Mielenhäiriö tuskin on selityksenä sille, että yhdysvaltalainen sotilas murhasi 16 afgaanisiviiliä Kandaharissa viime viikolla, kirjoittaa Robert Fisk.

Yhdysvaltalainen sotilas murhasi viime viikolla Afganistanissa 16 siviiliä, jotka nukkuivat keskellä yötä kodeissaan Yhdysvaltain sotilastukikohdan lähellä Kandaharin maakunnassa. Verityön jälkeen sotilas palasi tukikohtaansa ja antautui. Tiedotusvälineissä ja monissa kannanotoissa teko on pantu mielenhäiriön, humalatilan tai muiden vastaavien tekijöiden tiliin, mutta tämä tuskin selittää tapahtumia, kirjoittaa The Independent -lehden Lähi-Idän kirjeenvaihtaja Robert Fisk. "Jos hän olisi ollut täysin raiteiltaan, olisi kersanttimme varmastikin tappanut 16 amerikkalaista. Hän olisi teurastanut toverinsa ja sitten sytyttänyt heidän ruumiinsa palamaan. Mutta hän ei tappanut amerikkalaisia, vaan hän päätti tappaa afgaaneja." Fisk nostaa esille yhdysvaltalaiskenraali John Allenin kolme viikkoa sitten pitämän puheen, jossa tämä Fiskin mukaan paljastaa tärkeän seikan, joka todennäköisesti vaikutti viimeviikkoisen joukkomurhan taustalla. Allen puhui Afganistanissa palveleville joukoilleen hetkeä sen jälkeen, kun kaksi yhdysvaltalaissotilasta oli tapettu mellakoiden yhteydessä, jotka olivat puhjenneet koraanien polttamisesta Yhdysvaltain tukikohdassa. "Allen kertoi miehilleen, että 'nyt ei ole aika kostaa niiden kahden yhdysvaltalaissotilaan puolesta, jotka saivat surmansa torstain mellakkoissa'. Tämän sijaan sotilaiden tulisi 'vastustaa kaikkea halua iskeä takaisin', kun afgaanisotilas oli tappanut kaksi amerikkalaista. 'Tällaisia hetkiä tulee, kun etsitte syitä tälle menetykselle', Allen jatkoi. 'Tällaisia hetkiä tulee, kun tunteitanne hallitsee suuttumus ja halu iskeä takaisin. Nyt ei ole koston aika, nyt on aika katsoa syvälle sieluunne, muistaa tehtävänne, muistaa kurinne. Muistakaa, keitä olette.'" Fisk pitää kenraalin vetoomusta paljastavana, mutta hämmästyttävää on hänen mukaansa myös se, että Allenin puhe on viimeviikkoisen veriteon jälkeen unohdettu täysin. "Erilaiset 'asiantuntijat' pyyhkivät [Allenin puheen] täydellisesti muistista, kun heidän oli pakko kertoa meille jotain näistä surmista", Fisk kirjoittaa. "Mitään viittausta Allenin puheeseen ei näihin selityksiin päästetty, ei yhtäkään - koska se olisi tietenkin nostanut kersanttimme pois 'mielenvikaisen' laatikosta ja antanut hänelle mahdollisen motiivin surmatöihinsä." The Independent: Robert Fisk: Madness is not the reason for this massacre (17.3.12) The Guardian: US soldier's killing spree puts Afghanistan on a knife-edge (12.3.12)

Todellinen tilanne Afganistanissa ei vastaa Yhdysvaltain sotilasjohdon ruusuisia väitteitä, kirjoittaa Afganistanissa palvellut everstiluutnantti Armed Forces Journalissa.

Afganistanin sodasta annetut positiiviset ja edistymistä alleviivaavat lausunnot ovat jyrkässä ristiriidassa maassa vallitsevan todellisen tilanteen kanssa, sanoo Afganistanissa kahteen otteeseen palvellut Yhdysvaltain armeijan everstiluutnantti Daniel L. Davis. Armed Forces Journalin julkaisemassa kirjoituksessaan hän kuvaa kokemuksiaan viimeisen vuoden ajalta Afganistanissa, ja vaatii Yhdysvaltain poliittista ja sotilasjohtoa kertomaan totuuden siitä, mikä tilanne on.

