Yhdysvallat ja Vietnam valmistelevat sopimusta, jonka nojalla Vietnam saisi rikastaa uraania omalla maaperällään, kirjoittaa The Wall Street Journal.

Yhdysvallat ja Vietnam pääsivät asiasta alustavaan sopimukseen viime maaliskuussa, ja lopullisen sopimuksen toivotaan valmistuvan tämän vuoden aikana. Sopimuksen perusteella Vietnam saisi rikastaa uraania itse YK:n valvonnassa, mitä Yhdysvallat ei ole sallinut esimerkiksi Jordanin ja Yhdistyneiden arabiemiraattien kanssa tekemissään sopimuksissa.

Rajoittavammat sopimukset ovat lähempänä pitempiaikaista linjaa, kirjoittaa The Wall Street Journal.

"Sekä [Barack] Obaman että George W. Bushin hallinnot ovat vaatineet, että ydinvoimayhteistyöstä Yhdysvaltain kanssa kiinnostuneiden maiden on luovuttava oikeudestaan rikastaa itse uraania siviilitarkoituksiin - oikeus, joka taataan YK:n ydinsulkusopimuksessa."

Vietnamin kohdalla tästä ollaan nyt tekemässä poikkeus. WSJ:n haastatteleman virkamieslähteen mukaan syynä on ydinaseiden valmistukseen tarvittavien materiaalien leviämisen suurempi riski Lähi-Idässä. "Suhtaudumme asiaan maa- ja aluekohtaisesti", lähde sanoi.

Linjamuutos on herättänyt arvostelua mm. siksi, ettei Aasia kaikkien mielestä ole Lähi-Itää olennaisesti vähäriskisempi alue. WSJ:n haastettelema arabivirkamies varoitti linjavalintoihin liittyvän kaksinaismoralismin vaarasta.

Yhdysvallat ei ole pyrkinyt saamaan Kiinan suostumusta Vietnam-sopimukselle, ja aiemmin mainitun yhdysvaltalaisvirkamiehen sanoista on pääteltävissä, että Yhdysvallat haluaa ehtiä apajille ennen Kiinaa. "Jos onnistumme saamaan yhdysvaltalaisia yhtiöitä ja teknologiaa Vietnamiin, koituu tästä jonkin verran vipuvoimaa", lähde sanoi. "Jos suljemme itsemme ulos, muiden teknologiastandardit saattavat olla erilaisia."

WSWS: US-Vietnam nuclear talks heighten frictions with China (9.8.10)

WSJ: U.S., Hanoi in Nuclear Talks (3.8.10)

Presidentti Barack Obama on ilmoittanut Yhdysvaltain vähentävän Irakiin sijoitettujen joukkojensa määrää puoleen entisestä eli noin 50 000:een, kirjoittaa Los Angeles Times.

Suunniteltu joukkojen vähennys tapahtuu seuraten Irakin parlamentin sanelemaa sopimusta. Marraskuussa 2008 solmitun sopimuksen mukaan Yhdysvaltain taistelujoukkojen määrä vähenee 50 000:een elokuun loppuun mennessä, ja joukot poistuvat kokonaan vuoden 2011 loppuun mennessä, LA Times kirjoittaa.

Irak-joukkojen määrä oli 33 000 Obaman noustessa presidentiksi. Suurimmillaan luku oli vuonna 2007 presidentti George W. Bushin kaudella, jolloin joukkojen määrä oli 166 000. Alun perin Bushin hallinto kaavaili joukkojen vähentämistä 25 000:een jo syksyllä 2003.

Irakin parlamentin puolueet eivät ole onnistuneet muodostamaan hallitusta, vaikka vaaleista on kulunut jo viisi kuukautta. Lähi-Idän tuntija, professori Juan Colen mukaan tilanne ei ole helposti laukaistavissa.

"Maaliskuun 7. päivän vaalit johtivat parlamenttiin, jossa yhdelläkään puolueella ei ole riittävästi paikkoja enemmistöhallituksen muodostamiseksi, ja neljän suurimman vaaliliiton yhteistyö kansallisen yhtenäishallituksen muodostamiseksi on osoittautunut mahdottomaksi, sillä liitot eivät ole onnistuneet pääsemään yksimielisyyteen pääministeristä."

