Kesäkuussa Göttingenissä järjestettävä Saksan vasemmistopuolueen kongressi valitsee puolueelle uudet puheenjohtajat ja päättää, siirtyykö se lähemmäs sosiaalidemokraatteja, kirjoittaa Victor Grossman.

Saksan vasemmistopuolue Die Linke järjestää puoluekokouksen Göttingenissä kesäkuussa, jolloin on kulunut noin kuukausi tappiollisista vaaleista Saksan suurimmassa osavaltiossa, Nordrhein-Westfalenissa, joissa puolue ei onnistunut ylittämään viiden prosentin äänikynnystä ja menetti kaikki 11 edustajanpaikkaansa. Göttingenin kokouksessa valitaan puolueelle uusi johto, eikä kokous välttämättä helpota puolueen tilannetta, arvioi Victor Grossman - näin siitä huolimatta, että viime lokakuussa puoluekokous hyväksyi puolueelle sen ensimmäisen ohjelman lähes yksimielisesti.

Toistaiseksi puheenjohtajaehdokkaita on ilmaantunut vain muutama. Pisimpään selvillä ollut ehdokas on Dietmar Bartsch, puolueen liittopäiväryhmän varapuheenjohtaja. Kansanedustaja Sabine Zimmermann ilmoitti ehdokkuudestaan viime maanantaina, ja nordrheinwestfalenilaisen puoluejohtaja Katharina Schwabedissenin odotetaan ilmoittavan ehdokkuudestaan tänään. Oskar Lafontaine, jonka puolueen vasemmalla laidalla toivottiin pyrkivän vielä kerran puolueen johtoon, kertoi eilen, ettei ole asettumassa ehdolle.

Lafontaine ilmoitti haluavansa päätöksellään avata tietä puolueen sisäisen vastakkainasettelun tasaantumiselle.

Dietmar Bartsch edustaa Grossmanin mukaan puolueen itäsaksalaista, pragmaattista siipeä. Pragmatistit haluavat liittoutua nykyisten oppositiovoimien, sosiaalidemokraattien ja vihreiden kanssa, mahdollisesti jopa liittotason hallituksen muodostamiseksi, jolloin asetettujen tavoitteidenkin pitää olla maltillisia, kirjoittaa Grossman.

"Reformistien vastustajat sanovat, että maltillisuus ja omien periaatteiden vaimentaminen tai niistä luopuminen vie puolueen niin lähelle sosiaalidemokraatteja, ettei äänestäjillä ole mitään syytä valita vasemmistopuoluetta SPD:n sijaan", Grossman kirjoittaa. "Yksi tällainen periaate on se, ettei saksalaisia joukkoja tule lähettää Saksan ulkopuolelle ja että saksalaisjoukot on vedettävä pois niiden nykyisestä tehtävästä Afganistanissa."

Grossmanin arvion mukaan Göttingenin puoluekokouksessa päätetään, siirtyykö vasemmistopuolue lähemmäs sosiaalidemokraatteja, vai jääkö se periaatteellisempaan oppositioon ja yrittää päästä lähemmäksi esimerkiksi occupy-liikkeestä kiinnostuneita nuoria.

Neues Deutschland: Parteispitze ohne Lafontaine (23.5.12)

Spiegel Online: Die Linke - ein Trümmerhaufen (22.5.12)

Focus Online: Linke-Frauen schalten sich in Machtkampf ein (22.5.12)

MRzine: Some Good News, and Lots of Bad News, from Germany (15.5.12)

Iso-Britannian työväenpuolueen puheenjohtajaa painostetaan puolueen sisältä lupaamaan kansanäänestys EU:sta, jos puolue voittaa seuraavat vaalit, kirjoittaa The Guardian.

Suhteellisen merkittävät puoluetahot yrittävät painostaa Iso-Britannian työväenpuolueen johtajaa, Ed Milibandia, lupaamaan äänestäjille EU-kansanäänestyksen, jos nyt oppositiossa oleva puolue voittaa vuoden 2014 vaalit, kirjoittaa The Guardian.

