Yhdysvaltain salaiset sotilas- ja tiedusteluoperaatiot ovat kiinteä osa Jemenissä käytävää terrorismin vastaista taistelua, kertoo The Washington Post.

Yhdysvallat on lähettänyt Jemeniin useita kymmeniä sotilas- ja tiedusteluasiantuntijoita, joiden tärkein tehtävä on jäljittää ja surmata maassa toimivia terroristijohtajia. "Yhdysvaltain osallistumisen laaja-alaisuus saattaa osoittautua haasteeksi Jemenin presidentille, Ali Abdullah Salehille", The Washington Post kirjoittaa. "Hänen on onnistuttava tasapainottamaan haluamansa amerikkalainen tuki sen mahdollisuuden kanssa, että heimo-, poliittis- tai uskonnollispohjaiset ryhmät ärsyyntyvät Yhdysvaltain osallisuudesta maan asioihin."

Yhdysvaltain presidentti Barack Obama on pyrkinyt ottamaan etäisyyttä presidentti George W. Bushin kauden julmiin kuulustelumenetelmiin ja Guantánamon vankileiriin, mutta samalla hän on laajentanut Bushin kaudella aloitetun terrorisminvastaisen sodan alaa. "Yhteistyö Jemenin kanssa antaa toistaiseksi selvimmän vahvistuksen Obaman hallinnon pyrkimyksille laajentaa terrorisminvastaisia operaatioita myös Irakin ja Afganistanin sota-alueiden ulkopuolella", Washington Post huomauttaa. Lehti muistuttaa Obaman myös lähettäneet armeijan joukkoja hetkeksi Somaliaan terroristijahtiin.

Yhdysvaltain ja Jemenin sotilas- ja tiedusteluyhteistyö on johtanut jo pariin kymmeneen ratsiaan ja ilmaiskuun Jemenissä. Yhdysvallat jakaa tiedustelutietojaan jemeniläisten kanssa, joista osa osallistuu myös tiedustelutiedon analyysiin Yhdysvalloissa.

WP: U.S. military teams, intelligence deeply involved in aiding Yemen on strikes (27.1.10)

Useita kymmeniä Yhdysvaltain kaappaamia terroristiepäiltyjä on mahdotonta syyttää oikeudessa, tunnusti asiaa pohtinut työryhmä.

Noin viidenkymmenen terrorismista epäillyn pidättämistä aiotaan jatkaa edelleen Guantánamon sotilastukikohdassa, vaikka heidän kohtaloaan käsitellyt työryhmä päätyi viime torstaina lopputulokseen, että heitä on mahdotonta syyttää oikeudessa, kirjoittaa The New York Times. Presidentti Barack Obaman lupasi vuosi sitten pian virkaanastujaistensa jälkeen, että Guantánamon vankileiri suljetaan.

Kyseessä olevia vankeja ei kuitenkaan aiota vapauttaa, sillä työryhmän mielestä he ovat liian vaarallisia. Lisäksi viranomaiset pelkäävät, että "epäillyt voisivat kyseenalaistaa pakottamalla saatujen todisteiden pätevyyden", kirjoittaa The Washington Post. "Pakottamisella" lehti tarkoittaa kidutusta.

Yhteensä Guantánamossa on tällä hetkellä noin 200 vankia, jotka Yhdysvallat on kaapannut osana käymäänsä "terrorismin vastaista sotaa" eri puolilta maailmaa.

Nyt työnsä päättänyt työryhmä jakoi vangit kolmeen kategoriaan. "Noin 35:ttä tullaan syyttämään siviili- tai sotilasoikeuksissa, 110 vankia voidaan vapauttaa joko heti tai aikanaan; ja lähes 50:n pidätystä jatketaan ilman oikeudenkäyntiä", Washington Post erittelee.

Salon.comin kolumnisti Glenn Greenwald syyttää presidentti Obaman lupauksia Guantánamon sulkemisesta pelkäksi huijaukseksi, sillä pidätys ennalta määräämättömäksi ajaksi ilman oikeudenkäyntiä säilyy edelleen. "Kaikissa tapauksessa Obaman linjaukset ja järkeily - meidän on pidettävä terroristit vangittuina ilman syytteitä, koska todisteita heidän tuomitsemisekseen ei ole, mutta he ovat silti liian vaarallisia vapautettavaksi - on täsmälleen sama, jota [George W.] Bush ja [Dick] Cheney käyttivät 'laillisen mustan aukon' oikeuttamiseksi."

