Merkinnät avainsanalla ‘ Angela Merkel ’

Merkel: Komissiosta tulee vielä EU:n hallitus

12.11.2012 | Eurooppa, Uutiset

Saksan liittokansleri Angela Merkelin mukaan EU-komissiosta muodostuu tulevaisuudessa EU:n hallitus ja ministerineuvostosta parlamentin ylähuone, kirjoittaa EUobserver.

Viime viikon keskiviikkona eurokansanedustajille puhuneen Saksan liittokansleri Angela Merkelin mukaan EU:sta on poistettava sen valuviat alueen vakauttamiseksi, raportoi EUobserver. Tässä ei Merkelin mielestä ole syytä karttaa perussopimusten muuttamista, jos sellainen on tarpeen.

Eurokansanedustajien kysymyksiin vastannut Merkel sanoi, että tällä hetkellä keskeistä on yhteisvaluutta euron vaikeuksien voittaminen mutta että "jonain päivänä EU-komissiosta tulee hallitus, ministerineuvostosta ylähuone ja Euroopan parlamentille tulee lisää valtaa". Hän uskoi myös siihen, että jonain päivänä euro on kaikkien EU-jäsenmaiden käytössä.

EUobserver: EU to be federalised in the long run, Merkel says (7.11.12)



Saksa: Merkel laajentamassa asevientiä

1.8.2012 | Eurooppa, Uutiset

Saksa pyrkii liittokansleri Angela Merkelin johdolla vaivihkaa laajentamaan asevientiä, kirjoittaa Spiegel Online.

Saksan liittokansleri Angela Merkel haluaa muuttaa maan asevientipolitiikkaa, mutta koska aseiden vieminen kriisialueille on arka aihe, hän on koettanut piiloutua Naton selän taakse, kertoo Spiegel Online. Esimerkki tästä oli viime kevään Nato-kokous Chicagossa, missä hän yritti saada muita Nato-maita lisäämään uusia, Naton ulkopuolisia maita niiden maiden listaan, joille on strategisista syistä sallittua myydä aseita, lehti kirjoittaa.

Naton sinetti olisi auttanut aseviennin laajentamisen hyväksyttävyyttä Saksassa, mutta muut Nato-maat eivät tehneet Merkelin toiveiden mukaista päätöstä.

Spiegel Onlinen mukaan Merkelin ensimmäinen julkinen lausunto aseviennin laajentamisesta kuultiin viime syyskuussa. "[Tuolloin] hän sanoi, että jos lännellä ei ole halua tai kykyä puuttua asioiden kulkuun sotilaallisesti, 'niin sitten ei yleisesti ottaen ole riittävää lähettää muille maille ja järjestöille rohkaisevia sanoja. Meidän on myös toimitettava tarvikkeita niihin maihin, jotka ovat valmiita tekemään jotain. Sanon tämän selkeästi: tähän sisältyy asevientiä.' Merkel lisäsi tietenkin, että tämän on oltava sopusoinnissa 'ihmisoikeuksia kunnioittavan' ulkopolitiikan kanssa."

Spiegel Online: Merkel's Risky Weapons Exports (30.7.12)



Saksan KKO: Vaalilait perustuslain vastaisia

30.7.2012 | Eurooppa, Uutiset

Saksan korkeimman oikeuden mukaan maan vaalilainsäädäntö on perustuslain vastaista, kirjoittaa Spiegel Online.

Saksan korkeimman oikeuden viime keskiviikkona tekemän päätöksen mukaan Saksan vaalilainsäädäntö on perustuslain vastaista, kirjoittaa Spiegel Online. Lehden mukaan Saksassa kullakin äänestäjällä on kaksi ääntä, ja Saksan liittopäivien edustajien tarkka määrä vaihtelee riippuen siitä, miten äänestäjät molemmat äänensä käyttävät. Käytössä on suhteellisen vaalitavan sekä yhdysvaltalaistyylisen yhden ehdokkaan vaalipiirin yhdistelmä, mutta nyt korkein oikeus on julistanut tämän käytännön perustuslain vastaiseksi, koska se "loukkaa useita perustuslain kohtia vaalitasa-arvoisuudesta ja poliittisten puolueiden oikeudesta yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin", Spiegel Online siteeraa.