Irakin hallituksen tietojen mukaan viime kuussa vähintään 535 ihmistä kuoli poliittisissa väkivaltaisuuksissa ja yli 1 000 haavoittui, mikä on eniten kahteen vuoteen, kirjoittaa Al Jazeera. Miehityksen aikana on kuollut yli 3 000 yhdysvaltalaissotilasta, yli 30 000 on vakavasti loukkaantunut, ja irakilaisia on kuollut satojatuhansia, Cole muistuttaa.

Informent Comment: US Military Mission in Iraq ends not with a Bang but a Whimper (3.8.10)

LA Times: Obama to cut U.S. troop levels in Iraq to 50,000 by end of August (2.8.10)

LA Times: In Iraq, an impasse as U.S. troops draw down (2.8.10)

Al Jazeera: Iraq violence 'worst in two years' (1.8.10)

Yhdysvaltain apuna toimivien paikallisten turvallisuusjoukkojen kuolemanriski on 4,5-kertainen Yhdysvaltain omiin sotilaihin verrattuna, kertoo Salon.com.

Paikallisten turvallisuuspalveluntarjoajien tehtävänä on suojella Yhdysvaltain armeijan saattueita ja kuljetuksia. Presidentti Barack Obaman aikana yksityisten turvallisuuspalveluiden käyttö Afganistanissa on nelinkertaistunut, ja toiminnasta koituneet kuolonuhrit ovat jääneet valtaosaltaan piiloon julkisuudelta, kirjoittaa verkkolehti Salon.com.

"Toisin kuin sotilaan kuolessa, jolloin armeija julkaisee nopeasti tapausta käsittelevän lehdistötiedotteen, turvallisuuspalveluiden työntekijöiden kuolemia Pentagon - ja sitä kautta media - ei raportoi juuri lainkaan."

Kesäkuun 2009 ja huhtikuun 2010 välisenä aikana kuoli 260 Yhdysvaltain puolustusministeriölle työskentelevää yksityisen turvallisuusyrityksen työntekijää, kun maan omia sotilaita kuoli 324. Yhdysvaltain kongressille kesäkuun lopussa luovutetun raportin mukaan yksityisten turvallisuuspalveluiden työntekijöiden riski kuolla tehtävää suorittaessaan on 4,5-kertainen Yhdysvaltain sotilaihin verrattuna.

Yhdysvalloilla on Afganistanissa noin 100 000 sotilasta, minkä lisäksi 16 000 henkeä, valtaosaltaan paikallisia, työskentelee puolustusministeriölle yksityisissä turvallisuusjoukoissa.

Salon.com: Hundreds of Afghanistan contractor deaths go unreported (15.7.10)

Yhdysvaltalainen tuomioistuin on päättänyt, että Bagramin vankilassa Afganistanissa istuvilla terrorismista epäillyillä ei ole oikeutta oikeinkäyntiin Yhdysvalloissa.

Kolmijäseninen tuomaripaneeli päätti perjantaina, että Yhdysvaltain lentotukikohdassa Bagramissa pidätettynä olevalle kolmelle miehelle ei tarvitse järjestää oikeudenkäyntiä, missä he voisivat todistaa syyttömyytensä, kirjoittaa The New York Times. "Oikeus perusteli päätöstään sillä, että Bagram sijaitsee toisen hallituksen hallitsemalla suvereenilla alueella, ja painotti 'käytännöllisiä esteitä', joita liittyy oikeudenkäynnin järjestämiseen 'sotaa käyvällä alueella' pidätetyille henkilöille."

Miesten oman kertomuksen mukaan heidät siepattiin Afganistanin ulkopuolella ja kuljetettiin Bagramiin.

Oikeuden päätös helpottaa presidentti Barack Obaman asemaa, sillä hän on virassa ollessaan pyrkinyt pitämään kiinni Yhdysvaltain oikeudesta pidättää terrorismista epäilemiään henkilöitä ulkomailla ja pitää heitä vangittuina määräämättömän ajan, NY Times kirjoittaa.

