Wikileaksin on poistettava Yhdysvaltoja avustaneiden afganistanilaissiviilien nimet julkaisemistaan salaisista asiakirjoista, joukko ihmisoikeusjärjestöjä vaatii.

Amnesty International ja joukko muita ihmisoikeusjärjestöjä on vaatinut Wikileaksia poistamaan Yhdysvaltain johtamia miehitysjoukkoja avustaneiden siviilien nimet kymmenistätuhansista asiakirjoista, jotka Wikileaks julkaisi heinäkuussa, kertoo The Wall Street Journal. Taliban-kapinallisten tiedottaja kertoi asiakirjojen julkistamisen jälkeen englantilaisen Channel 4:n uutisille järjestön tutkivan aineistoa saadakseen selville, ketkä ovat toimineet miehitysvaltojen myötäjuoksijoina, kirjoittaa puolestaan The Telegraph.

"Olemme nähneet ne kielteiset ja joskus kuolettavat seuraukset niille afgaaneille, joiden on tulkittu työskentelevän kansainvälisten joukkojen kanssa tai suhtautuvan niihin myötämielisesti", siteerasi ihmisoikeusjärjestöjen Wikileaksille lähettämän sähköpostin sisällön tunteva taho The Wall Street Journalille. "Kehotamme voimakkaasti vapaaehtoisianne ja henkilökuntaanne analysoimaan kaikki asiakirjat sen varmistamiseksi, että kaikki tunnistamisen mahdollistavaa tietoa sisältävät asiakirjat poistetaan verkosta, tai niiden tunnistamistietoja sisältävät kohdat poistetaan."

Wikileaksin perustaja Julian Assangen mukaan järjestö pyysi Yhdysvaltain hallitukselta apua mainittujen tietojen poistamisessa, mutta tämä kieltäytyi. Nyt Assange vaati Wikileaksia arvostelleita ihmisoikeusjärjestöjä avustamaan hankkeessa. "Olen erittäin kiireinen, eikä minulla ole aikaa tahoille, jotka haluavat vain suojata oman selustansa", ärsyyntyneen oloinen Assange kommentoi WSJ:n mukaan.

The Guardian: Afghanistan war logs: WikiLeaks urged to remove thousands of names (10.8.10)

WSJ: Rights Groups Join Criticism of WikiLeaks (9.8.10)

AP: Mullen: US trying to shield Afghans named in leak (1.8.10)

The Telegraph: Wikileaks Afghanistan: Taliban 'hunting down informants' (30.7.10)

Hollanti vetää viimeiset 250 sotilastaan pois Afganistanista tänään, kertoo The Daily Telegraph.

Kaikkiaan Hollannilta osallistui noin 2 000 sotilasta Afganistanin miehitysoperaatioon. Neljä vuotta kestänyt hanke tuli kuitenkin tiensä päähän viime helmikuussa, kun Hollannin hallitus hajosi erimielisyyksiin sen jatkamisesta. Konservatiivien kanssa hallituksessa olleet sosiaalidemokraatit eivät suostuneet NATO:n pyyntöön jatkaa osallistumista vuoteen 2011 asti, ja maa ajautui ennenaikaisiin vaaleihin.

Talibanin tiedottaja Qari Yusuf Ahmadii kiitti Hollanin päätöstä ja esitti toiveen, että muutkin maat seuraisivat sen esimerkkiä. Uutistoimisto AFP:n mukaan yhdysvaltalaiset, australialaiset, singaporelaiset ja slovakkisotilaat täyttävät hollantilaisten jättämän aukon.

Telegraph: Taliban congratulates Netherlands for pulling soldiers out of Afghanistan (29.7.10)

AFP: Dutch troops to leave Afghanistan (29.7.10)

Wikileaks on julkaissut yli 92 000 Yhdysvaltain armeijan sisäistä lokitietoa, joissa käsitellään Afganistanin sotaa, kertoo The Guardian.

Ennen lokitietojen julkistamista viime sunnuntaina Wikileaks antoi The Guardianille, Der Spiegelille sekä The New York Timesille mahdollisuuden tutustua niihin ja varmistua niiden aitoudesta. Lehdet tutkivat materiaalia viikkokausia ennen tulostensa julkistamista samanaikaisesti.

