Perun tuleva presidentti Ollanta Humala on ehdottanut Bolivialle valtioliittoa ja kertonut haaveilevansa maiden yhdistämisestä, kirjoittaa MercoPress.

Vasemmistolainen Ollanta Humala voitti kesäkuun alussa Perun presidentinvaalit, ja hänet nimitetään virkaan heinäkuun lopussa. Käydessään kuluneella viikolla tutustumismatkalla Boliviassa hän sanoi unelmoivansa siitä, että tulevaisuudessa Peru ja Bolivia muodostaisivat "jälleen yhden kansakunnan".

MercoPressin mukaan Ollanta ehdotti Bolivian presidentti Evo Moralesille samantapaista valtioliittoa, jollainen maiden välillä vallitsi vuosina 1836-1839.  Morales suhtautui keskusteluihin Humalan kanssa myönteisesti, ja piti vierailua rohkaisevana. Myös Morales viittasi Bolivian ja Perun ja niiden kansojen yhteiseen historiaan.

MercoPress: Humala invites Morales to consider the re-unification of Peru and Bolivia (22.6.11)

Bolivian köyhien alueiden esittämät vaatimukset ovat johtaneet alueiden välisiin riitoihin ja presidentti Moralesin aseman vaikeutumiseen, kirjoittaa Federico Fuentes.

Heinäkuun lopussa Potosín ja Oruron alueet ajautuivat riitaan keskenään, sillä alueiden rajalla olevilta kukkuloilta on löydetty sementinvalmistuksessa tarvittavia mineraaleja. Mm. sementtitehtaan perustamista vaativat mielenosoitukset ovat pystyttäneet tiesulkuja, vallanneet paikallisen sähkölaitoksen ja uhanneet katkaista Bolivian suurimman kaivoksen sähköt, ellei heidän vaatimuksiinsa suostuta.

"Useita tiesulkuja on jo purettu, mutta neuvottelut hallituksen ja paikallisviranomaisten kesken eivät edenneet, sillä paikalliset vaativat [presidentti Evo] Moralesia neuvottelupöytään hänen 'oikeistolaisten' ministeriensä sijaan", Federico Fuentes kirjoittaa MRzinessä.

Potosí on Bolivian köyhin alue, mutta samalla kaivostoiminnan kannalta kaikkein tärkein; Fuentesin mukaan alueella sijaitsee 50 prosenttia maailman litiumista.

Potosín liikehdintä on vain osa Bolivian viimeaikaisista mielenosoituksista, joissa on vaadittu hallitukselta sijoituksia oman alueensa teollisuuteen ja infrastruktuuriin. Fuentesin mukaan paikallisten liikkeiden ja hallituksen suhteiden ymmärtämiseksi on luotava katsaus presidentti Moralesin kansanliikkeistä koostuvan puolueen historiaan.

1990-luvun loppupuolella kokapensaanviljelijöiden ympärille ryhmittyi joukko alueellisia ja erityisryhmien oikeuksia vaativia tahoja Movimiento al Socialismo (MAS) -nimiseksi puolueeksi. Vuonna 2000 Cochabamban kapinasta alkanut vallankumouksellisen toiminnan aalto johti vuonna 2003 presidentti Gonzalo Sáchez de Lozadan eroon ja lopulta Evo Moralesin valintaan presidentiksi vuonna 2005.

Moralesin uusi hallitus onnistui nujertamaan sitä vastustaneet, maan rikkailla alueilla nousseet oikeistovoimat kansanliikkeiden sekä armeijan tuella vuonna 2008, mutta pinnalle ovat nyt nousseet MAS-hallituksen omat heikkoudet ja sen sekä sen tukijoukkojen sisäiset ristiriidat, Fuentes kirjoittaa.

