Merkinnät avainsanalla ‘ EKP ’

Siirtyminen 2000-luvun sosialismiin Euroopan unionissa

7.5.2012 | Artikkelit
Teksti: Paul Cockshott, Allin Cottrell, Heinz Dieterich
Kuva: Eric Fischer: European detail map of Flickr and Twitter locations (CC-lisenssi)

Kirjoituksessa pyritään hahmottelemaan ne taloudelliset askeleet, jotka ovat välttämättömiä EU:n kaltaisen kapitalistisen talouden muuntamiseksi sosialistiseksi taloudeksi. Tutkiskelemme asiaa hyvin konkreettisesti ja teemme yksilöityjä toimenpide-esityksiä. Esittämämme toimenpiteet eroavat huomattavasti 1900-luvun eurooppalaisen sosiaalidemokratian perinteestä. (more…)


“Kreikan tulisi jättää velkansa maksamatta”

4.11.2011 | Eurooppa, Uutiset

Kreikan tulisi ilmoittaa, ettei se aio maksaa yksityiseltä sektorilta ottamaansa velkaa, kirjoittaa taloustieteilijä Michael Roberts.

Kreikan pääministeri Georgios Papandreoun hallituksen pystyssä pysyminen on epävarmaa, mutta uusissa vaaleissa voittajaksi selviytyisi todennäköisesti nykyinen oppositiopuolue Uusi demokratia (ND), kirjoittaa taloustieteilijä Michael Roberts blogissaan. Hänen mukaansa ND:n voitto ei kuitenkaan merkitsisi tilanteen olennaista muuttumista, ainakaan parempaan, sillä puolueen tavoitteena on keventää kreikkalaisten kapitalistien osaksi tulevia rasitteita kansalaisten kustannuksella.

"Puolue haluaa alentaa omaisuuden ja yritysten voittojen verotusta, lisätä yksityistämistä, valtion omaisuuden myymistä, ja kasvattaa julkisen sektorin leikkauksia esittäen, että pienemmät verot lisäisivät talouskasvua", Roberts kirjoittaa.

Robertsin mukaan on kuitenkin toinenkin tie: maa voisi kieltäytyä maksamasta yksityiseltä sektorilta ottamaansa 200 miljardin euron velkaa, mikä puolittaisi velkataakan kertaheitolla ja vähentäisi BKT-velka -suhteen 80 prosenttiin. Sikäli kuin rahaa on lainattu muiden maiden hallituksilta, voitaisiin näiden kanssa neuvotella velkojen jäädyttämisestä määräajaksi.

Tämä merkitsisi todennäköisesti kreikkalaisten pankkien kaatumista, mutta ne voitaisiin kansallistaa ja niiden kautta kanavoida sijoituksia eri hankkeisiin. Pääoman liikkeitä voitaisiin alkaa rajoittaa.

"Todellinen sosialistinen hallitus Kreikassa voisi käynnistää valtavan kampanjan Euroopan muiden maiden sosialistien ja muun kansan vakuuttamiseksi siitä, että Euroopan ajaminen taantumaan pelkästään kriisin aiheuttaneiden pankkien ja rahoitusinstituutioiden velkojen maksamiseksi on väärä tie, ja että sille on vaihtoehto. Muutkin finanssitahojen ahdistamat maat voisivat ryhtyä vastaavanlaisiin toimenpiteisiin, jotta Euroopan pankkijärjestelmä otettaisiin julkiseen hallintaan, jota puolestaan voitaisiin käyttää kotitalouksien ja tuottavien teollisuudenalojen tukemiseen, eikä vain keinottelun välineinä."

Jos taktiikka epäonnistuisi, olisi sillä vakavat seuraukset kreikkalaisille, mutta Robertsin mielestä on vaikea nähdä, olisiko tämä merkittävästi pahempi kohtalo kuin se, joka kreikkalaisia näyttäisi odottavan joka tapauksessa.

"Monia kreikkalaisyrityksiä menisi konkurssiin. Ne joutuisivat joko ulkomaalaisten yritysten valtaamiksi ja niiden työvoimaa vähennettäisiin tuntuvasti, tai ne (toivottavasti) kansallistettaisiin. Mitä julkisen sektorin rahoittamiseen tulee, siinäkin tapauksessa että täydellisen velkojenmaksusta kieltäytymisen myötä vapauduttaisiin korkomenoistakin, eivät hallituksen verotulot siltikään riittäisi menojen peittämiseen, ellei veronkeräystä tehosteta ja talouskasvua sekä työllisyyttä kohenneta. Kreikkalaiset voisivat alkaa painaa omia drakmojaan, mutta vaarana on hillitön inflaatio, jonka tuontihintoja nostanut devalvaatio jo olisi aloittanut.