"Kokonaisuutena muistiot muodostavat paljastavan ja tärkeän kuvan siitä, miten sotaa käydään: miten sen ala kasvaa jatkuvasti; miten liittouman tiedustelutiedoista suuri osa on heikkoa; ja miten julkiseen kulutukseen tarkoitettu kiillotettu kuva eroaa ruohonjuuritason komentajien kokemasta sotkuisesta todellisuudesta", kirjoittaa The Guardian.

Tietojen perusteella selviää mm., miten liittouman joukot ovat tappaneet satoja siviilejä tapauksissa, jotka on jätetty raportoimatta. Samoin paljastui, että salainen erikoisoperaatio jäljittää Taliban-johtajia salamurhatakseen tai siepatakseen nämä ilman oikeudenkäyntiä.

Wikileaksin perustaja Julian Assange kertoi The Guardianille antamassaan haastattelussa, että Wikileaksin hallussa on useita miljoonia tiedostoja, jotka kertovat pimentoon jääneen tarinan Yhdysvaltain hallituksen kyseenalaisista toimista kaikkialla maailmassa. The Guardianin mukaan Assange kuitenkin kertoi, ettei Wikileaks aio julkaista hallussaan olevaa materiaalia, joka paljastaisi aitoja sotilassalaisuuksia.

Toukokuun lopussa Yhdysvaltain armeija pidätti Irakissa palvelevan sotilaan ja tiedusteluanalyytikon, Bradley Manningin. Manning suljettiin kuwaitilaiseen sotilasvankilaan, ja häntä syytetään salaisten tietojen sopimattomasta lataamisesta ja levittämisestä. Manning uskoutui alkuvuodesta eräälle hakkerille kertoen saaneensa haltuunsa satojatuhansia asiakirjoja ja lokitietoja. Kyseinen hakkeri, Adrian Lamo, ilmiantoi Manningin Yhdysvaltain viranomaisille.

The Guardian: Afghanistan war logs: Story behind biggest leak in intelligence history (25.7.10)

The Guardian: Afghanistan war logs: How the Guardian got the story (25.7.10)

The Guardian: Afganistan: The War Logs (25.7.10)

The Guardian: Afghanistan war logs: Massive leak of secret files exposes truth of occupation (25.7.10)

Yhdysvaltain apuna toimivien paikallisten turvallisuusjoukkojen kuolemanriski on 4,5-kertainen Yhdysvaltain omiin sotilaihin verrattuna, kertoo Salon.com.

Paikallisten turvallisuuspalveluntarjoajien tehtävänä on suojella Yhdysvaltain armeijan saattueita ja kuljetuksia. Presidentti Barack Obaman aikana yksityisten turvallisuuspalveluiden käyttö Afganistanissa on nelinkertaistunut, ja toiminnasta koituneet kuolonuhrit ovat jääneet valtaosaltaan piiloon julkisuudelta, kirjoittaa verkkolehti Salon.com.

"Toisin kuin sotilaan kuolessa, jolloin armeija julkaisee nopeasti tapausta käsittelevän lehdistötiedotteen, turvallisuuspalveluiden työntekijöiden kuolemia Pentagon - ja sitä kautta media - ei raportoi juuri lainkaan."

Kesäkuun 2009 ja huhtikuun 2010 välisenä aikana kuoli 260 Yhdysvaltain puolustusministeriölle työskentelevää yksityisen turvallisuusyrityksen työntekijää, kun maan omia sotilaita kuoli 324. Yhdysvaltain kongressille kesäkuun lopussa luovutetun raportin mukaan yksityisten turvallisuuspalveluiden työntekijöiden riski kuolla tehtävää suorittaessaan on 4,5-kertainen Yhdysvaltain sotilaihin verrattuna.

Yhdysvalloilla on Afganistanissa noin 100 000 sotilasta, minkä lisäksi 16 000 henkeä, valtaosaltaan paikallisia, työskentelee puolustusministeriölle yksityisissä turvallisuusjoukoissa.