Oikeuden päätös tietää vaikeuksia liittokansleri Angela Merkelin hallitukselle. Hallituksen tehtävänä oli ollut korjata vallitseva tilanne, mutta sen pari kuukautta sitten tekemät muutokset lakiin saivat nyt korkeimmat oikeuden tyrmäystuomion.

"Pohjimmiltaan oikeusistuinta huolettavat voittaja-vie-kaiken -edustajanpaikat", Spiegel Online selventää. "Ne lisätään puolueiden normaalissa, suhteellisen vaalitavan mukaisessa ääntenlaskennassa voittamien paikkojen päälle ja voivat johtaa tilanteeseen, missä puolue, joka saa suurimman osuuden äänistä, saakin vähemmän paikkoja kuin toiseksi eniten ääniä saanut puolue.  Tämän tilanteen korjaaminen oli Merkelin hallituksen vastuulla."

Saksassa järjestetään seuraavat liittopäivävaalit ensi vuonna.

Spiegel Online: 'Germany Does Not Have a Valid Voting Law' (26.7.12)



Saksassa keskustellaan uudesta perustuslaista

27.6.2012 | Eurooppa, Uutiset

Saksassa on syntynyt keskustelua EU:n tiivistämiseen liittyvästä kansanäänestyksestä valtiovarainministeri Wolfgang Schäublen nostettua asian esille viime maanantaina, kertoo Spiegel Online.

Spiegel Online julkaisi viime maanantaina Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäublen haastattelun eurokriisistä, EU:n tilasta ja tulevaisuudesta. Schäublen mukaan vastaus kriisiin löytyy EU-yhteistyön tiivistämisestä, mutta vaikeutena tässä on mm. Saksan korkeimman oikeuden näkemys siitä, että eurokriisin ratkaisumalleissa Saksan perustuslain rajat ovat nyt tulleet vastaan, eikä valtaa voida luovuttaa Brysseliin enää enempää.

Haastattelussa Schäuble hahmotteli omaa näkemystään tiiviimmin integroituneesta EU:sta ja sanoi, että Saksan osalta sen toteuttamiseksi jouduttaneen järjestämään kansanäänestys uudesta perustuslaista. Hän uskoi, että asia saattaa tulla ajankohtaiseksi yllättävänkin pian.

"Keväällä 1989 olin juuri noussut Länsi-Saksan sisäministeriksi", Schäuble kertoi haastattelussa. "Uusi Yhdysvaltain suurlähettiläs esitteli itsensä minulle ja ennusti, että Berliinin muuri murtuu seuraavan kolmen vuoden kuluessa. Vastasin: 'Olisin epäillyt tuota muutama kuukausi sitten, mutta nyt sanoisin, että jos meillä on onnea, niin se tapahtuu seuraavan kymmenen vuoden aikana.' Ja kuinka kauan siihen todella meni? Alle puoli vuotta."

Liittokansleri Angela Merkel torjui Schäublen näkemyksen lähitulevaisuudessa järjestettävästä kansanäänestyksestä tuoreeltaan, mutta tämä ei estänyt monia muita ottamasta myönteisempää kantaa - Spiegel Onlinen mukaan esimerkiksi sosiaalidemokraattien johtomiehet Peer Steinbrück, edellisen hallituksen valtiovarainministeri, ja Patrick Döring, SPD:n puoluesihteeri, ovat suhtautuneet ajatukseen suopeasti.