Presidentti George W. Bushin kaudella vuonna 2008 korkein oikeus oli päättänyt, että Guantánamon vankileirille kuljetetuille terrorismista epäillyille tulee taata oikeudenkäynti, mitä myös Obama oli senaattorina vaatinut.

Tähän nähden päinvastainen päätös Bagramin osalta on herättänyt kummastusta kansalaisoikeuspiireissä. Asianajaja Glenn Greenwald kirjoittaa kolumnissaan verkkolehti Salon.comissa, että harva asia osoittaa Obaman tekopyhyyttä selvemmin kuin Bagram.

"Ei muuta kuin onnittelut Yhdysvalloille ja Barack Obamalle tämän voiton johdosta, jonka ansiosta he voivat siepata ihmisiä missä tahansa maailmassa ja pitää heitä vangittuina ilman oikeuskäsittelyä niin kauan kuin haluavat", hän ironisoi. Greenwald muistuttaa myös, että Bushin hallinnon pitäessä kiinni vastaavasta oikeudestaan Guantánamon vankien suhteen, Obama arvosteli politiikkaa kutsuen sitä "oikeudelliseksi mustaksi aukoksi".

"Jos Yhdysvallat sieppaa jonkun Thaimaassa (kuten yhdessä tapauksista) ja lennättää hänet Guantánamoon, siepatulla on oikeus oikeusistuimen päätökseen pidätyksen perusteiden pitävyydestä. Jos presidentti Obama määrää pidätetyn vietäväksi Thaimaasta Bagramiin eikä Guantánamoon, ei tällä silloin ole minkäänlaisia oikeuksia", Greenwald hämmästelee.

Salon.com: Obama wins the right to detain people with no habeas review (21.5.10)

NY Times: Detainees Barred From Access to U.S. Courts (21.5.10)

Sadan Jerusalemin asukkaan allekirjoittama avoin kirje arvostelee rauhannobelisti Elie Wieseliä tämän väitteestä, että Jerusalem on politiikan yläpuolella.

Wieselin kirje Yhdysvaltain presidentti Barack Obamalle julkaistiin huhtikuun puolivälissä useissa yhdysvaltalaisissa sanomalehdissä. Keskitysleiriltä hengissä selviytynyt ja rauhannobelin vuonna 1986 saanut tunnettu sionisti Wiesel pyrki kirjeessään vetoamaan, ettei kysymystä Jerusalemista taas politisoitaisi, ja vetoaa Obamaan, ettei Israelia painostettaisi pysäyttämään juutalaisille tarkoitettujen asuntojen rakentamista vuonna 1967 miehitettyyn Itä-Jerusalemiin. Israel ilmoitti uusista rakennusaikeistaan viime tammikuussa.

"Juutalaisena Jerusalem on minulle politiikan yläpuolella. Kaupunki mainitaan yli 600 kertaa Pyhissä Kirjoituksissa -- mutta ei kertaakaan Koraanissa", Yhdysvalloissa asuva Wiesel kirjoitti. "Sen läsnäolo juutalaisessa historiassa on valtava. Juutalaisesta historiasta ei löydy liikuttavampaa rukousta kuin se, joka ilmaisee kaipauksen paluusta Jerusalemiin."

Wiesel väitti kirjoituksessaan, että "vastoin eräitä median raportteja juutalaisten, kristittyjen ja muslimien ON sallittua rakentaa kotejaan mihin tahansa kaupungissa", ja kehotti vastakkainasettelun sijaan ottamaan ensimmäiset askeleet, "jotka mahdollistaisivat israelilaisten ja palestiinalaisten löytää tapoja elää yhdessä turvallisuuden ilmapiirissä".

