Piraattipuolue on saanut 7,4 prosentin kannatuksen Saarlandin osavaltiovaaleissa Saksassa, kirjoittaa Spiegel Online.

Piraattipuolue nousi Saarlandin sunnuntaisissa osavaltiovaaleissa tyhjästä 7,4 prosentin kannatukseen. Liittokansleri Angela Merkelin konservatiivipuolue CDU lisäsi kannatustaan hieman, 35,2 prosenttiin, mutta piraattien ohella vaalien suuri voittaja oli sosiaalidemokraattien SPD, joka nosti kannatustaan 6,1 prosenttiyksikköä saaden yhteensä 30,1 prosenttia äänistä. Toisaalta tulos oli SPD:lle myös pettymys, sillä se jäi tavoitteestaan syrjäyttää CDU suurimman puolueen asemasta.

Vaalien selvimmät häviäjät olivat Merkelin liittotason hallituskumppani, vapaat demokraatit (FDP), sekä vasemmistopuolue. FDP:n kannatus romahti 9,2 prosentista 1,2 prosenttiin, ja näin puolue jäi kokonaan osavaltioparlamentin ulkopuolelle, sillä äänikynnys jäi ylittämättä. Vasemmistopuolueen kannatus laski 21,3 prosentista 16,1 prosenttiin. Vihreiden kannatus pysyi suurin piirtein ennallaan viidessä prosentissa.

Piraattipuolue eteni jo viime syyskuussa Berliinin osavaltiovaaleissa yli yhdeksän prosentin kannatukseen. Saarlandin nyt käydyissä vaaleissa piraatteja kannattivat Frankfurter Rundschaun mukaan erityisesti ne, jotka eivät tavallisesti äänestä, sekä ne, jotka äänestivät nyt ensimmäistä kertaa; jälkimmäisistä 23 prosenttia äänesti piraatteja.

Pienen Saarlandin osavaltion vaalien jälkeen on toukokuussa luvassa vaalit Schleswig-Holsteinissa sekä Saksan suurimmassa osavaltiossa, 18-miljoonaisessa Nordrhein-Westfalenissa. Saksan liittovaalit järjestetään ensi vuonna.

FDP on ollut kriisissä jo pitemmän aikaa, ja lehdissä onkin Saarlandin vaalien jälkeen jälleen pohdittu, että vaikka konservatiivit voittaisivat seuraavat liittovaalit, on heidän keksittävä itselleen toinen hallituskumppani FDP:n tilalle. Vaikka myös CDU:n ja SPD:n niin sanottu suuri koalitio on jälleen mahdollinen, niin myös ainakin piraattipuolueen puheenjohtaja Sebastian Nerzin ja varapuheenjohtaja Bernd Schlömer olisivat valmiita viemään puolueensa liittotason hallitukseen, kirjoittaa Frankfurter Rundschau.

Frankfurter Rundschau: Piraten wollen auch im Bund an die Macht (28.3.2012)

Spiegel Online: Pirates Could Take Over From 'Frumpy, Jaded FDP' (26.3.2012)

Frankfurter Rundschau:  Orange Revolution im Saarland (26.3.2012)

Liittokansleri Angela Merkelin äkillisesti esiin nostama minimipalkka ei riitä poistamaan köyhyyttä, kirjoittaa Die Linken puheenjohtaja Klaus Ernst.

Saksan liittokansleri Angela Merkelin äkillinen minimipalkan kannattamiseen liittyvä mielenmuutos johtuu vasemmistopuolue Die Linken toisen puheenjohtajan Klaus Ernstin mielestä lähestyvistä vaaleista, joissa vaikeuksissa kamppailevan porvarillisen hallituskoalition pääpuolue CDU pyrkii nostamaan esiin sosiaalisia teemoja äänten toivossa. Silti Merkelin kaavailema 7,79 euron lakisääteinen vähimmäispalkka ei ole riittävä poistamaan köyhyyttä ilman valtion tukea, Ernst sanoo. Ernst pitää moraalittomana kaikkia sellaisia työsopimuksia, joille pohjautuva palkkojen ja eläkkeiden taso vaatii valtiota tukemaan tulonsiirroin kaikkein vähiten ansaitsevia.

