NATO on kaikessa hiljaisuudessa kasvattanut riippuvaisuuttaan alueellisten sotapäälliköiden yksityisarmeijoista, raportoi Channel 4 News.

Yhdysvaltain ja NATO:n erikoisjoukot ovat lisääntyvässä määrin alkaneet käyttää apunaan alueellisten sotapäälliköiden komennossa olevia joukkoja. "Sotapäälliköiden palveluksessa olevia aseistettuja joukkoja käytetään NATO:n tukikohtien ja kuljetusten suojelemiseen, niille maksetaan tiedustelutietojen keräämisestä, niitä rekrytoidaan kylien ja maaseudun suojeluun ja - mikä on herättänyt eniten vastalauseita - joukot myös työskentelevät Yhdysvaltain johtamien eliittiyksikköjen rinnalla", Channel 4 News raportoi.

Yhdysvaltalaisdiplomaatti Kabulissa kertoi uutiskanavalle, "ettei ole muuta mahdollisuutta kuin toimia paikallisten vallanpitäjien kanssa, ja se tarkoittaa sotapäälliköitä ja heidän miehiään". Kanavan haastattelema eläkkeelle jäänyt, äskettäin Afganistanissa palvellut NATO-upseeri puolestaan kertoi, että afgaanien lähettäminen toimintaan liittouman iskuryhmien etujoukkona on tavanomainen käytäntö. "Heillä on parempi käsitys siitä, mitä ampua, ja rehellisesti sanoen he ovat valmiimpia ottamaan suurempia riskejä."

The New York Timesin mukaan Yhdysvaltain armeija on myös jatkanut salaisen ja yksityisen vakoilijaverkoston käyttöä tiedustelutietojen saamiseksi Afganistanista ja Pakistanista, vaikka menettelyn laillisuus on asetettu kyseenalaiseksi. Aiemmin tänä vuonna paljastui tapaus, jossa entisiä CIA:n ja erikoisjoukkojen agentteja lähetettiin keräämään tietoja, joiden perusteella muutamia henkilöitä valittiin salamurhan kohteeksi. NY Timesin tietojen mukaan virallisista väitteistä huolimatta verkosto on kuitenkin edelleen toiminnassa, ja Yhdysvaltain sotilaskomentajat saavat sitä kautta raportteja "lähes päivittäin".

Yhdysvaltain armeijalla ei suurimmalta osin ole valtuuksia toimia Pakistanissa, ja armeijan säännöt kieltävät vakoilijoiden palkkaamisen.

Channel 4 News: Nato turns to militias in Afghanistan battle (17.5.10)

NY Times: U.S. Is Still Using Private Spy Ring, Despite Doubts (15.5.10)

Lähes neljännes Talibanista loikanneista taistelijoista on palannut sotimaan kapinallisten riveissä, sanoo tuore raportti.

Taisteluista luopuneet ovat tarttuneet aseisiin uudelleen, koska hallitus ei ole täyttänyt loikkareille antamiaan lupauksia, sanoo kabulilaisen tutkimuslaitos Afghanistan Analysts Networkin laatima raportti. Miehitysvaltojen vuonna 2005 perustama hanke Taliban-taistelijoiden irrottamiseksi sodasta on toimintansa aikana onnistunut houkuttelemaan piiriinsä noin 650 talibania, joista on 33 komentajia, The Times kirjoittaa. NATO:n arvion mukaan talibaneja toimii Afganistanissa 36 000.

"Suurin osa mainituista komentajista lopetti toimintansa 6-18 kuukaudeksi odottaessaan hankkeen lupausten täyttämistä", raportissa sanotaan. "Kun kävi selväksi, ettei tukea tulisikaan, he yksinkertaisesti liittyivät takaisin taisteluun."

