• Artikkelit

Teksti: Pham Binh
Kuva: David Shankbone: Occupy Wall Street Dogs Chihuahua 2011 (CC-lisenssi)

Sosialismi.net julkaisee Pham Binhin Yhdysvaltain occupy-liikettä käsittelevän kirjoituksen, joka valaisee liikkeen toimintaa sisältä käsin yksityiskohtaisemmin kuin lyhyissä, uutismaisissa kuvauksissa on mahdollista. Kirjoitus arvioi syitä, joiden vuoksi sosialistiryhmät ovat jääneet pitkälti paitsioon liikkeen kehityksessä ja miksi anarkistien merkitys sen piirissä on ollut paljon suurempi; lisäksi käsitellään myös liikkeen toimintamuotojen kipupisteitä. Binhin sosialisteille esittämille toimintamuodoille ja avoimelle suhtautumistavalle löytynee sovellusmahdollisuuksia occupy-liikkeen ulkopuoleltakin. (lisää...)

Presidentti Barack Obaman kaudella Yhdysvalloista on karkotettu jo lähes miljoona paperitonta siirtolaista, kertoo verkkolehti Mother Jones.

Aikakaus- ja verkkolehti Mother Jones viittaa Yhdysvaltain maahanmuutto- ja tulliviraston tuoreisiin tietoihin, joiden mukaan presidentti Barack Obaman virkakaudella tammikuusta 2009 vuoden 2011 elokuun loppuun Yhdysvalloista on karkotettu 982 548 paperitonta siirtolaista. "Vertailun vuoksi George W. Bush karkotti viimeisen 28 virassaolokuukautensa aikana 785 148 paperitonta siirtolaista", lehti huomauttaa.

Noin 80 prosenttia Yhdysvalloissa asuvista paperittomista siirtolaisista tulee Meksikosta ja Etelä-Amerikasta. Obama valittiin presidentiksi osaksi latinotaustaisten kansalaisten äänillä; heistä 67 prosenttia äänesti Obamaa.

Mother Jones: Obama Getting Close To One Million Deportations (9.9.11)

Washington Post: Number of illegal immigrants in U.S. drops, report says (1.9.10)

NY Times: In Big Shift, Latino Vote Was Heavily for Obama (6.11.08)

Yhdysvaltain "natsityyliset" ihmiskokeet Guatemalassa 1940-luvulla käyttivät koemateriaalinaan 5 500 ihmistä, kertoo BBC.

Yhdysvaltalaiset lääkärit ja tutkijat tekivät Guatemalassa vuosina 1946-1948 ihmiskokeita selvittääkseen penisilliinin toimintaa. Tässä tarkoituksessa he tartuttivat koehenkilöihinsä erilaisia sukupuolitauteja näiden tietämättä, kertoo BBC raportoidessaan guatemalalaisen ja yhdysvaltalaisen tutkimusryhmän löydöksistä.

Kokeita tehtiin arviolta 5 500 ihmisellä, joista Guatemalan terveysviranomaiset arvioivat jopa 2 500 saaneen tartunnan. Yhdysvaltalaisen komission raportin mukaan 1 300:aan koehenkilöön tartutettiin jokin sukupuolitauti kuten kuppa ja tippuri. Guatemalalaisten tutkimusryhmän johtaja Carlos Mejian mukaan myös Guatemalan hallitus oli mukana hankkeessa.

"Kokeet suoritettiin ruiskuttamalla bakteereita silmiin, keskushermostoon ja miesten sukupuolielimiin. Mejian mukaan toimenpiteet olivat hyvin samanlaisia kuin mitä Natsi-Saksan tiedemiehet olivat harjoittaneet", BBC kertoo.

"Samaan aikaan [Yhdysvallat] tuomitsi saksalaislääkäreitä, jotka olivat tehneet sotavangeilla kokeita pilkkukuumeen ja malarian vaikutuksista", Mejia kertoi BBC:lle viitaten 1940-luvun lopulla käynnissä olleisiin Nürnbergin oikeudenkäynteihin toisen maailmansodan häviäjiä vastaan. "Natsit käyttivät puolalaisia, venäläisiä ja juutalaisia, kun taas amerikkalaiset käyttivät guatemalalaisia lähes samoihin tarkoituksiin."

