Yhdysvallat on kerännyt 2,2 miljoonan irakilaisen ja 1,5 miljoonan afgaanin tiedot tietokantoihinsa, kertoo The New York Times.

Yhdysvaltain armeija on kerännyt Irakissa ja Afganistanissa maiden asukkaiden, erityisesti taisteluikäisten miesten, biometrisiä tunnistetietoja ja saanut kokoon 2,2, miljoonan irakilaisen ja 1,5 miljoonan afgaanin tiedot, kertoo The New York Times. Joka 20. afgaani ja joka 15. irakilainen on nyt Yhdysvaltain armeijan tietokannoissa; 15-64 -vuotiaista miehistä osuus on vielä suurempi.

"Erona perinteiseen sormenjälkien ottamiseen on, että hallitus pystyy nyt käymään läpi miljoonia tiedostoja muutamassa sekunnissa", NY Times kertoo. "Tämä onnistuu turvallisuusjoukkojen keskuuteen laajalti jaetun kannettavan laitteiston avulla kaikken kaukaisimmillakin tarkastuspisteillä."

NY Times: To Track Militants, U.S. Has System That Never Forgets a Face (13.7.11)

Vasemmistoliitto on luopunut Afganistan-kannastaan hallitusneuvotteluiden aikana, sanoo puolueen neuvottelijana toiminut entinen kansanedustaja Jaakko Laakso.

Jaakko Laakso toimi Vasemmistoliiton neuvottelijana Alexander Stubbin johtamassa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa työryhmässä. Laakson mukaan hänen ollessaan väliaikaisesti matkalla työryhmän toinen vasemmistoliittolainen jäsen, kansanedustaja Annika Lapintie, näytti kannanmuutokselle vihreää valoa.

Laakson mukaan Vasemmistoliitto esitti alunperin hallitusohjelmaan kirjattavaksi, että Afganistan-operaatio tulee muuttaa siviilioperaatioksi ja sotilaiden poisvetäminen aloittaa tämän vuoden aikana. Kansan uutisten keskustelupalstalle kirjoittamassaan tekstissä Laakso siteeraa Stubbin työryhmän nykyistä ohjelmaluonnosta, jonka linjaus on erilainen:

"Vuoden 2011 loppuun mennessä arvioidaan Suomen sotilaallisen osallistumisen jatkoa Afganistanissa huomioiden ISAF-operaatioon osallistuvien kumppanien suunnitelmat ja vastuunsiirron eteneminen sekä Suomen kriisinhallintavoimavarojen tarkoituksenmukainen kohdentaminen. Suomen osallistumisen painopiste siirtyy asteittain kehitysyhteistyöhön, siviilikriisinhallintaan ja koulutukseen".

Muotoilu merkitsee hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan aiemmin tekemän päätöksen vahvistamista, nyt hallitusohjelmassa, Laakso sanoo, eikä näin edusta muutosta Suomen nykyiseen linjaan. "Stubbin ehdotus sitoa Suomen omat ratkaisut Afganistanin sotilaalliseen operaatioon osallistuvien Nato-maiden ja ennen kaikkea Yhdysvaltain päätöksiin on periaatteellisestikin merkittävä. Juuri tätähän 'kumppanien suunnitelmien huomioiminen' tarkoittaa."

Lapintien mukaan Laakso kommentoi keskeneräisiä neuvotteluja. "Tällaisten neuvottelujen käyminen vaatii turnauskestävyyttä", hän kommentoi Kansan uutisille. "Kokonaisuutta on syytä arvioida sitten, kun lopullinen ratkaisu tulee."

Kansan uutiset: Lapintie edellyttää turnauskestävyyttä: ”Laakso kommentoi keskeneräisiä neuvotteluja” (15.6.11)

Jaakko Laakso: Jaakko Laakso vastaa (15.6.11)

Iso-Britannia on ilmoittanut vetävänsä 400 sotilasta pois Afganistanista tämän vuoden aikana, kertoo The Guardian.

Iso-Britannian pääministeri David Cameron ilmoitti aiemmin tällä viikolla, että maa aikoo vetää 400 sotilasta pois Afganistanista kuluvan vuoden aikana. The Guardianin mukaan vetäytymisen on tarkoitus olla osa kaikkien joukkojen poistumista Afganistanista vuoden 2014 loppuun mennessä.

"Cameron kielsi raportit siitä, että [Yhdysvaltain presidentti, Barack] Obama ja Yhdysvaltain puolustusministeriö olisivat tyytymättömiä päätökseen, ja sanoi, että Iso-Britannian joukkojen määrä Afganistanissa jäisi edelleen 9 500:aan", The Guardian kirjoittaa.