The Timesin mukaan NATO aikoo seuraavan viiden vuoden aikana käyttää yli miljardi dollaria talibanien houkuttelemiseen pois sodasta. Tiedot saatavilla olevista rahoista kuitenkin "voivat aiheuttaa vaaran, että yhä useampi liittyy kapinaan vain tilapäisesti päästäkseen hyötymään. Samanaikaisesti hallituksen kannattajat 'saattavat katkeroitua tai muuttua jopa vihamielisiksi, jos varoja kanavoidaan hallituksenvastaisille ryhmille'", lehti kirjoittaa raporttia siteeraten.

The Times: Taleban defectors 'are rejoining insurgency' (22.4.10)

Taliban-liikkeen korkea-arvoiset edustajat ovat kertoneet The Sunday Timesille, että liike on valmis "vilpittömiin ja rehellisiin" keskusteluihin rauhasta.

Talibanin edustajat puhuivat suunnitelmistaan liikkeen tukialueelle matkustaneelle The Sunday Timesille. He kertoivat lehdelle liikkeen käymän aseellisen taistelun tavoitteiden olevan sharia-lain ja turvallisuuden palauttaminen sekä ulkomaalaisten poistaminen maasta. Talibanin osallistuminen maan hallitukseen ei enää ole kynnyskysymys, jos mainittuihin tavoitteisiin päästään muilla keinoin, he sanoivat.

Edustajat tunnustivat, että liikkeen noustua valtaan vuonna 1996 maan hallinnoinnin monimutkaisuus yllätti heidät. "Meillä ei ollut kykyä hallita maata, ja yllätyimme siitä, miten asiat menivät. Meillä ei ollut ketään, joilla olisi ollut kokemusta tai asiantuntemusta hallinnoinnista", peitenimellä Abdul Rashid esiintyvä edustaja sanoi. Edustajat eivät asettaneet ennakkoehtoja neuvotteluiden aloittamiselle.

"Useita tunteja kestäneen haastattelun aikana, jonka keskeyttivät vain moottoripyöriä käyttäneet viestinviejät, toimittajamme ei kuullut Taliban-johtajilta mitään, mikä olisi antanut olettaa liikkeen kärsivän sotaväsymyksestä, kuten jotkut länsianalyytikot ovat väittäneet", lehti kirjoittaa. Edustajat kertoivat liikkeen olevan valmiina NATO:n kesäiseen suurhyökkäykseen Kandaharissa.

The Sunday Timesin haastatteleman Yhdysvaltain armeijan edustajan mukaan kuvatut seikat olisivat "merkittävä ja tärkeä muutos". Hän kertoi myös Washingtonissa parhaillaan keskusteltavan siitä, tulisiko Talibanin kanssa neuvotella vai ei.

The Sunday Times: Taliban’s supreme leader signals willingness to talk peace (18.4.10)

Afganistanin presidentti Hamid Karzai on uhannut erota virastaan ja liittyä Talibaniin, jos miehitysvallat painostavat häntä uudistuksiin, CBC News uutisoi.

Asiasta kertoivat tiedotusvälineille afganistanilaiset kansanedustajat, jotka olivat viime viikonloppuna ottaneet osaa kokoukseen, missä Karzai oli uhkauksensa tehnyt. Uusin purkaus heijastaa presidentin ja miehitysvaltojen välien kiristymistä, sillä ulkomaisten joukkojen sotilasoperaatioista aiheutuvat kuolonuhrit ovat jatkuva uhka Karzain huteralle valta-asemalle.

Muita esimerkkejä lännelle päänvaivaa aiheuttaneista lausunnoista ovat mm. viime viikolla Karzain esittämä syyte YK:lle viime presidentinvaalien aikaisesta operaatiosta estää hänen uudelleenvalintansa. CBC Newsin mukaan presidentti on myös kertonut eräässä poliittisessa tilaisuudessaan, että NATO:n suunnittelemaa suurhyökkäystä Kandahariin ensi kesänä ei olekaan tulossa. "Karzain mukana tilaisuudessa ollut amerikkalaiskenraali pysyi vaiti", CBC kertoo.