"Se, joka työskentelee kokopäiväisesti 7,79 euron tuntipalkalla, on monilla alueilla edelleen oikeutettu Hartz-IV -tukeen. 45 vuoden kokopäiväisen työuran jälkeen olisi nettoeläke selvästi alle 600 euroa, jota valtion täytyisi tukea perusturvan tason saavuttamiseksi. Se, mitä Merkel kannattaa, ei ansaitse minimipalkan nimeä, vaan se on todellisuudessa palkanpolkemisen laillista tukemista valtion kassasta työntekijöiden vahingoksi."

Vasemmistopuolue kannattaa 10 euron lakisääteistä minimituntipalkkaa.

Klaus Ernst: Was heißt hier Mindestlohn? (5.11.11)

• Artikkelit

Teksti: Stephan Kaufmann

Kuva: Sam Judson: For sale (CC BY-NC-SA 2.0)

(Pdf)

Se aika on taas koittanut! Kreikka tarvitsee lisää lainaa ja Euroopan hallitukset kiistelevät siitä, onko sen myöntäminen todella välttämätöntä ja kenen tulisi maksaa laskut. Saksassa on levinnyt laajalle näkemys, että Kreikka on itse syyllinen nykyiseen tilanteeseensa. Ensinnäkin se huijasi itsensä euroalueeseen, sitten hallitus käytti liikaa rahaa ja kansa työskenteli liian vähän - näin uskovat monet. Tämänkaltaisia piileviä nationalistisia tulkintoja ovat lietsoneet sekä saksalaiset poliitikot että media, joilla näyttää olevan loputtomasti neuvoja kriisin "ratkaisemiseksi". Kreikkalaisten esimerkiksi tulisi säästää enemmän, työskennellä ahkerammin ja myydä julkista omaisuuttaan - ja jos nämäkään keinot eivät auta, niin Kreikan tulisi vain erota euroalueesta ja julistaa itsensä konkurssiin. Typerää tässä on se, että kriisille tarjotut selitykset ovat virheellisiä, eivätkä tarjotut ehdotukset siitä selviämiseksi johda tavoiteltuihin tuloksiin. (lisää...)

Saksan liittokansleri Angela Merkel vaatii kriisiytyvältä Italialta budjettikuria markkinoiden rauhoittamiseksi, kertoo EUobserver.

Liittokanslerin kommentit liittyvät Italian kasvaviin vaikeuksiin vuonna 2008 alkaneen rahoituskriisin pyörteissä. Euroalueen maat järjestivät hätäkokouksen maanantaina, koska Italian edellytykset saada lainaa heikkenivät äkisti viime perjantaina. Tämän on pelätty merkitsevän kriisin leviämistä Italiaan. EUobserverin mukaan maan valtionvelka suhteessa bruttokansantuotteeseen on euroalueen toiseksi suurin, heti Kreikan jälkeen. Italia on myös Euroopan unionin kolmanneksi suurin talous.

"Italian valtion 10-vuotisten velkakirjojen tuotto nousi perjantaina 2,45 prosenttiyksikköä yli vertailukohtana käytetyn Saksan valtionvelkakirjan tuoton, mikä merkitsee sille euroajan ennätystä. Italian valtionvelkakirjojen tuotto on nyt 5,28 prosenttia ja on lähellä 5,5-5,7 prosentin aluetta, minkä jotkut pankkiirit uskovat luovan suuria paineita Italian rahoitukselle", kertoo uutistoimisto Reuters.