Lehden tietojen mukaan painostajien joukossa on useita varjohallituksen jäseniä sekä Milibandin keskeisiä tukijoita. Muun muassa varjohallituksen valtiovarainministeri Ed Balls on pitänyt kansanäänestystä mahdollisena kunhan eurokriisistä on selvitty, ja varjohallituksen entinen EU-ministeri Peter Hain on sanonut julkisesti, että puolueen ei tulisi pelätä antaa kansan sanoa sanansa tässä asiassa.

Kansanäänestysajatuksen takana ei ole työväenpuolueen oma euroskeptisyys, vaan taktiikkana olisi hajottaa konservatiivien rivit.

"Jos työväenpuolue sitoutuisi kansanäänestykseen, puolueen johto tulisi kampanjoimaan raivokkaasti EU:ssa pysymisen puolesta - kanta, jota suurin osa työväenpuolueen jäsenistä kannattaisi", The Guardian arvioi. "Kansanäänestys kuitenkin jakaisi konservatiivipuolueen rivit, kun puolueen johto kampanjoisi EU:ssa pysymisen puolesta, mutta monet puolueen kansanedustajat sekä ruohonjuuritason konservatiivit haluaisivat erota."

The Guardianin lähteiden mukaan Miliband on suhtautunut kansanäänestysajatukseen avoimesti, mutta hän pelkää mahdollisuutta, että äänestyksen tuloksena olisikin Iso-Britannian ero EU:sta sekä syytöksiä kyynisestä pelaamisesta EU:n kriisillä.

The Guardian: Ed Miliband set for decision on Europe referendum (19.5.12)

Ranskan uuden presidentin, François Hollanden, sekä hänen nimittämänsä hallituksen palkkoja lasketaan 30 prosentilla, uutisoi Deutsche Welle.

Ranskan uuden hallituksen ministerien palkkoja leikataan 30 prosentilla maan vastavalitun uuden presidentin, François Hollanden vaalilupauksen mukaisesti. Myös presidentin omaa palkkaa alennetaan samalla mitalla. Deutsche Wellen mukaan tällä yritetään erottautua edellisen presidentin, Nicolas Sarkozyn kaudesta. "Sarkozy kohotti tunnetusti omaa bruttopalkkaansa 170 prosentilla 21 300 euroon kuukaudessa astuttuaan virkaansa vuonna 2007."

Palkanalennuksen jälkeen presidentin ja pääministerin palkka on 14 910 euroa kuukaudessa. Muut ministerit nauttivat 9 940 euron kuukausipalkkaa.

Deutsche Welle: Fledgling French cabinet orders pay cut for ministers (17.5.12)

Euromaiden ryhmän puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin mukaan puheet Kreikan eroamisesta euroalueesta ovat pelkkää propagandaa, kertoo EUobserver.

Euromaiden ryhmän puheenjohtaja ja Luxemburgin pääministeri Jean-Claude Juncker yritti tyrmätä epäilyt Kreikan mahdollisesta erosta euroalueesta viime maanantaina. "En kuvittele sekuntiakaan, että Kreikka eroaisi euroalueesta. Se on hölynpölyä, se on propagandaa", Juncker sanoi EUobserverin mukaan euromaiden valtiovarainministerien kokouksen jälkeen järjestetyssä lehdistötilaisuudessa.

Junckerin mukaan EU:n on kunnioitettava Kreikan demokratiaa, "mutta kreikkalaisten tulee tietää, että meillä on sopimus ja että se on pantava toimeen". Samalla hän vihjasi, että leikkausten toimeenpanoon voidaan ehkä antaa lisää aikaa, jos Kreikka onnistuu muodostamaan hallituksen.

Kreikan hallitusneuvottelut kuitenkin epäonnistuivat eilen, ja maassa järjestetään uudet vaalit. Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble piti eilen Kreikan eroa eurosta mahdollisena.

"EU-sopimukset julistavat euron 'peruuttamattomaksi' eivätkä mahdollista eroamismenettelyä", kirjoittaa uutispalvelu Bloomberg. "Joulukuussa 2009 julkaistu Euroopan keskuspankin lakiosaston tutkimus piti erottamista tai eroamista 'niin haastavana sekä käsitteellisesti, laillisesti että käytännöllisesti, että sen mahdollisuus on lähellä nollaa".

