Argentiina on kansallistanut öljy-yhtiö YPF:n, josta enemmistön omistaa Espanjan suurin yritys Repsol, kertoo The Independent.

Argentiinan presidentti Christina Fernández de Kirchner ilmoitti viime maanantaina öljy-yhtiö YPF:n kansallistamisesta. Espanjan suurin yritys, Repsol, omisti yhtiöstä määräävän enemmistöosuuden, ja päätös tulee vaikeassa taloustilanteessa olevalle Espanjalle pahaan aikaan. Euroopan komission puheenjohtaja José Manuel Barroso piti Argentiinan päätöstä valitettavana.

"Madrid kutsui Argentiinan suurlähettilään, Carlos Bettinin, tapaamiseen, kun erimielisyydet uhkasivat paisua täysimittaiseksi kauppasodaksi. 'Tällä vihamielisellä toimella tulee olemaan seurauksia... diplomatian, teollisuuden ja energiateollisuuden aloilla', sanoi Espanjan teollisuusministeri José Manuel Soria."

Etelä-Amerikassa Argentiinan kansallistamispäätöstä sekä arvosteltu että kiitetty. Vaikka Brasilian energiaministeri Edson Lobão korosti, että Argentiina suvereeni valtio, joka tekee kuten parhaaksi näkee, ollaan maassa myös huolissaan siitä, mikä on brasilialaisen öljy-yhtiö Petrobrazin sijoitusten kohtalo Argentiinassa. Selvästi tuomitsevaa linjaa edustivat Chilen valtiovarainministeri Pablo Longueira sekä Meksikon presidentti Felipe Calderón. Longueiran mielestä on mahdollista, että kansainvälinen pääoma kiertää tästä lähin Etelä-Amerikan ja suuntaa helpommin Aasiaan.

Tukea Argentiina sai Venezuelan ja Uruguayn presidenteiltä. Myös Argentiinassa päätös on saanut laajaa tukea, kirjoittaa The New York Times. "Kansallistamisilla on merkittävä kaikupohja maassa, jossa elää vahva katkeruus liberaalin talouspoliitikan kautena 1990-luvulla tehtyjä yksityistämisiä kohtaan. Niiden jälkeen maata kohtasi kaoottinen talouskriisi viime vuosikymmenen alussa."

The Independent: Argentina forces Spain closer to the precipice (18.4.12)

NY Times: In Brazil and Elsewhere, Dismay at Argentina’s Nationalization Move (18.4.12)

NY Times: Argentina Has Oil Firm in Its Sights (12.4.12)

Venezuelan presidentti Hugo Chávez on vaatinut Iso-Britanniaa palauttamaan Falkland- eli Malvinas-saaret Argentiinalle. Presidentti Chávez otti asian puheeksi viikottaisessa TV-ohjelmassaan. "Imperiumien aika on ohi, ettekö ole huomanneet?", hän sanoi osoittaen sanansa Englannille ja sen kuningattarelle. "Palauttakaa Malvinas-saaret Argentiinan kansalle." Argentiina ja Iso-Britannia kävivät vuonna 1982 lyhyen sodan saarista, jotka sijaitsevat noin 500 kilometriä Argentiinan rannikolta. Asia on nyt noussut uudelleen pintaan, kun englantilainen öljy-yhtiö on alkanut poraamaan öljyä saarten lähistöltä. Chávez lupasi maansa tukevan Argentiinaa. "Englantilaiset uhkaavat edelleen Argentiinaa. Ajat ovat muuttuneet, emme elää enää vuotta 1982. Jos syttyy sota, voitte olla varmoja ettei Argentiina jää yksin kuten silloin", hän sanoi. Myös Brasilia, Meksiko ja lähes 30 muuta Latinalaisen Amerikan maata ilmaisivat ainakin periaatteellisen tukensa Argentiinan pääministeri Christina Kirchnerille maanosan maiden kokouksessa Meksikossa kuluneella viikolla. Kokouksessa myös päätettiin Amerikan valtioden järjestöstä, josta Yhdysvallat ja Kanada jätetään ulos.

Malvinas-saarten historia liittyy Iso-Britannian siirtomaapolitiikkaan Etelä- ja Pohjois-Amerikassa. Iso-Britannia vetäytyi saarilta 1774, mutta ilmoitti 1816 itsenäistyneelle Argentiinalle vuonna 1833, että se aikoo ottaa ne takaisin hallintaansa. Perusteena mainittiin kyltti, joka oli 1774 jätetty saarelle todistamaan Iso-Britannian omistuksesta.

