Azza Kamel viittaa mm. naisten syrjäyttämiseen poliittisilta johtopaikoilta. Vaikka vuonna 1956 äänioikeuden saaneet naiset ovat olleet aliedustettuina aiemminkin, Mubarakin kaatamisen jälkeisissä vaaleissa naiset saivat vain 8 paikkaa 508-paikkaiseen alahuoneeseen; aiemmin he olivat saaneet kiintiön perusteella 60 paikkaa. Viime vaaleihin ehdokkaita asettaneet puolueet olivat haluttomia asettamaan naisia ehdokkaiksi, ja esimerkiksi tuore presidentti Mohammed Mursi petti lupauksensa nimittää varapresidentiksi nainen.

“[Vallankumouksen jälkeen] oikeuksia, joiden puolesta naiset olivat taistelleet ja jotka he olivat aiemmin saavuttaneet, alettiin ottaa takaisin, ja nyt yritetään muuttaa esimerkiksi avioero- ja huoltajuuslakeja, ajaa naisten sukuelinten silpomisen mahdollistamista ja avioiän laskemista 18 vuodesta yhdeksään”, Kamel kertoi uutistoimisto IPS:lle.

Huolestuttavimpana seikkana Kamel pitää tällä hetkellä konservatiivisen muslimiveljeskunnan miesten valtaa perustuslakia säätävässä kokouksessa.

“Eräs ongelmallinen yksityiskohta on perustuslakiluonnoksen 68. artiklan sanamuoto, jonka mukaan naiset ja miehet ovat tasa-arvoisia politiikan, talouden ja yhteiskunnallisen elämän aloilla sikäli kuin tämä ei ole ristiriidassa islamilaisen lain kanssa”, IPS kirjoittaa. “Kansalaisoikeusryhmät ovat vastustaneet artiklan asettamista epämääräisesti uskonnollisuuden viitekehykseen.”

Epämääräisyys liittyy siihen, ettei “islamilainen laki” ole selvä käsite ja että nykyisessä ilmapiirissä sitä tultaneen tulkitsemaan naisten vahingoksi.

“Islamilaista lakia voidaan tulkita monin eri tavoin”, kertoo Egyptin naisten oikeuksien keskuksen johtaja Nehad Abu Komsan. “Saudi-Arabian perustuslaissa viitataan islamilaiseen lakiin, ja siellä naiset eivät saa ajaa autoa. Myös Pakistanissa perustuslaki viittaa islamilaiseen lakiin, mutta siellä nainen on ollut maan johdossa.”

IPS: Egypt Revolution Makes It Worse for Women (25.10.12)

Kamal Abu Aita kertoi verkkolehti al-Bawaballe tulleensa tähän johtopäätökseen oltuaan tekemisissä muslimiveljeskunnan johtajien kanssa. Veljeskunta veti äskettäin pois tukensa Egyptin hajotetun parlamentin aiemmin valmistelemalta ay-lainsäädännöltä, jota se oli kannattanut parlamentin oltua vielä toiminnassa.

“Lakiluonnos oli edellisen työministerin, Hassan al-Boraein käsialaa”, al-Bawaba kirjoittaa. “Luonnosvaiheessa käytiin laajaa yhteiskunnallista keskustelua ja konsultoitiin mm. ammattijärjestöjä ja poliittisia ryhmiä, mutta parlamentin työasiankomiteassa Muslimiveljeskunnan poliittisen siiven, Vapaus ja oikeus -puolueen (FJP) edustajat estivät  lain läpimenon.”

FJP:n edustajat yrittivät uuden lain säätämisen sijaan saada muutetuksi vanhaa, vuodelta 1976 peräisin olevaa lakia, mutta prosessi keskeytyi Egyptin armeijaneuvoston hajotettua parlamentin viime kesänä. Kamal Abu Aita uskoo, että muslimiveljet yrittävät nyt valmistella uutta lakia aiemmin esittämiensä vanhan lain muutosehdotusten pohjalta. Egyptissä ei ole tällä hetkellä toimivaa parlamenttia, ja presidentti Mohammed Mursi on ottanut lainsäädäntövaltuudet itselleen, kunnes uudet vaalit järjestetään.