Spiegel Onlinen tulkinnan mukaan kuitenkin myös Merkel on ottanut perustuslaillisesti kiperän tilanteen huomioon tavoittelemalla sekä talouskurisopimukselle että Euroopan vakausmekanismi EVM:lle kahden kolmasosan parlamenttienemmistöä. Liittokanslerin tiedottajan mukaan tällä tavoitellaan juuri mahdollisimman suurta perustuslaillista hyväksyttävyyttä. "Kun keskusta-vasemmistolainen oppositio kannattaa EVM:ää, vaikuttaa melko varmalta, että liittokansleri saa haluamansa enemmistön", Spiegel Online arvioi, mutta jatkaa:

"Kun EU-johtajat tapaavat odotetussa Brysselin huippukokouksessa ensi torstaina ja perjantaina, vaikuttaa todennäköiseltä, että Saksan perustuslakia pitää muuttaa pikapuoliin, jotta se voisi sopeutua parhaillaan Euroopan tasolla tutkittaviin ideoihin. Monet niistä vaativat lisää vallan luovuttamista Brysseliin, mistä Saksan korkein oikeus on äskettäin varoittanut. Niinpä näyttää siltä, että on vain ajan kysymys, milloin saksalaisilta kysytään, mihin suuntaan he haluavat edetä."

Spiegel Online: Germany Debates a Euro Bailout Referendum (26.6.12)

Spiegel Online: 'We Certainly Don't Want to Divide Europe' (25.6.12)



Saksa: Piraattipuolueelle voitto Saarlandin vaaleissa

28.3.2012 | Eurooppa, Uutiset

Piraattipuolue on saanut 7,4 prosentin kannatuksen Saarlandin osavaltiovaaleissa Saksassa, kirjoittaa Spiegel Online.

Piraattipuolue nousi Saarlandin sunnuntaisissa osavaltiovaaleissa tyhjästä 7,4 prosentin kannatukseen. Liittokansleri Angela Merkelin konservatiivipuolue CDU lisäsi kannatustaan hieman, 35,2 prosenttiin, mutta piraattien ohella vaalien suuri voittaja oli sosiaalidemokraattien SPD, joka nosti kannatustaan 6,1 prosenttiyksikköä saaden yhteensä 30,1 prosenttia äänistä. Toisaalta tulos oli SPD:lle myös pettymys, sillä se jäi tavoitteestaan syrjäyttää CDU suurimman puolueen asemasta.

Vaalien selvimmät häviäjät olivat Merkelin liittotason hallituskumppani, vapaat demokraatit (FDP), sekä vasemmistopuolue. FDP:n kannatus romahti 9,2 prosentista 1,2 prosenttiin, ja näin puolue jäi kokonaan osavaltioparlamentin ulkopuolelle, sillä äänikynnys jäi ylittämättä. Vasemmistopuolueen kannatus laski 21,3 prosentista 16,1 prosenttiin. Vihreiden kannatus pysyi suurin piirtein ennallaan viidessä prosentissa.

Piraattipuolue eteni jo viime syyskuussa Berliinin osavaltiovaaleissa yli yhdeksän prosentin kannatukseen. Saarlandin nyt käydyissä vaaleissa piraatteja kannattivat Frankfurter Rundschaun mukaan erityisesti ne, jotka eivät tavallisesti äänestä, sekä ne, jotka äänestivät nyt ensimmäistä kertaa; jälkimmäisistä 23 prosenttia äänesti piraatteja.

Pienen Saarlandin osavaltion vaalien jälkeen on toukokuussa luvassa vaalit Schleswig-Holsteinissa sekä Saksan suurimmassa osavaltiossa, 18-miljoonaisessa Nordrhein-Westfalenissa. Saksan liittovaalit järjestetään ensi vuonna.