EUobserver: Juncker slams Greek euro-exit 'propaganda' (15.5.12)

La Stampa: The euro exit is a bluff (15.5.12)

Bloomberg.com: Greek Vote Escalates Crisis as Schaeuble Raises Euro-Exit (Update 1) (15.5.12)

Vasemmistopuolue Die Linke putosi äänikynnyksen alle Saksan suurimman osavaltion, Nordrhein-Westfalenin osavaltiovaaleissa, kirjoittaa Neues Deutschland.

Viime sunnuntaina järjestettiin osavaltiovaalit Saksan suurimmassa osavaltiossa, 18 miljoonan asukkaan Nordrhein-Westfalenissa. Alustavien tulosten mukaan aiemmin vähemmistöhallituksena hallinneet sosiaalidemokraatit SPD ja vihreät saivat enemmistön osavaltioparlamenttiin (39,1 ja 11,3 prosenttia), ja konservatiivit menettivät suurimman puolueen asemansa pudoten 26,3 prosenttiin.

Muiden osavaltioiden vaaleissa tappioita kärsineet ja myös liittotasolla vaikeuksissa olleet vapaat demokraatit (FDP) lisäsivät kannatustaan parilla prosenttiyksiköllä 8,6 prosenttiin, ja piraattipuolue murtautui äänikynnyksen yli nyt myös Nordrhein-Westfalenissa saaden 7,8 prosenttia äänistä. Vasemmistopuolue putosi 5,6 prosentista äänikynnyksen alle 2,5 prosenttiin, ja menetti näin kaikki edustajansa.

Neues Deutschland: SPD legt zu, CDU stürzt ab (14.5.12)

Spiegel Online: NRW-Wahl 2012. vorläufiges Endergebnis

SYRIZA:n talouskriisiohjelma merkitsee toteutuessaan käytännössä eroa euroalueesta, arvioi taloustieteen professori Costas Lapavitsas.

Kreikan vaalien suurimman voittajan, parhaillaan hallitustunnustelijana olevan vasemmistolaisen SYRIZA:n talouskriisiohjelma merkitsee toteutuessaan tosiasiallisesti maan eroa euroalueesta, vaikka puolue ei ole tätä suoraan vielä myöntänytkään, arvioi Lontoon yliopiston taloustieteen professori Costas Lapavitsas The Real News Networkin haastattelussa.

"[SYRIZA] on kehitellyt parin viime kuukauden aikana ohjelman, joka viime kädessä sanoo, että puolue aikoo jättää velat maksamatta, että velkoja tutkimaan asetetaan komissio ja että velkojen mitätöintiä tullaan ajamaan raivokkaasti. Tällä tavalla he aikovat helpottaa Kreikan velkaongelmaa. Tämän ohella puolue aikoo tasata tulo- ja varallisuuseroja ja myös toteuttaa teollisuuspolitiikkaa, joka järjestelee Kreikan talouden tuottavan sektorin uudelleen. Tämän kaiken he väittävät olevan mahdollista samalla, kun Kreikka on jäsenenä euroalueessa."

Lapavitsas ei kuitenkaan usko, että puolueen ajamat toimenpiteet ovat yhteensopivia euroalueen jäsenyyden kanssa. Hän arveleekin, että jossain vaiheessa puolueen on katsottava todellisuutta silmiin ja myös vastattava äänestäjilleen, jotka kyllä Lapavitsasin mukaan kannattavat velkojen mitätöimistä mutta eivät haluaisi luopua eurosta.

"Äänestäjät eivät tällä hetkellä oikein tiedä, mikä olisi oikea tie ulos nykytilanteesta. Vaalitulos on kahden asian, suuttumuksen ja hämmennyksen, sekoitus. Ihmiset olivat valmiita äänestämään SYRIZA:a, koska se ilmensi mainittua suuttumusta niin voimakkaasti, mutta puolue varoi tarkkaan ottamatta euroa puheeksi, koska se tietää, että rahaliitosta eroaminen pelottaa ihmisiä, se on jotain, mitä ihmiset eivät haluaisi. Joten he ovat olleet aiheesta hiljaa. Minun näkemykseni on, että pitemmän päälle tilanne on kestämätön. Ihmiset alkavat jo nyt tajuta enenevässä määrin, että jos SYRIZA:n ohjelma pannaan toimeen, niin myös jäsenyys eurossa nostetaan pöydälle."

