Afganistanin hallitus on kaikessa hiljaisuudessa hyväksynyt aseensa laskevien Taliban-taistelijoiden armahtamista koskevan lain, kirjoittaa The Guardian.

Afganistanin parlamentti hyväksyi Taliban-taistelijoiden armahtamisen mahdollistavan lain voimaanastumisen ennen tammikuun lopulla Lontoossa järjestettyä miehitysvaltojen Afganistan-kokousta. Alunperin vuonna 2007 säädetyn, mutta hyllytetyn lain voimaanastumisesta ei tiedotettu mitenkään, kertoo The Guardian.

Laki antaa suojan syytteitä vastaan paitsi antautuville rivikapinallisille myös kaikille maan sotapäälliköille, joista monia vihataan julmuuksien vuoksi, joihin he syyllistyivät Afganistanin sisällissodassa 1990-luvulla, lehti kirjoittaa.

Lain yllättävän voimaantulon syyksi epäillään presidentti Hamid Karzain ja hänen tukijavaltioidensa halua saada hallitusta ja miehitysjoukkoja vastaan taistelevat kapinalliset mahdollisimman pian pois päiväjärjestyksestä. Taustalla on miehitysvalloissa yleistynyt käsitys, että Talibanin kukistamiseksi ei ole olemassa sotilaallista ratkaisua.

The Guardian: Afghanistan quietly brings into force Taliban amnesty law (11.2.10)

Afganistanin taliban-kapinalliset ovat jälleen torjuneet neuvottelut Afganistanin hallituksen ja länsivaltojen kanssa, ja uskovat voiton olevan lähellä.

Taliban torjui Afganistanin presidentti Hamid Karzain neuvottelutarjouksen, jonka tämä esitti viime kuun lopussa Lontoossa järjestetyssä miehitysvaltojen kokouksessa. Viime aikoina miehitysvaltojen julkisuudessa on noussut enenevässä määrin esille mahdollisuus neuvotella "maltillisten talibanien" kanssa, kun aikaisemmin neuvotteluja terroristien kanssa pidettiin mahdottomina. Viime viikolla Iso-Britannian puolustusministerin apulaisministeri Bill Rammell arvioi, että jopa 80 prosenttia talibaneista olisi liittynyt taisteluihin vain elannon hankkimiseksi.

"Afganistanin liittolaiset tukevat neuvotteluja Talibanin kanssa, ja lahjoittajat ovat luvanneet satoja miljoonia dollareita taistelijoiden tuomiseksi takaisin osaksi yhteiskuntaa", uutistoimisto Reuters kirjoittaa. "Länsimaat ovat valmiimpia kuin koskaan ottamaan Talibanin mukaan osaksi ratkaisua, sillä samalla ne hakevat ulospääsyä jo kahdeksan vuotta kestäneestä sodasta, jolle ei enää uskota löytyvän sotilaallista ratkaisua."

Lontoon kokouksen jälkeen antamassaan tiedotteessa Taliban kieltäytyi käymästä minkäänlaisia neuvotteluja "voitosta, joka on aivan nurkan takana".

Reuters: Taliban reject "deal" with Afghanistan, West (5.2.10)

Taliban pyrkii pehmentämään julkisuuskuvaansa muuttamalla toimintamallejaan liittolaisten saamiseksi, kertoo The New York Times.

Samalla kun maahan virtaa lisää amerikkalaisjoukkoja ja Taliban on saavuttanut asemia yhä suuremmassa osassa Afganistania, miehitystä vastustava islamistinen kapinallisliike on alkanut muuttaa toimintatapojaan. Jo viime keväänä Taliban-johtaja mullah Omar kielsi siviilejä vastaan suunnatut itsemurhapommitukset, koulujen polttamisen ja ruuminosien irtileikkaamisen rangaistuksena, kirjoittaa NY Times. Vaikka uusien määräysten toteutuminen käytännössä on jättänyt toivomisen varaa, Omarin antama normisto määrää mm. miten siviilejä ja vankeja on kohdeltava. Sittemmin liike on ottanut käyttöön tiedotussodan välineenä myös internetin, vaikka se alun perin tuomittiin islamin vastaisena.

Lehden haastattelemien afgaanikyläläisten sekä joidenkin NATO-virkailijoiden mukaan toimintatapojen muutos on jo alkanut vaikuttaa joidenkin keskitason Taliban-komentajien käyttäytymiseen. "Mullah Omar on jopa siirtänyt syrjään muutamia kaikkein raaimpia komentajia", lehti kirjoittaa.