FDP on ollut kriisissä jo pitemmän aikaa, ja lehdissä onkin Saarlandin vaalien jälkeen jälleen pohdittu, että vaikka konservatiivit voittaisivat seuraavat liittovaalit, on heidän keksittävä itselleen toinen hallituskumppani FDP:n tilalle. Vaikka myös CDU:n ja SPD:n niin sanottu suuri koalitio on jälleen mahdollinen, niin myös ainakin piraattipuolueen puheenjohtaja Sebastian Nerzin ja varapuheenjohtaja Bernd Schlömer olisivat valmiita viemään puolueensa liittotason hallitukseen, kirjoittaa Frankfurter Rundschau.

Frankfurter Rundschau: Piraten wollen auch im Bund an die Macht (28.3.2012)

Spiegel Online: Pirates Could Take Over From 'Frumpy, Jaded FDP' (26.3.2012)

Frankfurter Rundschau:  Orange Revolution im Saarland (26.3.2012)



“Merkelin minimipalkka vaatii valtion tukea”

7.11.2011 | Eurooppa, Uutiset

Liittokansleri Angela Merkelin äkillisesti esiin nostama minimipalkka ei riitä poistamaan köyhyyttä, kirjoittaa Die Linken puheenjohtaja Klaus Ernst.

Saksan liittokansleri Angela Merkelin äkillinen minimipalkan kannattamiseen liittyvä mielenmuutos johtuu vasemmistopuolue Die Linken toisen puheenjohtajan Klaus Ernstin mielestä lähestyvistä vaaleista, joissa vaikeuksissa kamppailevan porvarillisen hallituskoalition pääpuolue CDU pyrkii nostamaan esiin sosiaalisia teemoja äänten toivossa. Silti Merkelin kaavailema 7,79 euron lakisääteinen vähimmäispalkka ei ole riittävä poistamaan köyhyyttä ilman valtion tukea, Ernst sanoo. Ernst pitää moraalittomana kaikkia sellaisia työsopimuksia, joille pohjautuva palkkojen ja eläkkeiden taso vaatii valtiota tukemaan tulonsiirroin kaikkein vähiten ansaitsevia.

"Se, joka työskentelee kokopäiväisesti 7,79 euron tuntipalkalla, on monilla alueilla edelleen oikeutettu Hartz-IV -tukeen. 45 vuoden kokopäiväisen työuran jälkeen olisi nettoeläke selvästi alle 600 euroa, jota valtion täytyisi tukea perusturvan tason saavuttamiseksi. Se, mitä Merkel kannattaa, ei ansaitse minimipalkan nimeä, vaan se on todellisuudessa palkanpolkemisen laillista tukemista valtion kassasta työntekijöiden vahingoksi."

Vasemmistopuolue kannattaa 10 euron lakisääteistä minimituntipalkkaa.

Klaus Ernst: Was heißt hier Mindestlohn? (5.11.11)



“Myykää saarenne, rutiköyhät kreikkalaiset!”

1.8.2011 | Artikkelit

Teksti: Stephan Kaufmann

Kuva: Sam Judson: For sale (CC BY-NC-SA 2.0)

(Pdf)

Se aika on taas koittanut! Kreikka tarvitsee lisää lainaa ja Euroopan hallitukset kiistelevät siitä, onko sen myöntäminen todella välttämätöntä ja kenen tulisi maksaa laskut. Saksassa on levinnyt laajalle näkemys, että Kreikka on itse syyllinen nykyiseen tilanteeseensa. Ensinnäkin se huijasi itsensä euroalueeseen, sitten hallitus käytti liikaa rahaa ja kansa työskenteli liian vähän - näin uskovat monet. Tämänkaltaisia piileviä nationalistisia tulkintoja ovat lietsoneet sekä saksalaiset poliitikot että media, joilla näyttää olevan loputtomasti neuvoja kriisin "ratkaisemiseksi". Kreikkalaisten esimerkiksi tulisi säästää enemmän, työskennellä ahkerammin ja myydä julkista omaisuuttaan - ja jos nämäkään keinot eivät auta, niin Kreikan tulisi vain erota euroalueesta ja julistaa itsensä konkurssiin. Typerää tässä on se, että kriisille tarjotut selitykset ovat virheellisiä, eivätkä tarjotut ehdotukset siitä selviämiseksi johda tavoiteltuihin tuloksiin. (more…)



Italiakin ajautumassa kriisimaiden joukkoon

12.7.2011 | Eurooppa, Uutiset

Saksan liittokansleri Angela Merkel vaatii kriisiytyvältä Italialta budjettikuria markkinoiden rauhoittamiseksi, kertoo EUobserver.