The Guardian: Britain to pull 400 troops out of Afghanistan this year (17.5.11)

Yhdysvaltain puolustusministeri Robert Gatesin mukaan on jo kysyttävä, kuinka paljon maalla on varaa käyttää afgaaniarmeijan kuluihin, kirjoittaa uutistoimisto Reuters.

Puolustusministeri Robert Gates otti asian esiin puhuessaan Yhdysvaltain senaatissa viime torstaina. Presidentti Barack Obaman budjettiesitys vuodelle 2012 sisältää lähes 13 miljardin dollarin erän Afganistanin turvallisuusjoukkojen koulutukseen, mutta Gatesin mukaan on jo alettava kysellä sen perään, kuinka paljon Yhdysvalloilla on varaa käyttää afgaaniarmeijan kuluihin ja kuinka pitkään.

"Meidän ei pidä pettää itseämme kuvittelemalla, että joku muu kuin me olisi aikeissa osallistua näihin kuluihin millään merkittävällä tavalla", Gates sanoi viitaten Yhdysvaltain NATO-kumppaneiden panostuksiin Afganistanin-miehitykseen, jotka eivät ole olleet Yhdysvaltain mielestä riittävän suuria.

Reutersin mukaan nyt käsittelyssä olevan suunnitelman mukaan Afganistanin turvallisuusjoukkojen vahvuus nousisi 25 000:lla, 378 000 henkeen saakka. "Obama, joka määräsi 30 000 [yhdysvaltalaisen] lisäsotilaan lähettämisestä joulukuussa 2009 , on vannonut aloittavansa joukkojen poisvetämisen vuoden 2011 puolivälissä, ja tarkoitus on antaa turvallisuusvastuun pääosa afgaanijoukoille vuoden 2014 loppuun mennessä", Reuters kirjoittaa.

Reuters: U.S. asks: How big an Afghan army can we afford? (17.2.11)

Entinen CIA-agentti hallinnoi yksityistä vakoojaverkostoa Afganistanissa omiin tarkoituksiinsa, kirjoittaa The New York Times.

Entinen CIA-agentti Duane Clarridge on jättänyt tiedustelupalvelun yli 20 vuotta sitten, mutta hän johtaa edelleen Pakistanissa ja Afganistanissa toimivaa vakoojaverkostoa, kertoo The New York Times. Yhdysvaltain hallitus katkaisi hänen rahoituksensa viime keväänä, mutta Clarridge on jatkanut operaatioitaan yksityisellä rahalla. Hänen tarkoituksenaan on ollut kerätä erityisesti tietoja, joilla Afganistanin presidentti Hamid Karzai ja hänen veljensä Ahmed Wali Karzai voitaisiin saattaa huonoon valoon.

NY Timesin mukaan Clarridge syöttää omin päin keräämiään tietoja Yhdysvaltain armeijan lisäksi erinäisille julkiseen keskusteluun osallistuville konservatiiveille. Clarridgea itseään lehti kuvailee "horjumattomaksi Yhdysvaltain kansainvälisten interventioiden kannattajaksi".

"Clarridgen operaatio kaikkine pystytkö-panemaan-tästä-paremmaksi -tyylisine yksityiskohtineen on hätkähdyttävä todiste siitä, miten yksityiset kansalaiset voivat käyttää taistelukenttinä olevien alueiden sekasortoa ja Yhdysvaltain hallinnon sisäisiä vastakkainasetteluja omien päämääriensä ajamiseksi."

Danger Room: When U.S. Said No, Private Spy Ring Fed Bloggers Instead (24.1.11)

NY Times: Former Spy With Agenda Operates a Private C.I.A. (22.1.11)

NATO:n suurpanostukset Afganistaniin viime vuonna eivät sotilasviranomaisten mukaan ole vähentäneet Taliban-kapinallisten määrää, kirjoittaa The Washington Times.

Viime vuonna Afganistaniin saapui 40 000 yhdysvaltalaissotilaan lisäjoukko ja NATO-liittoutuneet käynnistivät suuren kampanjan Helmandin maakunnan valtaamiseksi. Nämä panostukset eivät kuitenkaan ole vähentäneet Taliban-kapinallisten määrää siitä, mitä se oli vuosi sitten, ennen lisäpanostuksia, sanovat The Washington Timesin julkaisemassa, alunperin uutistoimisto AP:lta peräisin olevassa jutussa haastatellut sotilasviranomaiset.