"Vaikka MAS syntyi maaseudulla, missä sen ja voimakkaan talonpoikaisliikkeen rakenteet olivat sama asia, liike alkoi laajentua kaupunkeihin vuoden 2005 voiton jälkeen. Siellä yhteiskunnalliset järjestöt olivat huomattavasti heikompia, ja [puolueeseen] liittyminen tapahtui enimmäkseen yksilöpohjalta. Monissa tapauksissa talonpoikien ja alkuperäiskansojen järjestöissä oli puutetta ammattitaitoisista henkilöistä, mikä pakotti Moralesin nojautumaan olemassaolevaan valtiobyrokratiaan oman hallintonsa pyörittämiseksi."

Vaikka kansanliikkeet ovatkin toimineet suhteellisen yhtenäisesti puolustaessaan Moralesia oikeistovoimia vastaan, on niiden piirissä myös levinnyt huoli hallituksen alueellisesta edustavuudesta. Fuentes näkee alueellisten liikkeiden vaatimuksissa myös tiettyä malttamattomuutta, joka vaatii vuosisatoja kestäneen kolonialismin vaikutusten poistamista epärealistisen nopeassa aikataulussa. MAS:in omat rakenteelliset heikkoudet taas ovat vaikeuttaneet suuntaa-antavaa keskustelua järjestön tulevista tavoitteista, ja Moralesin rooliksi on jäänyt pitkälti toimia paikallisten kansanliikkeiden, ministerien, puoluejohtajien ja byrokraattien välittäjätahona.

"On tärkeää rakentaa poliittinen instrumentti, joka voi aidosti toimia väittelyn ja ajatustenvaihdon areenana, kykenee tekemään aloitteita ja yhdistää muutoshankkeen toteuttamiseen tarvittavat voimat. Muutoin päättämättömyys, improvisointi, toiminnan puute ja toimien keskinäinen ristiriitaisuus tulevat vaivaamaan Bolivian muutosprosessia jatkossakin", kirjoittaa Fuentes.

MRzine: Bolivia: Social Tensions Erupt (15.8.10)

Bolivian hallitus kertoi torstaina aloittaneensa siviilien asekoulutuksen. Oppositio kutsuu tätä ensimmäiseksi askeleeksi hallitusta tukevien puolisotilaallisten joukkojen luomisessa. Koulutus aloitettiin maanantaina sadoissa armeijan tukikohdissa Bolivian itäosassa, joka tunnetaan liike-elämää tukevan opposition tukialueena. Entinen vasemmistosissi, varapresidentti Alvaro Garcia kertoo, että tarkoituksena on kouluttaa siviilit kykeneviksi avustamaan maan puolustamisessa. Osallistuminen on hänen mukaansa "kansalaisvelvollisuus". Viranomaisten mukaan siviilejä ei kuitenkaan aiota aseistaa. Asekoulutus on tarkoitettu kaikille yhteiskuntaluokille. Useat osallistujat ovat kuitenkin alkuperäiskansojen edustajia. Koulutusohjelma muistuttaa kampanjaa, jonka Evo Moralesin läheinen kumppani Hugo Chávez aloitti Venezuelassa vuoden 2002 epäonnistuneen oikeistovallankaappauksen jälkeen. Venezuelan mukaan mukana on nyt 120 000 osallistujaa. Oppositiota edustava Herman Antelo on vaatinut hallitukselta selitystä asiaan. "Kysymme itseltämme, onko päämääränä luoda hallitusta tukevat puolisotilaalliset joukot", hän sanoi. Moralesin hallitus on toistuvasti väittänyt, että äärioikeistolaiset ääriryhmät ovat pyrkineet salaliitoin kaatamaan hallituksen muodostamalla aseistettuja joukkoja, myös ulkomaisten palkkasoturien avulla. Asiasta kirjoitti Kolumbiassa asuva Associated Pressin toimittaja Frank Bajak. Bolivia Rising: Bolivia begins military training for civilians (6.8.2010)

Vappuna suoritettujen kansallistamisten jälkeen 80 prosenttia Bolivian sähköntuotannosta on valtion hallussa, kirjoittaa uutistoimisto Reuters.