Liittokanslerin kommentit liittyvät Italian kasvaviin vaikeuksiin vuonna 2008 alkaneen rahoituskriisin pyörteissä. Euroalueen maat järjestivät hätäkokouksen maanantaina, koska Italian edellytykset saada lainaa heikkenivät äkisti viime perjantaina. Tämän on pelätty merkitsevän kriisin leviämistä Italiaan. EUobserverin mukaan maan valtionvelka suhteessa bruttokansantuotteeseen on euroalueen toiseksi suurin, heti Kreikan jälkeen. Italia on myös Euroopan unionin kolmanneksi suurin talous.

"Italian valtion 10-vuotisten velkakirjojen tuotto nousi perjantaina 2,45 prosenttiyksikköä yli vertailukohtana käytetyn Saksan valtionvelkakirjan tuoton, mikä merkitsee sille euroajan ennätystä. Italian valtionvelkakirjojen tuotto on nyt 5,28 prosenttia ja on lähellä 5,5-5,7 prosentin aluetta, minkä jotkut pankkiirit uskovat luovan suuria paineita Italian rahoitukselle", kertoo uutistoimisto Reuters.

Samanaikaisesti neuvottelut pankkien osallistumisesta kriisimaiden tilanteen hoitokustannuksiin ovat polkeneet paikallaan. "Yli kahden viikon pituiset neuvottelut pankkiireita edustavan Institute of International Finance -etujärjestön kanssa eivät ole käytännössä edenneet lainkaan yrityksissä kehittää kaikille osapuolille kelpaavaa menettelyä", kertoo Reuters.

EUobserver: Merkel calls for Italian 'frugality' amid fears of crisis contagion (11.7.11)

Reuters: Exclusive: EU calls emergency meeting as crisis stalks Italy (10.7.11)



EKP pelkää Kreikan velkajärjestelyä

18.4.2011 | Eurooppa, Uutiset
Velkajärjestely Kreikassa voi aiheuttaa vaaran maan demokratialle, sanoo Euroopan keskuspankin hallituksen jäsen Lorenzo Bini Smaghi. Euroopan talouspäättäjien mielipiteet ovat jakautuneet samalla kun Kreikan talous on ajautumassa yhä suurempiin ongelmiin. Euroopan komission mukaan Kreikan velkajärjestely ei ole vaihtoehto, mutta sekä Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble että liittokansleri Angela Merkel ovat sanoneet, että hallittu velkajärjestely voi sittenkin tulla kyseeseen. Kreikan velkajärjestely merkitsisi, että osa pankkien ja sijoittajien saatavista mitätöidään, ja Kreikalle laaditaan maksuohjelma, jotta edes osa veloista saadaan maksettua. Euroopan keskuspankki (EKP) vastustaa velkajärjestelyä jyrkästi. EKP:n hallitukseen kuuluvan Lorenzo Bini Smaghin mukaan velkajärjestelystä saattaa koitua pankkien kaatumisen myötä Kreikan yhteiskunnalle jopa sellainen isku, että se vaarantaa maan demokraattisen järjestelmän, kertoo EUobserver. "Meidän analyysimme mukaan velkojen uudelleenjärjestely johtaisi siihen, että suuri osa Kreikan pankkijärjestelmästä romahtaisi", hän kertoi viime torstaina italialaiselle talouslehti Il Sole 24 Ore'lle. "Kreikan talous putoaisi polvilleen, mistä olisi tuhoisat seuraukset yhteiskunnan yhtenäisyydelle ja maan demokratian ylläpitämiselle." Kreikan hallituksen mielestä velkajärjestelylle ei ole ainakaan vielä tarvetta, mutta EUobserverin mukaan kasvava joukko hallituspuolueen, sosialistisen PASOK:in jäseniä on vaatinut julkisesti velkajärjestelyä vaihtoehtona uusille leikkausohjelmille. "Kreikan velkajärjestely johtaisi välittömään riskien uudelleenarviomiseen myös muiden pienten maiden kohdalla, ja mm. Saksan Commerzbankilla, Ranskan Crédit Agricolella ja Belgian KBC:llä on edelleen huomattavia määriä Kreikan valtion velkakirjoja", EUobserver kirjoittaa. EUobserver: ECB warns of threat to Greek democracy (15.4.11)


