Eurooppa

Stephen Hawking mukaan Israel-boikottiin

14.5.2013 | Eurooppa, Lähi-itä, Uutiset

Professori Stephen Hawking on ilmoittanut boikotoivansa Israelissa järjestettävää konferenssia palestiinalaisten akateemikkojen pyynnöstä, raportoi The New York Times.

Fyysikko ja kosmologi, Cambridgen yliopiston professori Stephen Hawking on Cambridgen yliopiston välityksellä ilmoittanut noudattavansa palestiinalaisten akateemikkojen pyyntöä boikotoida Israelissa järjestettävää konferenssia, raportoi The New York Times viime viikolla. Israelin ulkoministeriön edustajan mukaan Hawking on merkittävin henkilö, joka tähän mennessä on osallistunut Israelia vastaan tähdättyyn akateemiseen boikottikampanjaan palestiinalaisten tukemiseksi.

"Hawkingin päätös merkitsee uutta voittoa boikottikampanjalle, jonka kohteena ovat Israelin akateemiset instituutiot", kirjoittaa The Guardian. "Huhtikuinen Irlannin opettajien ammattiliiton päätös kannattaa akateemista boikottia oli ensimmäinen eurooppalaisen luennoitsijoiden järjestön tekemä boikottipäätös, ja Yhdysvalloissa aasialais-amerikkalaistutkimuksen järjestö oli ensimmäinen kansallisen tason järjestö, joka äänesti boikotin puolesta."

Akateemisten ja kulttuuri-instituutioiden boikotti on osa liikettä, joka pyrkii painostamaan Israelia vetäytymään miehittämiltään palestiinalaisalueilta.

The Guardian: Stephen Hawking joins academic boycott of Israel (8.5.2013)

The New York Times: Stephen Hawking Joins Boycott Against Israel (8.5.2013)

BDS Movement: Academic Boycott



Saksa: SPD perustamassa uutta internationaalia

7.5.2013 | Eurooppa, Uutiset

Saksan sosiaalidemokraattien johdolla aiotaan perustaa uusi kansainvälinen yhteistyöjärjestö, koska Sosialistinen internationaali ei puolueen mielestä kykene suoriutumaan tehtävistään, kirjoittaa Neues Deutschland.

Saksan sosiaalidemokraattisen puolueen (SPD) johto on jo pitempään arvostellut sosiaalidemokraattisten puolueiden maailmanlaajuista yhteistyöjärjestöä, Sosialistista internationaalia (SI), muun muassa eräistä jäsenpuolueratkaisuista sekä kyvyttömyydestä järjestää sosiaalidemokraattista keskustelua uusliberalismin vaihtoehdoista. Puolueen puheenjohtaja Sigmar Gabriel sanoi Focus-lehdelle antamassaan haastattelussa, että "viime vuosina SI ei ole kyennyt tarjoamaan minkäänlaista vaihtoehtoa vastaukseksi rahoitusmarkkinoiden ylilyönneille tai muille maailmanlaajuisille haasteille", siteeraa haastattelua Neues Deutschland.

"Vuoden 2012 alusta SPD:n puheenjohtaja ilmoitti, että puolue aikoo vähentää maksujaan internationaalille – SPD oli noin 100 000 punnan osuudellaan järjestön suurin rahoittaja", lehti kuvaa tilanteen taustaa. "Nyt puolue on aikeissa vähentää maksuaan 5 000 puntaan ja osallistua järjestön kokouksiin vain tarkkailijana."

Myös arabikevään yhteydessä vuonna 2011 kiusallisesti esiin nousseet Egyptin ja Tunisian valtapuolueiden jäsenyydet SI:ssä näkyisivät osaltaan olevan SPD:n taholta esitetyn kritiikin taustalla.

Uutta yhteistyöjärjestöä SI:n tilalle on puuhattu jo jonkin aikaa. Viime joulukuussa Roomassa järjestetyn kokouksen perusteella nelisenkymmentä demaripuoluetta oli ilmaissut kiinnostuksensa, ja uutta "Progressive Alliance" (edistyksellinen liitto) -nimistä yhteistyöjärjestöä ollaan nyt perustamassa toukokuun 22. päivänä Leipzigissa. Paikalle odotetaan ainakin viittäkymmentä sosiaalidemokraattista puoluetta ympäri maailmaa.

