Sekaannusta, jopa taantumuksellisia ajatuksia voi esiintyä ja on näissä lakoissa esiintynyt. Mutta pohjimmiltaan tämä lakko oli vastalause 'kilpajuoksulle kohti pohjaa', tavoitteenaan ammattiliittojen saavuttamien palkkojen ja työehtojen säilyttäminen näillä valtavilla rakennustyömailla."

BNP: Solidarity With The Construction Lads (30.1.09)

Permanent Revolution: Lindsey refinery strike divides the left (2.2.09)

BBC: Refinery picketed for third day (31.1.09)

SocialistWorld.net: What's really behind the Lindsey Oil Refinery strike (2.2.09)

Politics.co.uk: BNP attempt to infiltrate wildcat strike (3.2.09)

Socialist Party: Lindsey refinery: workers show their strength (4.2.09)

BBC: Refinery staff vote to end strike (5.2.09)

Morning Star: Lindsey workers join Staythorpe strikers (6.2.09)

Socialist Unity: Lindsey oil refinery - what was won? (7.2.09)

Socialist Unity: Wilts & Swindon GMB branch policy on "British jobs for British workers" (13.2.09)

Socialist Unity: Staythorpe workers walk out (11.2.09)

The Guardian: Staythorpe builders strike over foreign workers issue (11.2.09)

The Commune: report on oil refinery strikes meeting (14.2.08)

Marxmail.org: Translation of Spanish union position on British strikes (10.2.09)

Socialist Worker: Blame the bosses not ‘foreign workers’ (3.2.09)

Lontoon entinen pormestari, Ken Livingstone, aloittaa työt Venezuelan pääkaupungin Caracasin hallintoa neuvovana konsulttina. "Punainen Ken" solmi jo pormestarina ollessaan siteet presidentti Hugo Chįvezin kanssa, mutta yhteistyö lakkautettiin Lontoon valittua pormestarikseen konservatiivien Boris Johnsonin viime keväänä.

Yhteistyösopimukseen kuulunut kaupunkisuunnitteluneuvonta mm. julkisen liikenteen, jätehuollon, turismin ja ympäristöasioiden suhteen pääsee nyt solmitun työsuhteen ansiosta kuitenkin toteutumaan.

BBC: Livingstone to be Chavez adviser (28.8.08)