Vuonna 2006 Bolivian ensimmäiseksi intiaanitaustaiseksi presidentiksi valittu Evo Morales otti pian valintansa jälkeen maan maakaasuvarat valtion haltuun. Linjaa jatkettiin nyt vappuna ottamalla valtiolle neljä voimalaitosyhtiötä, mukana maan kolme suurinta alan toimijaa, jotka vastasivat noin puolesta maan sähköntuotannosta. "Peruspalvelut eivät voi olla yksityistä liiketoimintaa. Otamme energian ja valon takaisin kaikille bolivialaisille", Morales sanoi.

Valtion hallussa on nyt 80 prosenttia maan sähköntuotannosta, ja tarkoitus on ottaa koko sektori valtiolle. Hallitus pyrki ensin neuvottelemaan yhtiöiden kanssa niiden osakkeiden ostamisesta, mutta nämä kieltäytyivät. Tästä johtuen päädyttiin kansallistamiseen, kirjoittaa uutistoimisto Reuters.

Reuters: Bolivia nationalizes four power companies (1.5.10)

Bolivian presidentti Evo Moralesin puolue MAS on voittamassa ainakin kuusi kuvernöörinpaikkaa yhdeksästä huhtikuun alussa järjestetyissä paikallisvaaleissa.

Paikallisvaalit järjestettiin Boliviassa huhtikuun 4. päivänä, ja niissä valittiin alueiden kuvernöörit, kaupunkien johtajat sekä kaupungin- ja aluevaltuustot. Lopulliset tulokset selviävät huhtikuun 24. päivänä, mutta alustavien tulosten perusteella maan ensimmäisen intiaanitaustaisen presidentin, Evo Moralesin puolue, Liike kohti sosialismia (MAS), on säilyttämässä asemansa maan selvästi merkittävimpänä puolueena.

Alustavien tulosten mukaan MAS olisi voittamassa ainakin kuusi kaikkiaan yhdeksästä kuvernöörinpaikasta; näyttää kuitenkin mahdolliselta, että MAS saisi vielä seitsemännenkin paikan. Voitto on merkittävä verrattuna vuoteen 2005, jolloin puolueen edustaja nousi kuvernööriksi vain kolmella alueella.  MAS myös kasvatti kaupunginjohtajiensa määrän yli kahteensataan kaikkiaan 337:stä, kun vuonna 2004 se oli saanut vain 101 kaupunginjohtajan paikkaa.

Joillakin alueilla otettiin näissä vaaleissa ensi kertaa käyttöön alkuperäiskansojen itsehallintoa.

Vaalit eivät kuitenkaan sujuneet MAS:n osalta pelkästään hyvin, sillä puolueen kannatus koko maassa oli nyt 51 prosenttia - selvästi vähemmän kuin kaksissa edellisissä vaaleissa. Parlamenttivaaleissa viime joulukuussa MAS sai yli 64 prosenttia äänistä, ja samassa kuussa Morales valittiin toiselle kaudelle presidentiksi 67 prosentin kannatuksella.

Australialaisen Green Left Weeklyn Etelä-Amerikan toimittaja Federico Fuentes selittää kehitystä mm. MAS:n eräiden alueiden paikallisten eliittien kanssa tekemillä liitoilla. "MAS maksoi poliittisen ja ideologisen hinnan liitoistaan, ja menetti kaupunkiköyhälistön ääniä esimerkiksi Plan Tres Milissä Santa Cruzissa. Ihmiset torjuivat tällaiset liitot ja äänestivät muita ehdokkaita", Fuentes kirjoittaa.

Pandon alueella MAS:n listoille otettiin puolueeseen kuulumattomia ehdokkaita, minkä ansiosta MAS voitti 10 kaikkiaan 15:sta kaupunginjohtajan paikasta. "Se merkitsee, että MAS:n on nyt tultava toimeen vanhoista puolueista kotoisin olevien kaupunginjohtajien kanssa."