Uuden toimintamallin kehittelyn tarkoituksena on ottaa etäisyyttä Al-Qaidaan ja esiintyä enemmän paikallisena vapautusliikkeenä. "He valmistautuvat pitkän aikavälin taisteluun", kertoo entinen Taliban-komentaja Wahid Mujda NY Timesille. "He tarvitsevat ihmisten tuen ja paikallisia tulonlähteitä, joten he ovat ottaneet opiksi aiemmista virheistään."

NY Times: Taliban Overhaul Image to Win Allies (20.1.10)

Useita CIA-agentteja Afganistanissa surmannut itsemurhapommittaja pääsi sisään Yhdysvaltain tukikohtaan, koska hän oli Jordanian tiedustelupalvelun suosittelema.

Itsemurhapommittajan olivat alunperin värvänneet Jordanian tiedustelupalvelu GID:n agentit, sillä he uskoivat värvätyn olevan valmis ja kykenevä kertomaan ratkaisevia yksityiskohtia Al-Qaidan verkostosta, The New York Times kirjoittaa. Lehden haastattelemien länsimaisten lähteiden mukaan itsemurhapommittaja oli päässyt sisälle CIA:n tukikohtaan Afganistanissa, koska Yhdysvaltain tärkeimpiin Lähi-Idän-liittolaisiin kuuluva Jordanian tiedustelupalvelu oli suositellut häntä. Mies oli jordanialainen lääkäri, jonka GID oli värvännyt tämän ollessa vankilassa.

Tiedonantajaksi kuviteltu mies oli kuitenkin pukeutunut räjähdeliiviin, jonka hän laukaisi päästyään sisään tukikohtaan. Räjähdys surmasi pommittajan itsensä lisäksi seitsemän agenttia CIA:sta ja yhden GID:stä. CIA-agentit olivat saapuneet tukikohtaan varta vasten kuulustelua varten.

NY Timesin haastattelema entinen, Afganistanissa palvellut CIA-agentti kertoo kaksoisagenttikuvioiden olevan varsin monimutkaisia. Jos Al-Qaida pystyy siitä huolimatta toteuttamaan tällaiseen suunnitelmaan perustuvan iskun, se tarkoittaa, että verkoston tilanne ei suinkaan ole mitenkään vaikea, agentti kertoi.

NY Times: Behind Afghan Bombing, an Agent With Many Loyalties (4.1.10)

Itsemurhapommittaja on onnistunut iskemään Yhdysvaltain Itä-Afganistanissa sijaitsevaan tukikohtaan, surmaten kahdeksan CIA-agenttia.

Kyseessä on Yhdysvaltain tiedustelupalvelu CIA:n suurin tämänlaatuinen tappio vuoden 1983 jälkeen, jolloin Yhdysvaltain lähetystö Beirutissa joutui pommituksen kohteeksi ja kahdeksan CIA:lle työskennellyttä henkilöä kuoli. Aiemmin Afganistanissa on menehtynyt yhteensä neljä CIA:n työntekijää.

"Kuolonuhrit alleviivaavat CIA:n kasvavaa merkitystä Afganistanissa", kirjoittaa Los Angeles Times. "Tapaus sattui samalla hetkellä, kun Yhdysvallat on aloittamassa sotilasjoukkojen lisäystä vastaavaan huomattavan siviilijoukkojen lisäämisen Afganistaniin." Lehden mukaan viranomaiset kertoivat aiemmin tänä syksynä tiedustelupalvelun aikeista sijoittaa lisää vakoilijoita, analyytikkoja ja puolisotilaallista henkilökuntaa tukikohtaan. "Lisäys tekisi tukikohdasta yhden CIA:n historian suurimmista."

LA Timesin haastattelemat entiset ja nykyiset CIA-agentit ilmaisivat hämmästyksensä, miten räjähdeliiviin pukeutunut Taliban-kapinallinen onnistui pääsemään sisälle tukikohtaan. Miehitystä vastaan taisteleva Taliban-liike otti vastuun pommituksesta, ja tiedotteessaan kertoi pommittajan olleen Afganistanin armeijan sotilas, joka oli pukeutunut armeijan univormuun mennessään tukikohtaan.

Yhdysvaltain presidentti Barack Obaman aloittaman joukkojen lisäyksen jälkeen maalla on noin 100 000 sotilasta Afganistanissa.

LA Times: Afghanistan suicide bombing kills 8 CIA officers (31.12.09)

Kuluu 15 vuotta ennen kuin Afganistan pystyy ylläpitämään omaa armeijaa, sanoi maan presidentti Hamid Karzai puheessaan tiistaina.