Samanaikaisesti neuvottelut pankkien osallistumisesta kriisimaiden tilanteen hoitokustannuksiin ovat polkeneet paikallaan. "Yli kahden viikon pituiset neuvottelut pankkiireita edustavan Institute of International Finance -etujärjestön kanssa eivät ole käytännössä edenneet lainkaan yrityksissä kehittää kaikille osapuolille kelpaavaa menettelyä", kertoo Reuters.

EUobserver: Merkel calls for Italian 'frugality' amid fears of crisis contagion (11.7.11)

Reuters: Exclusive: EU calls emergency meeting as crisis stalks Italy (10.7.11)

Velkajärjestely Kreikassa voi aiheuttaa vaaran maan demokratialle, sanoo Euroopan keskuspankin hallituksen jäsen Lorenzo Bini Smaghi. Euroopan talouspäättäjien mielipiteet ovat jakautuneet samalla kun Kreikan talous on ajautumassa yhä suurempiin ongelmiin. Euroopan komission mukaan Kreikan velkajärjestely ei ole vaihtoehto, mutta sekä Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble että liittokansleri Angela Merkel ovat sanoneet, että hallittu velkajärjestely voi sittenkin tulla kyseeseen. Kreikan velkajärjestely merkitsisi, että osa pankkien ja sijoittajien saatavista mitätöidään, ja Kreikalle laaditaan maksuohjelma, jotta edes osa veloista saadaan maksettua. Euroopan keskuspankki (EKP) vastustaa velkajärjestelyä jyrkästi. EKP:n hallitukseen kuuluvan Lorenzo Bini Smaghin mukaan velkajärjestelystä saattaa koitua pankkien kaatumisen myötä Kreikan yhteiskunnalle jopa sellainen isku, että se vaarantaa maan demokraattisen järjestelmän, kertoo EUobserver. "Meidän analyysimme mukaan velkojen uudelleenjärjestely johtaisi siihen, että suuri osa Kreikan pankkijärjestelmästä romahtaisi", hän kertoi viime torstaina italialaiselle talouslehti Il Sole 24 Ore'lle. "Kreikan talous putoaisi polvilleen, mistä olisi tuhoisat seuraukset yhteiskunnan yhtenäisyydelle ja maan demokratian ylläpitämiselle." Kreikan hallituksen mielestä velkajärjestelylle ei ole ainakaan vielä tarvetta, mutta EUobserverin mukaan kasvava joukko hallituspuolueen, sosialistisen PASOK:in jäseniä on vaatinut julkisesti velkajärjestelyä vaihtoehtona uusille leikkausohjelmille. "Kreikan velkajärjestely johtaisi välittömään riskien uudelleenarviomiseen myös muiden pienten maiden kohdalla, ja mm. Saksan Commerzbankilla, Ranskan Crédit Agricolella ja Belgian KBC:llä on edelleen huomattavia määriä Kreikan valtion velkakirjoja", EUobserver kirjoittaa. EUobserver: ECB warns of threat to Greek democracy (15.4.11)

WikiLeaksin tietovuoto on paljastanut Yhdysvalloilla olevan urkkijoita Saksan hallintokoneistossa huipputasoa myöten, kirjoittaa Spiegel Online.

WikiLeaksin julkisuuteen vuotamat asiakirjat ovat osoittaneet, että Yhdysvallat on saanut luottamuksellisia tietoja Saksan huippujohdon neuvotteluista. "Yhdysvaltain Berliinin-lähetystöllä on yhteyshenkilöitä Saksan hallituksen kaikilla tasoilla", kirjoittaa Spiegel Online.

Lisäksi lähetystön lähettämät luottamukselliset arviot Saksan hallituksesta ja sen poliitikasta paljastavat, että Yhdysvaltain ja Saksan suhteet eivät ole parhaat mahdolliset.