NY Times: Detainees Will Still Be Held, but Not Tried, Official Says (22.1.10)

Salon.com: Obama to indefinitely imprison detainees without charges (22.1.10)

Washington Post: Justice task force recommends about 50 Guantanamo detainees be held indefinitely (22.1.10)

Hondurasin parlamentti on päättänyt, että maa eroaa Etelä-Amerikan bolivaarisesta kauppaliitosta, ALBA:sta.

Venezuela ja Kuuba perustivat ALBA:n vuonna 2004 kehittääkseen Etelä-Amerikan valtioiden kesken käytävää kauppaa maanosan omilla ehdoilla. Lisäksi jäseninä ovat olleet Honduras, Ecuador, Nicaragua, Bolivia sekä eräitä Karibianmeren pikkuvaltioita.

Hondurasin parlamentti päätti kuitenkin tiistaina äänin 122-5 erota kauppaliitosta, johon se oli liittynyt vallankaappauksella syrjäytetyn silloisen presidentti Manuel Zelayan kaudella vuonna 2008. Parlamentti tuki Zelayan karkotusta ulkomaille ja sen yhteydessä perustettua vallankaappaushallitusta. Päättäessään nyt ALBA:sta eroamisesta parlamentti myönsi samalla vallankaappaushallituksen johtaja Roberto Michelettille elinikäisen lainsäätäjän aseman, mikä suojaa häntä rikossyytteiltä kaappauksen ja sen aikaisten tapahtumien johdosta.

Kuluneella viikolla myös El Salvadorin presidentti Mauricio Funes ilmoitti, ettei maa aio liittyä ALBA:an. ALBA:n sijaan Funes sanoi suuntautuvansa hyvien suhteiden luomiseen Yhdysvaltain kanssa, koska presidentti Barack Obamalla on hänen mukaansa uusi näkökanta Pohjoisen ja Etelän välisiin suhteisiin.

Venezuelanalysis: Honduras Withdraws from ALBA, El Salvador Won’t Join Despite FMLN Support (15.1.10)

El Universal: Honduras announces withdrawal from ALBA (13.1.10)

Itsemurhapommittaja on onnistunut iskemään Yhdysvaltain Itä-Afganistanissa sijaitsevaan tukikohtaan, surmaten kahdeksan CIA-agenttia.

Kyseessä on Yhdysvaltain tiedustelupalvelu CIA:n suurin tämänlaatuinen tappio vuoden 1983 jälkeen, jolloin Yhdysvaltain lähetystö Beirutissa joutui pommituksen kohteeksi ja kahdeksan CIA:lle työskennellyttä henkilöä kuoli. Aiemmin Afganistanissa on menehtynyt yhteensä neljä CIA:n työntekijää.

"Kuolonuhrit alleviivaavat CIA:n kasvavaa merkitystä Afganistanissa", kirjoittaa Los Angeles Times. "Tapaus sattui samalla hetkellä, kun Yhdysvallat on aloittamassa sotilasjoukkojen lisäystä vastaavaan huomattavan siviilijoukkojen lisäämisen Afganistaniin." Lehden mukaan viranomaiset kertoivat aiemmin tänä syksynä tiedustelupalvelun aikeista sijoittaa lisää vakoilijoita, analyytikkoja ja puolisotilaallista henkilökuntaa tukikohtaan. "Lisäys tekisi tukikohdasta yhden CIA:n historian suurimmista."

LA Timesin haastattelemat entiset ja nykyiset CIA-agentit ilmaisivat hämmästyksensä, miten räjähdeliiviin pukeutunut Taliban-kapinallinen onnistui pääsemään sisälle tukikohtaan. Miehitystä vastaan taisteleva Taliban-liike otti vastuun pommituksesta, ja tiedotteessaan kertoi pommittajan olleen Afganistanin armeijan sotilas, joka oli pukeutunut armeijan univormuun mennessään tukikohtaan.

Yhdysvaltain presidentti Barack Obaman aloittaman joukkojen lisäyksen jälkeen maalla on noin 100 000 sotilasta Afganistanissa.

LA Times: Afghanistan suicide bombing kills 8 CIA officers (31.12.09)

Yhdysvallat on kaikessa hiljaisuudessa aloittanut salaisen sodan Al-Qaidaa vastaan Jemenissä, kirjoittaa The Boston Globe.