Karzai puhui Kabulissa yhdessä Yhdysvaltain puolustusministeri Robert Gatesin kanssa järjestetyssä tiedotustilaisuudessa. "Afganistan aikoo tulevaisuudessa ottaa itse vastuun asevoimiensa kustannuksista, mutta tähän menee vielä 15 vuotta", Karzai sanoi. Siihen asti Yhdysvaltain ja Länsi-Euroopan tuki on hänen mukaansa välttämätöntä.

Presidentti Karzai myös sanoi, että Afganistan tarvitsee vielä viisi vuotta maan vakauttamiseen. Lausunto ei ole täysin sopusoinnussa Yhdysvaltain presidentti Barack Obaman viime viikolla tekemän ilmoituksen kanssa, jonka mukaan Yhdysvallat aloittaa vetäytymisen Afganistanista 18 kuukauden kuluttua. Puolustusministeri Gates ilmaisikin erimielisyytensä toiveikkuutena, että Karzain mainitsemaa aikaa voidaan todennäköisesti lyhentää afgaanipoliiseja ja -sotilaita kouluttamalla.

Gates totesi lisäksi vetäytymisprosessin vievän useita vuosia, ja että Yhdysvaltain sitoutumisella Afganistaniin on tietyt rajansa. "Joukkomme ovat täällä vain niin kauan, kunnes onnistutte lyömään vihollisenne", Gates lupasi.

CBS News: Karzai: We'll Need Cash Help for a Decade (8.12.09)

Fox News: Karzai: 15 Years Before We Can Afford Security (8.12.09)

Yhdysvallat ja muut Nato-maat ovat päättäneet lähettää yli 35 000 lisäsotilasta Afganistaniin Taliban-kapinallisten kukistamiseksi.

Yhdysvaltain presidentti Barack Obama ilmoitti tiistai-iltana lähettävänsä Afganistaniin 30 000 lisäsotilasta, mikä nostaa Yhdysvaltain armeijan kokonaisvahvuuden maassa sataantuhanteen. Lisäyksen on arvioitu maksavan pelkästään ensi vuonna 30 miljardia dollaria, ja Obaman mukaan sen on tarkoitus saada sota viimein päätökseen. "Puolentoista vuoden kuluttua alamme palata kotiin", presidentti esitti.

"Kyseessä on toinen kerta, kun Obama on kasvattanut amerikkalaisjoukkojen määrää Afganistanissa, missä Taliban on viime aikoina edennyt merkittävästi", kirjoittaa The New York Times. "Obaman aloittaessa presidenttinä viime tammikuussa Yhdysvalloilla oli Afganistanissa noin 34 000 sotilasta. Nyt sotilaita on 71 000."

Obama kehotti myös Yhdysvaltain liittolaismaita antamaan 5 000 - 10 000 sotilaan lisäpanostuksen. Nykyisellään liittolaismaat osallistuvat miehitykseen noin 40 000 sotilaalla.

Liittolaismaat lupasivatkin lisätä osuuttaan. "Mutta Puolaa lukuunottamatta lisäyslupaukset tulivat pienissä erissä pienistä maista", kirjoittaa CBC News. "Eurooppalaiset suurvallat kuten Ranska ja Saksa ylistivät presidentti Obaman puhetta uudesta strategiasta Afganistanissa, mutta olivat vaiti lisäjoukkojen lähettämisestä".

CBS News: NATO Pledges 5,000 More Afghan Troops (2.12.09)

The Daily Show: 30 000 (2.12.09)

CBC News: Obama sends 30,000 more troops to Afghanistan (1.12.09)

NY Times: Obama Orders 30, 000-Troop Boost in Afghanistan (1.12.09)

Afganistanin presidentti Hamid Karzai alkaa käydä länsivalloille taakaksi, ellei korruptiota saada kuriin, kirjoittaa uutistoimisto AFP.

Viikon kuluttua uuden viisivuotiskauden presidenttinä aloittava Karzai tuli lopulta valituksi vain yhdellä vaalikierroksella, sillä hänen vastaehdokkaansa Abdullah Abdullah vetäytyi kilvasta vilppiepäilyjen vuoksi ennen toisen kierroksen käymistä. Vaalien ensimmäiselläkin kierroksella havaittiin huomattavaa vilppiä, mutta Afganistania miehittävä NATO-liittouma on edelleen tukenut Karzaita. Suhde on kuitenkin viime aikoina viilentynyt, kirjoittaa uutistoimisto AFP.

