Istuva presidentti, vasemmistolainen Evo Morales on voittanut Bolivian presidentinvaalit saatuaan yli 60 prosenttia äänistä.

Kun äänistä oli laskettu 91 prosenttia, Moralesin kannatus oli 63 prosenttia, ja etumatka seuraavaksi tulleisiin ehdokkaisiin selvä: oikeiston Manfred Reyes sai 27 prosenttia äänistä, ja kolmanneksi sijoittui sementtiteollisuudessa omaisuutensa luonut Samuel Dorina Medina kuuden prosentin kannatuksella. Kaikkiaan vaaleihin osallistui yhdeksän ehdokasta.

Samanaikaisesti käytiin myös maan kaksikamarisen eduskunnan vaalit, joissa Moralesin Kohti sosialismia -puolue (MAS) voitti enemmistön sekä senaattiin että alahuoneeseen. "Puolue näytti saaneen kahden kolmasosan enemmistön senaatista, mutta jääneen niukasti tämän rajan alle alahuoneessa", kirjoittaa uutistoimisto AP. Moralesin puolueineen odotetaan käyttävän saamaansa enemmistöä hyväkseen maan intiaaniväestön oikeuksien ja itsehallinnon laajentamiseksi.

"Kyseessä on viides kansallinen vaali neljän vuoden sisällä, ja [Moralesin] voittomarginaali on kasvanut joka kerta", Cochabambassa toimivan Democracy Centerin Jim Schultz kertoi uutistoimisto AP:lle.

Morales valittiin Bolivian ensimmäiseksi intiaanitaustaiseksi presidentiksi loppuvuodesta 2005. Hänen vaalikampanjansa painottui vahvasti maan intiaanienemmistön olojen parantamiseen sekä maan luonnonvarojen ottamiseen valtion haltuun. Hän sai selvän enemmistön myös vuonna 2008 järjestetyssä kansanäänestyksessä, jossa päätettiin, haluaako kansa hänen jatkavan presidenttinä.

"Bolivia on yksi Etelä-Amerikan köyhimmistä maista, ja vuodesta 2005 lähtien sen bruttokansantuote (BKT) on kasvanut 9 miljardista dollarista 19 miljardiin nostaen henkeä kohti lasketun BKT:n 1 671 dollariin", kirjoittaa The Guardian. "Valuuttavarannot ovat kasvaneet merkittävästi, mikä johtuu osittain energia- ja kaivossektorien kansallistamisesta. Kansainvälinen valuuttarahasto ennakoi maan talouden kasvavan 2,8 prosenttia ensi vuonna, mikä on huikeasti maanosan muihin maihin verrattuna."

The Guardian: Evo Morales wins landslide victory in Bolivian presidential elections (7.12.09)

AP: Bolivian president Morales easily wins re-election (7.12.09)

Yhdysvaltain halu taistella huumeiden salakuljetusta vastaan on vain puolinaista, arvostelee Bolivian varapresidentti Įlvaro Garcķa Linera.

Bolivian arvostelu liittyy tilanteeseen, jossa maa aikoi ostaa lentokoneita ja helikoptereita Tshekin tasavallasta rajojensa valvomiseksi ja huumesalakuljettajien kiinnisaamiseksi. Yhdysvallat kuitenkin kielsi tshekkiläisiä aseyhtiöitä myymästä kyseisiä koneita Bolivialle, sillä ne sisältävät yhdysvaltalaista aseteknologiaa.

Garcķa Lineran mukaan päätös osoittaa, että Yhdysvallat on kiinnostuneempi patoamaan itsenäistä politiikkaa Etelä-Amerikassa kuin ehkäisemään kansainvälistä huumekauppaa. Hän sanoi Bolivian kyllä pystyvän hankkimaan huumekauppiaiden jahtaamiseen tarvittavat koneet esimerkiksi Venäjältä, Kiinasta tai Saksasta.

Bolivia Rising: Bolivian VP: US veto on arms purchases exposes lie that US wants to fight drug trafficking (12.8.09)

Bolivia on saanut päätökseen kaasu- ja öljyvarojensa palauttamisen kansalliseen omistukseen, kertoi valtion energiayhtiö YPBF:n väliaikainen johtaja Carlos Villegas viime viikolla.