Muslimiveljien luonnos mm. kieltäisi useamman kuin yhden ammattijärjestön toimimisen samalla työpaikalla. Tämä on saanut riitaisat ay-keskusjärjestöt, EFITU:n ja ETUF:in, yhteiseen rintamaan muslimiveljiä vastaan. ETUF on vanha ammattijärjestö, joka on perinteisesti ollut lähellä valtiota. Riippumattomuutta painottava EFITU taas syntyi vuoden 2011 Tahririn aukion mielenosoitusten yhteydessä, kun egyptiläiset nousivat maan silloista presidenttiä, Hosni Mubarakia vastaan.

Al-Bawaba: Egypt’s Muslim Brotherhood attacking trade unions (29.10.12)

Teheranissa kokoontunut liittoutumattomien maiden liike (NAM) päätti istuntonsa viime perjantaina. Läsnä oli edustaja jokaisesta 120 jäsenmaasta, ja 50 maasta edustus oli ylintä valtiojohtoa. Kokouksen päätöslauselmissa ilmaistiin mm. tuki Iranin ydinohjelmalle, vastustettiin taloudellisia pakotteita ja tuomittiin ennaltaehkäisevät hyökkäykset rauhanomaisia ydinlaitoksia vastaan. Kaiken kaikkiaan kokouksen lopputulos vahvistaa Iranin asemaa, kirjoittaa iranilainen entinen diplomaatti Armin Azad, vaikkeivät osallistujamaiden ilmaisemat kannat johtuisikaan suorasta tuesta Iranille.

“Riippumatta siitä, miten Iranin johto esittää kokouksen tulokset, sen laaja osallistujakoukko saattaa kertoa myös siitä, että monet maat karsastavat sitä, että Yhdysvallat painostaa niitä omaksumaan tiettyjä kantoja ja/tai toimimaan tavoilla, joista ne eivät pidä tai jotka eivät palvele niiden etuja. Tässä mielessä näiden maiden kannanilmaisut kokouksessa voidaan tulkita myös merkkinä protestista Yhdysvaltoja ja Israelia vastaan – eikä niinkään innokkaana tukena Iranille.”

Azad nostaa esille myös sen, että Mohammed Mursi oli ensimmäinen Egyptin presidentti, joka vieraili Iranissa vuoden 1979 islamilaisen vallankumouksen jälkeen.

“Vaikka länsimedia keskittyi pääasiassa Mursin puheen siihen osaan, jossa hän arvosteli Syyrian johtoa ja alleviivasi Egyptin ja Iranin erilaisia kantoja tässä asiassa, Mursin koko puheen lukeminen antaa viitteitä, että suurimmassa osassa muita asioita molemmilla mailla oli suurin piirtein samanlaiset näkemykset. Tästä syystä ei siis kannata pitää Syyria-erimielisyyksien merkitystä liian suurena.”

Informed Comment: What Cable News didn’t Tell You: The Non-Aligned Movement Meeting Strengthened Iran’s Hand vs. US, Israel (Azad) (4.9.12)

Egyptin kesällä valittu presidentti, Mohammed Mursi, ilmoitti sunnuntai-iltapäivällä päätöksistään, joiden mukaan nykyinen puolustusministeri ja armeijan komentaja, Hussein Tantawi, ja hänen kansliapäällikkönsä siirtyvät eläkkeelle. Myös laivaston ja ilmavoimien komentajat siirrettiin muihin tehtäviin. Samalla Mursi ilmoitti armeijaneuvoston kesäkuussa tekemien perustuslakimuutosten kumoamisesta ja että presidentillä on nyt täysi valta kaikissa poliittisissa kysymyksissä.

Armeijaneuvosto on pitänyt valtaa Egyptissä edellisen presidentti Hosni Mubarakin kukistumisen jälkeen. Neuvosto muutti Egpytin perustuslakia viime kesäkuussa hajotettuaan parlamentin ja vähän ennen uuden presidentin valintaa. Perustuslakiin tehdyn lisäyksen mukaan neuvosto varasi itselleen täyden vallan armeijaa koskevissa kysymyksissä sekä oikeuden puuttua tulevaisuudessa valittavan perustuslakiasäätävän kokouksen toimintaan.