"Rapid Equipping Forcen edustajana tehtäväni oli keskustella joukkojemme kanssa heidän tarpeistaan ja olosuhteistaan. Näitä tehtäviä hoitaessani johdin taisteluyksiköitä ja vietin aikaa sekä tavanomaisten että erikoisjoukkojen parissa. Haastattelin yli 250 sotilasta tai keskustelin heidän kanssaan, alkaen sotilasarvoltaan alhaisimmasta 19-vuotiaasta aina divisioonankomentajiin asti ja henkilökunnan jäseniin joka tasolla. Kävin pitkiä keskusteluja afganistanilaisten turvallisuusviranomaisten ja siviilien sekä joidenkin kylänvanhinten kanssa.

"Näin ne uskomattomat vaikeudet, joita millä tahansa armeijalla olisi rauhoittaa mikä tahansa noista maakunnista [joissa vierailin]; kuulin monia tarinoita siitä, miten kapinalliset hallitsivat käytännössä jokaista maapalaa ISAF-joukkojen tukikohtien silmänkantaman ulkopuolella.

"En löytänyt juurikaan todisteita siitä, että paikallishallitukset olisivat pystyneet huolehtimaan ihmisten perustarpeista. Jotkut afgaanisiviilit, joiden kanssa puhuin, sanoivat, etteivät he halunneet tulla yhdistetyksi loismaiseen tai kyvyttömään hallitukseen. Aika ajoin havaitsin, miten Afganistanin turvallisuusjoukot toimivat yhteistyössä kapinallisten kanssa."

Davis kertoi ennen komennustaan odottaneensa näkevänsä joitakin todisteita, siitä että yleinen suunta on parempaan päin, mutta sen sijaan hän havaitsikin epäonnistumista "käytännössä joka tasolla". Hänen mukaansa yhdysvaltalaiset ja sotaa käyvät sotilaat ansaitsevat kuulla totuuden Afganistanin tilanteesta.

"[K]un on päätettävä sodan jatkamisesta, sen tavoitteiden muuttamisesta tai sen lopettamisesta, jos sitä ei voida voittaa hyväksyttävissä olevin kustannuksin, korkeimmalla johdollamme on velvollisuus kertoa kongressille ja Amerikan kansalle kaunistelematon totuus ja antaa heidän päättää, mitä tehdä."

Armed Forces Journal: Truth, lies and Afghanistan (2/2012)

Yhdysvallat on kerännyt 2,2 miljoonan irakilaisen ja 1,5 miljoonan afgaanin tiedot tietokantoihinsa, kertoo The New York Times.

Yhdysvaltain armeija on kerännyt Irakissa ja Afganistanissa maiden asukkaiden, erityisesti taisteluikäisten miesten, biometrisiä tunnistetietoja ja saanut kokoon 2,2, miljoonan irakilaisen ja 1,5 miljoonan afgaanin tiedot, kertoo The New York Times. Joka 20. afgaani ja joka 15. irakilainen on nyt Yhdysvaltain armeijan tietokannoissa; 15-64 -vuotiaista miehistä osuus on vielä suurempi.

"Erona perinteiseen sormenjälkien ottamiseen on, että hallitus pystyy nyt käymään läpi miljoonia tiedostoja muutamassa sekunnissa", NY Times kertoo. "Tämä onnistuu turvallisuusjoukkojen keskuuteen laajalti jaetun kannettavan laitteiston avulla kaikken kaukaisimmillakin tarkastuspisteillä."

NY Times: To Track Militants, U.S. Has System That Never Forgets a Face (13.7.11)

Vasemmistoliitto on luopunut Afganistan-kannastaan hallitusneuvotteluiden aikana, sanoo puolueen neuvottelijana toiminut entinen kansanedustaja Jaakko Laakso.