Salon.com: Hundreds of Afghanistan contractor deaths go unreported (15.7.10)

NATO-joukkojen toiminta Afganistanissa viimeisen vuoden aikana on huonontanut turvallisuustilannetta, kertoo YK:n valvontaoperaation johtaja Richard Barrett.

Iso-Britannian puolustusministeriön mukaan Helmandin maakunnassa on viimeisen vuoden aikana edistytty, mutta YK:n alaisen, kapinallisliike Talibanin toimintaa valvovan operaation johtaja Richard Barrett ei ole samaa mieltä. "Ulkomaiset joukot tunkeutuvat alueille, joilla eivät ole ennen olleet, ja jos Taliban on siellä, alkaa taistelu. Ei se mitään rauhaa ole, ja se johtuu siitä, että ulkomaiset joukot ovat tunkeutuneet alueelle", Barrett kertoi The Guardianille.

Iso-Britannian puolustusministeriön mukaan Helmandin 14 maakunnassa NATO-operaation hallussa on nyt 11 aluetta, kun kahta vuotta aikaisemmin niitä oli vain 6. Ministeriö myös sanoi, että mitä pikemmin NATO-operaatio onnistuu kouluttamaan riittävästi afgaaneja turvallisuustehtäviin, voidaan ulkomaiset joukot vetää pois. Barrett kertoi kuitenkin edellisen Afganistanin-matkansa jälkeen mielipiteenään, että ainakin toistaiseksi afgaaniarmeijan tila on "äärimmäisen heikko".

The Guardian: British advances in Afghanistan have escalated conflict - UN mission chief (20.6.10)

Yhdysvaltalaisten geologien Afganistanista löytämät valtavat mineraalivarat saattavat muuttaa maan "litiumin Saudi-Arabiaksi", sanovat viranomaislähteet.

Yhdysvaltain puolustusministeriön ja geologien yhteistoiminnan tuloksena löytyneet, yli biljoonan dollarin arvoiset mineraalivarat saattavat muuttaa koko Afganistanin ja siellä käytävän sodan luonteen, siteeraa The New York Times korkeita viranomaislähteitä.

Löydetyissä mineraaliesiintymissä on mm. rautaa, kuparia, kobolttia, kultaa ja litiumia. Viranomaislähteiden mukaan Afganistan saattaa löytöjen johdosta muuttua yhdeksi maailman tärkeimmistä kaivosteollisuuden keskuksista.

"Yhdysvaltain viranomaiset pelkäävät resursseja hamuavan Kiinan yrittävän päästä Afganistanin mineraalivarantojen herraksi", NY Times kertoo. Lehden mukaan Kiinalla on alueella huomattavat sijoitukset. "Voitettuaan tarjouskilpailun Logarin maakunnassa sijaitsevan kuparikaivoksen osalta, Kiina haluaa selvästi lisää", sanoi lehden haastatteluma yhdysvaltalaisviranomainen.

Yhdysvallat on tiennyt Afganistanin merkittävistä mineraaliesiintymistä ainakin vuodesta 2007 lähtien. Vuosina 2004-2007 Yhdysvaltain sisäministeriön geologinen yksikkö (USGS) suoritti tutkimuksia Afganistanin hallituksen geologien kanssa, ja niiden perusteella maan luonnonvarojen arvioitiin kuuluvan koko alueen ykkösluokkaan. Afganistanin Yhdysvaltain-lähettiläs Said T. Jawad kiitti USGS:n panosta tutkimuksissa ja piti tärkeänä, että "globaaleilla sijoittajilla on mahdollisuus saada viimeisintä tietoa parempien liiketaloudellisten päätösten tekemiseksi".

NY Times: U.S. Identifies Vast Riches of Minerals in Afghanistan (13.6.10)

USGS: Significant Potential for Undiscovered Resources in Afghanistan (13.11.07)

NATO on kaikessa hiljaisuudessa kasvattanut riippuvaisuuttaan alueellisten sotapäälliköiden yksityisarmeijoista, raportoi Channel 4 News.