Ahram Online: Morsi retires Egypt’s top army leaders; amends 2011 Constitutional Declaration; appoints vice president (12.8.12)

BBC: Q&A: Egypt’s new constitutional declaration (18.6.12)

Egyptissä järjestettiin presidentinvaalien toinen kierros viime viikonloppuna. Vastakkain siinä olivat vallasta syöstyn entisen presidentti Hosni Mubarakin viimeineinen pääministeri ja vanhan vallan edustaja, kenraali Ahmad Shafiq, sekä muslimiveljeskunnan ehdokas, Mohammed Mursi. Sunnuntai-iltana maassa valtaa pitävä sotilasneuvosto ilmoitti itselleen antamista uusista valtuuksista, jotka The Guardianin mukaan “sitoivat maan tulevat presidentin kädet ja sementoivat armeijan vallan Mubarakin jälkeiselle ajalle”.

Lehden mukaan presidentinvaalin tulosten pitäisi selvitä maanantain aikana, vaikka virallinen tulos julistetaankin vasta myöhemmin tällä viikolla.

Sunnuntain ilmoitus oli selvää jatkoa sitä edeltäville toimille, kun Egyptin korkein oikeus kumosi viime torstaina maan parlamentin tekemän päätöksen, joka oli kieltänyt entisen presidentti Hosni Mubarakin valtakoneiston keskeisiä johtohenkilöitä asettumasta ehdolle presidentinvaaleissa. Oikeuden päätöksen perusteella kenraali Shafiq sai osallistua vaaleihin. Samalla korkein oikeus myös määräsi viime keväänä valitun parlamentin hajottamisesta ja julisti poikkeuslakien olevan jälleen voimassa.

Parlamentti oli ainoa institutionaalinen kansan tahdon ilmaus Mubarakin-jälkeisessä Egyptissä, eikä ole sattumaa, että kaikki hajottamispäätöksen tehneet tuomarit oli nimetty tehtäväänsä presidentti Mubarakin aikana, kirjoitti Esam Al-Amin CounterPunchissa viikonloppuna.

“Minuuttien kuluttua hajottamispäätöksestä satoja armeijan ja turvallisuusjoukkojen edustajia miehitti parlamenttirakennukset ja estivät edustajien pääsyn niihin edes huoneidensa tyhjentämiseksi. Lyhyesti sanoen Egypti on palannut lähtöpisteeseen, kun maan siirtyminen kohti demokratiaa on katkaistu ja sen vallankumous pantu hengityskoneeseen.”

Al-Aminin mukaan sotilashallitus käytti runsaasti rahaa Shafiqin mainostamiseen, ja myös vaalitarkkailun rajoittamiseen liittyi kummallisia vaatimuksia, joita ei esitetty keväällä järjestettyjen parlamenttivaalien yhteydessä. Vilppiepäilyjen vuoksi Shafiqin vastaehdokasta, muslimiveljeskunnan Mohammed Mursia pyydettiin boikotoimaan vaaleja, mutta hän kieltäytyi, vaikka tämä pitikin todennäköisenä, etteivät ne ole täysin rehelliset. Al-Aminin mukaan tämä johtuu siitä veljeskunnan epätoivoisesta yrityksestä osoittaa saaneensa aikaan edes jotakin sen vuoden aikana, jonka se on ollut sotilasneuvoston liittolainen.

“Islamilaisryhmä on jälleen kerran osoittanut kyvyttömyytensä liittyä mukaan vallankumoukseen, mistään tiennäyttäjän roolista puhumattakaan, vaikka sen johtajat ymmärtävät sotilasneuvoston ja valtioinstituutioiden pyrkivän vaalien manipulointiin oman ehdokkaansa valituttamiseksi.”