Cochabambassa toimivan kaasulaitoksen kansallistaminen oli viimeinen askel vuonna 2006 säädetyn lain toteuttamisessa, jonka mukaan Bolivian öljy- ja kaasuvarat otetaan valtion hallintaan. Johtaja Villegasin mukaan energiavarojen valtionomistus kasvattaa valtion tuloja ja siten parantaa mahdollisuuksia kanavoida varoja kansan hyvinvointiin.

Osa YPBF:stä oli yksityistettynä presidentti Gonzalo Sįnchez de Lozadan kaudella 90-luvulla. Intiaanitaustaisen Evo Moralesin valinta presidentiksi joulukuussa 2005 kuitenkin käänsi suunnan, sillä öljy- ja kaasuvarojen kansallistaminen oli Moralesin kampanjan päävaatimuksia.

Kansallistamisen päätökseen saattamisesta kertovan ilmoituksen myötä Bolivian hallitus kertoi myös käyttävänsä viisi miljardia dollaria seuraavan viiden vuoden aikana energiasektorin toiminnan kehittämiseen. Bolivialla on Latinalaisen Amerikan maista toiseksi suurimmat maakaasuvarat Venezuelan jälkeen.

Bolivia Rising: Bolivia completes nationalization of oil and gas sector (23.7.09)

NY Times: Bolivian Nationalizes the Oil and Gas Sector (2.5.06)

Useita satoja Etelä-Amerikan poliittisen oikeiston johtajia kokoontui viime viikolla Caracasiin keskustelemaan siitä, miten maanosan viimeaikainen vasemmistolaisaalto saataisiin pysäytettyä.

Kokouksessa mukana olleita nimekkäitä henkilöitä olivat mm. Bolivian entinen presidentti Jorge Quiroca, El Salvadorin entinen presidentti Francisco Flores, Meksikon entinen ulkoministeri Jorge Castańeda sekä Bolivian rikkaiden separatistialueiden johtaja Óscar Ortiz. Myös venezuelalaisen liike-elämän edustajia sekä oppositiojohtajia osallistui kokoukseen. Heistä monet olivat olleet mukana tukemassa vuoden 2002 vallankaappausyritystä Venezuelan nykyistä presidenttiä, Hugo Chįvezia vastaan.

Kokoukseen osallistunut perulainen kirjailija Mario Vargas Llosa sanoi, että tulevaisuus ei ole kollektiivisessa omaisuudessa eikä valtion roolin kasvattamisessa, ja että maanosan suurin este kehitykselle on Chįvezin hallitus. "Omaisuus on yksityistä, tai se ei ole omaisuutta", hän sanoi.

Eteläamerikkalaisten tahojen lisäksi kokouksessa oli läsnä useita kansainvälisiä oikeistolaista politiikkaa kannattavia ajatushautomoita, kuten Cato-instituutti Yhdysvalloista ja Konrad Adenauer -säätiö Saksasta.

Presidentti Chįvez kutsui kokouksen oikeistointellektuellit suoraan TV-lähetykseen, jossa he olisivat voineet keskustella Venezulan bolivaarista vallankumousta kannattavan vasemmistoälymystön kanssa haluamistaan asioista. Oikeistoälymystö kuitenkin kieltäytyi saapumasta paikalle, koska ei saanut keskustelulle mieleisiään ehtoja. Oikeisto sanoi haluavansa väitellä suoraan Chįvezin eikä vasemmistointellektuellien kanssa.

Venezuelanalysis: Latin America’s Pro-Capitalist Elite Hold Anti-Chįvez Conference in Venezuela (29.5.09)

Venezuelanalysis: Venezuelan Opposition Intellectuals Reject Chįvez’s Invitation to Debate (1.6.09)

Bolivian presidentti Evo Morales on arvostellut Amerikan valtioiden järjestön (OAS) 1962 tekemää päätöstä sulkea Kuuba järjestön toiminnan ulkopuolelle.