Vaalien kaikkein merkittävimpänä muutoksena Fuentes pitää kuitenkin uuden keskustavasemmistolaisen oppositiopuolueen, MSM:n, syntymistä. "MSM otti listoilleen MAS:n toisinajattelijoita, joita MAS:iin kuulumattomien ehdokkaiden ottaminen MAS:n listoille oli ärsyttänyt. Näin MSM onnistui voittamaan kaupunginjohtajan paikkoja intiaanienemmistöisillä kaivosalueilla Potosín pohjoisosassa ja jopa Achacachissa, Aymara-intiaanien radikalismin ydinalueella, missä Morales sai viime joulukuussa 98 prosentin kannatuksen." Eräillä muillakin alueilla MSM eteni MAS:n kustannuksella.

Ongelma ei kuitenkaan liity pelkästään ehdokaslistojen laadintaan, Fuentes arvioi. "MAS:ia hallitsevat sen jäseninä olevien intiaani- ja talonpoikaisjärjestöjen edut, ja sen rooli paikallishallinnossa on perinteisesti ollut uusliberaalien hallitusten vastustamisessa ja omien järjestöjensä aseman vahvistamisessa. Nyt nämä järjestöt ovat kuitenkin osa hallitsevaa puoluetta, ja aiemmat käytännöt on usein korvattu tehottomilla ja improvisoiduilla ratkaisuilla sen sijaan, että olisi edistetty uusien osallistavien paikallishallinon muotojen käyttöönottoa."

Fuentes näkee MSM:n nousussa mahdollisuuden aloittaa aito ja julkinen keskustelu Boliviassa käynnissä olevan poliittisen prosessin syventämiseksi. "Haaste MAS:in muuttamisesta pelkästä osiensa summasta kollektiiviseksi muutosvoimaksi, joka voi ravita uusia osallistavan demokratian muotoja, on nyt ajankohtaisempi kuin koskaan."

MRZine: Bolivia: Bittersweet Victory Highlights Obstacles for Process of Change (9.4.10)

Istuva presidentti, vasemmistolainen Evo Morales on voittanut Bolivian presidentinvaalit saatuaan yli 60 prosenttia äänistä.

Kun äänistä oli laskettu 91 prosenttia, Moralesin kannatus oli 63 prosenttia, ja etumatka seuraavaksi tulleisiin ehdokkaisiin selvä: oikeiston Manfred Reyes sai 27 prosenttia äänistä, ja kolmanneksi sijoittui sementtiteollisuudessa omaisuutensa luonut Samuel Dorina Medina kuuden prosentin kannatuksella. Kaikkiaan vaaleihin osallistui yhdeksän ehdokasta.

Samanaikaisesti käytiin myös maan kaksikamarisen eduskunnan vaalit, joissa Moralesin Kohti sosialismia -puolue (MAS) voitti enemmistön sekä senaattiin että alahuoneeseen. "Puolue näytti saaneen kahden kolmasosan enemmistön senaatista, mutta jääneen niukasti tämän rajan alle alahuoneessa", kirjoittaa uutistoimisto AP. Moralesin puolueineen odotetaan käyttävän saamaansa enemmistöä hyväkseen maan intiaaniväestön oikeuksien ja itsehallinnon laajentamiseksi.

"Kyseessä on viides kansallinen vaali neljän vuoden sisällä, ja [Moralesin] voittomarginaali on kasvanut joka kerta", Cochabambassa toimivan Democracy Centerin Jim Schultz kertoi uutistoimisto AP:lle.

Morales valittiin Bolivian ensimmäiseksi intiaanitaustaiseksi presidentiksi loppuvuodesta 2005. Hänen vaalikampanjansa painottui vahvasti maan intiaanienemmistön olojen parantamiseen sekä maan luonnonvarojen ottamiseen valtion haltuun. Hän sai selvän enemmistön myös vuonna 2008 järjestetyssä kansanäänestyksessä, jossa päätettiin, haluaako kansa hänen jatkavan presidenttinä.

"Bolivia on yksi Etelä-Amerikan köyhimmistä maista, ja vuodesta 2005 lähtien sen bruttokansantuote (BKT) on kasvanut 9 miljardista dollarista 19 miljardiin nostaen henkeä kohti lasketun BKT:n 1 671 dollariin", kirjoittaa The Guardian. "Valuuttavarannot ovat kasvaneet merkittävästi, mikä johtuu osittain energia- ja kaivossektorien kansallistamisesta. Kansainvälinen valuuttarahasto ennakoi maan talouden kasvavan 2,8 prosenttia ensi vuonna, mikä on huikeasti maanosan muihin maihin verrattuna."