The Guardian: Egypt’s generals act to negate outcome of presidential poll (18.6.12)

CounterPunch: The True Face of Egypt’s Military (15.-17.6.12)

CBN News: Voters Uncertain with Egypt Under Martial Law (16.6.12)

NY Times: Revolt Leaders Cite Failure to Uproot Old Order in Egypt (14.6.12)

Al-Arabiya: Muslim Brotherhood siding with Egypt’s army affected revolt: ex-deputy guide (7.5.12)

Egyptissä käynnistyi lakkoaalto pari viikkoa sitten, kun maata hallitseva sotilashallitus ilmoitti yllättäen tiukentavansa hätätilalakia. Satoja tuhansia työntekijöitä on ollut lakossa, ja lakot ovat olleet entistä järjestelmällisempiä ja laajamittaisempia, kirjoittaa sanomalehti Al-Masry Al-Youm.

“Vuonna 2010 terrorismin ja huumerikollisuuden kitkemiseen rajoitettu hätätilalaki on nyt palautettu alkuperäiseen laajuuteensa, ja sitä on virallisten julkilausumien mukaan edelleen laajennettu kattamaan liikenteen häiritseminen, teiden tukkiminen, huhujen uutisoiminen, aseiden hallussapito ja myynti sekä ‘hyökkäys työntekovapautta’ vastaan”, summaa Amnesty Internationalin tiedote.

Hätätilalaki on ollut voimassa vuodesta 1981, ja sen kumoaminen oli yksi Egyptin kansannousun keskeisistä vaatimuksista. Maata presidentti Hosni Mubarakin kaatumisen jälkeen hallinnut sotilasneuvosto on aiemmin luvanut kumota lain “nykyisen tilanteen päätyttyä”.

“Yleislakot eri sektoreilla kaikkialla maassa samanaikaisesti ja yli 50 prosentin, paikoin jopa 100 prosentin osallistumisasteet ovat Egyptissä ennennäkemättömiä, sanoi Khaled Ali, Egyptin taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien keskuksen (ECESR) johtaja”, kirjoittaa Al-Masry Al-Youm.

Lakot esittävät nyt myös entistä enemmän yhteiskunnallisia vaatimuksia kuten julkisen liikenteen ja koulutuksen laadun parantamista, eivätkä tavoittele vain suoraan työntekijöiden palkkoihin ja työehtoihin liittyviä parannuksia. Lakkojen organisoinnin taso eri kuvernöörikunnissa ja yhteisten tunnusten käyttö erottavat nämä protestit edellisistä, Al-Masry Al-Youm kertoo.

Al Arabiya News: Anger sweeps Egypt as emergency law makes powerful comeback (13.9.11)

Amnesty International: Egypt: Emergency law biggest threat to rights since “25 January revolution” (15.9.11)

Al-Masry Al-Youm: Amid uncertainty, labor uprisings reignite revolution (28.9.11)

BBC: Egypt crisis: Army in pledge to end state of emergency (11.2.11)

Carl Finamore haastatteli Egyptin ja Tunisian ay-liikkeen naisaktiiveja näiden vieraillessa Yhdysvalloissa puhekiertueella. Heidän mukaansa vallankumoukset ovat edelleen hyvässä vauhdissa, vaikkakin edelleen kesken. Paluuta vanhaan ei kuitenkaan ole – ei myöskään naisten osalta.

“Vallankumous etenee edelleen, sanoo Marwa Khalil Farghali Khalil, Egyptin vaikutusvaltaisen veronkerääjien ammattiliiton pääsihteeri. Ansaitulla ylpeydellä hän julisti San Franciscossa järjestetyssä tilaisuudessa, että ‘ennen tammikuun vallankumousta maassa oli neljä riippumatonta ammattijärjestöä. Nyt meillä on 88 uutta ammattiliittoa, joiden 250 000 jäsentä kuuluvat keskusjärjestöömme EFITU:un.”

Vastaavaa kehitystä on tapahtunut myös Tunisiassa.

“‘Ja meidän tunisialainen ay-keskusjärjestömme (UGTT)’, sanoi Ayda Zerai, tekstiilityöntekijöiden paikallisen ammattijärjestön pääsihteeri, ‘on kasvanut 35 prosenttia kansannousun jälkeen. Meitä on nyt 700 000 johtuen merkittävästä osuudestamme diktaattori Ben Alin kaatamisessa.’”