"Haluamme rakentaa verkoston tekemään sitä, mihin SI ei valitettavasti enää kykene, siis tarjoamaan areenan, jolla käydä sosiaalidemokraattista keskustelua globaaleissa raameissa", Gabriel perusteli uuden järjestön tarpeellisuutta.

Neues Deutschland: SPD treibt Gründung neuer Internationale voran (5.5.2013)

Die Welt: SPD will Konkurrenz zur Internationale gründen (4.5.2013)



Islanti: Demareille historiallinen tappio

1.5.2013 | Eurooppa, Uutiset

Islannin sosiaalidemokraatit ovat kärsineet historiallisen suuren tappion, kun puolueen eduskuntavaalikannatus romahti 16,9 prosenttiyksiköllä edellisiin vaaleihin verrattuna, kertoo Iceland Review.

Islannissa järjestettiin eduskuntavaalit huhtikuun lopussa. Vaaleja edeltävien mielipidemittausten mukaan vuodesta 2009 istunut sosiaalidemokraattien ja vasemmistovihreiden hallitus tulisi kärsimään suuren tappion, ja näin myös tapahtui. Edellisiin vaaleihin verrattuna sosiaalidemokraattien kannatus putosi 16,9 prosenttiyksikköä, ja puolue sai näissä vaaleissa 12,9 prosentin kannatuksen. Vasemmistovihreiden kannatus edellisiin vaaleihin nähden puolittui ja putosi 10,9 prosenttiin, kun se vuoden 2009 vaaleissa oli ollut 21,7 prosenttia.

Tappio on sosiaalidemokraateille sikäli merkittävämpi, että  vasemmistovihreiden pitkän aikavälin kannatus on ollut 9-14 prosentin välillä, mihin sen voi nyt sanoa pudonneen takaisin, mutta sosiaalidemokraattien kannatus on tyypillisesti ollut 26-31 prosentin välillä.

Iceland Review'n mukaan vaalit olivat historialliset monessakin mielessä. "Koskaan aikaisemmin ei mikään puolue ole kärsinyt suurempaa tappiota kuin sosiaalidemokraattien liitto, koskaan ei äänestysaktiivisyys ole ollut näin huono ja koskaan aikaisemmin eivät eduskunnan ulkopuolelle jääneet puolueet ole saaneet näin suurta kannatusta."

Äänestysaktiivisuus oli 81,4 prosenttia, kun se yleensä on 90 prosentin tietämillä. Parlamentin ulkopuolelle jääneet puolueet saivat yli 10 prosenttia äänistä, muuta kaksi suurintakin niistä sai vain reilun 3 prosentin kannatuksen. Äänikynnys on Islannissa viisi prosenttia.

Oppositiopuolueet, itsenäisyyspuolue ja edistyspuolue, saivat yhteensä 51 prosenttia äänistä ja 19 paikkaa kumpikin maan 63-paikkaisessa eduskunnassa. "Vuoden 2008 talousromahduksesta laajalti syytetyt puolueet tekivät huikean paluun", kommentoi vaalitulosta BBC.

Eduskuntaan nousivat uusina puolueina kirkas tulevaisuus (6 paikkaa) sekä piraattipuolue (3 paikkaa), ja sieltä putosivat liberaali aamunkoitto-puolue sekä muutaman kansanedustajan muodostama sateenkaari-puolue.

Iceland Review: Historic Election in Iceland (29.4.2013)

CounterPunch: Iceland’s Crippling Elections (29.4.2013)

Iceland Review: Iceland’s Parliamentary Election: Final Results (28.4.2013)

BBC: Iceland vote: Centre-right opposition wins election (28.4.2013)

News of Iceland: Final results of the general elections in Iceland - 2013 (28.4.2013)



Tanska: Piilotyöttömiä yli 60 000

29.4.2013 | Eurooppa, Uutiset

Tanskassa on noin 62 000 piilotyötöntä, jotka eivät näy tilastoissa, kirjoittaa The Copenhagen Post.