"Yhdysvaltain näkemys Saksan politiikasta on etäinen ja varovainen. Amerikkalaiset diplomaatit eivät koskaan ole oikein tulleet toimeen Angela Merkelin kanssa. He eivät arvosta Horst Seehoferia, kristillisdemokraattisen CDU:n baijerilaisen sisarpuolueen CSU:n puheenjohtajaa, koska hän on asioista mitään tietämätön ja populistinen. FDP:n Dirk Niebel oli heidän mielestään outo valinta kehitysministeriksi. Entä ulkoministeri [Guido] Westerwelle? Yhdysvaltain lähettiläät suhtautuvat Saksan ykkösdiplomaattiin erityisen kriittisesti. Salaiset sähkeet kuvailevat häntä epäpäteväksi, turhamaiseksi ja Yhdysvaltoihin kriittisesti suhtautuvaksi sekä taakaksi Yhdysvaltain ja Euroopan välisille suhteille." Vain 12 päivää Saksan liittovaalien jälkeen Yhdysvallat oli saanut yhteyshenkilöltään luottamuksellisia asiakirjoja CDU:n ja FDP:n hallitusneuvotteluista, joissa tuleva ulkoministeri Westerwelle oli ottanut esille Yhdysvaltain ydinaseiden poistamisen Saksasta.

Puolustusministeri Karl-Theodor zu Guttenbergiä yhdysvaltalaiset pitävät "ulkopolitiikan ammattilaisena, transatlanttisten suhteiden ystävänä sekä läheisenä ja tunnettuna Yhdysvaltain ystävänä", ja myös sisäministeri Wolfgang Schäublen yhteistyökykyisyyttä arvostetaan.

Berliinin-lähetystö välitti Yhdysvaltoihin myös tietoja kahdenvälisistä keskusteluista Saksan huippupoliitikkojen kanssa, jotka tuntuivat olevan auliita arvostelemaan kollegoitaan "ja näyttivät jopa nauttivan mahdollisuudesta hyökätä toistensa kimppuun. Tässä mielessä sähkeistä piirtyy esiin myös kuva Saksan poliittisesta eliitistä", Spiegel Online kirjoittaa.

Spiegel Online: How America Views the Germans (30.11.10)

Saksan presidentti Horst Köhler on joutunut eroamaan tehtävästään Afganistanin sodasta antamansa lausunnon vuoksi, kirjoittaa Spiegel Online.

Aiemmin Kansainvälisen valuuttarahaston johtajana toiminut Köhler antoi yllättävän eroilmoituksensa maanantaina. Eron syynä oli presidentin vajaa pari viikkoa aiemmin antama varomaton lausunto maan syistä osallistua Afganistanin sotaan.

"Meidän kokoisemme viennistä ja ulkomaankaupasta riippuvaisen maan on ymmärrettävä, että ... sotilaalliset toimet ovat hätätilassa välttämättömiä etujemme suojelemiseksi -- esimerkiksi silloin, kun asia koskee kauppareittejämme, esimerkiksi silloin, kun on estettävä alueellista epävakautta, joka voisi vaikuttaa kielteisesti kaupankäyntiimme, työpaikkoihimme ja tuloihimme", Köhler sanoi Spiegel Onlinen mukaan.

Lausunto herätti kohun, sillä Afganistanin sota on Saksassa varsin epäsuosittu. Eronsa syyksi presidentti ilmoitti syytökset perustuslain vastaisen sodan tukemisesta, mikä hänen mielestään loukkasi viran arvokkuutta.

Syytöksiä sateli joka suunnalta, niin hallituksesta kuin oppositiostakin, ja "tykkivenediplomatian" lisäksi Köhleriä arvosteltiin mm. Saksan kansainvälisten sotilasoperaatioiden oikeutuksen vähentämisestä ja Afganistaniin sijoitettujen saksalaissotilaiden pettämisestä.

Presidentin asema Saksassa on lähinnä seremoniallinen, mutta Spiegel Online arvelee tapauksen olevan isku liittokansleri Angela Merkelin ajamalle linjalle.