Carl Finamore: Tunisian and Egyptian Women Talk About Their Revolutions (22.8.11)

Egyptin hallitus on ilmoittanut saaneensa valmiiksi joukon uusia lakeja, jotka se on luvannut hyväksyä piakkoin. Lait sallivat mm. itsenäisten ammattiliittojen perustamisen ensi kertaa yli 60 vuoteen.

“Aktivistit ja työläiset ovat odottaneet lain lopullista versiota kärsimättöminä eivätkä ole täysin uskoneet hallituksen vilpittömyyteen ay-vapauksien osalta erityisesti sen jälkeen, kun pääministeri Essam Sharafin hallitus otti maaliskuussa käyttöön lainsäädäntöä, joka teki lakoista ja mielenosoituksista laittomia”, Ahram Online kirjoittaa.

Uusien vapauksien ohella toinen merkittävä uutinen on vuonna 1957 perustetun valtiollisen ay-keskusjärjestö ETUF:in hallituksen erottaminen aiemmin tässä kuussa. Tarkoitus on järjestää uudet liittovaalit pikapuoliin. Monet ay-aktiivit eivät Ahram Onlinen mukaan kuitenkaan jaksa uskoa ETUF:in uudistumiskykyyn, vaan ovat perustaneet omia ammattiyhdistyksiä.

Ahram Online: Egypt’s rising labour movement wins significant government concessions (19.8.11)

Egyptin sotilashallitus sääti maaliskuussa lain, jonka tarkoitus on rajoittaa lakkoilua ja mielenosoituksia. Laki säätää laittomaksi työtä estävät tai viivyttävät mielenosoitukset yksityisissä ja julkisissa laitoksissa.

Heinäkuun alussa oikeus antoi lain perusteella ensimmäiset tuomiot, kun öljy-yhtiö Petrojetin viisi työläistä tuomittiin mielenosoituksesta vuoden ehdollisiin rangaistuksiin. Tästä huolimatta erilaisten ay-mielenosoitusten ja lakkojen määrä oli heinäkuussa samalla tasolla kuin kesäkuussa.

“Kokonaisuudessaan heinäkuussa järjestettiin 75 ay-mielenosoitusta, kun niitä kesäkuussa oli 97. Lakkojen – mielenosoitusten voimakkaimman muodon – määrä heinäkuussa kuitenkin kasvoi”, Ahram Online kirjoittaa.

Molempien kuukausien lukemat ovat kuitenkin pienemmät kuin alkuvuonna välittömästi presidentti Hosni Mubarakin kaatumisen jälkeen, jolloin lakkojen ja istumalakkojen määrä oli yli 200.

Ahram Online: Egyptian labour flaunt anti-strike law with rising strike action (11.8.11)

Ensimmäiset lain nojalla annettavat tuomiot langetettiin viidelle öljy-yhtiö Petrojetin työntekijälle, jotka olivat parinsadan toverinsa kanssa osallistuneet mielenosoitukseen öljyministeriön edessä hätätilan ollessa voimassa, kirjoittaa sanomalehti Al-Masry Al-Youm.

“Armeijan syyttäjät esittivät syytettyjä rangaistavaksi hätätilan aikana voimassa olevan laki 34/2011:n ensimmäisen artiklan perusteella, jonka mukaan kuka tahansa, joka kutsuu koolle mielenosoituksen joka estää tai viivyttää työtä missä tahansa yksityisessä tai julkisessa laitoksessa, tulee tuomita vankilaan ja/tai 500 000 egyptin punnan [noin 58 000 euron] sakkoihin.”

Kukin syytetty sai vuoden vankeustuomion. Heidän asianajajansa yrittävät saada jutun uudelleenkäsiteltäväksi siviilioikeudessa.

Al-Masry Al-Youm: 5 workers first to be sentenced under military’s anti-protests law (4.7.11)

]]> http://sosialismi.net/blog/2011/07/08/egyptissa-tuomioita-mielenosoituslain-nojalla/feed/ 0