Tanskassa on virallisesti noin 170 000 työtöntä, mutta lukuun ei sisälly kymmeniätuhansia piilotyöttömiä johtuen tavasta, jolla tiedot kerätään, kirjoittaa The Copenhagen Post. Lehden mukaan piilotyöttömiä on noin 62 000, joihin lukeutuvat ne, jotka eivät aktiivisesti hae työtä tai joilla ei ole oikeutta sosiaalietuuksiin. "Virallisiin tilastoihin ei lasketa niitä, jotka ovat luopuneet työpaikan hakemisesta ja jääneet tukien ulkopuolelle, vaikka he saattavat olla valmiita ottamaan työtä vastaan."

Työministeri Mette Frederiksenin mukaan näiden henkilöiden jääminen virallisten tilastojen ulkopuolelle on "todellinen ongelma".

The Copenhagen Post: Jobless numbers underreported (24.4.2013)



Kreikka: Lasten nälkä kasvussa

22.4.2013 | Eurooppa, Uutiset

Kreikka on talouskriisin ja -kurin myötä pudonnut ruoansaannin epävarmuudessa joidenkin Afrikan maiden tasolle, kertoo The New York Timesin haastattelema asiantuntija.

Kreikan kouluissa on talouskriisin myötä alettu havaita joidenkin lasten osalta aliravitsemuksesta johtuvia oireita, kirjoittaa The New York Times. Työttömyys on yli 27 prosenttia, ja kuusi kymmenestä työnhakijasta kertoo, ettei ole saanut työtä yli vuoteen. Seurauksena monissa perheissä nälkä ja jopa aliravitsemus on lisääntynyt.

"Viime vuonna arviolta 10 prosenttia Kreikan perus- ja keskikoululaisista kärsi siitä, mitä terveysviranomaiset kutsuvat ruoansaantiin liittyväksi epävarmuudeksi, eli he näkivät nälkää tai olivat tällaisen uhan alaisena", sanoi Athena Linos, Ateenan yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan professori. "Linos on myös johtajana ruoka-apuohjelma Prolepsisissa, terveysasioihin paneutuneessa kansalaisjärjestössä, joka on tutkinut tilannetta", NY Times kirjoittaa. "'Ruoansaannin epävarmuuden osalta Kreikka on nyt pudonnut joidenkin Afrikan maiden tasolle', hän sanoi."

Kreikan kouluissa ei tarjota aterioita, vaan oppilaat syövät omia eväitä tai kanttiinista ostamaansa ruokaa. Talouskriisin myötä kaikilla ei kuitenkaan ole varaa ruokaan, sillä leikkaukset ovat vähentäneet perheiden saamia tukia, ja myös esimerkiksi sähköveron korotus tuntuu työttömien kukkarossa.

"Hallitus kielsi ensin tiedot liioitteluna, mutta myönsi äskettäin, että sen on puututtava aliravitsemukseen kouluissa", NY Times kertoo. Lehden toimittaja vieraili Archarnesin kaupungissa sijaitsevassa koulussa, jonka työntekijä, Alexandra Perri kertoi, että ainakin 60 koulun 280 oppilaasta kärsii aliravitsemuksesta. "Vuosi sitten näin ei ollut", Perri kertoi. "On pelottavaa, että muutos on tapahtunut näin nopeasti."

NY Times: More Children in Greece Are Going Hungry (17.4.2013)



Itävalta: “Britannia on veroparatiisi”

15.4.2013 | Eurooppa, Uutiset

Itävallan valtiovarainministeri Maria Fekterin mukaan Iso-Britannia ja sen alaiset saaret ovat rahanpesupaikkoja siinä missä Kyproskin, raportoi EUobserver.

Itävallan valtiovarainministeri Maria Fekterin mukaan Iso-Britannia ja sen alaiset saaret – esimerkiksi Brittiläiset neitsytsaaret ja Cayman-saaret – ovat "autuaitten saaria", mitä tulee rahanpesuun ja veronkiertoon, kirjoittaa EUobserver. Fekterin mukaan Iso-Britannialta pitäisi odottaa samanlaista avoimuutta kuin Kyprokseltakin.