Yhdysvaltain ja NATO:n erikoisjoukot ovat lisääntyvässä määrin alkaneet käyttää apunaan alueellisten sotapäälliköiden komennossa olevia joukkoja. "Sotapäälliköiden palveluksessa olevia aseistettuja joukkoja käytetään NATO:n tukikohtien ja kuljetusten suojelemiseen, niille maksetaan tiedustelutietojen keräämisestä, niitä rekrytoidaan kylien ja maaseudun suojeluun ja - mikä on herättänyt eniten vastalauseita - joukot myös työskentelevät Yhdysvaltain johtamien eliittiyksikköjen rinnalla", Channel 4 News raportoi.

Yhdysvaltalaisdiplomaatti Kabulissa kertoi uutiskanavalle, "ettei ole muuta mahdollisuutta kuin toimia paikallisten vallanpitäjien kanssa, ja se tarkoittaa sotapäälliköitä ja heidän miehiään". Kanavan haastattelema eläkkeelle jäänyt, äskettäin Afganistanissa palvellut NATO-upseeri puolestaan kertoi, että afgaanien lähettäminen toimintaan liittouman iskuryhmien etujoukkona on tavanomainen käytäntö. "Heillä on parempi käsitys siitä, mitä ampua, ja rehellisesti sanoen he ovat valmiimpia ottamaan suurempia riskejä."

The New York Timesin mukaan Yhdysvaltain armeija on myös jatkanut salaisen ja yksityisen vakoilijaverkoston käyttöä tiedustelutietojen saamiseksi Afganistanista ja Pakistanista, vaikka menettelyn laillisuus on asetettu kyseenalaiseksi. Aiemmin tänä vuonna paljastui tapaus, jossa entisiä CIA:n ja erikoisjoukkojen agentteja lähetettiin keräämään tietoja, joiden perusteella muutamia henkilöitä valittiin salamurhan kohteeksi. NY Timesin tietojen mukaan virallisista väitteistä huolimatta verkosto on kuitenkin edelleen toiminnassa, ja Yhdysvaltain sotilaskomentajat saavat sitä kautta raportteja "lähes päivittäin".

Yhdysvaltain armeijalla ei suurimmalta osin ole valtuuksia toimia Pakistanissa, ja armeijan säännöt kieltävät vakoilijoiden palkkaamisen.

Channel 4 News: Nato turns to militias in Afghanistan battle (17.5.10)

NY Times: U.S. Is Still Using Private Spy Ring, Despite Doubts (15.5.10)

Lähes neljännes Talibanista loikanneista taistelijoista on palannut sotimaan kapinallisten riveissä, sanoo tuore raportti.

Taisteluista luopuneet ovat tarttuneet aseisiin uudelleen, koska hallitus ei ole täyttänyt loikkareille antamiaan lupauksia, sanoo kabulilaisen tutkimuslaitos Afghanistan Analysts Networkin laatima raportti. Miehitysvaltojen vuonna 2005 perustama hanke Taliban-taistelijoiden irrottamiseksi sodasta on toimintansa aikana onnistunut houkuttelemaan piiriinsä noin 650 talibania, joista on 33 komentajia, The Times kirjoittaa. NATO:n arvion mukaan talibaneja toimii Afganistanissa 36 000.

"Suurin osa mainituista komentajista lopetti toimintansa 6-18 kuukaudeksi odottaessaan hankkeen lupausten täyttämistä", raportissa sanotaan. "Kun kävi selväksi, ettei tukea tulisikaan, he yksinkertaisesti liittyivät takaisin taisteluun."

The Timesin mukaan NATO aikoo seuraavan viiden vuoden aikana käyttää yli miljardi dollaria talibanien houkuttelemiseen pois sodasta. Tiedot saatavilla olevista rahoista kuitenkin "voivat aiheuttaa vaaran, että yhä useampi liittyy kapinaan vain tilapäisesti päästäkseen hyötymään. Samanaikaisesti hallituksen kannattajat 'saattavat katkeroitua tai muuttua jopa vihamielisiksi, jos varoja kanavoidaan hallituksenvastaisille ryhmille'", lehti kirjoittaa raporttia siteeraten.

The Times: Taleban defectors 'are rejoining insurgency' (22.4.10)

Taliban-liikkeen korkea-arvoiset edustajat ovat kertoneet The Sunday Timesille, että liike on valmis "vilpittömiin ja rehellisiin" keskusteluihin rauhasta.