Sadan Jerusalemin asukkaan Wieselille osoittama avoin kirje arvostelee tätä todellisen Jerusalemin uhraamisesta "kaupunkiamme kaukaa rakastavien henkilöiden fantasioiden vuoksi". Kirjoittajien mukaan Wieselin väite Jerusalemin epäpoliittisuudesta on hävytön, koska "nykyinen Jerusalem luotiin poliittisilla päätöksillä, ja vain niiden avulla se pysyy muodollisesti yhtenäisenä. Israelilaiskenraalit ja -poliitikot piirsivät nykyisen Jerusalemin monimutkaiset rajat hieman vuoden 1967 sodan jälkeen".

Myös israelilainen entinen ministeri Yossi Sarid arvosteli Wieselin väitettä, että arabit saavat rakentaa asuntojaan mihin tahansa. "Sen lisäksi, ettei arabi voi rakentaa 'mihin tahansa', hän saa kiittää Jumalaansa, jos häntä ei häädetä kotoaan ja heitetä kadulle perheineen ja omaisuuksineen", Sarid sanoi.

The Guardian: Jerusalem residents attack writer Elie Wiesel over appeal to Barack Obama (12.5.10)

JTA: J Street ad responds to Wiesel (27.4.10)

Israel National News: Elie Wiesel: Jerusalem is Above Politics (17.4.10)

AFP: Green light for new settler homes in east Jerusalem (5.1.10)

• Artikkelit

Vasemmiston kriisin selvittäminen vaatii uutta politiikan teon tapaa, jossa perinne ja uudet aloitteet yhdistyvät. Punavihreän politiikan uudistamiseksi on kyettävä ottamaan ihmisten arkipäivän ongelmat, yhteiskunnallinen keskustelu ja erilaisten muutosliikkeiden ideat vasemmiston toiminnan ytimeksi. Muutos voi alkaa vain yhteisen keskustelun ja konkreettisen toiminnan kautta, alhaalta ylöspäin.

Kymmeniä tuhansia mielenosoittajia marssi maahanmuuttajien ja paperittomien oikeuksien puolesta sunnuntaina Washingtonissa, kertoo Los Angeles Times.

Kyseessä oli maan laajin joukkotapahtuma presidentti Barack Obaman valinnan jälkeen, ja sen osanottajat olivat suurimmaksi osaksi latinotaustaisia työläisiä ja nuorisoa sekä heidän kannattajiaan. Marssijat vaativat maahanmuuttajien ja paperittomien siirtolaisten sorron lopettamista, joka on jatkunut myös Obaman noustua presidentiksi reilu vuosi sitten, kirjoittaa World Socialist Website. Järjestäjien oman arvion mukaan marssilla oli jopa 200 000 osanottajaa.

"Obaman ensimmäisen virkavuoden aikana maahanmuuttoviranomaiset ovat karkottaneet lähes 388 000 ihmistä, mikä on eniten koskaan", WSWS kertoo. "Vuonna 2009 karkotettujen määrä oli yli kaksi kertaa suurempi kuin vastaava lukema vuonna 2001, George W. Bushin ensimmäisenä virkavuotena." Pidätettyjen maahanmuuttajien määrä on vuoden 2009 aikana noussut 50 prosenttia, noin 20 000:sta yli 33 000:een.

Taistelu laitonta siirtolaisuutta vastaan on jatkunut myös mm. työpaikkaratsioina, minkä johdosta vankilat ovat täyttyneet maahanmuuttorikoksista tuomituista ihmisistä. "Viimeisen kahden vuoden aikana tällaisista syistä vangittujen ihmisten määrä on noussut 45 prosenttia".

Presidentti Obama lupasi asettaa maahanmuuttouudistuksen asialistansa kärkeen jo ensimmäisenä virkavuotenaan. Hän on nyt ilmaissut tukensa kahden senaattorin lakiluonnokselle, jonka toteutuessa mm. Yhdysvaltain ja Meksikon välinen raja varusteltaisiin entistä tarkemmin estämään laittomien siirtolaisten maahantulo. Myös heidän mahdollisuuksiaan saada työpaikka vaikeutettaisiin.