Yhdysvaltain presidentti Barack Obama pyysi tapahtunutta anteeksi Guatemalan presidentti Àlvaro Colomilta sanoen, että kokeet olivat vastoin amerikkalaisia arvoja.

BBC: Guatemala STD tests 'may have infected 2,500' (1.9.11)

Iso-Britannia on ilmoittanut vetävänsä 400 sotilasta pois Afganistanista tämän vuoden aikana, kertoo The Guardian.

Iso-Britannian pääministeri David Cameron ilmoitti aiemmin tällä viikolla, että maa aikoo vetää 400 sotilasta pois Afganistanista kuluvan vuoden aikana. The Guardianin mukaan vetäytymisen on tarkoitus olla osa kaikkien joukkojen poistumista Afganistanista vuoden 2014 loppuun mennessä.

"Cameron kielsi raportit siitä, että [Yhdysvaltain presidentti, Barack] Obama ja Yhdysvaltain puolustusministeriö olisivat tyytymättömiä päätökseen, ja sanoi, että Iso-Britannian joukkojen määrä Afganistanissa jäisi edelleen 9 500:aan", The Guardian kirjoittaa.

The Guardian: Britain to pull 400 troops out of Afghanistan this year (17.5.11)

Tiedot Gaddafin valtaamista kaupungeista eivät tue väitteitä siviilien joukkomittaisesta tappamisesta, kirjoittaa Alan J. Kuperman The Boston Globessa.

Yhdysvaltain presidentti Barack Obama perusteli Libya-operaation aloittamista sillä, että muutoin Gaddafi aloittaa siviilien joukkomittaisen tappamisen kapinallisten tukikohdassa, Benghazissa. Liittoutuneiden hyökkäys esti Gaddafin joukkoja etenemästä Benghaziin asti, mutta kiivaiden taistelujen keskellä olevassa Misratan kaupungista välittyneet tiedot eivät anna viitteitä siitä, että Gaddafin tarkoituksena olisi siviilien verilöyly, kirjoittaa Texasin yliopiston professori Alan J. Kuperman The Boston Globen vieraskynässä.

"Misratassa asuu noin 400 000 ihmistä. Lähes kaksi kuukautta kestäneen sodan aikana siellä on kuollut vain 257 ihmistä - taistelijat mukaanlukien. Haavoittuneita on kaikkiaan 949, ja heistä vain 22 - alle kolme prosenttia - on naisia. Jos Gaddafin tähtäimessä olisivat satunnaiset siviilit, naiset muodostaisivat puolet uhreista", Kuperman kirjoittaa viitaten Human Rights Watchin tietoihin.

Kuperman ei usko, että Gaddafin tarkoituksena oli toimeenpanna verilöyly Benghazissa, vaikka tätä uhkaa käytettiin Libya-operaation käynnistämisen perusteluna.

"Paras todiste siitä, että Gaddafi ei suunnitellut kansanmurhaa Benghazissa on se, ettei hän toteuttanut sitä niissäkään kaupungeissa, jotka hän oli onnistunut valtaamaan takaisin joko kokonaan tai osittain - mukaanlukien Zawiya, Misrata ja Ajdabiya, joiden yhteenlaskettu väestö on suurempi kuin Benghazissa."

Kupermanin mielestä on epävarmaa, että liittoutuneiden hyökkäys olisi auttanut ehkäisemään siviiliuhrien määrän kasvua. Benghazin valtauksen estäminen todennäköisesti säästi hänen mukaansa joitakin siviilejä, mutta sen jälkeen muiden kaupunkien valtauksesta ja takaisinvaltauksesta on koitunut lisää uhreja.

"Joka kerta kun kaupunkien hallinta vaihtuu, niitä pommitetaan kummaltakin puolelta, mikä tappaa ja haavoittaa viattomia ja ajaa heidät kodeistaan. Maaliskuun 31. päivänä NATO antoi virallisen varoituksen kapinallisille, että nämä lopettaisivat hyökkäykset siviilejä vastaan. Tässä yhteydessä on asianmukaista muistuttaa siitä, että ilman hyökkäystä Libyaan sota olisi miltei varmasti päättynyt jo maaliskuussa."