Fekter antoi viime viikon lopulla yhteishaastattelun Itävallan varapäämininsteri Michael Spindeleggerin kanssa itävaltalaiselle Kurier-lehdelle vähän ennen viime viikonloppuna Dublinissa järjestettyä epävirallista talouskokousta. Itävalta oli ainoa maa, joka vastusti ulkomaalaisten pankkitilejä koskevaa automaattista tietojenluovutusta EU-maiden välillä, mitä Iso-Britannia, Saksa, Ranska, Italia ja Espanja kokouksessa esittivät.

Fekterin ja Spindeleggerin puolue, konservatiivinen ÖVP, vastustaa pankkisalaisuuden murtamista, mitä automaattinen tietojenluovutus merkitsisi, ja on sitä mieltä, että EU:ssa pitäisi toimia ennemminkin Iso-Britannian saarten kaltaisia veroparatiiseja vastaan.

Fekter kertoi sunnuntaina itävaltalaiselle Der Standard -sanomalehdelle, että Itävallassa yksityisyyden suoja on erittäin tärkeä ja syvälle ankkuroitu, "ei ainoastaan ihmisten päissä, vaan myös sieluissa". Itävallassa järjestään ensi syyskuussa kansallisen tason eduskuntavaalit.

Der Standard: Fekter klammert sich an Bankgeheimnis: "Nicht von unserer Position abrücken" (14.4.2013)

Kurier: Bankgeheimnis: Fekter bleibt isoliert (13.4.2013)

EUobserver: Austria attacks UK, as EU finance talks get ugly (12.4.2013)

Kurier: ÖVP gegen Briten: Sie schützen Steuersünder (11.4.2013)



Thatcherin kaudella julkiset menot pysyivät ennallaan

10.4.2013 | Eurooppa, Uutiset

Margaret Thatcherin pääministerikaudella Iso-Britanniassa noudatettu talouspolitiikka ei laskenut verotusta, ei vähentänyt julkisia menoja eikä lisännyt talouskasvua, kirjoittaa taloustieteilijä Michael Roberts.

Tällä viikolla kuollut Iso-Britannian entinen pääministeri Margaret Thatcher muistetaan tiukasta oikeistolaisesta politiikasta, mutta näihin muistoihin sisältyy myös useita myyttejä, kirjoittaa taloustieteilijä Michael Roberts blogissaan. Sen lisäksi, että vastoin yleistä uskomusta keynesiläisestä talouspolitiikasta luovuttiin jo Thatcherin hallitusta edeltäneen työväenpuolueen hallituksen kaudella, Thatcherin valtakauden aikana verotuksen taso ja valtion menot suhteessa bruttokansantuotteeseen säilyivät suurinpiirtein ennallaan, samoin kuin talouskasvukin.

Robertsin mukaan keynesiläisyydestä luovuttiin Britanniassa 1970-luvun puolivälissä, kun silloinen työväenpuolueen hallitus joutui vuonna 1976 jo pitempään jatkuneiden talousvaikeuksien vuoksi turvautumaan kansainvälisen valuuttarahaston apuun ja ryhtymään valtion menojen karsimiseen. Talousvaikeuksien taustalla oli Robertsin laskelmien mukaan edellisen kymmenen vuoden aikana neljänneksellä pienentynyt yritysten kannattavuus.

Thatcherin noustua valtaan 1979 hänen onnistui nostaa yritysten kannattavuutta mm. alentamalla reaalipalkkoja, kasvattamalla työttömyyttä ja alasajamalla vanhaa teollisuutta, mutta tästä huolimatta kaksi joidenkin Thatcherin kannattajien toistelemaa väitettä ovat myyttejä, Roberts huomauttaa. Myytit ovat, että talouskasvu olisi Thatcherin kaudella parantunut ja että julkiset menot olisivat pienentyneet.

1970-luvulla Iso-Britannian talouskasvu oli keskimäärin 2,59 prosenttia vuodessa, mutta 1980-luvulla Thatcherin aikana se oli käytännössä sama, keskimäärin 2,73 prosenttia vuodessa. 1990-luvulla kasvu oli keskimäärin 2,54 prosenttia. Robertsin mukaan 1980-luvun nimellisesti korkeammissa lukemissa tulee lisäksi ottaa huomioon 1970-luvun lopulla aloitettu Pohjanmeren öljyn hyödyntäminen.