Jaakko Laakso toimi Vasemmistoliiton neuvottelijana Alexander Stubbin johtamassa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa työryhmässä. Laakson mukaan hänen ollessaan väliaikaisesti matkalla työryhmän toinen vasemmistoliittolainen jäsen, kansanedustaja Annika Lapintie, näytti kannanmuutokselle vihreää valoa.

Laakson mukaan Vasemmistoliitto esitti alunperin hallitusohjelmaan kirjattavaksi, että Afganistan-operaatio tulee muuttaa siviilioperaatioksi ja sotilaiden poisvetäminen aloittaa tämän vuoden aikana. Kansan uutisten keskustelupalstalle kirjoittamassaan tekstissä Laakso siteeraa Stubbin työryhmän nykyistä ohjelmaluonnosta, jonka linjaus on erilainen:

"Vuoden 2011 loppuun mennessä arvioidaan Suomen sotilaallisen osallistumisen jatkoa Afganistanissa huomioiden ISAF-operaatioon osallistuvien kumppanien suunnitelmat ja vastuunsiirron eteneminen sekä Suomen kriisinhallintavoimavarojen tarkoituksenmukainen kohdentaminen. Suomen osallistumisen painopiste siirtyy asteittain kehitysyhteistyöhön, siviilikriisinhallintaan ja koulutukseen".

Muotoilu merkitsee hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan aiemmin tekemän päätöksen vahvistamista, nyt hallitusohjelmassa, Laakso sanoo, eikä näin edusta muutosta Suomen nykyiseen linjaan. "Stubbin ehdotus sitoa Suomen omat ratkaisut Afganistanin sotilaalliseen operaatioon osallistuvien Nato-maiden ja ennen kaikkea Yhdysvaltain päätöksiin on periaatteellisestikin merkittävä. Juuri tätähän 'kumppanien suunnitelmien huomioiminen' tarkoittaa."

Lapintien mukaan Laakso kommentoi keskeneräisiä neuvotteluja. "Tällaisten neuvottelujen käyminen vaatii turnauskestävyyttä", hän kommentoi Kansan uutisille. "Kokonaisuutta on syytä arvioida sitten, kun lopullinen ratkaisu tulee."

Kansan uutiset: Lapintie edellyttää turnauskestävyyttä: ”Laakso kommentoi keskeneräisiä neuvotteluja” (15.6.11)

Jaakko Laakso: Jaakko Laakso vastaa (15.6.11)

Iso-Britannia on ilmoittanut vetävänsä 400 sotilasta pois Afganistanista tämän vuoden aikana, kertoo The Guardian.

Iso-Britannian pääministeri David Cameron ilmoitti aiemmin tällä viikolla, että maa aikoo vetää 400 sotilasta pois Afganistanista kuluvan vuoden aikana. The Guardianin mukaan vetäytymisen on tarkoitus olla osa kaikkien joukkojen poistumista Afganistanista vuoden 2014 loppuun mennessä.

"Cameron kielsi raportit siitä, että [Yhdysvaltain presidentti, Barack] Obama ja Yhdysvaltain puolustusministeriö olisivat tyytymättömiä päätökseen, ja sanoi, että Iso-Britannian joukkojen määrä Afganistanissa jäisi edelleen 9 500:aan", The Guardian kirjoittaa.

The Guardian: Britain to pull 400 troops out of Afghanistan this year (17.5.11)

Yhdysvaltain puolustusministeri Robert Gatesin mukaan on jo kysyttävä, kuinka paljon maalla on varaa käyttää afgaaniarmeijan kuluihin, kirjoittaa uutistoimisto Reuters.

Puolustusministeri Robert Gates otti asian esiin puhuessaan Yhdysvaltain senaatissa viime torstaina. Presidentti Barack Obaman budjettiesitys vuodelle 2012 sisältää lähes 13 miljardin dollarin erän Afganistanin turvallisuusjoukkojen koulutukseen, mutta Gatesin mukaan on jo alettava kysellä sen perään, kuinka paljon Yhdysvalloilla on varaa käyttää afgaaniarmeijan kuluihin ja kuinka pitkään.