Lehden tietojen mukaan Yhdysvallat aikoo käyttää seuraavan puolentoista vuoden aikana 70 miljoonaa dollaria Jemenin armeijan, sisäministeriön ja merivartioston kouluttamiseen. Tukien määrä enemmän kuin kaksinkertaistuu aiempaan verrattuna.

"Hallinnon virkailijat ja amerikkalaiset lainsäätäjät sanoivat, että Jemenistä saattaa tulla Al-Qaidan seuraava operationaalinen ja koulutuskeskus. Se vetäisi vertoja lain ulkopuolella oleville Pakistanin heimoalueille, missä järjestön johtajat toimivat", The Boston Globe kirjoittaa. "Jemenin kaukaiset alueet ovat tunnetusti lain ulkopuolella, mutta maassa vallitseva kaaos on pahentunut viimeisen kahden vuoden aikana, kun hallituksen on täytynyt taistella aseellista kapinaa vastaan maan luoteisosassa sekä separatistista liikettä vastaan etelässä."

Yhdysvaltain ja Jemenin hallitukset pääsivät sopimukseen yhteistyön lisäämisestä viime kesänä, kun Yhdysvaltain armeijan alueellinen komentaja, kenraali David Petraeus sekä presidentti Barack Obaman terrorisminvastaisten toimenpiteiden neuvonantaja John O. Brennan kävivät maassa salaisella vierailulla.

Sittemmin Yhdysvallat on osallistunut useiden ilmaiskujen suorittamiseen maassa. "Joulukuun 17. päivänä Yhdysvaltain hävittäjät ampuivat risteilyohjuksia Sana'an ja Abyanin maakunnissa sijaitseviin kohteisiin, joiden Washingtonissa väitettiin olevan Al-Qaidan koulutusleirejä", kirjoittaa WSWS. "Jemeniläisten virkamiesten mukaan hyökkäyksissä kuitenkin kuoli yli 60 siviiliä, joista 28 oli lapsia."

"[Yhdysvaltain] hallinnon virkailijoiden haluttomuus kommentoida väitettä, että amerikkalaiset olisivat laukaisseet ohjuksia Jemeniin näytti heijastelevan halua osoittaa, että Jemenin hallitus oli itse vastuussa terrorismin vastaisista operaatioista rajojensa sisällä", The New York Times arvioi joulukuun 18. päivänä julkaistussa artikkelissa.

Joulukuun 24. päivänä suoritettiin uusi isku Shabwaan, jonka myös sanottiin suuntautuneen Al-Qaidaa vastaan. Iskussa kuoli ainakin 30 kapinallisiksi epäiltyä, Washington Post raportoi.

WSWS: In wake of airline incident: Drumbeat for US war in Yemen (29.12.09)

The Boston Globe: US forces quietly open covert front in Yemen (28.12.09)

Washington Post: U.S.-aided attack in Yemen thought to have killed Aulaqi, 2 al-Qaeda leaders (25.12.09)

BBC: Dozens killed in Yemen air strike on al-Qaeda suspects (24.12.09)

CSM:Yemen's air strike on Al Qaeda may signal new US focus (24.12.09)

NY Times: U.S. Aids Yemeni Raids on Al Qaeda, Officials Say (18.12.09)

Kuluu 15 vuotta ennen kuin Afganistan pystyy ylläpitämään omaa armeijaa, sanoi maan presidentti Hamid Karzai puheessaan tiistaina.

Karzai puhui Kabulissa yhdessä Yhdysvaltain puolustusministeri Robert Gatesin kanssa järjestetyssä tiedotustilaisuudessa. "Afganistan aikoo tulevaisuudessa ottaa itse vastuun asevoimiensa kustannuksista, mutta tähän menee vielä 15 vuotta", Karzai sanoi. Siihen asti Yhdysvaltain ja Länsi-Euroopan tuki on hänen mukaansa välttämätöntä.

Presidentti Karzai myös sanoi, että Afganistan tarvitsee vielä viisi vuotta maan vakauttamiseen. Lausunto ei ole täysin sopusoinnussa Yhdysvaltain presidentti Barack Obaman viime viikolla tekemän ilmoituksen kanssa, jonka mukaan Yhdysvallat aloittaa vetäytymisen Afganistanista 18 kuukauden kuluttua. Puolustusministeri Gates ilmaisikin erimielisyytensä toiveikkuutena, että Karzain mainitsemaa aikaa voidaan todennäköisesti lyhentää afgaanipoliiseja ja -sotilaita kouluttamalla.