Thatcherin kaudella myöskään julkisten menojen määrä suhteessa bruttokansantuotteeseen ei merkittävästi muuttunut. Vuosina 1978-1979 julkiset menot olivat 42,5 prosenttia bruttokansantuotteesta, nousivat 46,5 prosenttiin vuosina 1982-1983 ja laskivat 38 prosenttiin vuosina 1989-1990. Sama pätee verotukseen. Verot suhteessa bruttokansantuotteeseen vuosina 1978-1979 olivat 33,1 prosenttia, nousivat vuosina 1984-1985 38,2 prosenttiin ja laskivat vuosina 1989-1990 35,4 prosenttiin.

Vaikkei verotus suhteessa bruttokansantuotteeseen olennaisesti muuttunutkaan, verotuksen sisäisessä jakautumisessa tapahtui selvä muutos. Thatcher mm. kaksinkertaisti arvonlisäveron 8 prosentista 15 prosenttiin samalla kun alensi rikkaimpien verotusta.

"Suurimpien tuloluokkien tuloverotuksen laskeminen ja pääomavoittoveron lakkauttaminen sekä omaisuusverojen laskeminen samanaikaisen kulutusverojen noston kanssa merkitsi suurempia tulo- ja varallisuuseroja", Roberts summaa. "Mutta merkittävin syy kasvavalle köyhyydelle ja nykyiselle äärimmäiselle epätasa-arvolle, joka vetää vertoja vain Yhdysvalloille, on hyväpalkkaisten ja turvattujen työpaikkojen tuhoaminen teollisuudessa ja niiden korvaaminen epävarmoilla, huonopalkkaisilla palvelutöillä."

Michael Roberts: Thatcher: there was no alternative (9.4.2013)



UK: Liitot kaavailevat yleislakkoa

8.4.2013 | Eurooppa, Uutiset

Iso-Britannian suurin ammattijärjestö Unite kaavailee muiden liittojen kanssa poliittista yleislakkoa hallituksen leikkausohjelmaa vastaan, kirjoittaa Daily Mail.

Iso-Britannian suurin ammattijärjestö Unite kaavailee Daily Mailin mukaan avoimen poliittista yleislakkoa David Cameronin konservatiivihallituksen leikkauspolitiikan vastustamiseksi. Unite suunnittelee neuvotteluja muiden ammattijärjestöjen, erityisesti julkisen sektorin liitto Unisonin kanssa myöhemmin tässä kuussa, lehti kertoo. Yhdessä mainituilla kahdella liitolla on 2,8 miljoonaa jäsentä ja ne muodostavat yli 40 prosenttia Iso-Britannian ammattiliittojen keskusjärjestö TUC:n jäsenistöstä. Iso-Britanniassa on järjestetty yleislakko viimeksi vuonna 1926.

"Edellisenä iltana [huhtikuun 3. päivänä] Unison, jossa on 1,3 miljoonaa jäsentä, kertoi olevansa valmis tukemaan yleislakkoesitystä, kunhan yleislakko olisi mielenosoituskampanjan lähtölaukaus eikä päätepiste", Daily Mail kertoo ja arvelee Uniten "räjähdysherkän suunnitelman" liittyvän järjestön viikon päästä koittavaan johdon valintaan. "Nykyisellä pääsihteeri Len McCluskeylla – lempinimeltään 'punainen Len' – on vain yksi vastaehdokas, sosialistisen työväenpuolueen tukema Jerry Hicks. Tuloksia odotetaan huhtikuun 15. päiväksi, ja yleislakkoa koskeva kokous on tarkoitus järjestää keskusjärjestö TUC:n päämajassa yhdeksän päivää myöhemmin."