"Mutta kaikki tämä tapahtuu joka tapauksessa, jos kreikkalaiset äänestävät EU-IMF -sopimusta vastaan. Siinä tapauksessa että kreikkalaiset kieltäytyvät velkojen maksusta ja valitsevat vaihtoehtoisen kasvuohjelman, he voivat vähentää väestölle koituvaa vahinkoa. EU:n, IMF:n ja EKP:n sopimuksen perusteella he luovuttavat taloutensa hallinnan Euroopan kapitalistijohtajille vähintään vuosikymmeneksi, ja joutuvat kärsimään leikkauksista ja alhaisemmasta elintasosta maksaessaan velkaa kokonaisen sukupolven ajan."

Michael Roberts: Greece: going under (2.11.11)

Costas Lapavitsas: Greece crisis: Papandreou's referendum is a gamble too far (1.11.11)



Kreikassa turvaudutaan jo vapaaehtoisklinikoihin

10.10.2011 | Eurooppa, Uutiset
Hallituksen leikatessa terveyspalveluita kreikkalaisten on pitänyt alkaa turvautua kansalaisjärjestöjen terveysklinikoihin, kirjoittaa EUobserver. Lääkärit ilman rajoja (MSF) on vuodesta 1995 ylläpitänyt klinikoita Kreikkaan tuleville siirtolaisille, joilla ei ole oikeutta terveydenhuoltoon Kreikassa. Hallituksen leikatessa EU:n ja IMF:n käskystä julkista sektoria ja mm. terveyspalveluja, ovat heikoimmassa asemassa olevat kreikkalaisetkin kuitenkin jo alkaneet turvautua näiden klinikoiden apuun. "Hallitus vähentää sairaaloiden määrää 133:sta 83:een, klinikkayksiköiden määrää 2000:sta 1700:aan ja rajaa vuodepaikat 30 000:een - siis 80 prosenttiin siitä, mikä on arvioitu tarve", EUobserver summaa. Joidenkin terveydenhuollon alojen, kuten esimerkiksi tiettyjen tautien hoidon, budjetteja leikataan jopa 80 prosenttia. MSF:n Kreikan-johtaja Apostolos Veizis pohdiskelee tilanteeseen liittyviä vaikeita eettisiä ongelmia. Hänen mukaansa talouskriisin myötä eläkeläiset, työttömät, kodittomat sekä HIV- ja tuberkuloosipolilaat ovat siirtolaisten ohella jääneet ilman terveydenhuoltoa. "Mitä meidän pitäisi tehdä, kun avaamme klinikan kaikille näille ihmisille [emmekä vain siirtolaisille]. Auttaako se todella mitään? Jos kansalainen sanoo itselleen: 'No, tiedän että pääseen MSF:n klinikalle, joten en vaivaudu käymään läpi niitä ongelmia, jotka liittyvät julkiseen sairaalaan menoon' - lisääkö tämä painetta hallitukseen päin taata riittävät palvelut ja ottaa vastuu tilanteesta, vai pääseekö se kuin koira veräjästä?" Toisen klinikoita pyörittävän kansalaisjärjestön, Medicins du Monden (MDM) Kreikan-johtaja Nikitis Kanakisin mukaan osa MDM:n klinikoille hakeutuvista pyytää nyt lääkkeiden lisäksi ruokaakin. "Joissakin lapsissa ja vanhuksissa on alkanut olla nähtävissä lievän aliravitsemuksen merkkejä. Näin on ensimmäkseen siirtolaisten keskuudessa, mutta myös kreikkalaisilla. Ongelma ei liity vain ruoan määrään, vaan laatuunkin." EU:n, Euroopan keskuspankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston nimittämä, Kreikan budjettikurin toteuttamista valvova troikka on vaatinut, että vuonna 2012 terveyskeskusmaksuja ruvetaan perimään kaikilta, maksukyvystä riippumatta, Kanakis kertoo EUobserverille. "Ensi vuonna tilanne pahenee varmasti." EUobserver: Ordinary Greeks turning to NGOs as health system hit by austerity (6.10.11)


Protestit vaikeuttavat Kreikan velkaneuvotteluja

3.10.2011 | Eurooppa, Uutiset

Mieltään osoittavat julkisen sektorin työntekijät ovat estäneet EU:n, IMF: ja EKP:n virkailijoiden pääsyn hallitusrakennuksiin, kertoo Irish Times.

Euroopan unionin, Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ja Euroopan keskuspankin (EKP) kasaama troikka saapui Kreikkaan viime viikolla käydäkseen maan hallituksen kanssa keskusteluja uudesta kahdeksan miljardin euron lainasta ja sen ehdoista. Troikan virkailijat eivät kuitenkaan ole päässeet suorittamaan tehtäviään, sillä joukko mielenosoittajia on estänyt heidän pääsynsä useisiin ministeriöihin.

"Valtiovarainministeri Evangelos Venizelosin oli määrä tavara troikan tarkastajien kanssa, mutta tapaaminen oli järjestettävä varapääministerin toimistossa, sillä pääsy hänen oma rakennuksensa oli estetty", EUobserver raportoi.