Gates totesi lisäksi vetäytymisprosessin vievän useita vuosia, ja että Yhdysvaltain sitoutumisella Afganistaniin on tietyt rajansa. "Joukkomme ovat täällä vain niin kauan, kunnes onnistutte lyömään vihollisenne", Gates lupasi.

CBS News: Karzai: We'll Need Cash Help for a Decade (8.12.09)

Fox News: Karzai: 15 Years Before We Can Afford Security (8.12.09)

Yhdysvallat on sanonut hoitavansa asian yksipuolisilla sotilastoimilla, ellei Pakistan kykene toimiin aluellaan operoivia Taliban-kapinallisia vastaan.

The New York Timesin mukaan Yhdysvaltain sotilasviranomaiset välittivät viestinsä Pakistanin johdolle viime kuussa. Vaikka viranomaiset kielsivät uhanneensa Pakistania, oli pakistanilaisten tulkinta tapaamisesta jossain määrin erilainen. Nämä "tulkitsivat viestin varsin suorana varoituksena, että ellei Pakistan ryhdy pikaisiin toimiin kahta Taliban-ryhmää vastaan, joiden kimppuun he eivät toistaiseksi ole suostuneet hyökkäämään, Yhdysvallat on valmis yksipuolisiin toimenpiteisiin", Times kirjoittaa.

Yksipuoliset toimenpiteet tarkoittavat miehittämättömien lentokoneiden suorittamia iskuja Pakistanin alueella sekä erikoisjoukkojen operaatioitakin tarpeen vaatiessa. Asiasta päätettiin joulukuun alussa samalla, kun Yhdysvaltain presidentti Barack Obama ilmoitti päätöksestä lisätä Afganistanin miehitysjoukkoja 30 000 sotilaalla.

Valkoisen talon edustaja kieltäytyi maanantaina kommentoimasta "yksityisiä, diplomaattisia keskusteluja", mutta Timesille nimettömänä puhunut ylempi hallinnon edustaja uskoi pakistanilaisten kyllä ymmärtäneen Yhdysvaltain tarkoitusperät.

NY Times: Pakistan Told to Ratchet Up Fight Against the Taliban (7.12.09)

NY Times: C.I.A. to Expand Use of Drones in Pakistan (3.12.09)

CJR: The Two Talibans (23.10.09)

Yhdysvallat ja muut Nato-maat ovat päättäneet lähettää yli 35 000 lisäsotilasta Afganistaniin Taliban-kapinallisten kukistamiseksi.

Yhdysvaltain presidentti Barack Obama ilmoitti tiistai-iltana lähettävänsä Afganistaniin 30 000 lisäsotilasta, mikä nostaa Yhdysvaltain armeijan kokonaisvahvuuden maassa sataantuhanteen. Lisäyksen on arvioitu maksavan pelkästään ensi vuonna 30 miljardia dollaria, ja Obaman mukaan sen on tarkoitus saada sota viimein päätökseen. "Puolentoista vuoden kuluttua alamme palata kotiin", presidentti esitti.

"Kyseessä on toinen kerta, kun Obama on kasvattanut amerikkalaisjoukkojen määrää Afganistanissa, missä Taliban on viime aikoina edennyt merkittävästi", kirjoittaa The New York Times. "Obaman aloittaessa presidenttinä viime tammikuussa Yhdysvalloilla oli Afganistanissa noin 34 000 sotilasta. Nyt sotilaita on 71 000."

Obama kehotti myös Yhdysvaltain liittolaismaita antamaan 5 000 - 10 000 sotilaan lisäpanostuksen. Nykyisellään liittolaismaat osallistuvat miehitykseen noin 40 000 sotilaalla.

Liittolaismaat lupasivatkin lisätä osuuttaan. "Mutta Puolaa lukuunottamatta lisäyslupaukset tulivat pienissä erissä pienistä maista", kirjoittaa CBC News. "Eurooppalaiset suurvallat kuten Ranska ja Saksa ylistivät presidentti Obaman puhetta uudesta strategiasta Afganistanissa, mutta olivat vaiti lisäjoukkojen lähettämisestä".