Yleislakon poliittisuus on lakiteknisesti keskeistä Iso-Britannian lakkolainsäädännöstä johtuen, kertoo BBC, jonka haastattaleman juristin mukaan lakkojen laillisuudelle on tietyt ehdot. "Lakkoilevien työntekijöiden ja heidän työnantajansa välillä täytyy esimerkiksi olla olemassa kiistaa työn ehdoista tai muista työntekoon liittyvistä järjestelyistä", Marc Meryon kertoi BBC:lle. "Näin ollen hallitukseen tai johonkin poliittiseen kysymykseen suunnattu yleislakko, joka ei suoraan liity lakkolaisten työhön, saattaa olla laiton, ja kuka tahansa sen vaikutuspiiriin joutunut työnantaja voi kyseenalaistaa sen laillisuuden."

BBC:n ja The Independentin mukaan yleislakkoa kaavailevat liitot pitävät mahdollisena, että poliittinen – ei taloudellinen – yleislakko olisi mahdollista ihmisoikeuslainsäädännön perusteella. The Independentin mukaan liitot arvioivat mahdollisen yleislakon realisoituvan aikaisintaan vasta kuukausien päästä, sillä sille on ensin rakennettava tukea kampanjoinnilla.

Konservatiivipuolue on yleislakkosuunnitelmien tultua julki vaatinut oppositiossa olevaa työväenpuoluetta kieltäytymään rahoituksen vastaaottamisesta yleislakkoa kaavailevilta ammattiliitoilta. "Työväenpuolueen suurin ay-tukija uhkaa Britannian liike-elämää ja lujasti työtätekevää kansaa joukkomittaisella lakolla", The Independent siteeraa konservatiivipuolueen puheenjohtajistoon lukeutuvaa Grant Shappsia. "Ed Milibandin on kieltäydyttävä ottamasta penniäkään ay-rahoittajiensa rahaa ennen kuin Len McCluskey peruuttaa Uniten uhkauksen sabotoida talouttamme."

Daily Mail: Unions chiefs plot general strike to cripple Britain: 24 hour walkout over Coalition's austerity programme would be first since 1926 (4.4.2013)

BBC: Unite trade union calls for general strike (4.4.2013)

The Independent: Britain's biggest unions put weight behind plan for general strike (4.4.2013)



Islanti: Vasemmiston kannatus puolittunut

5.4.2013 | Eurooppa, Uutiset

Vuoden 2009 vaaleissa yli puolet kaikista äänistä saaneet vasemmistopuolueet ovat saaneet vain 22 prosentin kannatuksen maaliskuun puolivälissä tehdyssä kannatuskyselyssä, kertoo The Reykjavík Grapevine.

Vuoden 2009 vaaleissa maata poikkeuksellisen voimakkaasti ravistelleen talouskriisin harjalla Islannissa nousi valtaan sosiaalidemokraattien ja vasemmistovihreiden enemmistöhallitus puolueiden saatua 30,5 ja 21,5 prosentin kannatuksen. Neljän vuoden hallitustaival on kuitenkin vaatinut veronsa, sillä maaliskuun puolivälissä julkaistujen kyselytulosten mukaan sosiaalidemokraatit olisivat saamassa vain 12,4 prosentin ja vasemmistovihreät 9,6 prosentin kannatuksen.

Seuraavat parlamenttivaalit pidetään jo tässä kuussa, ja suurimmat kannatuslukemat kyselyssä saivat itsenäisyyspuolue (27,2 %) ja edistyspuolue (25,9%). Kolmanneksi suurimman kannatuksen sai viime vuonna perustettu kirkas tulevaisuus -puolue, joka vaaliohjelmansa mukaan kannattaa mm. monimuotoisuutta, pienten yritysten toimintaedellytysten parantamista, ihmisoikeuksia, pääomaliikkeiden vapauttamista sekä Islannin jäsenyyttä eurossa "pysyvän taloudellisen vakauden saavuttamiseksi".

The Reykjavík Grapevineen kirjoittava Valur Gunnarsson arvelee vasemmiston romahduksen syyksi sitä, ettei vasemmistohallitus onnistunut tarjoamaan ihmisille minkäänlaista tulevaisuudennäköalaa.