Spiegel Online: German President Horst Köhler Resigns (31.5.10)

Spiegel Online: German President 'Betrayed the Soldiers in Afghanistan' (28.5.10)

Vasemmistopuolue Die Linke on ylittänyt äänikynnyksen osavaltioparlamenttiin 5,6 % prosentin kannatuksella Nordrhein-Westfalenin osavaltiovaaleissa.

Nordrhein-Westfalen on Saksan läntisin, väkirikkain ja taloudellisesti merkittävin osavaltio, missä liittokansleri Angela Merkelin konservatiivipuolue (CDU) kärsi nyt käydyissä vaaleissa selvän tappion. Maanantaina saatavilla olleiden alustavien tulosten mukaan CDU:n ääniosuus putosi edellisten vaalien 44,8 prosentista 34,6 prosenttiin. Liberaalipuolue FDP nosti kannatustaan puoli prosenttiyksikköä 6,7 prosenttiin, mutta tulos merkitsee, että CDU ja FDP eivät enää pysty muodostamaan osavaltiossa enemmistöhallitusta.

Myös sosiaalidemokraatit (SPD) menettivät ääniosuuttaan, joka putosi 37,1 prosentista 34,5 prosenttiin. Vaalien selvin voittaja oli vihreät - puolue kaksinkertaisti ääniosuutensa 12 prosenttiin. Vasemmistopuolueen kannatus nousi 5,6 prosenttiin, mikä sekin miltei kaksinkertaisti puolueen edeltäjäjärjestöjen, PDS:n ja WASG:n, vuoden 2005 vaaleissa saamaan tuloksen. Tuloksen perusteella puolue sai nyt 11 paikkaa.

Pitkälti muslimien vastaisella sanomalla kampanjoinut Pro-NRW sai ainoastaan 1,4 prosentin kannatuksen, eikä näin ylittänyt viiden prosentin äänikynnystä osavaltioparlamenttiin. Pro Köln -nimen alla aiemmin toiminut liike oli profiloitunut mm. vastustamalla moskeijoiden rakentamista.

Spiegel Online ennustaa hallituksen muodostamisesta hankalaa. CDU ja FDP tarvitsisivat vihreiden tuen, tai sitten CDU ja SDP muodostavat kaksistaan "suuren koalition". SPD:n, FDP:n ja vihreiden hallitusta ei lehden mukaan pidetä realistisena, ja sama pätee myös SPD:n, vihreiden ja Vasemmistopuolueen muodostamaan hallitukseen.

Spiegel Online: Key State Vote Handicaps Merkel (10.5.10)

Die Linke: Wahlergebnisse. Nordrhein-Westfalen

Saksan hallituskoalitio on ajautunut erimielisyyksiin tavasta, jolla maan tulisi tukea Yhdysvaltoja Afganistanin miehityksessä.

Erimielisyys kiteytyy ulkoministeri Guido Westerwellen ja puolustusministeri Karl-Theodor Freiherr von und zu Guttenbergin näkemyseroihin joukkojen lisäämisestä. Liberaalipuoluetta (FPD) edustava Westerwelle on ilmoittanut jo useasti kantansa, jonka mukaan Saksan ei tule lisätä joukkojensa määrää Afganistanissa, vaan maan tulisi keskittyä afgaanipoliisin kouluttamiseen. Baijerin konservatiivien (CSU) zu Guttenbergin taas tiedetään kannattavan enimmillään 2 000 sotilaan lisäpanostusta.

Erimielisyydet tulivat esille aiempaa selvemmin viikko sitten maanantaina, Spiegel Online kirjoittaa. Tuolloin hallituksen Afganistan-työryhmä ei onnistunut pääsemään yksimielisyyteen kannasta, jota Saksa edustaa tammikuun lopussa järjestettävässä Afganistan-kokouksessa Lontoossa.

Kannan lisäksi Saksan edustuskaan kokoukseen ei ole selvä, sillä vaikka periaatteessa NATO-maan ulkoministerinä Westerwelle olisi luonteva edustaja, hänen kantansa on hallituksen kannalta kiusallinen; Westerwelle on jopa esittänyt kokouksen boikotointia, jos sen asialista keskittyy vain joukkojen määrän pohtimiseen.