USA:n urkkijoita joka tasolla Saksassa

1.12.2010 | Eurooppa, Uutiset

WikiLeaksin tietovuoto on paljastanut Yhdysvalloilla olevan urkkijoita Saksan hallintokoneistossa huipputasoa myöten, kirjoittaa Spiegel Online.

WikiLeaksin julkisuuteen vuotamat asiakirjat ovat osoittaneet, että Yhdysvallat on saanut luottamuksellisia tietoja Saksan huippujohdon neuvotteluista. "Yhdysvaltain Berliinin-lähetystöllä on yhteyshenkilöitä Saksan hallituksen kaikilla tasoilla", kirjoittaa Spiegel Online.

Lisäksi lähetystön lähettämät luottamukselliset arviot Saksan hallituksesta ja sen poliitikasta paljastavat, että Yhdysvaltain ja Saksan suhteet eivät ole parhaat mahdolliset.

"Yhdysvaltain näkemys Saksan politiikasta on etäinen ja varovainen. Amerikkalaiset diplomaatit eivät koskaan ole oikein tulleet toimeen Angela Merkelin kanssa. He eivät arvosta Horst Seehoferia, kristillisdemokraattisen CDU:n baijerilaisen sisarpuolueen CSU:n puheenjohtajaa, koska hän on asioista mitään tietämätön ja populistinen. FDP:n Dirk Niebel oli heidän mielestään outo valinta kehitysministeriksi. Entä ulkoministeri [Guido] Westerwelle? Yhdysvaltain lähettiläät suhtautuvat Saksan ykkösdiplomaattiin erityisen kriittisesti. Salaiset sähkeet kuvailevat häntä epäpäteväksi, turhamaiseksi ja Yhdysvaltoihin kriittisesti suhtautuvaksi sekä taakaksi Yhdysvaltain ja Euroopan välisille suhteille." Vain 12 päivää Saksan liittovaalien jälkeen Yhdysvallat oli saanut yhteyshenkilöltään luottamuksellisia asiakirjoja CDU:n ja FDP:n hallitusneuvotteluista, joissa tuleva ulkoministeri Westerwelle oli ottanut esille Yhdysvaltain ydinaseiden poistamisen Saksasta.

Puolustusministeri Karl-Theodor zu Guttenbergiä yhdysvaltalaiset pitävät "ulkopolitiikan ammattilaisena, transatlanttisten suhteiden ystävänä sekä läheisenä ja tunnettuna Yhdysvaltain ystävänä", ja myös sisäministeri Wolfgang Schäublen yhteistyökykyisyyttä arvostetaan.

Berliinin-lähetystö välitti Yhdysvaltoihin myös tietoja kahdenvälisistä keskusteluista Saksan huippupoliitikkojen kanssa, jotka tuntuivat olevan auliita arvostelemaan kollegoitaan "ja näyttivät jopa nauttivan mahdollisuudesta hyökätä toistensa kimppuun. Tässä mielessä sähkeistä piirtyy esiin myös kuva Saksan poliittisesta eliitistä", Spiegel Online kirjoittaa.

Spiegel Online: How America Views the Germans (30.11.10)