Saarilla asuu nykyisin kolmisen tuhatta henkeä, joille myönnettiin Iso-Britannian kansalaisuus sodan jälkeen 1983. Iso-Britannia pitää saaria merentakaisena alueenaan, ja on vaatinut niiden luovutuksen ehtona, että suurimmalta osaltaan brittiläisperäisen siirtokuntalaisväestön on kansanäänestyksessä päätettävä liittymisestä Argentiinaan. Venezuelanalysis: Latin America and the Caribbean Approve New Regional Group, Without U.S. (25.2.10) VOR: Falklands at the center of dispute between UK and Argentina (25.2.10) The Himalayan Times: Argentina rallies regional support over Falklands row (23.2.10) The Telegraph: Hugo Chavez demands Queen return Falkland Islands to Argentina (22.2.10)

Iso-Britannian pääministeri Gordon Brown on torjunut Argentiinan presidentti Christina Kirchnerin tarjouksen neuvotella Argentiinan edustalla sijaitsevien ns. Falkland-saarten asemasta.

Argentiina ja Iso-Britannia kävivät vuonna 1982 saarten vuoksi lyhyen sodan, jonka Iso-Britannia voitti. Argentiina ei kuitenkaan ole luopunut vaateistaan niiden hallintaan. Espanjaksi saarten nimi on Las Malvinas.

Saarten historia liittyy Iso-Britannian siirtomaapolitiikkaan Etelä- ja Pohjois-Amerikassa. Iso-Britannia vetäytyi saarilta 1774, mutta ilmoitti 1816 itsenäistyneelle Argentiinalle vuonna 1833, että se aikoo ottaa ne takaisin hallintaansa. Perusteena mainittiin kyltti, joka oli 1774 jätetty saarelle todistamaan Iso-Britannian omistuksesta.

Saarilla asuu nykyisin kolmisen tuhatta henkeä, joille myönnettiin Iso-Britannian kansalaisuus sodan jälkeen 1983. Iso-Britannia pitää saaria merentakaisena alueenaan, ja on vaatinut niiden luovutuksen ehtona, että suurimmalta osaltaan brittiläisperäisen siirtokuntalaisväestön on kansanäänestyksessä päätettävä liittymisestä Argentiinaan.

"Meidän puoleltamme ei ole mitään neuvoteltavaa", pääministeri Brown totesi.

BBC: No talks on Falklands, says Brown (28.3.09)

The Telegraph: Gordon Brown tells Argentina Britain will not surrender the Falklands (28.3.09)

Argentiinalaiset ammattiliitot eivät enää tarvitse työministeriön virallistamispäätöstä, päätti maan korkein oikeus tiistaina. Päätös on isku maan suurimmalle ammattiyhdistysten liitolle, CGT:lle, jonka puitteisiin työntekijöiden on pitänyt tähän saakka järjestäytyä. Korkeimman oikeuden yhdeksästä tuomarista seitsemän piti vaatimusta perustuslain vastaisena.

Asian oli vienyt korkeimpaan oikeuteen julkisen sektorin työläisiä edustava ATE, hävittyään ensin käsittelyt alemmissa oikeusasteissa. ATE:lla ja sen emojärjestö CTA:lla ei ole ollut toiminnalleen virallista hyväksyntää, eivätkä niiden edustajat ole voineet toimia neuvotteluosapuolina.

ATE:n pääsihteeri Pablo Micheli piti päätöstä historiallisena. "Se muuttaa ammattiyhdistyskentän, sillä se on päätös demokratian puolesta", hän sanoi. CGT:n johtoon kuuluva Julio Piumato puolestaan piti tuomiota virheenä, sillä hänen mukaansa se johtaa ay-kentän sirpaloitumiseen.

TMCnet: Court ruling changes landscape for Argentina's unions (11.11.08)

Argentiinan julkisen sektorin ammattiliitto ATE lahjoitti 50 000 dollaria Kuuban kärsimien hurrikaanivahinkojen korjaamiseen viime torstaina. Shekin luovuttanut ATE:n pääsihteeri Pablo Miceli kiitti Kuubaa samalla siitä solidaarisuudesta, jolla maa on itse ollut valmis auttamaan muita katastrofitilanteissa.

Kuuba on kärsinyt noin viiden miljardin dollarin vahingot viimekesäisten hurrikaanien vuoksi.

Kauppasaarrollaan lähes sadan miljardin tappiot Kuuballe aiheuttanut Yhdysvallat tarjosi syyskuussa 100 000 dollaria apua, josta Kuuba kieltäytyi.

ACN: Argentinian Workers Donate to Hurricane-Ravaged Cuba (9.10.08)