The Boston Globe: False pretense for war in Libya? (14.4.11)

NY Times: NATO Warns Rebels Against Attacking Civilians (1.4.11)

Joukko Yhdysvaltain johtavia oikeusoppineita on vedonnut Bradley Manningin vankilaolojen parantamiseksi, kirjoittaa The Guardian.

Yhdysvaltain armeijassa Irakissa palvellutta Bradley Manningia on pidetty vangittuna jo lähes vuoden, epäiltynä satojen tuhansien salaisten asiakirjojen vuotamisesta paljastussivusto WikiLeaksille. Viime heinäkuusta lähtien Manning on ollut sijoitettuna Virginian osavaltiossa sijaitsevaan merijalkaväen tukikohtaan.

"Häntä pidetään eristettynä 23 tuntia vuorokaudessa, tarkastetaan kerran viidessä minuutissa niin sanotun 'vahingoittumisen estämisen' nojalla, ja öisin hänet riisutaan alastomaksi yöpaitaa lukuunottamatta", The Guardian kirjoittaa.

Tiedot hänen vankilaoloistaan ovat herättäneet tyrmistystä jo aiemmin, mutta nyt 250 yhdysvaltalaista eturivin oikeusoppinutta on vedonnut Manningin vankilaolojen parantamisen puolesta. Allekirjoittamassaan kirjeessä he kuvailevat Manningin nykyisiä oloja "halventaviksi ja epäinhimillisiksi" ja Yhdysvaltain perustuslain vastaisiksi.

"Hänen kohtelunsa, josta on uutisoitu laajasti, on Yhdysvaltain perustuslain kahdeksannen lisäyksen vastainen, sillä siinä kielletään julmat ja epätavalliset rangaistukset, sekä viidennen lisäyksen vastainen, sillä siinä taataan oikeus välttyä rangaistukselta ilman oikeudenkäyntiä. Jatkuessaan tämä kohtelu saattaa hyvinkin täyttää rikoslaissa mainitut kidutukset tunnusmerkit", kirjeessä sanotaan.

The Guardianin mukaan allekirjoittajien joukossa on useita presidentti Barack Obamaa lähellä olevia tahoja, ja kirjeessä arvostellaan häntä suoraankin.

"Presidentti Obama oli kerran perustuslain professori [Chicagon yliopistossa], ja nousi julkisuuteen esiintymiskykyisenä, moraalisena johtajana. Kysymys on nyt kuitenkin siitä, onko hänen menettelynsä puolustusvoimien ylipäällikkönä yhtäpitävä yleisten säädyllisyysnormien kanssa."

The Guardian: Bradley Manning: top US legal scholars voice outrage at 'torture' (10.4.11)

Balkinization: A Statement on Private Manning's Detention (15.3.11)

NY Times: Soldier in Leaks Case Will Be Made to Sleep Naked Nightly (4.3.11)

Yhdysvaltain puolustusministeri Robert Gatesin mukaan on jo kysyttävä, kuinka paljon maalla on varaa käyttää afgaaniarmeijan kuluihin, kirjoittaa uutistoimisto Reuters.

Puolustusministeri Robert Gates otti asian esiin puhuessaan Yhdysvaltain senaatissa viime torstaina. Presidentti Barack Obaman budjettiesitys vuodelle 2012 sisältää lähes 13 miljardin dollarin erän Afganistanin turvallisuusjoukkojen koulutukseen, mutta Gatesin mukaan on jo alettava kysellä sen perään, kuinka paljon Yhdysvalloilla on varaa käyttää afgaaniarmeijan kuluihin ja kuinka pitkään.

"Meidän ei pidä pettää itseämme kuvittelemalla, että joku muu kuin me olisi aikeissa osallistua näihin kuluihin millään merkittävällä tavalla", Gates sanoi viitaten Yhdysvaltain NATO-kumppaneiden panostuksiin Afganistanin-miehitykseen, jotka eivät ole olleet Yhdysvaltain mielestä riittävän suuria.