NATO:n Kandaharin-operaatio olisi kahdeksan vuotta kestäneen Talibanin vastaisen sodan suurin sotilasoperaatio, jonka tarkoituksena on puhdistaa maakunta kapinallisista. Onnistuessaan operaatio "olisi huomattava voitto Afganistanissa toimivalle kansainväliselle sotilasliittoumalle, paljon suurempi kuin merijalkaväen hyökkäyksen tuloksena viime helmikuussa saavutettu talibanien tukikohtana toimineen Marjan alueen valtaus", kertoo NPR.

CBC News: Karzai threatens to join Taliban (5.4.10)

NPR: Local Support Key In Upcoming Kandahar Fight (5.4.10)

NPR: Afghanistan's President: Partner Or Obstacle? (24.3.10)

Armeijalähteiden mukaan kotitekoiset, alkeelliset pommit ovat vesittäneet Yhdysvaltain 17 miljardin dollarin turvallisuussuunnitelmat, kirjoittaa The Washington Post.

Afganistanin miehitystä vastaan taisteleva islamistinen Taliban-liike on alkanut käyttää kotitekoisissa räjähteissään lannoitteita ja dieseliä. Tällaisten räjähteiden käyttö yli kaksinkertaistui viime vuonna, kertoo The Washington Post. Armeijan laskujen mukaan tapauksia oli Afganistanissa yli 8 000, ja määrän odotetaan kasvavan kuluvana vuonna edelleen. Irakissa puolestaan määrä on laskenut vuoden 2007 noin 23 000:sta viime vuoden kolmeen tuhanteen.

Lehden haastatteleman, kotitekoisiin räjähteisiin erikoistuneen Yhdysvaltain armeijan asiantuntijan mukaan näiden alkeellisten pommien aiheuttamaa ongelmaa ei voida ratkaista teknologialla, sillä metallinpaljastimet eivät havaitse niitä. "En usko, että kotitekoisia pommeja voi asejärjestelmänä nujertaa. Niitä on liian helppo käyttää", asiantuntija sanoi. Valtaosa miehitysjoukkojen ennen räjähdystä havaitsemista pommeista onkin onnistuttu löytämään vain maaston silmämääräisen tarkkailun perusteella.

Yhdysvallat on käyttänyt 17 miljardia dollaria tutkimukseen ja koulutukseen suojatakseen sotilaitaan kotitekoisilta pommeilta, Washington Post kirjoittaa. Tähän summaan ei kuitenkaan sisälly rahaa joka on käytetty panssariajoneuvoihin ja muuhun vastaavaan suojavarustukseen.

WP: Soaring IED attacks in Afghanistan stymie U.S. counteroffensive (18.3.10)

Afganistanin hallitus on kaikessa hiljaisuudessa hyväksynyt aseensa laskevien Taliban-taistelijoiden armahtamista koskevan lain, kirjoittaa The Guardian.

Afganistanin parlamentti hyväksyi Taliban-taistelijoiden armahtamisen mahdollistavan lain voimaanastumisen ennen tammikuun lopulla Lontoossa järjestettyä miehitysvaltojen Afganistan-kokousta. Alunperin vuonna 2007 säädetyn, mutta hyllytetyn lain voimaanastumisesta ei tiedotettu mitenkään, kertoo The Guardian.

Laki antaa suojan syytteitä vastaan paitsi antautuville rivikapinallisille myös kaikille maan sotapäälliköille, joista monia vihataan julmuuksien vuoksi, joihin he syyllistyivät Afganistanin sisällissodassa 1990-luvulla, lehti kirjoittaa.

Lain yllättävän voimaantulon syyksi epäillään presidentti Hamid Karzain ja hänen tukijavaltioidensa halua saada hallitusta ja miehitysjoukkoja vastaan taistelevat kapinalliset mahdollisimman pian pois päiväjärjestyksestä. Taustalla on miehitysvalloissa yleistynyt käsitys, että Talibanin kukistamiseksi ei ole olemassa sotilaallista ratkaisua.