The Guardian: Evo Morales wins landslide victory in Bolivian presidential elections (7.12.09)

AP: Bolivian president Morales easily wins re-election (7.12.09)

Yhdysvaltain halu taistella huumeiden salakuljetusta vastaan on vain puolinaista, arvostelee Bolivian varapresidentti Įlvaro Garcķa Linera.

Bolivian arvostelu liittyy tilanteeseen, jossa maa aikoi ostaa lentokoneita ja helikoptereita Tshekin tasavallasta rajojensa valvomiseksi ja huumesalakuljettajien kiinnisaamiseksi. Yhdysvallat kuitenkin kielsi tshekkiläisiä aseyhtiöitä myymästä kyseisiä koneita Bolivialle, sillä ne sisältävät yhdysvaltalaista aseteknologiaa.

Garcķa Lineran mukaan päätös osoittaa, että Yhdysvallat on kiinnostuneempi patoamaan itsenäistä politiikkaa Etelä-Amerikassa kuin ehkäisemään kansainvälistä huumekauppaa. Hän sanoi Bolivian kyllä pystyvän hankkimaan huumekauppiaiden jahtaamiseen tarvittavat koneet esimerkiksi Venäjältä, Kiinasta tai Saksasta.

Bolivia Rising: Bolivian VP: US veto on arms purchases exposes lie that US wants to fight drug trafficking (12.8.09)

Bolivia on saanut päätökseen kaasu- ja öljyvarojensa palauttamisen kansalliseen omistukseen, kertoi valtion energiayhtiö YPBF:n väliaikainen johtaja Carlos Villegas viime viikolla.

Cochabambassa toimivan kaasulaitoksen kansallistaminen oli viimeinen askel vuonna 2006 säädetyn lain toteuttamisessa, jonka mukaan Bolivian öljy- ja kaasuvarat otetaan valtion hallintaan. Johtaja Villegasin mukaan energiavarojen valtionomistus kasvattaa valtion tuloja ja siten parantaa mahdollisuuksia kanavoida varoja kansan hyvinvointiin.

Osa YPBF:stä oli yksityistettynä presidentti Gonzalo Sįnchez de Lozadan kaudella 90-luvulla. Intiaanitaustaisen Evo Moralesin valinta presidentiksi joulukuussa 2005 kuitenkin käänsi suunnan, sillä öljy- ja kaasuvarojen kansallistaminen oli Moralesin kampanjan päävaatimuksia.

Kansallistamisen päätökseen saattamisesta kertovan ilmoituksen myötä Bolivian hallitus kertoi myös käyttävänsä viisi miljardia dollaria seuraavan viiden vuoden aikana energiasektorin toiminnan kehittämiseen. Bolivialla on Latinalaisen Amerikan maista toiseksi suurimmat maakaasuvarat Venezuelan jälkeen.

Bolivia Rising: Bolivia completes nationalization of oil and gas sector (23.7.09)

NY Times: Bolivian Nationalizes the Oil and Gas Sector (2.5.06)

Useita satoja Etelä-Amerikan poliittisen oikeiston johtajia kokoontui viime viikolla Caracasiin keskustelemaan siitä, miten maanosan viimeaikainen vasemmistolaisaalto saataisiin pysäytettyä.

Kokouksessa mukana olleita nimekkäitä henkilöitä olivat mm. Bolivian entinen presidentti Jorge Quiroca, El Salvadorin entinen presidentti Francisco Flores, Meksikon entinen ulkoministeri Jorge Castańeda sekä Bolivian rikkaiden separatistialueiden johtaja Óscar Ortiz. Myös venezuelalaisen liike-elämän edustajia sekä oppositiojohtajia osallistui kokoukseen. Heistä monet olivat olleet mukana tukemassa vuoden 2002 vallankaappausyritystä Venezuelan nykyistä presidenttiä, Hugo Chįvezia vastaan.