CBS News: NATO Pledges 5,000 More Afghan Troops (2.12.09)

The Daily Show: 30 000 (2.12.09)

CBC News: Obama sends 30,000 more troops to Afghanistan (1.12.09)

NY Times: Obama Orders 30, 000-Troop Boost in Afghanistan (1.12.09)

Afganistaniin tarvitaan lisää ulkomaisia joukkoja maan vakauttamiseksi, sanoi YK:n Afganistanin-lähettiläs Kai Eide viime perjantaina.

Eide kertoi näkemyksensä Afganistanin tilanteesta ennen kokoustaan Nato-maiden puolustusministerien kanssa Bratislavassa, ja sanoi olevansa samaa mieltä ISAF-joukkojen komentajan, kenraali Stanley McChrystalin kanssa lisäjoukkojen tarpeesta. Yhdysvaltalainen McChrystal vaati taannoin Afganistaniin kymmeniätuhansia lisäsotilaita, jotka hänen mukaansa ovat välttämättömiä operaation suorittamiseksi.

"En usko, että tämä voi olla vain amerikkalainen operaatio", Eide sanoi, ja patisti erityisesti Euroopan maita panostamaan lisää. Yhdysvaltain presidentti Barack Obama ei ole vielä päättänyt lähetettävien lisäjoukkojen tarkkaa määrää.

Eide kommentoi myös marraskuun alussa järjestettävien Afganistanin presidentinvaalien toisen kierroksen valmisteluja. Ensimmäisen kierroksen aikana havaittiin huomattavaa vilppiä, eikä ole poissuljettua että sama toistuu toisen kierroksen aikana. "En odota, että pystymme poistamaan vilpin mahdollisuuden kahdessa viikossa. En usko, että se voidaan saavuttaa näin lyhyessä ajassa. Mutta odotan kyllä, että sen määrää voidaan vähentää, ja tätä yritämmekin", hän sanoi.

VOA News: UN Envoy Endorses More Troops for Afghanistan (23.10.09)

Yhdysvallat ja Kolumbia ovat päässeet sopimukseen yhdysvaltalaisten lisäjoukkojen sijoittamisesta Kolumbiaan. Joukkojen tehtävänä sanotaan olevan huumeiden vastaisen taistelun tukeminen.

Sopimuksen mukaan yhdysvaltalaisia joukkoja sijoitetaan useaan eri tukikohtaan ympäri Kolumbiaa. Nykyisellään Yhdysvalloilla on Kolumbiassa sotilashenkilökuntaa noin 250 henkeä, ja määrää aiotaan lisätä enintään 1 400:lla. Lisäys merkitsee Yhdysvaltain tarkkailulentojen huomattavaa kasvua Kolumbiassa, huomauttaa The New York Times.

Yhdysvallat pyrkii hankkeen avulla korvaamaan Ecuadorissa menettämänsä tukikohdan, kun maan presidentti Rafael Correa toteutti vaalilupauksensa vuosi sitten eikä enää myöntänyt sille lupaa.

Maan presidentti Įlvaro Uribe kertoi uudesta sopimuksesta elokuun puolivälissä, ja piti joukkojen maahantuloa välttämättömänä. Suunnitelma on kuitenkin myös saanut osakseen kritiikkiä sekä oikeisto- ja vasemmistopuolueiden taholta Kolumbiassa. Arvostelijoiden mukaan presidentillä ei ole valtuuksia sallia ulkomaisten joukkojen tuloa maahan, vaan asia kuuluisi senaatin päätettäväksi. Sopimusta on puolustettu mm. sillä, että yhdysvaltalaisilla ei olisi oikeutta osallistua taistelutoimiin.

Kolumbian naapurimaista Ecuador ja Venezuela pitävät yhdysvaltalaisjoukkojen lisäystä turvallisuusuhkana. Maiden välit Kolumbiaan eivät ole kovin hyvät, ja erityisersti Ecuadoria närästää Kolumbian viime vuonna sen alueelle tekemä hyökkäys Kolumbian hallitusta vastaan taistelevia FARC-sissejä vastaan.

Venezuelanalysis: Uribe Apologises, Venezuela Says Repaired Relations Impossible (17.8.09)

NACLA: Colombia: U.S. Bases Stoke the Flames of Regional Conflict (10.8.09)

NY Times: Increased U.S. Military Presence in Colombia Could Pose Problems With Neighbors (22.7.09)

Washington Post: Ecuador Giving U.S. Air Base the Boot (4.9.08)