Liittokansleri Angela Merkel ei ole ottanut selvää kantaa asiaan, sillä hän pyrkii tasapainottelemaan kahden tulen välissä. Yhdysvallat odottaa tuntuvaa lisätukea, eikä painetta ole suinkaan helpottanut Yhdysvaltain äskettäinen päätös lähettää lisäjoukkoja Saksan vastuualueelle Pohjois-Afganistanissa.

Toisaalta taas saksalaisten laimea innostus operaatiota kohtaan vaikeuttaa hallituksen tilannetta. Puolustusministerinä toiminut Franz Josef Jung joutui viime vuoden lopulla eroamaan, sillä hänen uskottiin vähätelleen vasten parempaa tietoaan siviiliuhreja, joita aiheutui kymmenittäin saksalaisen komentajan määräämästä ilmaiskusta Kunduzissa viime syyskuussa.

Saksalla on Afganistanissa 4 500 sotilasta.

Spiegel Online: Merkel Coalition Split on Afghanistan Strategy (7.1.10)

Spiegel Online: Pressure Mounts on Germany's New Defense Minister (30.11.09)

Osallistuminen Afganistanin miehitykseen on noussut Saksan liittopäivävaalien keskeiseksi teemaksi sen jälkeen, kun saksalaisen komentajan määräämässä ilmaiskussa kuoli jopa yli sata ihmistä.

Syyskuun neljätenä Kunduzissa tehdyn ilmaiskun ja erityisesti lukuisien siviilien kuoleman vuoksi Afganistanin miehitysoperaatio on nyt noussut keskustelun kohteeksi, mitä se ei ole aikaisemmin ollut. Syyskuun alkuun saakka sekä konservatiivinen liittokansleri Angela Merkel että sosiaalidemokraattinen ulkoministeri Frank-Walter Steinmeier käsittelivät aihetta hyvin säästeliäästi, kirjoittaa Spiegel Online.

Asian polttavuutta lisää se, että maassa järjestetään liittopäivävaalit syyskuun 27. päivänä, jolloin on jaossa mm. liittokanslerin paikka. Ulkoministeri Steinmeier, joka pyrkii liittokansleriksi Merkelin tilalle, määräsi iskun nostattaman kohun jälkeen ministeriönsä valmistelemaan vetäytymissuunnitelman. Todennäköinen syy oli pyrkimys minimoida asian saaman julkisuuden avulla sosiaalidemokraateille koituvaa vahinkoa Vasemmistopuolueen etenemisestä. "Vasemmistopuolue on käyttänyt hyväkseen Kunduzin ilmaiskun seurauksia vaatien mielenosoituksissa saksalaisten joukkojen välitöntä vetäytymistä - esitys, joka on Saksassa valtavan suosittu", huomauttaa BBC.

Myös liittokansleri Merkel on ryhtynyt omiin toimenpiteisiinsä vaalitappion välttämiseksi, kun hän ilmoitti kannattavansa Iso-Britannian pääministeri Gordon Brownin aloitetta kansainvälisestä Afganistan-kokouksesta.

"Rehellisesti sanoen luulen, että kokous tulee Saksalle erittäin sopivaan aikaan, juuri ennen vaaleja", Der Spiegelin toimittaja Ralf Neukirch kertoi BBC:lle. "Hallitus haluaa antaa yleisölle vaikutelman, että Afganistan ei ole ikuisuusprojekti, että se päättyy joskus, vaikka tarkkaa päivämäärää ei kerrotakaan."

Saksalla on Afganistanissa 4 500 sotilasta.

BBC: Afghan role at stake in German poll (18.9.09)

Speigel Online: 'The German Air Strike Has Changed Everything' (14.9.09)

WSJ: Germany Faces Scrutiny Over Afghan Airstrike (8.9.09)