Kirjasto

Karl Marx: Taloudellis-filosofiset käsikirjoitukset 1844

2.1.2017 | Kirjasto
marx-talodellis-fil-kasikirj-kansiKarl Marx kirjoitti Taloudellis-filosofisia käsikirjoituksia huhti-elokuussa 1844 oleskellessaan Pariisissa, jonne hän oli saapunut lokakuun lopulla 1843  jouduttuaan vaikeuksiin Preussin viranomaisten kanssa toimittamansa Rheinische Zeitung -sanomalehden poliittisen linjan vuoksi (viranomaiset lakkauttivat lehden). Käsikirjoitusten tekstiä ei kuitenkaan julkaistu Marxin eläessä, eikä käsikirjoitusta kokonaisuudessaan ole säilynyt. Säilynyt osa julkaistiin 1920- ja 1930-luvuilla, ja tällöin niille myös annettiin niiden nykyisin tunnettu nimi. Taloudellis-filosofiset käsikirjoitukset ovat osaltaan herättäneet ilmestymisensä jälkeisinä vuosikymmeninä paljon poliittista ja filosofista keskustelua mm. "nuoren" ja "vanhan" Marxin mahdollisista eroista sekä Marxin oman ajattelun suhteesta jälkikäteen jäsenneltyyn "viralliseen" II internationaalin marxilaisuuteen tai neuvostoliittolaiseen marxismi-leninismiin. (more…)


Sosialistinen aikakauslehti. Numero 6 (maaliskuu 1906)

7.11.2016 | Kirjasto
sos-aikakauslehti-kansiSosialistisen aikakauslehden 6. numero julkaistiin maaliskuussa 1906. Numeron keskeisimmät artikkelit ovat Edvard Gyllingin arvio eduskuntakomitean tuoreesta vaalilakiehdotuksesta sekä Sulo Wuolijoen kirjoittama arvostelu Hannes Gebhardin kirjasesta, jossa esitetään Suomen perustettavaksi pienviljelijöille oma puolue. Tämän lisäksi jatketaan edellisessä lehdessä aloitettua keskustelua sosialidemokratian ja anarkismin suhteesta. Lehden pääkirjoitus kommentoi eduskuntakomitean antamaa esitystä. Erityistä ihmetystä herätti komitean ehdotus eduskunnan ja keisarin suhteesta, jossa vaaleilla valittu eduskunta ja hallitus olisivat edelleen vastuullisia keisarille. (more…)


Sosialistinen aikakauslehti. Numero 5 (maaliskuu 1906)

4.9.2016 | Kirjasto
sos-aikakauskehti-kansiSosialistisen aikakauslehden 5. numerossa (maaliskuu 1906) jatkui keskustelu eduskuntauudistuksesta, kun käsittelyssä oli eduskuntakomitean esitys. O. W. Kuusisen kirjoittamassa arvostelussa esille nostettiin mm. esityksen kohta, jossa "äänioikeuden saaminen määrätään riippumaan maksettavaksi pantujen kruununverojen suorittamisesta" sekä kaksikamarijärjestelmää kannattaneen vähemmistön yritykset ujuttaa yksikamariseen järjestelmään kaksikamarijärjestelmän "hyviä" puolia kuten määräenemmistöt, suuri valiokunta toisena kamarina jne. (Komitean enemmistö oli joulukuussa päättänyt, että eduskunnasta tulee yksikamarinen). (more…)


Beatrice & Sidney Webb: Englannin ammattiyhdistysliikkeen historia, osa I

4.7.2016 | Kirjasto
Beatrice ja Sidney Webbin uraauurtava teos Englannin ammattiyhdistysliikkeen historia julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1894. Se oli vain paria vuotta aiemmin avioituneen Webbin pariskunnan ensimmäinen yhteinen suuri kirjahanke. Webbeillä oli kirjan osalta selvä työnjako: Beatrice kokosi suurimman osan kirjan aineistosta ja kiersi ympäri maata tekemässä haastatteluja, kun taas Sidney muokkasi näin kootun aineiston julkaisukelpoiseksi tekstiksi. Molemmat Webbit liikkuivat aktiivisesti tuon ajan Lontoon sosialistipiireissä ja toimivat mm. reformistista sosialismia edustavassa fabianilaisseurassa. Ammattiyhdistysliikkeen historian lähtökohtana oli Beatricen ajatus siitä, että nousevien sosialistipoliitikkojen pitäisi ymmärtää paremmin työväenluokan omia järjestöjä. Ammattiyhdistyksistä ei ollut siihen mennessä julkaistuissa fabianilaisseuran pamfleteissa mainittu mitään. (more…)


Sosialistinen aikakauslehti. Numero 4 (helmikuu 1906)

2.5.2016 | Kirjasto
sos-aikakauskehti-kansiSosialistisen aikakauslehden neljäs numero julkaistiin helmikuussa 1906. Numeron avaa kirjailija Maila Talvion runollinen kirjoitus puolalaisten ja liettulaisten kovasta osasta Venäjän keisarikunnassa, minkä jälkeen seuraavassa pääkirjoituksessa otetaan kantaa ajankohtaiseen eduskuntauudistuskeskusteluun. Seuraavaksi jatkuu vaalitapaa koskeva kirjoitussarja, jossa tällä kertaa mielipiteensä enemmistö- ja suhteellisesta vaalitavasta kertovat Ruotsin ja Norjan sosialidemokraattien johtajat Hjalmar Branting ja Christopher Hornsrud. (more…)