The Real News Network: People of Greece Shake Europe (7.5.12)

httpv://www.youtube.com/watch?v=OUbRkJyAPHk

Kreikan kommunistinen puolue ei pidä vasemmistohallituksen muodostamista käytyjen vaalien tuloksen pohjalta mahdollisena.

Kreikassa sunnuntaina käytyjen vaalien tuloksena vanhat valtionhoitajapuolueet, konservatiivien ND ja sosiaalidemokraattien PASOK kärsivät murskatappion. Vasemmistolaisten järjestöjen ja puolueiden liitto SYRIZA nousi 16,76 prosentin kannatuksella toiseksi suurimmaksi puolueeksi heti ND:n jälkeen.

ND sai 18,88 prosenttia äänistä, mutta Kreikan vaalijärjestelmän mukaisesti eniten ääniä saanut puolue saa automaattisesti 50 lisäpaikkaa parlamenttiin. Tämä "lisä" muodostaa puolet ND:n nyt käydyissä vaaleissa saamista 108 edustajanpaikasta.

PASOK:in kannatus jäi 13,19 prosenttiin. Kreikan kommunistinen puolue KKE nosti kannatustaan yhdellä prosenttiyksiköllä, saaden 8,47 prosenttia äänistä.

ND ilmoitti miltei heti, ettei se onnistu hallituksen muodostamisessa, jolloin vuoro siirtyi SYRIZA:lle. KKE ilmoitti kuitenkin vaalien jälkeen, ettei pidä vasemmistovoimista muodostettavaa hallitusta mahdollisena.

"Haluaisimme vastata jälleen kerran SYRIZA:n vaalien jälkeen monesti toistamaan ehdotukseen vasemmistohallituksesta", kertoi puolueen keskuskomitea KKE:n kotisivulla.  "Vastauksemme on selkeä eikä meidän tarvitse eritellä sitä, mitä kaikki näkevät muutenkin: äänien ja edustajanpaikkojen määrä ei ole riittävä. Ehkä SYRIZA ajattelee sen olevan riittävä, sillä puolue pyrkii hakemaan tukea ja ääniä kaikkien puolueiden kansanedustajilta. Selvennämme kantaamme: sanomme edelleen 'ei' yhteistyölle, sillä viime kädessä emme ole päätyneet tähän ei-kantaan vaalitulokseen liittyvien suurten tai matalien odotustemme vuoksi."

KKE ei kannanottonsa mukaan edes odottanut suurta äänivyöryä itselleen, koska "KKE:n menestys vaaleissa on ennen kaikkea riippuvainen paitsi taistelevasta kansanliikkeestä, myös voimakkaan enemmistövirtauksen syntymisestä, joka on vapautunut kaikkien hyvin tuntemista ongelmista ja myös syntyneistä harhakuvitelmista."

KKE uskoo jatkossa hyötyvänsä siitä, ettei se tule sekoitetuksi epäonnistuneisiin hallituskuvioihin. "Pidämme merkittävänä, myönteisenä ja samanaikaisesti tärkeänä perintönä tulevalle kehitysvaiheelle, että asetuimme yksin kaikkia eurooppa- ja EU-myönteisiä voimia vastaan".

IDM: Greek elections: If the Left were united they could have won (7.5.12)

KKE: On the results of the elections of the 6th of May 2012 (6.5.12)

Greek Reporter: Greece Election Results 2012 (final numbers)

Euroalueen työttömyys oli maaliskuussa 10,9 prosenttia, mikä merkitsee yli 17 miljoonaa työtöntä, kertovat Eurostatin tilastot.

Seitsemäntoista euroalueen maan työttömyys maaliskuussa, 10,9 prosenttia, oli jonkin verran korkeampi kuin kaikkien EU:n jäsenmaiden työttömyys, 10,2 prosenttia. Vuoden takaiseen verrattuna kumpikin on kuitenkin noussut melkein prosenttiyksiköllä. Euroalueella työttömiä oli 17,365 miljoonaa, koko EU:n alueella 24,772 miljoonaa.