Morales otti asian esille Amerikan bolivaarinen vaihtoehto (ALBA) -järjestön kokouksessa Venezuelassa torstaina. OAS:n vuonna 1962 hyväksymän päätöslauselman mukaan valtio, joka kannattaa marxismi-leninismiä tai liittoutuu sosialistimaiden kanssa, rikkoo läntisen pallonpuoliskon keskinäistä solidaarisuutta. Päätöslauselma hyväksyttiin samoihin aikoihin, kun Yhdysvallat määräsi Kuuban kauppasaartoon, eikä maan edelleenkään sallita ottavan osaa OAS:n toimintaan.

Puheenvuorossaan ALBA-kokouksessa Morales haastoi OAS:n erottamaan myös Bolivian.

"Kuuba suljettiin ulos, koska se oli leninistinen, marxilainen, kommunistinen. Haluan sanoa OAS:n jäsenille, että julistan itseni marxilaiseksi, leninistiksi, kommunistiksi, sosialistiksi, haluan että he sulkevat minutkin ulos OAS:stä", Morales ironisoi. "On täysin uskomatonta että marxismi-leninismin vuoksi joku voidaan sulkea ulos järjestöstä", hän sanoi vakavoituen.

Moralesin mielestä Yhdysvalloilla ei ole varaa syyttää muita maita demokratian puutteesta. "Juuri Yhdysvallat kuuluu niihin maihin, jotka tukevat vallankaappauksia, sotilasvaltaa, aivan kuten Yhdysvallat nytkin aseistaa vallankaappaushankkeita Boliviassa", hän sanoi.

OAS kokoontuu yleisistuntoon toukokuussa. Moralesin tavoin myös järjestön nykyinen pääsihteeri José Miguel Insulza on ilmaissut kannattavansa vuoden 1962 päätöksen kumoamista. Insulza kertoi perjantaina uutistoimisto AP:lle aikovansa esittää toukokuun yleisistunnolle Kuuban ottamista jälleen mukaan järjestön toimintaan.

Myös Yhdysvallat on OAS:n jäsen, ja järjestö on pitkään ollut sen työrukkanen Latinalaisen Amerikan hallinnassa.

Bolivia Rising: Evo Morales: I want to declare myself as a marxist and communist, let's see if the OAS expels me (16.4.09)

Wtop.com: OAS chief to seek reinstatement of Cuba (17.4.09)

Bolivian hallitus aikoo ottaa maan energiantuotannon takaisin hallintaansa kansallistamalla ulkomaisomisteisia voimalaitoksia, energiaministeri Saul Avalos kertoi tiedotustilaisuudessa viime maanantaina.

Samassa tilaisuudessa ilmoitettiin Avalosin korvaamisesta Oscar Cocalla, joka lupasi käydä läpi olemassaolevan kansallistamissuunnitelman ja ilmoittaa käytännön toimenpiteistä viikon kuluessa.

Kansallistamiset ovat osa presidentti Evo Moralesin ohjelmaa, jonka tarkoitus on ottaa 90-luvulla yksityistettyjä tuotannonaloja takaisin valtion haltuun. Suurimmat ulkomaiset voimalat ovat ranskalaisten ja brittien omistuksessa. Espanjalaiset taas omistavat maan suurimman sähkönsiirrosta vastaavan yhtiön.

Reuters: Bolivia prepares to nationalize power firms (10.2.09)

Bolivialaiset ovat hyväksyneet maalle uuden perustuslain 60 prosentin enemmistöllä kansanäänestyksessä sunnuntaina. Uusi perustuslaki suojaa mm. alkuperäiskansojen oikeudet ja rajoittaa maanomistusta.

Vasemmistolaisen presidentti Evo Moralesin voimakkaasti ajama perustuslaki koki kuitenkin selvän tappion maan itäisissä maakunnissa, joita on perinteisesti hallinnut eurooppalaisperäinen maanomistajaeliitti. Kyseiset maakunnat ovat aikaisemmin koettaneet hankkia itselleen suurempaa itsenäisyyttä keskushallinnosta, sillä Moralesin ja hänen kannattajiensa säätämät uudistukset ovat uhanneet mm. suurmaanomistajien etuja.

