Biopolttoaineiden tuotannon kasvu, keinottelu ruokamarkkinoilla ja EU:n vientitukiaiset merkitsevät länsimaailman osallisuutta joukkomittaisiin nälkäkuolemiin köyhissä maissa, kertoi YK:n elintarvikevaltuutettu Jean Ziegler itävaltalaiselle sanomalehdelle viime sunnuntaina. "Tämä on hiljainen joukkomurha", hän sanoi.

Ziegler syytti globalisaatiota "maailman rikkauksen monopolisoinnista" ja sanoi kansainvälisten suuryhtiöiden harjoittavan "rakenteellista väkivaltaa".

International Herald Tribune: Food price rises are "mass murder" (20.4.08.)

Nestemäisten biopolttoaineiden valmistus on yksi maailman nopeimmin kasvavia tuotannonaloja, vaikka biomassan muuttaminen nestemäiseksi polttoaineeksi kuluttaa enemmän fossiilista polttoainetta kuin se korvaa. Palmuöljyn tuotannossa syntyy kymmenkertaisesti hiilidioksidia öljyntuotantoon verrattuna, eli noin 30 tonnia hiilidioksidia yhtä palmuöljytonnia kohden.

Biopolttoaineplantaasit uhkaavat myös hiilinieluina toimivia suuria metsiä. Arvioidaan, että plantaasit voivat korvata jopa 98% Indonesian sademetsistä vuoteen 2022 mennessä. Metsien hävittäminen tuottaa YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön arvion mukaan noin 25-30% kasvihuonekaasuista.

George W. Bush allekirjoitti joulukuussa 2007 lain, jonka myötä vuoteen 2022 mennessä korvataan 137 miljardia litraa bensiiniä biopolttoaineella. Biopolttoaineita valmistetaan maissista, soijasta, palmuöljystä ja jathropa-puusta. Polttoaineteollisuus nostaa ruuan hintoja, mistä eniten kärsivät köyhät.

Vandana Shiva, IPS

Kuva: romanlily, CC-lisenssi

Biopolttoaineteollisuuden kasvu on parin viime vuoden aikana kiihdyttänyt niin koti- kuin ulkomaistenkin sijoittajien halukkuutta ostaa maata Brasiliasta. Maahan ovat sijoittaneet mm. Bill Clinton, Bill Gates ja Googlen omistajat. Maan hinta nousi vuoden 2007 aikana keskimäärin 18%, ja vielä enemmän niillä alueilla, joilla viljellään viljaa ja sokeriruokoa.

Brasilian laki on vuodesta 1971 lähtien rajoittanut maan myymistä ulkomaalaisille sijoittajille, mutta lakimuutos vuonna 1995 poisti erottelun koti- ja ulkomaisten yritysten väliltä. Nyt asetettu työryhmä selvittää, kuinka yritysten maanostamista voitaisiin rajoittaa erityisesti Amazonin sademetsän alueella ja maan rajoilla.

Vaikka Brasilian perustuslain mukaan maan ostaminen 150 kilometriä lähempää maan rajoja on kielletty, yrittävät yritysten lobbaajat ajaa läpi lakia, joka mahdollistaisi maan ostamisen aina 50 kilometrin päähän rajoista. Lakimuutosta kaipaa myös suomalais-ruotsalainen Stora Enso, joka haluaa ostaa laajoja maa-alueita kasvattaakseen eukalyptuspuita tehtaidensa raaka-aineeksi.

IPS Mario Osava: Growing Foreign Appetite for Land (24.2.08.)

Kuva: leoffreitas, CC-lisenssi