Kapinallistaistelijoiden lukumääräksi arvioidaan 25 000 henkeä. Heitä vastassa on 140 000 NATO-johtoisen miehitysoperaation sotilaan lisäksi noin 200 000:n hengen vahvuinen hallituksen turvallisuuskoneisto. "Tämä merkitsee liittoutuneiden ja kapinallisten suhteen olevan 12 yhtä vastaan - yksi korkeimmista modernin sissisodan tämänkaltaisista suhdeluvuista. Vietnamin sodan käydessä kuumimmillaan olivat Yhdysvaltain ja sen kommunististen vihollisten väliset voimasuhteet jossakin 4-1:n ja 5-1:n välillä", juttu kertoo.

Lisäpanostusten taustalla oli toivo siitä, että niiden avulla kapinallisten vastarinta saataisiin nujerrettua ja miehityksen purkaminen voitasiin aloittaa vuonna 2011.

The Washington Times: Surge fails to reduce number of Taliban fighters (6.1.11)

Yhdysvaltalaiskomentajat Afganistanissa vaativat iskujen lisäämistä Pakistanin heimoalueille riskeistä huolimatta, kirjoittaa The New York Times.

Yhdysvaltalaiskenraalien pyrkimykset heijastelevat Afganistanista vetäytymiselle asetetun takarajan tiukkuutta ja Pakistanin hallituksen haluttomuutta ryhtyä Yhdysvaltain armeijan haluamiin toimiin Pakistanin puolella toimivien Taliban-kapinallisten nujertamiseksi.

Toistaiseksi Pakistanin hallitus ei ole sallinut niin mittavia operaatioita kuin kenraalit haluaisivat, The New York Times kirjoittaa.

"Yhdysvaltain sotilastoimien laajentaminen Pakistanissa, joka vaatii lähes varmasti presidentti [Barack] Obaman hyväksynnän, merkitsisi uuden rintaman avaamista yhdeksän vuotta kestäneessä sodassa, jonka suosio amerikkalaisten keskuudessa on jatkuvasti laskenut. Laajennus saattaisi suututtaa Pakistanin hallituksen, joka on ollut jossain määrin haluton liittolainen Afganistanin-sodassa, erityisesti jos se johtaa siviiliuhreihin tai julkisiin yhteenottoihin."

Tähän asti suurin osa Yhdysvaltain operaatioista Pakistanissa on hoidettu miehittämättömien lentokoneiden avulla, mutta nyt kenraalien tavoitteena on maasta käsin suoritettavien erikoisoperaatioiden laajempi käyttöönotto.

"Komentajien mukaan jopa iskuihin liittyvät riskit huomioon ottaen Yhdysvaltain erikoisjoukkojen käyttö voisi johtaa uuden tiedustelumateriaalin saamiseen, jos iskuissa onnistutaan vangitsemaan kapinallisia ja heidät tuodaan rajan yli Afganistaniin kuulusteltaviksi", NY Times kertoo.

NY Times: U.S. Military Seeks to Expand Raids in Pakistan (20.12.10)

Yhdysvallat on lähettämässä ensi kerran tankkeja Afganistaniin taisteluun talibaneja vastaan, kirjoittaa Washington Post.

Yhdysvallat aikoo lähettää Afganistaniin aluksi kuusitoista M1 Abrams -tankkia, mutta määrää voidaan jatkossa kasvattaa tarpeesta riippuen. "Tankit tuovat pelkoa, shokkivaikutusta ja tulivoimaa", sanoi Washington Postin haastattelema yhdysvaltalaisviranomainen.

Miehitysjoukkojen komentaja, kenraali David Petraeus hyväksyi päätöksen viime kuussa. Kanadalaiset ja tanskalaiset joukot ovat käyttäneet joitakin tankkeja Etelä-Afganistanissa jo aiemmin, lehti kertoo.

"Vaikka viranomainen myönsi, että tankkien käyttöönotto sodan oltua käynnissä jo näin monta vuotta saattaa joistakin amerikkalaisista ja afgaaneista näyttää epätoivon ilmaukselta, hän sanoi niiden olevan hyödyksi merijalkaväelle näiden siivotessa kapinallisten vastarintapesäkkeitä", Post kirjoittaa.

Merijalkaväki olisi halunnut tankit Afganistaniin jo viime vuonna, mutta tuolloin sotilasjohto hylkäsi esityksen, sillä tankkien pelättiin muistuttavan liikaa 80-luvun neuvostoliittolaismiehityksestä.

Washington Post: U.S. deploying heavily armored battle tanks for first time in Afghan war (19.11.10)

Brittiläisen ex-diplomaatin mukaan armeijan käsitykset Afganistan-operaatiosta ovat harhaanjohtavan optimistisia, kirjoittaa The Guardian.