Sosialistinen aikakauslehti. 3. näytenumero (tammikuu 1906)

1.4.2016 | Kirjasto
sos-aikakauskehti-kansiSosialistisen aikakauslehden kolmas näytenumero julkaistiin tammikuussa 1906. Lehden tässä numerossa aloitettiin kirjoitussarja, jossa valmisteilla olevaa eduskuntauudistusta silmällä pitäen pyydettiin ulkomaisilta puoluetovereilta arvioita siitä, millaista vaalijärjestelmää sosiaalidemokraattien tulisi kannattaa. Tähän numeroon kirjoitukset on saatu Saksan sosiaalidemokratian ykkösnimiltä, SPD:n johtaja August Bebeliltä sekä puolueen teoreettisen lehden, Neue Zeitin päätoimittaja Karl Kautskylta. Heidän vastaustensa lisäksi lehdessä julkaistiin mm. J. J. Mikkolan kirjoitus sosialismin ja nationalismin suhteesta, jatkoa edellisessä numerossa aloitetulle O. W. Kuusisen kirjoitukselle sosialismista ja yksilön vapaudesta sekä Edvard Gyllingin pitkä artikkeli siirtolaisuudesta. (more…)


Nikolai Buharin: Sosialidemokraatit ja Neuvostoliitto

7.3.2016 | Kirjasto
buharin-sosdem-nl-pieniNikolai Buharinin (1888–1936) teos Sosialidemokraatit ja Neuvostoliitto julkaistiin alunperin vuonna 1925, aikana jolloin sosiaalidemokraattien ja kommunistien välit olivat jo peruuttamattomasti katkenneet. Asiantila näkyy mm. tämän teoksen kitkerässä sävyssä, jossa asia-argumenttien ohella nähdään paljon henkilökohtaisuuksia, retorista loukkaantumista ym. Buharinin päämaali kirjassa on Karl Kautsky ja hänen teoksensa Die Internationale und Sowjetrussland (Internationaali ja Neuvosto-Venäjä). Kyseessä ei suinkaan ollut ensimmäinen Kautskyn Neuvosto-Venäjää ja bolshevikkeja arvostellut teos, eikä Buharinin vastine siihen ollut ensimmäinen bolshevikkien piiristä tullut vastaus Kautskylle. (more…)


Wilhelm Liebknecht: Valtiopetos ja vallankumous

4.1.2016 | Kirjasto
liebknecht_valtiopetos_pieniWilhelm Liebknecht (1826–1900) kirjoitti ensimmäisen kerran vuonna 1887 julkaistun teoksensa Valtiopetos ja vallankumous suurimmaksi osaksi tutkintovankeudessa vuonna 1872. Hän toimi tuolloin yhdessä August Bebelin kanssa eteläsaksalaisen sosiaalidemokraattisen työväenpuolueen, ns. eisenachilaisten johtotehtävissä. Liebknechtiä ja Bebeliä epäiltiin valtiopetoksen valmistelusta, sillä he olivat agitoineet Preussin ja Ranskan välistä sotaa (1870–1871) vastaan sekä valtiopäivillä kieltäytyneet äänestämästä sotaan myönnettävien varojen puolesta. He olivat myös puolustaneet Pariisin kommuunia ja (1871) ja vastustaneet Elsass-Lothringenin liittämistä Saksaan. Oikeus tuomitsi heidät kahdeksi vuodeksi vankeuteen. (more…)


Karl Marx: Kansalaissota Ranskassa

2.11.2015 | Kirjasto
kansalaissota_ranskassa_kansiKansainvälisen työväenliiton julkaisema kirjanen Kansalaissota Ranskassa (1871) on Karl Marxin kirjoittama Pariisin kommuunin puolustus. Julkaisu sisältää myös Työväenliiton ennen kommuunin julistamista julkaisemat, Preussin ja Ranskan sotaa koskevat kaksi julkilausumaa sekä Friedrich Engelsin kirjoittaman johdannon vuoden 1891 kolmanteen saksankieliseen painokseen. Kirjasessa Marx käy läpi Pariisin kommuunia edeltäneen Preussin ja Ranskan sodan (1870–1871) asetelmia ja tapahtumia sekä arvioi kommuunin luonnetta sekä sen merkitystä kansainväliselle työväenliikkeelle. Julkaisu on yksi Marxin tärkeimpiä ajankohtaisia poliittisia tapahtumia käsitteleviä kirjoituksia, ja Engelsin kirjoittamine esipuheineen julkaisu kokonaisuudessaan sisältää lukuisia näkemyksiä, joista on sittemmin muodostunut marxilaisen työväenliikkeen ideologisia opinkappaleita. (more…)


Sosialistinen aikakauslehti. Numero 3 (helmikuu 1906)

1.9.2015 | Kirjasto
sos-aikakauskehti-kansiSosialistisen aikakauslehden kolmas numero julkaistiin helmikuussa 1906. Lehden sisäkanteen on merkitty "näytenumero 4", mutta kanteen "numero 3". Tämä johtuu siitä, että lehteä julkaistiin näytenumeroina siihen asti, kunnes se sai julkaisuluvan, mikä tapahtui käsillä olevan numeron jo mentyä painoon. Kanteen ehdittiin kuitenkin muuttaa vuoden 1906 puolella julkaistujen lehtien oikea järjestysnumero, n:o 3. (more…)