"Meidän ei pidä pettää itseämme kuvittelemalla, että joku muu kuin me olisi aikeissa osallistua näihin kuluihin millään merkittävällä tavalla", Gates sanoi viitaten Yhdysvaltain NATO-kumppaneiden panostuksiin Afganistanin-miehitykseen, jotka eivät ole olleet Yhdysvaltain mielestä riittävän suuria.

Reutersin mukaan nyt käsittelyssä olevan suunnitelman mukaan Afganistanin turvallisuusjoukkojen vahvuus nousisi 25 000:lla, 378 000 henkeen saakka. "Obama, joka määräsi 30 000 [yhdysvaltalaisen] lisäsotilaan lähettämisestä joulukuussa 2009 , on vannonut aloittavansa joukkojen poisvetämisen vuoden 2011 puolivälissä, ja tarkoitus on antaa turvallisuusvastuun pääosa afgaanijoukoille vuoden 2014 loppuun mennessä", Reuters kirjoittaa.

Reuters: U.S. asks: How big an Afghan army can we afford? (17.2.11)

Entinen CIA-agentti hallinnoi yksityistä vakoojaverkostoa Afganistanissa omiin tarkoituksiinsa, kirjoittaa The New York Times.

Entinen CIA-agentti Duane Clarridge on jättänyt tiedustelupalvelun yli 20 vuotta sitten, mutta hän johtaa edelleen Pakistanissa ja Afganistanissa toimivaa vakoojaverkostoa, kertoo The New York Times. Yhdysvaltain hallitus katkaisi hänen rahoituksensa viime keväänä, mutta Clarridge on jatkanut operaatioitaan yksityisellä rahalla. Hänen tarkoituksenaan on ollut kerätä erityisesti tietoja, joilla Afganistanin presidentti Hamid Karzai ja hänen veljensä Ahmed Wali Karzai voitaisiin saattaa huonoon valoon.

NY Timesin mukaan Clarridge syöttää omin päin keräämiään tietoja Yhdysvaltain armeijan lisäksi erinäisille julkiseen keskusteluun osallistuville konservatiiveille. Clarridgea itseään lehti kuvailee "horjumattomaksi Yhdysvaltain kansainvälisten interventioiden kannattajaksi".

"Clarridgen operaatio kaikkine pystytkö-panemaan-tästä-paremmaksi -tyylisine yksityiskohtineen on hätkähdyttävä todiste siitä, miten yksityiset kansalaiset voivat käyttää taistelukenttinä olevien alueiden sekasortoa ja Yhdysvaltain hallinnon sisäisiä vastakkainasetteluja omien päämääriensä ajamiseksi."

Danger Room: When U.S. Said No, Private Spy Ring Fed Bloggers Instead (24.1.11)

NY Times: Former Spy With Agenda Operates a Private C.I.A. (22.1.11)

NATO:n suurpanostukset Afganistaniin viime vuonna eivät sotilasviranomaisten mukaan ole vähentäneet Taliban-kapinallisten määrää, kirjoittaa The Washington Times.

Viime vuonna Afganistaniin saapui 40 000 yhdysvaltalaissotilaan lisäjoukko ja NATO-liittoutuneet käynnistivät suuren kampanjan Helmandin maakunnan valtaamiseksi. Nämä panostukset eivät kuitenkaan ole vähentäneet Taliban-kapinallisten määrää siitä, mitä se oli vuosi sitten, ennen lisäpanostuksia, sanovat The Washington Timesin julkaisemassa, alunperin uutistoimisto AP:lta peräisin olevassa jutussa haastatellut sotilasviranomaiset.

Kapinallistaistelijoiden lukumääräksi arvioidaan 25 000 henkeä. Heitä vastassa on 140 000 NATO-johtoisen miehitysoperaation sotilaan lisäksi noin 200 000:n hengen vahvuinen hallituksen turvallisuuskoneisto. "Tämä merkitsee liittoutuneiden ja kapinallisten suhteen olevan 12 yhtä vastaan - yksi korkeimmista modernin sissisodan tämänkaltaisista suhdeluvuista. Vietnamin sodan käydessä kuumimmillaan olivat Yhdysvaltain ja sen kommunististen vihollisten väliset voimasuhteet jossakin 4-1:n ja 5-1:n välillä", juttu kertoo.