Uuden perustuslain merkittävimmät kohdat koskevat Bolivian kansan enemmistön, alkuperäiskansojen, kulttuurillisia oikeuksia ja itsehallintoa. Myös valtion merkitys talouselämässä kasvaa, ja perustuslain hyväksyminen mahdollistaa presidentti Moralesin pyrkimisen toiselle jatkokaudelle.

AFP: Bolivians approve sweeping constitutional reforms (26.1.09)

Financial Times: Morales promises ‘democratic revolution’ (23.1.09)

NACLA: Bolivia's New Constitution (21.1.09)

Bolivia on liittynyt niiden maiden joukkoon, jotka ovat katkaisseet välinsä Israeliin protestina Gazaa vastaan kohdistetuille sotatoimille. Maan presidentti Evo Morales ilmoitti asiasta viime keskiviikkona puheessaan, ja vaati kansainvälistä sotarikostuomioistuinta nostamaan syytteen kansanmurhasta Israelin johtoa vastaan. Samanaikaisesti Venezuela, joka karkotti Israelin lähettilään viikko sitten, on Haaretz-lehden tietojen mukaan tunnustelemassa suhteiden solmimista uudelleen. Soitto Venezuelan ulkoministeriöstä yllätti karkotetun lähettilään, Shlomo Cohenin, joka oli käsittänyt Venezuelan katkaisseen välinsä Israeliin. Ulkoministeriöstä kuitenkin toivottiin Israelia lähettämään Caracasiin väliaikainen lähettiläs, jotta diplomaattisuhteiden palauttaminen voitaisiin järjestää. Haaretz: Bolivia cuts ties with Israel, seeks genocide charges against Israeli officials (14.1.09) Haaretz: A week after expelling Israeli officials over Gaza op, Venezuela looks to repair ties (13.1.09)

Bolivian hallitus on valtuuttanut kansallisen maareformi-instituutin (INRA) selvittämään ne maanomistajat, jotka käyttävät orjatyövoimaa maillaan. Instituutin tutkimusten perusteella tällaisten henkilöiden maat voidaan takavarikoida valtiolle.

INRA:n Cliver Rochan mukaan vastaavanlainen takavarikko suoritettiin jo vuonna 2007 Chuquisacassa, kun kahden maanomistajasuvun maat muutettiin valtion omaisuudeksi. Sama kohtalo saattaa odottaa useita niistä 197 orjatyötä käyttävästä tilasta, joista varaoikeusministeri Valentin Ticona kertoi YK:n ihmisoikeuskomissiolle viime toukokuussa.

"Etelä-Amerikan syrjäseuduilla elävät alkuperäiskansat ovat erityisessä vaarassa joutua velkaorjuuteen ja pakkotyöhön. Heikko valtio yhdistettynä alhaisiin koulutusmahdollisuuksiin, syrjintään ja köyhyyteen merkitsevät, että heidän on vaikea puolustaa itseään häikäilemättömiä pakkotyön teettäjiä vastaan", kuvaili Kansainvälisen työjärjestön tiedote tilannetta.

Prensa Latina: Bolivia Taking Slave Owners Land (21.11.08)

ILO: Fighting forced labour in Latin America (18.4.05)

Bolivian presidentti Evo Morales on arvostellut Euroopan unionia pyrkimyksestä hajottaa Andien talousliittoa. EU-komissio ilmoitti tiistaina pyrkivänsä kahdenvälisiin neuvotteluihin vain Perun ja Kolumbian kanssa, koska se ei onnistunut pääsemään mieleiseensä sopimukseen koko liiton kanssa.

Morales vaati pitämässään tiedotustilaisuudessa EU:ta kunnioittamaan Andien talousliiton tekemiä sisäisiä sopimuksia, että neuvotteluja käytäisiin liittona.

Perun ja Kolumbian lisäksi liittoon kuuluvat Bolivia ja Ecuador. Näissä maissa valtaa pitävät vasemmistolaiset presidentit, kun taas Peru ja Kolumbia ovat ilmaisseet halukkuutensa noudattaa EU:lle mieleisempää, vapaampaa kauppapolitiikkaa.

EUbusiness.com: Bolivia angry at EU bid for trade talks with Peru, Colombia (11.11.08)