The Guardian: Afghanistan quietly brings into force Taliban amnesty law (11.2.10)

Afganistanin taliban-kapinalliset ovat jälleen torjuneet neuvottelut Afganistanin hallituksen ja länsivaltojen kanssa, ja uskovat voiton olevan lähellä.

Taliban torjui Afganistanin presidentti Hamid Karzain neuvottelutarjouksen, jonka tämä esitti viime kuun lopussa Lontoossa järjestetyssä miehitysvaltojen kokouksessa. Viime aikoina miehitysvaltojen julkisuudessa on noussut enenevässä määrin esille mahdollisuus neuvotella "maltillisten talibanien" kanssa, kun aikaisemmin neuvotteluja terroristien kanssa pidettiin mahdottomina. Viime viikolla Iso-Britannian puolustusministerin apulaisministeri Bill Rammell arvioi, että jopa 80 prosenttia talibaneista olisi liittynyt taisteluihin vain elannon hankkimiseksi.

"Afganistanin liittolaiset tukevat neuvotteluja Talibanin kanssa, ja lahjoittajat ovat luvanneet satoja miljoonia dollareita taistelijoiden tuomiseksi takaisin osaksi yhteiskuntaa", uutistoimisto Reuters kirjoittaa. "Länsimaat ovat valmiimpia kuin koskaan ottamaan Talibanin mukaan osaksi ratkaisua, sillä samalla ne hakevat ulospääsyä jo kahdeksan vuotta kestäneestä sodasta, jolle ei enää uskota löytyvän sotilaallista ratkaisua."

Lontoon kokouksen jälkeen antamassaan tiedotteessa Taliban kieltäytyi käymästä minkäänlaisia neuvotteluja "voitosta, joka on aivan nurkan takana".

Reuters: Taliban reject "deal" with Afghanistan, West (5.2.10)

Taliban pyrkii pehmentämään julkisuuskuvaansa muuttamalla toimintamallejaan liittolaisten saamiseksi, kertoo The New York Times.

Samalla kun maahan virtaa lisää amerikkalaisjoukkoja ja Taliban on saavuttanut asemia yhä suuremmassa osassa Afganistania, miehitystä vastustava islamistinen kapinallisliike on alkanut muuttaa toimintatapojaan. Jo viime keväänä Taliban-johtaja mullah Omar kielsi siviilejä vastaan suunnatut itsemurhapommitukset, koulujen polttamisen ja ruuminosien irtileikkaamisen rangaistuksena, kirjoittaa NY Times. Vaikka uusien määräysten toteutuminen käytännössä on jättänyt toivomisen varaa, Omarin antama normisto määrää mm. miten siviilejä ja vankeja on kohdeltava. Sittemmin liike on ottanut käyttöön tiedotussodan välineenä myös internetin, vaikka se alun perin tuomittiin islamin vastaisena.

Lehden haastattelemien afgaanikyläläisten sekä joidenkin NATO-virkailijoiden mukaan toimintatapojen muutos on jo alkanut vaikuttaa joidenkin keskitason Taliban-komentajien käyttäytymiseen. "Mullah Omar on jopa siirtänyt syrjään muutamia kaikkein raaimpia komentajia", lehti kirjoittaa.

Uuden toimintamallin kehittelyn tarkoituksena on ottaa etäisyyttä Al-Qaidaan ja esiintyä enemmän paikallisena vapautusliikkeenä. "He valmistautuvat pitkän aikavälin taisteluun", kertoo entinen Taliban-komentaja Wahid Mujda NY Timesille. "He tarvitsevat ihmisten tuen ja paikallisia tulonlähteitä, joten he ovat ottaneet opiksi aiemmista virheistään."