Lisäpanostusten taustalla oli toivo siitä, että niiden avulla kapinallisten vastarinta saataisiin nujerrettua ja miehityksen purkaminen voitasiin aloittaa vuonna 2011.

The Washington Times: Surge fails to reduce number of Taliban fighters (6.1.11)

Yhdysvaltalaiskomentajat Afganistanissa vaativat iskujen lisäämistä Pakistanin heimoalueille riskeistä huolimatta, kirjoittaa The New York Times.

Yhdysvaltalaiskenraalien pyrkimykset heijastelevat Afganistanista vetäytymiselle asetetun takarajan tiukkuutta ja Pakistanin hallituksen haluttomuutta ryhtyä Yhdysvaltain armeijan haluamiin toimiin Pakistanin puolella toimivien Taliban-kapinallisten nujertamiseksi.

Toistaiseksi Pakistanin hallitus ei ole sallinut niin mittavia operaatioita kuin kenraalit haluaisivat, The New York Times kirjoittaa.

"Yhdysvaltain sotilastoimien laajentaminen Pakistanissa, joka vaatii lähes varmasti presidentti [Barack] Obaman hyväksynnän, merkitsisi uuden rintaman avaamista yhdeksän vuotta kestäneessä sodassa, jonka suosio amerikkalaisten keskuudessa on jatkuvasti laskenut. Laajennus saattaisi suututtaa Pakistanin hallituksen, joka on ollut jossain määrin haluton liittolainen Afganistanin-sodassa, erityisesti jos se johtaa siviiliuhreihin tai julkisiin yhteenottoihin."

Tähän asti suurin osa Yhdysvaltain operaatioista Pakistanissa on hoidettu miehittämättömien lentokoneiden avulla, mutta nyt kenraalien tavoitteena on maasta käsin suoritettavien erikoisoperaatioiden laajempi käyttöönotto.

"Komentajien mukaan jopa iskuihin liittyvät riskit huomioon ottaen Yhdysvaltain erikoisjoukkojen käyttö voisi johtaa uuden tiedustelumateriaalin saamiseen, jos iskuissa onnistutaan vangitsemaan kapinallisia ja heidät tuodaan rajan yli Afganistaniin kuulusteltaviksi", NY Times kertoo.

NY Times: U.S. Military Seeks to Expand Raids in Pakistan (20.12.10)

Yhdysvallat on lähettämässä ensi kerran tankkeja Afganistaniin taisteluun talibaneja vastaan, kirjoittaa Washington Post.

Yhdysvallat aikoo lähettää Afganistaniin aluksi kuusitoista M1 Abrams -tankkia, mutta määrää voidaan jatkossa kasvattaa tarpeesta riippuen. "Tankit tuovat pelkoa, shokkivaikutusta ja tulivoimaa", sanoi Washington Postin haastattelema yhdysvaltalaisviranomainen.

Miehitysjoukkojen komentaja, kenraali David Petraeus hyväksyi päätöksen viime kuussa. Kanadalaiset ja tanskalaiset joukot ovat käyttäneet joitakin tankkeja Etelä-Afganistanissa jo aiemmin, lehti kertoo.

"Vaikka viranomainen myönsi, että tankkien käyttöönotto sodan oltua käynnissä jo näin monta vuotta saattaa joistakin amerikkalaisista ja afgaaneista näyttää epätoivon ilmaukselta, hän sanoi niiden olevan hyödyksi merijalkaväelle näiden siivotessa kapinallisten vastarintapesäkkeitä", Post kirjoittaa.

Merijalkaväki olisi halunnut tankit Afganistaniin jo viime vuonna, mutta tuolloin sotilasjohto hylkäsi esityksen, sillä tankkien pelättiin muistuttavan liikaa 80-luvun neuvostoliittolaismiehityksestä.

Washington Post: U.S. deploying heavily armored battle tanks for first time in Afghan war (19.11.10)