Argentiina on kansallistanut öljy-yhtiö YPF:n, josta enemmistön omistaa Espanjan suurin yritys Repsol, kertoo The Independent.

Argentiinan presidentti Christina Fernández de Kirchner ilmoitti viime maanantaina öljy-yhtiö YPF:n kansallistamisesta. Espanjan suurin yritys, Repsol, omisti yhtiöstä määräävän enemmistöosuuden, ja päätös tulee vaikeassa taloustilanteessa olevalle Espanjalle pahaan aikaan. Euroopan komission puheenjohtaja José Manuel Barroso piti Argentiinan päätöstä valitettavana.

"Madrid kutsui Argentiinan suurlähettilään, Carlos Bettinin, tapaamiseen, kun erimielisyydet uhkasivat paisua täysimittaiseksi kauppasodaksi. 'Tällä vihamielisellä toimella tulee olemaan seurauksia... diplomatian, teollisuuden ja energiateollisuuden aloilla', sanoi Espanjan teollisuusministeri José Manuel Soria."

Etelä-Amerikassa Argentiinan kansallistamispäätöstä sekä arvosteltu että kiitetty. Vaikka Brasilian energiaministeri Edson Lobão korosti, että Argentiina suvereeni valtio, joka tekee kuten parhaaksi näkee, ollaan maassa myös huolissaan siitä, mikä on brasilialaisen öljy-yhtiö Petrobrazin sijoitusten kohtalo Argentiinassa. Selvästi tuomitsevaa linjaa edustivat Chilen valtiovarainministeri Pablo Longueira sekä Meksikon presidentti Felipe Calderón. Longueiran mielestä on mahdollista, että kansainvälinen pääoma kiertää tästä lähin Etelä-Amerikan ja suuntaa helpommin Aasiaan.

Tukea Argentiina sai Venezuelan ja Uruguayn presidenteiltä. Myös Argentiinassa päätös on saanut laajaa tukea, kirjoittaa The New York Times. "Kansallistamisilla on merkittävä kaikupohja maassa, jossa elää vahva katkeruus liberaalin talouspoliitikan kautena 1990-luvulla tehtyjä yksityistämisiä kohtaan. Niiden jälkeen maata kohtasi kaoottinen talouskriisi viime vuosikymmenen alussa."

The Independent: Argentina forces Spain closer to the precipice (18.4.12)

NY Times: In Brazil and Elsewhere, Dismay at Argentina’s Nationalization Move (18.4.12)

NY Times: Argentina Has Oil Firm in Its Sights (12.4.12)

Paremman palkan ja työehtojen puolesta lakkoilleet ja mieltään osoittaneet poliisit joutuivat mellakkapoliisin pamputuksen ja kyynelkaasukranaattien kohteeksi perjantaina Sćo Paulossa Brasiliassa. Yhteenotoissa loukkaantui 13 henkilöä.

Sćo Paulon kuvernöörin mukaan lakkoilijat olivat vain pieni poliittisesti motivoitunut ryhmä poliiseja. Palkka- ja työehtovaatimusten lisäksi he vaativat ylimmän poliisijohtajan valintaa vaaleilla.

The Guardian: Brazilian riot police clash with striking colleagues (18.10.08)

Haitilainen ihmisoikeusaktivisti David Josué on maanantaina aloittanut kiertueen Brasiliassa, jonka aikana hän vaatii Brasilian johtamien YK-joukkojen poistumista saarelta välittömästi. Josuén kiertue on saanut Brasiliassa laajaa kannatusta ammattiyhdistysliikkeessä, mustan väestön järjestöissä sekä presidentti Luiz Inįcio "Lula" da Silvan omassa puolueessa, Työväenpuolueessa.

"Haitin miehityksestä puhutaan 'humanitaarisena apuna'. Haitin hallituksella ei kuitenkaan ole valtaa määrätä YK-joukkoja, jotka hallinnoivat poliisia, vankiloita ja oikeuslaitosta. Tämä on diktatuuria, ei apua", Josué sanoi kiertueen avanneessa tiedotteessaan.

YK-joukot ovat olleet Haitilla vuodesta 2004 lähtien, ja ovat syyllistyneet mm. siviilien surmaamiseen. Joukkojen brasilialainen komentaja myönsi 2007, että "kansainvälisen yhteisön" - Yhdysvaltain, Kanadan ja Ranskan - painostus väkivallan käyttöön on ollut "äärimmäistä".

Antirasicmdsa: Haitian Activist tours Brazil (18.8.08)

BBC: UN chief visits Haiti (2.8.07)

BBC: When the gloves of peace come off (18.4.07)

Biopolttoaineteollisuuden kasvu on parin viime vuoden aikana kiihdyttänyt niin koti- kuin ulkomaistenkin sijoittajien halukkuutta ostaa maata Brasiliasta. Maahan ovat sijoittaneet mm. Bill Clinton, Bill Gates ja Googlen omistajat. Maan hinta nousi vuoden 2007 aikana keskimäärin 18%, ja vielä enemmän niillä alueilla, joilla viljellään viljaa ja sokeriruokoa.

Brasilian laki on vuodesta 1971 lähtien rajoittanut maan myymistä ulkomaalaisille sijoittajille, mutta lakimuutos vuonna 1995 poisti erottelun koti- ja ulkomaisten yritysten väliltä. Nyt asetettu työryhmä selvittää, kuinka yritysten maanostamista voitaisiin rajoittaa erityisesti Amazonin sademetsän alueella ja maan rajoilla.

Vaikka Brasilian perustuslain mukaan maan ostaminen 150 kilometriä lähempää maan rajoja on kielletty, yrittävät yritysten lobbaajat ajaa läpi lakia, joka mahdollistaisi maan ostamisen aina 50 kilometrin päähän rajoista. Lakimuutosta kaipaa myös suomalais-ruotsalainen Stora Enso, joka haluaa ostaa laajoja maa-alueita kasvattaakseen eukalyptuspuita tehtaidensa raaka-aineeksi.

IPS Mario Osava: Growing Foreign Appetite for Land (24.2.08.)

Kuva: leoffreitas, CC-lisenssi