Reutersin mukaan nyt käsittelyssä olevan suunnitelman mukaan Afganistanin turvallisuusjoukkojen vahvuus nousisi 25 000:lla, 378 000 henkeen saakka. "Obama, joka määräsi 30 000 [yhdysvaltalaisen] lisäsotilaan lähettämisestä joulukuussa 2009 , on vannonut aloittavansa joukkojen poisvetämisen vuoden 2011 puolivälissä, ja tarkoitus on antaa turvallisuusvastuun pääosa afgaanijoukoille vuoden 2014 loppuun mennessä", Reuters kirjoittaa.

Reuters: U.S. asks: How big an Afghan army can we afford? (17.2.11)

Yhdysvaltalaiset sanomalehdet ovat suhtautuneet Tunisian demokratiamielenosoituksiin kummallisen varovaisesti, kirjoittaa Marc Lynch.

Foreign Policy -lehteen kirjoittava Lynch ihmettelee, että vaikka esimerkiksi Washington Post pohdiskelee kerran kuukaudessa Egyptin itsevaltaista hallintomuotoa, ei Tunisian mielenosoitusten yhteydessä ole juurikaan kuultu puhetta vapaudesta ja demokratiasta.

"Jos arabimaiden demokratiaa kannattavat yhdysvaltalaiset eivät kiinnitä lisää huomiota Tunisian mielenosoituksiin, se vain vahvistaa skeptisiä näkemyksiä siitä, että Yhdysvaltain tuki demokratialle arabimaissa on lähinnä vain [Egyptin presidentti] Hosni Mubarakin painostamista tai irtopisteiden keräämistä [Yhdysvaltain presidentti Barack] Obaman kustannuksella", Lynch kirjoitti viime torstaina. Seuraavana päivänä Washington Postin pääkirjoitussivun varapäätoimittaja Jackson Diehl totesi kirjoituksessaan, että "suurin uhka Yhdysvaltain eduille Lähi-Idässä ei ole sota - se on vallankumous". Tunisian presidentti Zine El Abidine Ben Ali pakeni yltyneitä mielenosoituksia perjantaina Saudi-Arabiaan.

The Guardianiin kirjoittava Brian Whitaker kiinnittää Lähi-Idän maita käsittelevässä blogissaan huomiota siihen, miten tuntuvasta väkivallasta huolimatta Ben Alin hallitus on päässyt lehdistön hampaista yllättävän helpolla. Hänen mukaansa esimerkiksi Reutersin ja BBC:n uutiset eivät tarjoa kummoistakaan kuvaa siitä, millainen Ben Alin hallitus oli luonteeltaan.

The New York Times myöntää pääkirjoituksessaan Ben Alin hallituksen itsevaltaisen luonteen, mutta ei kannattanut tämän poistamista vallasta, vaan vaatii sen sijaan, että Yhdysvaltain hallituksen on saatava Ben Ali "näkemään totuus", että sortotoimet ja kuurous kansan tarpeille vain pahentavat tilannetta.

Professori As'ad AbuKhalil kiinnittää blogissaan huomiota Yhdysvaltain hallituksen tiedottaja Philip Crowleyn reaktioon, kun tältä kysyttiin Tunisian hallituksen toimenpiteistä yliopistojen ja koulujen sulkemiseksi. Crowleyn mukaan Yhdysvaltain hallitus ymmärtää Tunisian hallituksen toimenpiteet "kansalaistensa suojelemiseksi".

Turkkilaisen Hürriyet Daily Newsin mukaan "Washington ei aio kannattaa kumpaakaan osapuolta Tunisian levottomuuksissa, vaan vaatii sen sijaan rauhanomaista ratkaisua, sanoi Yhdysvaltain ulkoministeri Hillary Clinton Al-Arabiya -TV-kanavalle antamassaan haastattelussa".

Alan Woods huomauttaa In Defense of Marxism -verkkojulkaisussa, miten länsivallat nyt kiirehtivät ylistämään Tunisian mielenosoittajia, vaikka eivät ennen Ben Alin pakenemista tehneet juuri mitään.

Huhtikuussa 2008 Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy ylisti Ben Alia ihmisoikeuksien ja vapauksien edistämisestä, Woods kirjoittaa. "Kolme päivää aseettomien siviilien ampumisen jälkeen [Ranskan pääministeri] François Fillon sanoi olevansa 'huolestunut suhteettoman väkivallan käytöstä', asettaen näin uhrit ja teloittajat samalle tasolle. Tuttua kaavaa noudattaen hän vaati kaikkia osapuolia rauhoittumaan ja etsimään keskusteluyhteyttä."

