Nykyisessä tilanteessa voimassaolevia työehtosopimuksia voidaan jatkaa vain vuodella, sanoo SAK:n varapuheenjohtaja Matti Huutola.

Hänen mukaansa talouden epävarmuus, työnantajien linjaukset ja hallituksen kykenemättömyys ovat ajamassa maan liittokierrokselle ja lyhyelle sopimuskaudelle. Huutola arvioi työmarkkinatilannetta lauantaina Forssassa.

"Talouden horisontti on niin sankassa sumussa, ettei palkansaajapuolella ole intressejä kiinnittää palkankorotuksia useammaksi vuodeksi. Pitkien sopimuksien edellytyksiä syö lisäksi työantajien haluttomuus laajoihin tuloratkaisuihin. Myös hallituksen eväät tukea laajaa ja pidempää sopimusratkaisua varten on syöty", Huutola sanoi.

Helmikuun lopussa SAK, STTK ja Akava vaativat ratkaisua, joka takaisi työmarkkinoiden ennustettavuuden. "Keskusjärjestöt katsovat, että talouskriisiin ja työllisyyskehitykseen vastaaminen sekä ostovoiman turvaaminen palkansaajille edellyttävät hyvin koordinoitua työmarkkinakierrosta", järjestöjen tiedotteessa sanottiin.

Huutolan puheenvuoron tarkoitus on edelleen painostaa työnantajia tupopöytään, vaikka nämä ovat torjuneet tällaiset toiveet useampaan kertaan. Elinkeinoelämän keskusliiton puheenjohtaja Sakari Tamminen vaatikin viime tiistaina, että palkkoja olisi vaikean suhdannetilanteen vuoksi jopa alennettava. Myös paikallista sopimista on hänen mielestään välttämättä lisättävä, mikä ei ole keskitetyssä sopimuksessa mahdollista.

"Tuottavuuden kannalta on keskeistä, että pystymme purkamaan työehtosopimusten jäykkyyksiä, lisäämään yrityskohtaista sopimista ja edistämään joustavia työaikajärjestelyjä", Tamminen sanoi. "Jotta kilpailukyky säilyisi edes viimevuotisella tasolla, palkkakustannusten pitäisi itse asiassa laskea."

SAK: SAK:n varapuheenjohtaja Matti Huutola: Eväät pitkälle sopimuskaudelle syöty (4.4.09)

EK: EK:n puheenjohtaja Sakari Tamminen: Kilpailukyky vaatii työn kustannusten alentamista (31.3.09)

SAK: SAK, STTK ja Akava: Talouskriisistä selviämiseen tarvitaan työmarkkinoiden ennustettavuutta (24.2.09)

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on torjunut ay-keskusjärjestö STTK:n tarjouksen neuvotella nollatasoisista palkankorotuksista tupopöydässä.

EK:n toimitusjohtaja Leif Fagernäs torjui ajatuksen nollatuposta jo Kansan uutisten haastattelussa helmikuun lopulla. Maanantaina Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää kuitenkin ilmoitti TV-uutisten haastattelussa valmiutensa neuvotella jopa nollatason palkankorotuksista, jos työnantajat sillä ehdolla suostuvat keskitettyyn ratkaisuun. "Meidän pitää tässä pelastaa isänmaa", Mäenpää sanoi viitaten talouden pahenevaan taantumaan.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen suhtautui Mäenpään esitykseen myönteisesti. SAK:n edunvalvontaosaston johtaja Lauri Lyly taas ei pitänyt nollalinjaa todennäköisenä, ja Toimihenkilöunionin puheenjohtaja Antti Rinne tyrmäsi Mäenpään aloitteen suoralta kädeltä. Rinne vaati palkansaajien ostovoimaa kasvattavaa ratkaisua.

Myös Fagernäs torjui Mäenpään ehdotuksen keskitetystä ratkaisusta eilen YLE:n haastattelussa, vaikka olikin samaa mieltä, että nollasta lähdetään liikkeelle. Viesti oli edelleen sama kuin helmikuussa.

"Toimialakohtaiset erot ovat olleet jo kauan niin suuret ja eri sektoreilla on erilaiset tarpeet. Tärkeää on nimenomaan se, että pyritään yrityskohtaisuutta lisäämään sekä palkkausjärjestelmissä että muista työehdoista sovittaessa. Tämä ei mitenkään voi toteutua keskitetyssä ratkaisussa", Fägernäs sanoi.

Toimittajan kysymykseen mahdollisesta tarjouksesta jopa alentaa palkkoja Fagernäs ei halunnut ottaa kantaa, sillä sellaista ei kukaan ole ainakaan vielä ehdottanut.