Talibanin edustajat puhuivat suunnitelmistaan liikkeen tukialueelle matkustaneelle The Sunday Timesille. He kertoivat lehdelle liikkeen käymän aseellisen taistelun tavoitteiden olevan sharia-lain ja turvallisuuden palauttaminen sekä ulkomaalaisten poistaminen maasta. Talibanin osallistuminen maan hallitukseen ei enää ole kynnyskysymys, jos mainittuihin tavoitteisiin päästään muilla keinoin, he sanoivat.

Edustajat tunnustivat, että liikkeen noustua valtaan vuonna 1996 maan hallinnoinnin monimutkaisuus yllätti heidät. "Meillä ei ollut kykyä hallita maata, ja yllätyimme siitä, miten asiat menivät. Meillä ei ollut ketään, joilla olisi ollut kokemusta tai asiantuntemusta hallinnoinnista", peitenimellä Abdul Rashid esiintyvä edustaja sanoi. Edustajat eivät asettaneet ennakkoehtoja neuvotteluiden aloittamiselle.

"Useita tunteja kestäneen haastattelun aikana, jonka keskeyttivät vain moottoripyöriä käyttäneet viestinviejät, toimittajamme ei kuullut Taliban-johtajilta mitään, mikä olisi antanut olettaa liikkeen kärsivän sotaväsymyksestä, kuten jotkut länsianalyytikot ovat väittäneet", lehti kirjoittaa. Edustajat kertoivat liikkeen olevan valmiina NATO:n kesäiseen suurhyökkäykseen Kandaharissa.

The Sunday Timesin haastatteleman Yhdysvaltain armeijan edustajan mukaan kuvatut seikat olisivat "merkittävä ja tärkeä muutos". Hän kertoi myös Washingtonissa parhaillaan keskusteltavan siitä, tulisiko Talibanin kanssa neuvotella vai ei.

The Sunday Times: Taliban’s supreme leader signals willingness to talk peace (18.4.10)

Afganistanin presidentti Hamid Karzai on uhannut erota virastaan ja liittyä Talibaniin, jos miehitysvallat painostavat häntä uudistuksiin, CBC News uutisoi.

Asiasta kertoivat tiedotusvälineille afganistanilaiset kansanedustajat, jotka olivat viime viikonloppuna ottaneet osaa kokoukseen, missä Karzai oli uhkauksensa tehnyt. Uusin purkaus heijastaa presidentin ja miehitysvaltojen välien kiristymistä, sillä ulkomaisten joukkojen sotilasoperaatioista aiheutuvat kuolonuhrit ovat jatkuva uhka Karzain huteralle valta-asemalle.

Muita esimerkkejä lännelle päänvaivaa aiheuttaneista lausunnoista ovat mm. viime viikolla Karzain esittämä syyte YK:lle viime presidentinvaalien aikaisesta operaatiosta estää hänen uudelleenvalintansa. CBC Newsin mukaan presidentti on myös kertonut eräässä poliittisessa tilaisuudessaan, että NATO:n suunnittelemaa suurhyökkäystä Kandahariin ensi kesänä ei olekaan tulossa. "Karzain mukana tilaisuudessa ollut amerikkalaiskenraali pysyi vaiti", CBC kertoo.

NATO:n Kandaharin-operaatio olisi kahdeksan vuotta kestäneen Talibanin vastaisen sodan suurin sotilasoperaatio, jonka tarkoituksena on puhdistaa maakunta kapinallisista. Onnistuessaan operaatio "olisi huomattava voitto Afganistanissa toimivalle kansainväliselle sotilasliittoumalle, paljon suurempi kuin merijalkaväen hyökkäyksen tuloksena viime helmikuussa saavutettu talibanien tukikohtana toimineen Marjan alueen valtaus", kertoo NPR.

CBC News: Karzai threatens to join Taliban (5.4.10)

NPR: Local Support Key In Upcoming Kandahar Fight (5.4.10)

NPR: Afghanistan's President: Partner Or Obstacle? (24.3.10)