Washington Postin julkaisemassa kirjoituksessaan senaattorit Charles Schumer ja Lindsey Graham kuitenkin painottavat myös laillisten maahantulokanavien kehittämistä. Toisaalta Yhdysvallat tarvitsee osaajia, sillä "taloudellisen hyvinvoinnin varmistaminen vaatii, että onnistumme houkuttelemaan maailman parhaat voimat", mutta toisaalta myös vähän koulutetulla työvoimalla voi olla mahdollisuus päästä maahan; malli sallisi työnantajien palkata tällaisiakin siirtolaisia, "jos [työnantajat] pystyvät osoittamaan, etteivät ole onnistuneet saamaan amerikkalaista tarjoamaansa työpaikkaan".

Maassa nyt laittomasti oleskeleville arviolta 11 miljoonalle siirtolaiselle tarjotaan "kova mutta reilu reitti" lailliseen maassaoleskeluun.

"Heitä vaadittaisiin tunnustamaan, että he rikkoivat lakia, ja hyvittämään velkansa yhteiskunnalle suorittamalla yhdyskuntapalvelua ja maksamalla sakkoja ja verorästit. Näiltä ihmisiltä vaadittaisiin heidän taustaansa liittyvien selvitysten läpäisemistä sekä sujuvaa englannin kielen taitoa, ennen kuin he voisivat ansaita mahdollisuuden lailliseen, pysyvään oleskeluun."

WSWS: Mass protest in Washington demands rights for immigrant workers (22.3.10)

LA Times: Big immigration march in Washington (22.3.10)

WP: The right way to mend immigration (19.3.10)

CBS: Can Obama Keep His Immigration Reform Vow? (19.3.10)

Yhdysvaltain salaiset sotilas- ja tiedusteluoperaatiot ovat kiinteä osa Jemenissä käytävää terrorismin vastaista taistelua, kertoo The Washington Post.

Yhdysvallat on lähettänyt Jemeniin useita kymmeniä sotilas- ja tiedusteluasiantuntijoita, joiden tärkein tehtävä on jäljittää ja surmata maassa toimivia terroristijohtajia. "Yhdysvaltain osallistumisen laaja-alaisuus saattaa osoittautua haasteeksi Jemenin presidentille, Ali Abdullah Salehille", The Washington Post kirjoittaa. "Hänen on onnistuttava tasapainottamaan haluamansa amerikkalainen tuki sen mahdollisuuden kanssa, että heimo-, poliittis- tai uskonnollispohjaiset ryhmät ärsyyntyvät Yhdysvaltain osallisuudesta maan asioihin."

Yhdysvaltain presidentti Barack Obama on pyrkinyt ottamaan etäisyyttä presidentti George W. Bushin kauden julmiin kuulustelumenetelmiin ja Guantánamon vankileiriin, mutta samalla hän on laajentanut Bushin kaudella aloitetun terrorisminvastaisen sodan alaa. "Yhteistyö Jemenin kanssa antaa toistaiseksi selvimmän vahvistuksen Obaman hallinnon pyrkimyksille laajentaa terrorisminvastaisia operaatioita myös Irakin ja Afganistanin sota-alueiden ulkopuolella", Washington Post huomauttaa. Lehti muistuttaa Obaman myös lähettäneet armeijan joukkoja hetkeksi Somaliaan terroristijahtiin.

Yhdysvaltain ja Jemenin sotilas- ja tiedusteluyhteistyö on johtanut jo pariin kymmeneen ratsiaan ja ilmaiskuun Jemenissä. Yhdysvallat jakaa tiedustelutietojaan jemeniläisten kanssa, joista osa osallistuu myös tiedustelutiedon analyysiin Yhdysvalloissa.

WP: U.S. military teams, intelligence deeply involved in aiding Yemen on strikes (27.1.10)

Useita kymmeniä Yhdysvaltain kaappaamia terroristiepäiltyjä on mahdotonta syyttää oikeudessa, tunnusti asiaa pohtinut työryhmä.