YLE: EK:n Fagernäs torjuu keskitetyn palkkaratkaisun (17.3.09)

YLE: Hallitus kiittelee STTK:n Mäenpään avausta (17.3.09)

YLE: SAK:n Lyly ei usko palkankorotusten nollalinjaan (17.3.09)

YLE: TU tyrmää palkkojen jäädyttämisen (16.3.09)

YLE: STTK pärjäisi vaikka ilman palkankorotuksia (16.3.09)

Taloussanomat: STTK:n Mäenpää keskustelisi jopa nollakorotuksista (16.3.09)

Taloussanomat: Ei, sanoo EK nollatupollekin (27.2.09)

Tulokset osoittavat, että viime vuosien työehtosopimusten uudistamislinja vastaa yritysten tarpeita ja sitä on syytä jatkaa sopimusalakohtaisesti, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen.

Yrityskohtaisia palkankorotuseriä otettiin viime neuvottelukierroksella käyttöön useilla sopimusaloilla. Kun yrityskohtaisten erien osuus EK:n jäsenkentän palkankorotuksista oli vuosina 2005–2006 vain muutama prosentti, niiden osuus tämän vuoden palkankorotuksista on jo yli viidennes.

EK:n mielestä palkkauksen tulisi nykyistä enemmän perustua työn vaativuuteen, henkilön pätevyyteen ja työsuoritukseen.

Elinkeinoelämän keskusliitto: EK:n palkkausjärjestelmätiedustelun 2008 tulokset (9.10.08)

• Artikkelit

Toimittaja: Joonas Laine
Kuva: SAK:n päärakennus Hakaniemessä – Jaan M

Työnantajat ovat ilmoittaneet hylkäävänsä jäykät tulopoliittiset kokonaisratkaisut, jotta kansainvälisen kilpailukyvyn vaatimukset voitaisiin paremmin ottaa huomioon. Sovintohakuinen ay-liike pyrkii takertumaan vanhaan, vaikka työmarkkinapolitiikan edellytykset ovat EU-Suomessa muuttuneet. Työnantajien hyökkäys voidaan myös nähdä hyvänä tilaisuutena radikaalimman ay-politiikan käynnistämiseksi.

>>>

Aikuisena opiskeltavan toisen korkeakoulututkinnon tulisi aina olla maksullinen, vaatii Elinkeinoelämän keskusliitto torstaina julkaisemassaan tiedotteessa. Sen mukaan korkeakoulutettujen aikuiskoulutukseen tarvitaan "perustavanlaatuisia uusia ratkaisuja", koska nykyinen käytäntö ei EK:n mukaan vastaa työelämän tarpeita.

Liitto pitää epäkohtana, että opiskelijalle on edullisempaa suuntautua tutkintoon johtavaan koulutukseen, vaikka lyhytkestoinen täydennyskoulutus olisi työelämän kannalta parempi vaihtoehto. Samoin perustein liitto kritisoi yliopisto-opintojen myöhäistä aloitusikää.

EK: Korkeakoulujen aikuiskoulutukseen tarvitaan uudenlaisia ratkaisuja (26.6.08)

Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) pitää myönteisenä palkkaerojen kasvua, joka selviää elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen uudesta tutkimuksesta.

EK:n mukaan palkkaerot ovat Suomessa kansainvälisesti vertaillen erittäin pieniä, eikä se kannusta henkilöstöä ”kehittämään osaamistaan”. Vaikka EK:n mielestä on myönteistä, että toimihenkilöiden palkkaerot ovat tutkimuksen mukaan jonkin verran kasvaneet, tarvitaan liiton mukaan edelleen lisää ”erilaisia tulokseen sidottuja palkkauksen muotoja”.

EK: Kannustavaa palkkapolitiikkaa kehitettävä edelleen (5.3.08.)

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen tekemän tutkimuksen mukaan yksityissektorin palkkaerot eri toimialojen välillä ovat pysyneet lähes ennallaan 80-luvun alusta nykypäivään, mutta erot ovat lisääntyneet keskimääräistä korkeampaa palkkaa ansaitsevien toimihenkilöiden välillä. Myös yritysjohdon palkat ja palkkiot ovat kasvaneet huomattavasti nopeammin kuin työntekijöiden tai toimihenkilöiden.

Toimihenkilöiden palkkahajontaa ovat tutkimuksen mukaan mitä luultavimmin kasvattaneet ”uudet kannustavammat palkkausjärjestelmät”. Kaikkein suurimmat erot syntyivät suurten, yli 250 työntekijän yritysten sisäisissä palkoissa.

Tutkimus perustui EK:n palkka-aineistoon, ja koskee kokoaikaisia palkansaajia.

PT: Yksityisen sektorin palkkaerojen kehitys 1980–2005: Teollisuuden toimihenkilöiden palkkaerot kasvaneet (5.3.08.)

EK: Kannustavaa palkkapolitiikkaa kehitettävä edelleen (5.3.08.)

Taloussanomat: Johtajat kiskovat palkkaeroa työntekijöihin (6.3.08.)

Uusi aika: Palkkaerot säilyneet vakaina vuosikymmeniä (6.3.08.)