Kirjasto

Sosialistinen aikakauslehti. Numero 3 (helmikuu 1906)

1.9.2015 | Kirjasto
sos-aikakauskehti-kansiSosialistisen aikakauslehden kolmas numero julkaistiin helmikuussa 1906. Lehden sisäkanteen on merkitty "näytenumero 4", mutta kanteen "numero 3". Tämä johtuu siitä, että lehteä julkaistiin näytenumeroina siihen asti, kunnes se sai julkaisuluvan, mikä tapahtui käsillä olevan numeron jo mentyä painoon. Kanteen ehdittiin kuitenkin muuttaa vuoden 1906 puolella julkaistujen lehtien oikea järjestysnumero, n:o 3. (more…)


August Bebel: Nainen ja sosialismi

9.7.2015 | Kirjasto
bebelkansiAugust Bebelin (1840–1913) teos Nainen ja sosialismi julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1879. Nimensä mukaisesti teos ottaa kantaa erityisesti naisen asemaan yhteiskunnassa, käyden ensin lävitse sen historiallisen kehityksen, nykytilan sekä lopuksi hahmotellen sitä, mitä se olisi tulevaisuuden sosialistisessa yhteiskunnassa. Mutta tämän aiheen ohella käsittelyyn otetaan laajemmin myös seksuaali- ja sukupuoliasiat sekä näihin kokonaan liittymättömiäkin aiheita kuten liikaväestökysymys, sosialistisen yhteiskunnan tuotanto-organisaatio ja kasvissyönti. Teos sai osakseen suuren suosion. Siitä otettiin tekijän eläessä 53 saksankielistä painosta ja se käännettiin 15 kielelle. Bebelin elämänkerturi Francis L. Carsten arvioi teoksen suoran vaikutuksen sosiaalidemokraattisten työläisten maailmankuvaan olleen paljon suurempi kuin Karl Marxin tai Ferdinand Lassallen kirjoituksilla. Suomeksi teoksen käänsi Yrjö Sirola nojautuen alkuteoksen 35. painokseen, ja se julkaistiin ensimmäisen kerran 1904. Tässä julkaistava teksti perustuu vuonna 1907 julkaistuun toiseen suomenkieliseen painokseen, jonka julkaisi Kyminlaakson työväen sanomalehti- ja kirjapaino-osuuskunta r.l. Teoksen alkuun on suomentaja kirjoittanut Bebelistä lyhyen elämäkerran. (more…)


Sosialistinen aikakauslehti. 2. näytenumero (tammikuu 1906)

1.5.2015 | Kirjasto
sos-aikakauskehti-kansi Sosialistisen aikakauslehden toinen näytenumero julkaistiin tammikuussa 1906. Numeron pääkirjoitus otti kantaa vuoden 1905 suurlakon ansiosta tsaarilta saatuun lupaukseen kansanedustuslaitoksen perustamisesta. Pääkirjoituksessa epäiltiin kuitenkin Suomen senaatin ja yläluokan halua vilpittömästi ajaa yksikamarisen eduskunnan asiaa, sillä joillekin tahoille "kansamme hajanaisena pysyminen on elantokysymys, ja ihmehän olisi, jolleivat täkäläiset ja rajantakaiset vastustajamme sitä käyttäisi hyväkseen". Pohdiskeltiin myös joidenkin tahojen luottavan siihen, että yksikamarinen eduskunta torjutaan Pietarissa, jolloin yläluokka "hymyillen näyttelee kylmäverisyyttä saadakseen sitten sopivana hetkenä vetäytyä hallitsijan selän taa ja sydämessään tyytyväisenä näyttää kansalle viatonta naamaa: mutta eihän se ollut meidän syymme!" (Emt., 6.) "Kansamme valtiollisen eheyden ja yhteiskunnallisen edistystoiminnan suurin vaara on sittenkin suurimmaksi osaksi tällä puolen Rajajoen", päätti pääkirjoitus pohdiskelunsa. (more…)