NY Times: Taliban Overhaul Image to Win Allies (20.1.10)

Useita CIA-agentteja Afganistanissa surmannut itsemurhapommittaja pääsi sisään Yhdysvaltain tukikohtaan, koska hän oli Jordanian tiedustelupalvelun suosittelema.

Itsemurhapommittajan olivat alunperin värvänneet Jordanian tiedustelupalvelu GID:n agentit, sillä he uskoivat värvätyn olevan valmis ja kykenevä kertomaan ratkaisevia yksityiskohtia Al-Qaidan verkostosta, The New York Times kirjoittaa. Lehden haastattelemien länsimaisten lähteiden mukaan itsemurhapommittaja oli päässyt sisälle CIA:n tukikohtaan Afganistanissa, koska Yhdysvaltain tärkeimpiin Lähi-Idän-liittolaisiin kuuluva Jordanian tiedustelupalvelu oli suositellut häntä. Mies oli jordanialainen lääkäri, jonka GID oli värvännyt tämän ollessa vankilassa.

Tiedonantajaksi kuviteltu mies oli kuitenkin pukeutunut räjähdeliiviin, jonka hän laukaisi päästyään sisään tukikohtaan. Räjähdys surmasi pommittajan itsensä lisäksi seitsemän agenttia CIA:sta ja yhden GID:stä. CIA-agentit olivat saapuneet tukikohtaan varta vasten kuulustelua varten.

NY Timesin haastattelema entinen, Afganistanissa palvellut CIA-agentti kertoo kaksoisagenttikuvioiden olevan varsin monimutkaisia. Jos Al-Qaida pystyy siitä huolimatta toteuttamaan tällaiseen suunnitelmaan perustuvan iskun, se tarkoittaa, että verkoston tilanne ei suinkaan ole mitenkään vaikea, agentti kertoi.

NY Times: Behind Afghan Bombing, an Agent With Many Loyalties (4.1.10)

Itsemurhapommittaja on onnistunut iskemään Yhdysvaltain Itä-Afganistanissa sijaitsevaan tukikohtaan, surmaten kahdeksan CIA-agenttia.

Kyseessä on Yhdysvaltain tiedustelupalvelu CIA:n suurin tämänlaatuinen tappio vuoden 1983 jälkeen, jolloin Yhdysvaltain lähetystö Beirutissa joutui pommituksen kohteeksi ja kahdeksan CIA:lle työskennellyttä henkilöä kuoli. Aiemmin Afganistanissa on menehtynyt yhteensä neljä CIA:n työntekijää.

"Kuolonuhrit alleviivaavat CIA:n kasvavaa merkitystä Afganistanissa", kirjoittaa Los Angeles Times. "Tapaus sattui samalla hetkellä, kun Yhdysvallat on aloittamassa sotilasjoukkojen lisäystä vastaavaan huomattavan siviilijoukkojen lisäämisen Afganistaniin." Lehden mukaan viranomaiset kertoivat aiemmin tänä syksynä tiedustelupalvelun aikeista sijoittaa lisää vakoilijoita, analyytikkoja ja puolisotilaallista henkilökuntaa tukikohtaan. "Lisäys tekisi tukikohdasta yhden CIA:n historian suurimmista."

LA Timesin haastattelemat entiset ja nykyiset CIA-agentit ilmaisivat hämmästyksensä, miten räjähdeliiviin pukeutunut Taliban-kapinallinen onnistui pääsemään sisälle tukikohtaan. Miehitystä vastaan taisteleva Taliban-liike otti vastuun pommituksesta, ja tiedotteessaan kertoi pommittajan olleen Afganistanin armeijan sotilas, joka oli pukeutunut armeijan univormuun mennessään tukikohtaan.

Yhdysvaltain presidentti Barack Obaman aloittaman joukkojen lisäyksen jälkeen maalla on noin 100 000 sotilasta Afganistanissa.

LA Times: Afghanistan suicide bombing kills 8 CIA officers (31.12.09)