Merkinnät avainsanalla ‘ August Bebel ’

Sosialistinen aikakauslehti. 3. näytenumero (tammikuu 1906)

1.4.2016 | Kirjasto
sos-aikakauskehti-kansiSosialistisen aikakauslehden kolmas näytenumero julkaistiin tammikuussa 1906. Lehden tässä numerossa aloitettiin kirjoitussarja, jossa valmisteilla olevaa eduskuntauudistusta silmällä pitäen pyydettiin ulkomaisilta puoluetovereilta arvioita siitä, millaista vaalijärjestelmää sosiaalidemokraattien tulisi kannattaa. Tähän numeroon kirjoitukset on saatu Saksan sosiaalidemokratian ykkösnimiltä, SPD:n johtaja August Bebeliltä sekä puolueen teoreettisen lehden, Neue Zeitin päätoimittaja Karl Kautskylta. Heidän vastaustensa lisäksi lehdessä julkaistiin mm. J. J. Mikkolan kirjoitus sosialismin ja nationalismin suhteesta, jatkoa edellisessä numerossa aloitetulle O. W. Kuusisen kirjoitukselle sosialismista ja yksilön vapaudesta sekä Edvard Gyllingin pitkä artikkeli siirtolaisuudesta. (more…)


Wilhelm Liebknecht: Valtiopetos ja vallankumous

4.1.2016 | Kirjasto
liebknecht_valtiopetos_pieniWilhelm Liebknecht (1826–1900) kirjoitti ensimmäisen kerran vuonna 1887 julkaistun teoksensa Valtiopetos ja vallankumous suurimmaksi osaksi tutkintovankeudessa vuonna 1872. Hän toimi tuolloin yhdessä August Bebelin kanssa eteläsaksalaisen sosiaalidemokraattisen työväenpuolueen, ns. eisenachilaisten johtotehtävissä. Liebknechtiä ja Bebeliä epäiltiin valtiopetoksen valmistelusta, sillä he olivat agitoineet Preussin ja Ranskan välistä sotaa (1870–1871) vastaan sekä valtiopäivillä kieltäytyneet äänestämästä sotaan myönnettävien varojen puolesta. He olivat myös puolustaneet Pariisin kommuunia ja (1871) ja vastustaneet Elsass-Lothringenin liittämistä Saksaan. Oikeus tuomitsi heidät kahdeksi vuodeksi vankeuteen. (more…)


Sosialistinen aikakauslehti. Numero 3 (helmikuu 1906)

1.9.2015 | Kirjasto
sos-aikakauskehti-kansiSosialistisen aikakauslehden kolmas numero julkaistiin helmikuussa 1906. Lehden sisäkanteen on merkitty "näytenumero 4", mutta kanteen "numero 3". Tämä johtuu siitä, että lehteä julkaistiin näytenumeroina siihen asti, kunnes se sai julkaisuluvan, mikä tapahtui käsillä olevan numeron jo mentyä painoon. Kanteen ehdittiin kuitenkin muuttaa vuoden 1906 puolella julkaistujen lehtien oikea järjestysnumero, n:o 3. (more…)


August Bebel: Nainen ja sosialismi

9.7.2015 | Kirjasto
bebelkansiAugust Bebelin (1840–1913) teos Nainen ja sosialismi julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1879. Nimensä mukaisesti teos ottaa kantaa erityisesti naisen asemaan yhteiskunnassa, käyden ensin lävitse sen historiallisen kehityksen, nykytilan sekä lopuksi hahmotellen sitä, mitä se olisi tulevaisuuden sosialistisessa yhteiskunnassa. Mutta tämän aiheen ohella käsittelyyn otetaan laajemmin myös seksuaali- ja sukupuoliasiat sekä näihin kokonaan liittymättömiäkin aiheita kuten liikaväestökysymys, sosialistisen yhteiskunnan tuotanto-organisaatio ja kasvissyönti. Teos sai osakseen suuren suosion. Siitä otettiin tekijän eläessä 53 saksankielistä painosta ja se käännettiin 15 kielelle. Bebelin elämänkerturi Francis L. Carsten arvioi teoksen suoran vaikutuksen sosiaalidemokraattisten työläisten maailmankuvaan olleen paljon suurempi kuin Karl Marxin tai Ferdinand Lassallen kirjoituksilla. Suomeksi teoksen käänsi Yrjö Sirola nojautuen alkuteoksen 35. painokseen, ja se julkaistiin ensimmäisen kerran 1904. Tässä julkaistava teksti perustuu vuonna 1907 julkaistuun toiseen suomenkieliseen painokseen, jonka julkaisi Kyminlaakson työväen sanomalehti- ja kirjapaino-osuuskunta r.l. Teoksen alkuun on suomentaja kirjoittanut Bebelistä lyhyen elämäkerran. (more…)


Sosialistinen talousjärjestelmä, osa 3/3

17.12.2012 | Artikkelit
Teksti: Joonas Laine & Miika Salo Kuva: Wonder Pixels: Hate Socialism? Get off the road! (CC-lisenssi) getofftheroad2 Sosialismin talousjärjestelmää käsittelevässä kirjoitussarjassa on viimein päästy osaan, jossa monien alustavien näkökohtien käsittelyn jälkeen siirrytään "itse asiaan". Sarjan aiemmissa osissa on arvosteltu muita sosialistisia malleja (sanan väljässä merkityksessä) ja ajattelijoita sekä pyritty osoittamaan, mikä missäkin näkemyksessä ei ole vaikuttanut toimivalta. Käsitellyt mallit ovat saattaneet kärsiä kunnianhimon puutteesta, epärealistisesta uskosta teknologian mahdollisuuksiin tai "kommunistiseen yltäkylläisyyteen", tai vain silkasta epämääräisyydestä. Aloitamme kirjoitussarjan tämän osan perustelemalla vielä kerran, miksi marxilaisessa perinteessä laajalti vallitsevasta laiskasta "utopismin" kritiikistä tulisi jossain määrin luopua. (more…)