Otto Bauer: Bolshevismi vaiko sosialidemokratia

3.3.2015 | Kirjasto
bauer_bolsh-sosdemkansi_pieniOtto Bauerin (1881–1938) vuonna 1920 julkaistu teos Bolshevismi vaiko sosialidemokratia (suom. 1922) liittyy kommunistisen ja sosialidemokraattisen liikkeen keskusteluun sosialismin edellytyksistä ja työväenliikkeen menettelytavoista vallankumouksessa. Bauerin kirjan keskeinen poliittinen kysymys on, "ovatko Venäjän vallankumouksen menettelytavat ominaisia köyhälistön vallankumoukselle yleensä vai onko niillä erikoiset edellytyksensä Venäjän yhteiskunnallisissa oloissa" (s. 9). Teos alkaa esityksellä Venäjän talonpoikaiston aseman kehityksestä maaorjuuden kaudelta lokakuun vallankumouksen suorittamaan maanjakoon asti. Bauerin mukaan venäläinen talonpoika oli kyllä altis sosialistisille vaatimuksille tilanherrojen maiden pakkoluovuttamisesta, mutta "sosialisoimisfraasin taakse kätkeytyi vain hänen pyrkimyksensä vakiinnuttaa, lujittaa ja laajentaa hänen oma omistusoikeutensa tilanherran maan kustannuksella. Siten voi sosialistinen ideologia muodostua porvarillisen vallankumouksen, porvarillisten maanomistusolojen väkivaltaisen voimaansaattamisen välikappaleeksi." (s. 40). (more…)


Sosialistinen aikakauslehti, 1. näytenumero (joulukuu 1905)

5.1.2015 | Kirjasto
sos-aikakauskehti-kansi Sosialistisen aikauslehden ensimmäinen näytenumero ilmestyi vuoden 1905 joulukuussa, saman vuoden syksyllä nähdyn suurlakon jälkimainingeissa ja sen innoittamana. Ensimmäisen näytenumeron  pääkirjoituksen mukaan "[t]yöväestön kesken tapahtuu joukkoherätyksiä paraillaan. Työväenyhdistykset ja ammattijärjestöt osastoineen paisuvat monikertaisiksi niistä uusista tulokkaista, jotka Venäjältä tuleva mahtavien kansanliikkeiden hyökyaalto järjestyneen työväen joukkoihin heittää" (s. 4). Tästä syystä "ei liene näin ollen liian aikaista eikä uskaliasta lähettää ilmoille tällainenkin julkaisu, jonka pyrkimyksenä on oleva voimain mukaan esittää oleellisia piirteitä koti- ja ulkomaiden yhteiskunnallisista ja valtiollisista liikkeistä ja arvostella yleensä kaikkia merkitseviä ilmiöitä sosialidemokraattisen mailmankatsomuksen valossa." (Emt.) (more…)


Karl H. Wiik: Kovan kokemuksen opetuksia

3.11.2014 | Kirjasto
wiik_kovankokemuksen_kansi_pieniKarl H. Wiikin (1883–1946) teos Kovan kokemuksen opetuksia. Sanan suomen työväelle ilmestyi ensimmäisen kerran loppuvuonna 1918. Teoksessa punakaartien ja SDP:n radikaalien linjaa vastustanut Wiik – hänen mukaansa sisällissota oli "surullisinta aikaa, jota Suomen työväki on elänyt" (s. 7) – vetää yhteen henkilökohtaisia näkemyksiään vuoden 1918 sisällissotaan johtaneesta kehityksestä, puoluejohdon virheistä ja sodanjälkeisestä tilanteesta. Wiikin mukaan suomalaisen sosialidemokratian radikaali luokkataistelulinja ei ollut vain poliittinen virhearvio, vaan sen taustalla oli yhteiskunnallisten olosuhteiden tietynlainen kehitys sotaa edeltäneenä aikana. Kuten muissakin Itä-Euroopan maatalousvaltaisissa maissa, Suomessakin kapitalismin horjuttaessa perinnäisiä maaseudun elinkeinoja kehitys proletarisoi nopeasti suuria joukkoja, ja nämä taas "hakeutuvat joukottain teollisuuden palvelukseen, eikä sekään voi tarjota heille riittävää toimeentuloa. Liittyessään työväenliikkeeseen antavat nämä usein huutavassa hädässä sekä muutenkin alhaisella kehitysasteella olevat ainekset koko liikkeelle levottoman leiman" (s. 9). "Puolueen onnettomuus oli [...] että se oli liian suuri ollakseen yhtenäinen." (S. 84.) (more…)