Noin viidenkymmenen terrorismista epäillyn pidättämistä aiotaan jatkaa edelleen Guantánamon sotilastukikohdassa, vaikka heidän kohtaloaan käsitellyt työryhmä päätyi viime torstaina lopputulokseen, että heitä on mahdotonta syyttää oikeudessa, kirjoittaa The New York Times. Presidentti Barack Obaman lupasi vuosi sitten pian virkaanastujaistensa jälkeen, että Guantánamon vankileiri suljetaan.

Kyseessä olevia vankeja ei kuitenkaan aiota vapauttaa, sillä työryhmän mielestä he ovat liian vaarallisia. Lisäksi viranomaiset pelkäävät, että "epäillyt voisivat kyseenalaistaa pakottamalla saatujen todisteiden pätevyyden", kirjoittaa The Washington Post. "Pakottamisella" lehti tarkoittaa kidutusta.

Yhteensä Guantánamossa on tällä hetkellä noin 200 vankia, jotka Yhdysvallat on kaapannut osana käymäänsä "terrorismin vastaista sotaa" eri puolilta maailmaa.

Nyt työnsä päättänyt työryhmä jakoi vangit kolmeen kategoriaan. "Noin 35:ttä tullaan syyttämään siviili- tai sotilasoikeuksissa, 110 vankia voidaan vapauttaa joko heti tai aikanaan; ja lähes 50:n pidätystä jatketaan ilman oikeudenkäyntiä", Washington Post erittelee.

Salon.comin kolumnisti Glenn Greenwald syyttää presidentti Obaman lupauksia Guantánamon sulkemisesta pelkäksi huijaukseksi, sillä pidätys ennalta määräämättömäksi ajaksi ilman oikeudenkäyntiä säilyy edelleen. "Kaikissa tapauksessa Obaman linjaukset ja järkeily - meidän on pidettävä terroristit vangittuina ilman syytteitä, koska todisteita heidän tuomitsemisekseen ei ole, mutta he ovat silti liian vaarallisia vapautettavaksi - on täsmälleen sama, jota [George W.] Bush ja [Dick] Cheney käyttivät 'laillisen mustan aukon' oikeuttamiseksi."

NY Times: Detainees Will Still Be Held, but Not Tried, Official Says (22.1.10)

Salon.com: Obama to indefinitely imprison detainees without charges (22.1.10)

Washington Post: Justice task force recommends about 50 Guantanamo detainees be held indefinitely (22.1.10)

Hondurasin parlamentti on päättänyt, että maa eroaa Etelä-Amerikan bolivaarisesta kauppaliitosta, ALBA:sta.

Venezuela ja Kuuba perustivat ALBA:n vuonna 2004 kehittääkseen Etelä-Amerikan valtioiden kesken käytävää kauppaa maanosan omilla ehdoilla. Lisäksi jäseninä ovat olleet Honduras, Ecuador, Nicaragua, Bolivia sekä eräitä Karibianmeren pikkuvaltioita.

Hondurasin parlamentti päätti kuitenkin tiistaina äänin 122-5 erota kauppaliitosta, johon se oli liittynyt vallankaappauksella syrjäytetyn silloisen presidentti Manuel Zelayan kaudella vuonna 2008. Parlamentti tuki Zelayan karkotusta ulkomaille ja sen yhteydessä perustettua vallankaappaushallitusta. Päättäessään nyt ALBA:sta eroamisesta parlamentti myönsi samalla vallankaappaushallituksen johtaja Roberto Michelettille elinikäisen lainsäätäjän aseman, mikä suojaa häntä rikossyytteiltä kaappauksen ja sen aikaisten tapahtumien johdosta.

Kuluneella viikolla myös El Salvadorin presidentti Mauricio Funes ilmoitti, ettei maa aio liittyä ALBA:an. ALBA:n sijaan Funes sanoi suuntautuvansa hyvien suhteiden luomiseen Yhdysvaltain kanssa, koska presidentti Barack Obamalla on hänen mukaansa uusi näkökanta Pohjoisen ja Etelän välisiin suhteisiin.

Venezuelanalysis: Honduras Withdraws from ALBA, El Salvador Won’t Join Despite FMLN Support (15.1.10)

El Universal: Honduras announces withdrawal from ALBA (13.1.10)