IDM: The insurrection in Tunisia and the future of the Arab Revolution (15.1.11) BBC: Tunisia: Ex-President Ben Ali flees to Saudi Arabia (15.1.11)

New Left Project: The Political Economy of ‘Democracy Promotion’ (14.1.11)

Washington Post: Mideast threats that can't be ignored (14.1.11)

Foreign Policy: Where are the democracy promoters on Tunisia? (13.1.11)

Hürriyet Daily News: US not taking sides in Tunisia unrest: Clinton (12.1.11)

The Angry Arab News Service: Obama administration and Tunisia (12.1.11)

NY Times: Tunisia Seethes (12.1.11)

Al-Bab.com: Mis-reporting Tunisia (10.1.11)

• Artikkelit

Teksti: Dimitris Mizaras
Kuva: Halema`uma`u vent, Mila Zinkova. Creative Commons Attribution-Share Alike.
Sana kriisi on aiheuttanut suurta hämmennystä ennen muuta niille, jotka sitä käyttävät. Suurin osa asiantuntijoista määrittelee sanaa tarkemmin; on velkakriisejä, asuntolainakriisejä, fiskaalisia kriisejä, teknologiankuplakriisejä, pankkikriisejä, luottokriisejä, valuuttakriisejä, pörssikriisejä, öljykriisejä jne. Sen lisäksi on eri maiden kriisejä: on Kreikan, Latinalaisen Amerikan, Venäjän, Irlannin ja Kaukoidän kriisejä. Valtiotieteen tohtori Juha Tarkan mukaan eri kriisien taustalla voi olla yhteisiä tekijöitä, mutta kriisit eivät ole ”veljiä keskenään”. On totta että mikään kriisi ei ole identtinen tapaus toisen kriisin kanssa, ei edes samassa maassa eri aikana. Mitä porvarilliset analyytikot eivät näe on se, että kapitalismissa voi olla laadultaan kahdenlaisia eri kriisejä. On järjestelmän kasvuvaiheen ns. toistuvat (sykliset) kriisit ja rappiovaiheen rakenteelliset systeemikriisit. (lisää...)

Yhdysvaltalaiskomentajat Afganistanissa vaativat iskujen lisäämistä Pakistanin heimoalueille riskeistä huolimatta, kirjoittaa The New York Times.

Yhdysvaltalaiskenraalien pyrkimykset heijastelevat Afganistanista vetäytymiselle asetetun takarajan tiukkuutta ja Pakistanin hallituksen haluttomuutta ryhtyä Yhdysvaltain armeijan haluamiin toimiin Pakistanin puolella toimivien Taliban-kapinallisten nujertamiseksi.

Toistaiseksi Pakistanin hallitus ei ole sallinut niin mittavia operaatioita kuin kenraalit haluaisivat, The New York Times kirjoittaa.

"Yhdysvaltain sotilastoimien laajentaminen Pakistanissa, joka vaatii lähes varmasti presidentti [Barack] Obaman hyväksynnän, merkitsisi uuden rintaman avaamista yhdeksän vuotta kestäneessä sodassa, jonka suosio amerikkalaisten keskuudessa on jatkuvasti laskenut. Laajennus saattaisi suututtaa Pakistanin hallituksen, joka on ollut jossain määrin haluton liittolainen Afganistanin-sodassa, erityisesti jos se johtaa siviiliuhreihin tai julkisiin yhteenottoihin."

Tähän asti suurin osa Yhdysvaltain operaatioista Pakistanissa on hoidettu miehittämättömien lentokoneiden avulla, mutta nyt kenraalien tavoitteena on maasta käsin suoritettavien erikoisoperaatioiden laajempi käyttöönotto.

"Komentajien mukaan jopa iskuihin liittyvät riskit huomioon ottaen Yhdysvaltain erikoisjoukkojen käyttö voisi johtaa uuden tiedustelumateriaalin saamiseen, jos iskuissa onnistutaan vangitsemaan kapinallisia ja heidät tuodaan rajan yli Afganistaniin kuulusteltaviksi", NY Times kertoo.

NY Times: U.S. Military Seeks to Expand Raids in Pakistan (20.12.10)