Nikolai Buharin & Jevgeni Preobrazhenski: Kommunismin aapinen

1.9.2014 | Kirjasto
aapinenkansi_pieni Vuonna 1918–1921 Neuvosto-Venäjällä käydyn sisällissodan oloissa ja tunnelmissa kirjoitettu, lokakuussa 1919 julkaistu Kommunismin aapinen edustaa useimpia tuolloin bolshevikkipuolueen piirissä yleisiä uskomuksia ja tavoitteenasetteluja, vaikka molemmat sen kirjoittajista, Nikolai Buharin (1888–1938) ja Jevgeni Preobrazhenski (1886–1937), voitiinkin kirjoitusajankohtana laskea bolshevikkipuolueen vasemman laidan edustajiksi. Teoksen ensisijainen tarkoitus oli tarjota kattava perustelu puolueen vuonna 1919 hyväksytylle uudelle ohjelmalle (edellinen ohjelma oli vuodelta 1903), joka samalla olisi "kommunistisen valistuksen ensimäinen oppikirja" (s. 8). 1930-luvun alkuun mennessä Aapisesta oli otettu 18 venäjänkielistä painosta ja se oli käännetty 20 kielelle. Buharinin elämänkerturi Stephen F. Cohenin mukaan kirja olikin laajimmalle levinnyt bolshevistista maailmankuvaa selittävä teos ennen 1930-luvun lopulla melko erilaisessa tilanteessa julkaistua Venäjän kommunistisen puolueen (bolshevikkien) historian lyhyttä oppikurssia. (more…)


Evert Huttunen: Sosialidemokraattinen puoluejohto ja kansalaissota

1.7.2014 | Kirjasto
Evert Huttusen (1884–1924) kirjanen Sosialidemokraattinen puoluejohto ja kansalaissota ilmestyi loppuvuodesta 1918 kommentaarina Venäjän helmikuun vallankumouksen (1917) jälkeisille tapahtumille, jotka olivat johtaneet yhteiskunnallisten ristiriitojen kärjistymiseen loppuvuodesta 1917 ja lopulta sisällissotaan alkuvuodesta 1918. Sosiaalidemokraattisen puolueen johto oli laillisia keinoja kannattaneen Huttusen mielestä antautunut vastuuttomalle vallankumouslinjalle, jonka haaksirikon sisällissota osoitti. Inkerinmaalla 1884 syntynyt Huttunen oli venäjänkielentaitoisena läsnä useimmissa niissä keskusteluissa, joita SDP:n johto kävi venäläisten kanssa helmikuun vallankumouksen jälkeen mm. kertoakseen venäläisille sosiaalivallankumouksellisille ja sosialidemokraatteja Suomen tilanteesta. (more…)


Karl Marx: Luokkataistelut Ranskassa 1848–1850

5.5.2014 | Kirjasto
Karl Marxin teos Luokkataistelut Ranskassa 1848–1850 koostuu alunperin vuoden 1850 tammi-maaliskuussa »Neue Rheinische Zeitung. Politisch-ökonomische Revue» -nimisessä aikakauslehdessä julkaistusta sarjasta kirjoituksia, joissa Marx käsittelee "Euroopan hullun vuoden" (1848) tapahtumia ja seurauksia Ranskassa. Kirjoituksia uudelleenjulkaistaessa vuonna 1895 Friedrich Engels liitti siihen neljänneksi luvuksi (»Yleisen äänioikeuden lakkauttaminen») hänen yhdessä Marxin kanssa myöhemmin vuonna 1850 kirjoittamansa katsauksen Ranskan tapahtumiin vuoden 1850 maaliskuun jälkeen, johon alkuperäinen kolmiosainen sarja oli päättynyt. Engels kertoo esipuheessaan käsillä olevan kirjoitussarjan olevan "Marxin ensimmäinen yritys selittää kappale historiaa materialistisen käsitystapansa kannalta, lähtemällä vallitsevasta taloudellisesta tilasta" (s. 7). (more…)


Karl Kautsky ja Anton Pannekoek: Joukkoliike ja vallankumous

3.3.2014 | Kirjasto
Joukkoliike ja vallankumous sisältää Karl Kautskyn ja Anton Pannekoekin Die Neue Zeit -lehden sivuilla vuosina 1911–1912 käymän menettelytapakeskustelun joukkoliikkeiden ja ulkoparlamentaarisen toiminnan luonteesta ja merkityksestä – sekä yleisellä tasolla että erityisesti torjuttaessa eurooppalaisen sodan vaaraa. Tekstit kokosi ja suomensi Yrjö Sirola työskennellessään Suomalaisen työväenopiston opettajana Duluthissa, Yhdysvalloissa. Käännökset julkaisi kirjana Työmies Kustannusyhtiö Hancockissa, Michiganissa vuonna 1912. (more…)