"Osa ongelmaa oli siinä, että vasemmistohallitus lähetettiin käytännössä ruumaan paikkaamaan reikiä samalla kun oikeisto sai vapaasti juonitella poliittista strategiaansa", Gunnarsson kirjoittaa. "Vasemmisto – sekä meillä että muualla – ei missään vaiheessa tarjonnut selkeää näköalaa, joka olisi mennyt pelkkää laivan pinnalla pitämistä pidemmälle."

Gunnarssonin arvion mukaan oikeisto on nyt onnistunut tarjoamaan näköalan uudesta nousukaudesta, mutta hänen mielestään ideologia on liian tärkeä asia jätettäväksi konservatiiveille. "Ehkä vasemmiston pitäisi ottaa heistä oppia ja antaa meille jotain mihin uskoa. Vastuullinen hallitustyö ei näyttäisi riittävän vaalien voittamiseen."

The Reykjavík Grapevine: Why Is The Independence Party So Popular? (25.3.2013)

The Reykjavík Grapevine: Polls Point Toward Shift In Political Party Support (14.3.2013)

Market and Media Research: Sjálfstæðisflokkurinn missir áfram fylgi, Framsókn bætir við sig (14.3.2013)

The Guardian: Icelandic caretaker government wins general election (26.4.2009)

Björt framtíð: Points from our election platform, 2013



Deutsche Bank varoittaa Maltasta ja Luxemburgista

2.4.2013 | Eurooppa, Uutiset

Deutsche Bankin pääekonomisti varoittaa Maltalla ja Luxemburgissa saattavan piillä samanlaisia vaaroja kuin Kyproksella, raportoi EUobserver.

Deutsche Bankin pääekonomisti Thomas Meyer kertoi EUobserverin haastattelussa viime viikolla, että Maltan ja Luxemburgin pankkisektoreilla saattaa piillä samanlainen vaara kuin Kyproksellakin, sillä mainittujen maiden pankkisektorien koko suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) on Kyproksen kanssa samaa luokkaa tai merkittävästi suurempi. Kyproksen pankkisektorin koko suhteessa maan BKT:hen oli seitsenkertainen, kun se Maltalla on lähes kahdeksankertainen ja Luxemburgissa peräti 22-kertainen, kertoo EUobserver.

Asiaa ovat EUobserverin mukaan pitäneet esillä myös "muutamat saksalaispoliitikot". Luxemburgin hallitus vastasi näihin väitteisiin antamalla tiedotteen, jonka mukaan maan pankkisektori on kunnossa.

"[Luxemburgin hallitus] huomautti, että toisin kuin Kyproksella, Luxemburgin pankkien 'laaja asiakaspohja, hienostuneet tuotteet, tehokas valvonta ja kansainvälisten standardien tiukka toimeenpano tekevät [niistä] erityisiä", EUobserver summaa tiedotetta, jonka mukaan myös pankkien "laatu ja vakaus" ovat tärkeämpiä kuin niiden suhteellinen koko.

Myös Maltan pankin pääjohtaja Josef Bonnici on kieltänyt maansa pankkien tilanteen olevan millään tavalla samanlainen kuin Kyproksella.

Deutsche Bankin pääekonomisti Thomas Meyer ei kuitenkaan niele näitä väitteitä sellaisenaan ja huomauttaa, että tiukkakaan valvonta ei välttämättä estä pankkeja joutumasta vaikeuksiin – ja jos vaikeuksiin joudutaan, jättiläismäisen pankkisektorin isäntämaana toimiva valtio menee konkurssiin. "Mitä pienempi valtio, sitä suurempi valtiota suojaavan pääomapuskurin pitää olla", Meyer sanoo ja viittaa Sveitsissä – jossa myös on valtava pankkisektori – pari vuotta sitten tehtyyn muutokseen, joka kaksinkertaisti pankkien pääomavaatimukset noin 20 prosenttiin.

"Tietääkseni ne [Luxemburg ja Malta] eivät ole ottaneet käyttöön mitään Sveitsin mallia vastaavaa, joten ne nojautuvat epäsuorasti euroalueeseen pankkien pelastamiseksi siinä tapauksessa, että pankkisektori ajautuu vaikeuksiin."

EUobserver: Deutsche Bank: Luxembourg and Malta should learn from Cyprus (27.3.2013)