Iso-Britannian entinen Kabulin-lähettiläs, Sir Sherard Cowper-Coles, kertoi näkemyksensä maan parlamentissa viime viikolla. Cowper-Colesin mukaan sotilasjohdon piirissä vallitseva käsitys Afganistan-operaation etenemisestä on harhaanjohtavan optimistinen, ja poikkeavien käsitysten levittämistä ei katsota hyvällä.  Esimerkkinä tästä hän kertoi tapauksen, jossa Helmandin maakunnassa käynnissä olevaa sotilasoperaatiota epäillyttä upseeria kehotettiin muuttamaan raporttinsa sävyä myönteisemmäksi.

Cowper-Colesin mielestä Afganistanin hallitus on osa ongelmaa, ja monin paikoin maan eteläosissa sitä kannatetaan vähemmän kuin Talibania. "He [Talibanit] ovat väkivaltaisia ja epämiellyttäviä, mutta näkemykseni mukaan monille pashtuneille he ovat vähemmän huono, oikeudenmukaisempi, ennakoitavampi vaihtoehto kuin korruptoitunut hallitus", hän sanoi.

Cowper-Coles kertoi yli kolmivuotisen lähettiläskautensa aikana nähneensä lukuisia asiakirjoja, jotka hänen mielestään olivat optimistisempia kuin asioiden tila olisi antanut myöten. Virkamiehiä ja ministereitä, jotka epäilivät näiden asiakirjojen paikkansapitävyyttä, syytettiin kuitenkin tappiomielialasta ja jonkinlaisesta epälojaaliudesta, hän sanoi.

The Guardian: Army is 'misleadingly optimistic' over Afghanistan, says ex-diplomat (9.11.10)

Afgaanien on kukistettava sekä NATO:n miehitysjoukot, Karzain mafiahallitus että Taliban-fundamentalistit, kirjoittaa kansanedustaja Malalai Joya.

Yhdysvaltain johtama NATO-operaatio Afganistanissa on kansan silmissä samanlaista raakalaisuutta kuin Taliban ja presidentti Hamid Karzain sotapäällikötkin, afganistanilainen kansanedustaja Malalai Joya vaatii kirjoituksessaan The Guardianissa. Viime vuosina pidetyt muutamat vaalit on pyritty esittämään miehitysoperaation tuomina hyötyinä, mutta Joyan mukaan ne ovat perustuneet lahjontaan ja korruptioon, eikä kukaan luota niihin.

"On tärkeää huomauttaa, että nämä niin sanotut vaalit eivät ole vahingoittaneet Afganistania niin pahoin kuin Yhdysvaltojen ja sen NATO-liittolaisten pommitukset ja miehitys", Joya sanoo. "Afgaanit pitävät Yhdysvaltoja, NATO:a ja heidän komennossaan olevaa Karzaita vastuullisena näihin [Wikileaksin paljastamiin] sotarikoksiin."

Joya myös arvostelee miehitysoperaation kiillottamista sillä verukkeella, että se on parantanut naisten asemaa. Hän mainitsee esimerkkinä Time-lehden artikkelin.

"Jutun otsikko - 'Mitä tapahtuu jos lähdemme Afganistanista' - olisi voinut tai sen olisi pitänyt olla 'Mitä tapahtuu meidän ollessamme Afganistanissa', sillä pahoinpitelyt, raiskaukset ja murhat naisia vastaan ovat yleinen ilmiö. Useat sotapäälliköt ja NATO:n tai Karzain kanssa liittoutuneet komentajat syyllistyvät naisvihamielisiin rikoksiin saamatta rangaistusta. Time olisi voinut tehdä kansikuvajutun esimerkiksi Karzain vuonna 2009 allekirjoittamasta laista, joka laillisti rikokset shialaisnaisia vastaan, tai niistä lukemattomista naisista, jotka tekevät polttoitsemurhan."

Joya viittaa vuonna 2009 säädettyyn lakiin, jonka mukaan raiskaus avioliitossa ei ole rikos.

"Ainoa muutos, joka voi vahvistaa uskoamme tulevaisuuteen, on kansallisen, fundamentalisminvastaisen ja demokratiaa rakastavan liikkeen voimistuminen ja laajeneminen. Vain afgaanit voivat rakentaa tällaisen liikkeen. Vaikka toivomme maailman tukea ja solidaarisuutta, emme halua emmekä tarvitse NATO:n miehitysjoukkoja."

The Guardian: Any hope I had in the ballot box bringing change in Afghanistan is gone (2.11.10)

The Independent: Afghan leader accused of bid to 'legalise rape' (31.3.09)