Korkeinta työttömyys oli Espanjassa (24,1 prosenttia) ja Kreikassa (21,7 prosenttia). Muita keskiarvotyöttömyyden reippaasti ylittäviä maita olivat mm. Portugali (15,3%), Latvia (14,6%), Irlanti (14,5%) ja Liettua (14,3%).

Vähäisintä työttömyys taas oli Itävallassa (4,0%), Hollanissa (5,0%), Luxemburgissa (5,2%) ja Saksassa (5,6%).

Eurostat: Euro area unemployment rate at 10.9% (pdf) (2.5.2012)

Iso-Britannia on vajonnut ensimmäiseen kaksoistaantumaansa 1970-luvun jälkeen, kirjoittaa The New York Times.

Viikko sitten julkaistut viralliset tilastot kertovat, että Iso-Britannia on vajonnut kaksoistaantumaan ensimmäistä kertaa 1970-luvun jälkeen, kertoo The New York Times. Iso-Britannian tuotanto laski vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 0,2 prosenttia, saman verran kuin vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä. Taantuma on toinen kolmen vuoden sisään.

Euroopan keskuspankin johtaja Mario Draghi kehotti brittihallitusta kuitenkin pysymään leikkausten tiellä. "Kasvun palauttamiseksi on talouksista tehtävä tehokkaampia, hän sanoi. 'Meidän on kestettävä', hän lisäsi", NY Times siteerasi Draghia.

Pääministeri David Cameron puolusti hallituksensa leikkauslinjaa parlamentissa, ja syytti vaikeuksista euroalueen taantumaa, kertoo The Guardian.

"Voittojen romahdus on keskeisin syy siihen, miksi firmat eivät enää investoi", kirjoittaa puolestaan talouslehti City A.M.:n pääkirjoitustoimittaja Allister Heath. "Jos firmoilla on ylimääräistä pääomaa, niiden on edullisempaa viedä se pois Iso-Britanniasta johonkin kehittyvään maahan." Heath myös viittaa liikepankki Citigroupin laskelmiin, joiden mukaan palkansaajien osuus bruttokansantuotteesta olisi ollut nousussa.

Iso-Britannian talouden vaikeudet eivät kuitenkaan johdu siitä, että palkansaajat saisivat kakusta liian suuren osuuden, kirjoittaa taloustieteilijä Michael Roberts. Hänen mukaansa palkansaajien osuus Iso-Britannian bruttokansantuotteesta vuoden 2011 lopussa oli virallisten tilastojen mukaan 54,6 prosenttia, mikä on alempana kuin vuoden 1955 jälkeinen keskiarvo, 56,7 prosenttia. "Mikä vielä huomattavampaa, osuus on itse asiassa pienempi kuin vuoden 2009 keskivälin huippu, 56,3 prosenttia, vaikka se onkin suurempi kuin vuoden 2008 alussa."

NY Times: Double-Dip Recession in Britain (25.4.12)

Michael Roberts: The UK’s weak recovery and profitability (1.5.12)

The Guardian: David Cameron blames UK double-dip recession on eurozone (29.4.12)

City A.M.: Secret collapse in corporate profits is hurting UK’s recovery (30.4.12)

Sky News: Recession Looms As UK Economy Shrinks By 0.2% (25.1.12)

Espanjan työttömyys on noussut uuteen ennätykseen, 24,4 prosenttiin, kertoo BBC.

Espanjassa on viime perjantaina julkaistujen tilastojen mukaan yli 5,64 miljoonaa työtöntä, mikä vastaa 24,4 prosenttia työvoimasta, raportoi BBC. Samanaikaisesti Espanjan valtion 10-vuotisten velkakirjojen korot nousivat kuuden prosentin pintaan. Viisi vuotta sitten, huhtikuussa 2007, työttömyys oli 7,9 prosenttia.

"Espanjassa alkaa kehittyä samanlainen kierre kuin Kreikassa", HSBC-pankin pääekonomisti Stephen King kertoi BBC:lle. "Taantuma on niin syvä, että kun talouskuririntamalla otetaan yksi askel eteenpäin, se vie kaksi askelta taaksepäin."

BBC: Spanish unemployment hits record 5.64 million (27.4.12)