Paineet saada vaalivilpillä voittaneelta Karzailta yhä selvempää näyttöä korruption kitkemisestä ovat kasvaneet melkoisiksi. Niin ikään tuoreessa muistissa ovat vielä Yhdysvaltain ja Länsi-Euroopan voimakkaat reaktiot Iranin vilpillisiin presidentinvaaleihin, jotka tuomittiin selväsanaisesti, mutta Afganistanin kohdalla toisenlainen suhtautuminen näyttää julkisuudessa kiusalliselta.

"Viimeiset kuukaudet eivät ole olleet hyviä. Olemme olleet miltei uskottavuuskatastrofissa", myönsi mm. Ruotsin entinen ulkoministeri Carl Bildt uutistoimisto AFP:lle vieraillessaan Kabulissa.

AFP: Global pressure mounts ahead of Karzai inauguration (11.11.09)

NATO-operaation aikana koulutetuista 94 000 afgaanisotilaasta 10 000 on karannut, ja kaikkiaan 15 prosenttia käyttää huumeita, arvioi saksalainen natokenraali Egon Ramms.

NATO:n Afganistanin-operaation operatiivisen päämajan komentajana toimiva Ramms puhui toimittajille asiasta viime viikolla, samaan aikaan kun NATO-maiden puolustusministerit olivat kokoontuneet Bratislavaan miettimään afgaanijoukkojen koulutusta.

Ramms kertoi lisäksi epäilevänsä koko operaation tulevaisuutta, sillä hän ei usko poliitikkojen pystyvän taistelemaan kovin pitkään kotirintaman kasvavaa tyytymättömyyttä vastaan. Myös Iso-Britannian pääministeri Gordon Brown on puhunut mahdollisuudesta, että miehityshanke epäonnistuu.

Iso-Britannian neloskanavan äskettäin teettämän mielipidetiedustelun mukaan 73 prosenttia maan kansalaisista haluaa vetää joukot pois Afganistanista.

Times of India: Drugs, defections plaguing Afghan forces: NATO commanders (6.11.09)

Channel4 News: Afghan poll: majority want troops home (5.11.09)

The Telegraph: Gordon Brown: risk of British failure in Afghanistan is real (5.11.09)

Yhdysvaltain miehitys Afganistanissa syöksi vallasta Talibanit ja asetti tilalle heidän kopionsa, sanoo afganistanilainen kansanedustaja Malalai Joya. Tiedotuskiertueella Yhdysvalloissa parhaillaan oleva Joya valittiin vuonna 2005 Afganistanin parlamenttiin sen nuorimpana jäsenenä. Vuonna 2007 hänet erotettiin parlamentin jäsenyydestä, koska hänen katsottiin loukanneen instituution arvoa. Jo ennen Taliban-hallituksen kaatumista nyt 31-vuotias Joya osallistui maanalaisten tyttökoulujen toiminnan ylläpitoon, ja Hamid Karzain noustua sotapäälliköineen Yhdysvaltain tukemana maan johtoon hän on jatkanut naisvastaisen ja miehityspolitiikan ankaraa arvostelua. The Daily Beast -verkkolehden haastattelussa Joya torjuu miehityksen puolustelijoiden perustelut, joiden mukaan NATO-joukot ovat ainoa asia Talibanin valtaanpaluun tiellä. Hänen mukaansa Yhdysvaltain aiheuttamat siviiliuhrit tosiasiassa vain antavat vauhtia Talibanin ruohonjuuritason voiman kasvulle. Haastattelussa Joya myös arvostelee näkemystä, jonka mukaan joukkojen vetäytyminen Afganistanista johtaa sisällissotaan. "Valtamedia erityisesti yrittää sumuttaa ihmisiä kaikkialla maailmassa, mutta kukaan ei puhu siitä sisällissodasta, jota käydään tänä päivänä". Joyan mukaan Yhdysvaltain veronmaksajat vain tuhlaavat rahojaan "Hamid Karzain korruptoituneen mafiajärjestelmän ylläpitoon". Joya puhui myös International Socialist Organizationin (ISO) järjestämässä tilaisuudessa lokakuun lopulla New Yorkissa. "Kansani on jäänyt loukkuun kahden voimakkaan vihollisen välille, ja on puristuksissa", hän sanoi puheessaan. "Taivaalta putoavat miehittäjän pommit tappaen siviilejä, ja maan kamaralla ovat Talibanit ja myös sotapäälliköt. Meillä on kolmenlaisia vihollisia, mutta yhden vihollisen - Yhdysvaltain - vetäytyminen helpottaisi huomattavasti taistelua niiden vihollisten kanssa, jotka jäisivät jäljelle." The Daily Beast: Women of Influence: Malalai Joya (3.11.09) Socialist Worker: No nation can liberate another (3.11.09)