Kokoukseen osallistunut perulainen kirjailija Mario Vargas Llosa sanoi, että tulevaisuus ei ole kollektiivisessa omaisuudessa eikä valtion roolin kasvattamisessa, ja että maanosan suurin este kehitykselle on Chįvezin hallitus. "Omaisuus on yksityistä, tai se ei ole omaisuutta", hän sanoi.

Eteläamerikkalaisten tahojen lisäksi kokouksessa oli läsnä useita kansainvälisiä oikeistolaista politiikkaa kannattavia ajatushautomoita, kuten Cato-instituutti Yhdysvalloista ja Konrad Adenauer -säätiö Saksasta.

Presidentti Chįvez kutsui kokouksen oikeistointellektuellit suoraan TV-lähetykseen, jossa he olisivat voineet keskustella Venezulan bolivaarista vallankumousta kannattavan vasemmistoälymystön kanssa haluamistaan asioista. Oikeistoälymystö kuitenkin kieltäytyi saapumasta paikalle, koska ei saanut keskustelulle mieleisiään ehtoja. Oikeisto sanoi haluavansa väitellä suoraan Chįvezin eikä vasemmistointellektuellien kanssa.

Venezuelanalysis: Latin America’s Pro-Capitalist Elite Hold Anti-Chįvez Conference in Venezuela (29.5.09)

Venezuelanalysis: Venezuelan Opposition Intellectuals Reject Chįvez’s Invitation to Debate (1.6.09)

Bolivian presidentti Evo Morales on arvostellut Amerikan valtioiden järjestön (OAS) 1962 tekemää päätöstä sulkea Kuuba järjestön toiminnan ulkopuolelle.

Morales otti asian esille Amerikan bolivaarinen vaihtoehto (ALBA) -järjestön kokouksessa Venezuelassa torstaina. OAS:n vuonna 1962 hyväksymän päätöslauselman mukaan valtio, joka kannattaa marxismi-leninismiä tai liittoutuu sosialistimaiden kanssa, rikkoo läntisen pallonpuoliskon keskinäistä solidaarisuutta. Päätöslauselma hyväksyttiin samoihin aikoihin, kun Yhdysvallat määräsi Kuuban kauppasaartoon, eikä maan edelleenkään sallita ottavan osaa OAS:n toimintaan.

Puheenvuorossaan ALBA-kokouksessa Morales haastoi OAS:n erottamaan myös Bolivian.

"Kuuba suljettiin ulos, koska se oli leninistinen, marxilainen, kommunistinen. Haluan sanoa OAS:n jäsenille, että julistan itseni marxilaiseksi, leninistiksi, kommunistiksi, sosialistiksi, haluan että he sulkevat minutkin ulos OAS:stä", Morales ironisoi. "On täysin uskomatonta että marxismi-leninismin vuoksi joku voidaan sulkea ulos järjestöstä", hän sanoi vakavoituen.

Moralesin mielestä Yhdysvalloilla ei ole varaa syyttää muita maita demokratian puutteesta. "Juuri Yhdysvallat kuuluu niihin maihin, jotka tukevat vallankaappauksia, sotilasvaltaa, aivan kuten Yhdysvallat nytkin aseistaa vallankaappaushankkeita Boliviassa", hän sanoi.

OAS kokoontuu yleisistuntoon toukokuussa. Moralesin tavoin myös järjestön nykyinen pääsihteeri José Miguel Insulza on ilmaissut kannattavansa vuoden 1962 päätöksen kumoamista. Insulza kertoi perjantaina uutistoimisto AP:lle aikovansa esittää toukokuun yleisistunnolle Kuuban ottamista jälleen mukaan järjestön toimintaan.

Myös Yhdysvallat on OAS:n jäsen, ja järjestö on pitkään ollut sen työrukkanen Latinalaisen Amerikan hallinnassa.

Bolivia Rising: Evo Morales: I want to declare myself as a marxist and communist, let's see if the OAS expels me (16.4.09)

Wtop.com: OAS chief to seek reinstatement of Cuba (17.4.09)