"Noin 50 julkisen sektorin työntekijää, joista muutamat kannattelivat kylttejä joissa luki 'Jo Riittää: Haluamme elää'", estivät pääsyn valtiovarainministeriöön", kertoo Irish Times. "Eilen [lauantaina] Kansallisen tilastokeskuksen oli pakko lykätä kahden talousindikaattorin julkaisua, sillä keskus oli saarrossa, ja keskuksen työntekijät ovat olleet lakossa tiistaista lukien. 'Näiden toimenpiteiden, jotka vievät meiltä kaiken ja nöyryyttävät meitä, on loputtava', he vaativat kannanotossaan.

EUobserverin siteeraaman kreikkalaismedian mukaan ministeriöiden työntekijät ovat vallanneet myös kehitys-, työ-, oikeus-, terveys-, maatalous- ja sisäasiainministeriöt.

Kreikka tarvitsee uuden lainan ensi kuun alkuun mennessä.

The Irish Times: Angry Greek civil servants block talks with troika for second day (1.10.11)

EUobserver: Greek civil servants block troika from entering finance ministry (30.1.11)



EKP vaatii Irlannilta lisäleikkauksia

13.9.2011 | Eurooppa, Uutiset

Euroopan keskuspankin edustaja on vaatinut Irlannilta lisäleikkauksia maan budjettivajeen pienentämiseksi, kertoo uutistoimisto Reuters.

Euroopan keskuspankin (EKP) hallituksen äskettäin eronnut saksalaisjäsen Jürgen Stark vaati hetkeä ennen eroamistaan Irlannin hallitusta ryhtymään lisäleikkauksiin, sillä hänen mukaansa ensi vuodelle kaavaillut 3,6 miljardin euron leikkaukset eivät riitä.

"Poliittisesta näkökulmasta - johon en periaatteessa ota kantaa - on otettava huomioon, että joissakin Irlantia rahallisesti tukevissa euroalueen maissa julkisen sektorin palkat ovat huomattavasti alhaisemmat [kuin Irlannissa]", Stark sanoi. "Tämä on korjattava."

Irlanti on leikannut julkisen sektorin palkkoja noin 15 prosenttia vuoden 2008 jälkeen. Nykyinen hallitus on luvannut olla leikkaamatta palkkoja ja työpaikkoja enää lisää, jos ammattiliitot edelleen suostuvat vapaaehtoisiin eroratkaisuhin ja pitempiin työaikoihin, kertoo Reuters.

Reuters: ECB's Stark tells Ireland to ramp up austerity (12.9.11)


EKP pelkää Kreikan velkajärjestelyä

18.4.2011 | Eurooppa, Uutiset
Velkajärjestely Kreikassa voi aiheuttaa vaaran maan demokratialle, sanoo Euroopan keskuspankin hallituksen jäsen Lorenzo Bini Smaghi. Euroopan talouspäättäjien mielipiteet ovat jakautuneet samalla kun Kreikan talous on ajautumassa yhä suurempiin ongelmiin. Euroopan komission mukaan Kreikan velkajärjestely ei ole vaihtoehto, mutta sekä Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble että liittokansleri Angela Merkel ovat sanoneet, että hallittu velkajärjestely voi sittenkin tulla kyseeseen. Kreikan velkajärjestely merkitsisi, että osa pankkien ja sijoittajien saatavista mitätöidään, ja Kreikalle laaditaan maksuohjelma, jotta edes osa veloista saadaan maksettua. Euroopan keskuspankki (EKP) vastustaa velkajärjestelyä jyrkästi. EKP:n hallitukseen kuuluvan Lorenzo Bini Smaghin mukaan velkajärjestelystä saattaa koitua pankkien kaatumisen myötä Kreikan yhteiskunnalle jopa sellainen isku, että se vaarantaa maan demokraattisen järjestelmän, kertoo EUobserver. "Meidän analyysimme mukaan velkojen uudelleenjärjestely johtaisi siihen, että suuri osa Kreikan pankkijärjestelmästä romahtaisi", hän kertoi viime torstaina italialaiselle talouslehti Il Sole 24 Ore'lle. "Kreikan talous putoaisi polvilleen, mistä olisi tuhoisat seuraukset yhteiskunnan yhtenäisyydelle ja maan demokratian ylläpitämiselle." Kreikan hallituksen mielestä velkajärjestelylle ei ole ainakaan vielä tarvetta, mutta EUobserverin mukaan kasvava joukko hallituspuolueen, sosialistisen PASOK:in jäseniä on vaatinut julkisesti velkajärjestelyä vaihtoehtona uusille leikkausohjelmille. "Kreikan velkajärjestely johtaisi välittömään riskien uudelleenarviomiseen myös muiden pienten maiden kohdalla, ja mm. Saksan Commerzbankilla, Ranskan Crédit Agricolella ja Belgian KBC:llä on edelleen huomattavia määriä Kreikan valtion velkakirjoja", EUobserver kirjoittaa. EUobserver: ECB warns of threat to Greek democracy (15.4.11)