• Artikkelit

Teksti: Joonas Laine ja Miika Salo
Kuva: Public Domain
Nykyhetki ei ole ensimmäinen kerta kun vasemmiston alennustila yhdistyy kapitalismin kriisiytymiseen. Kapitalismin kriisi, ensimmäisen maailmansodan syttyminen ja vasemmiston kykenemättömyys toimia sotaa vastaan antoivat vuonna 1914 Vladimir Uljanoville paljon mietittävää. Seuraavien kolmen–neljän vuoden aikana hän kävi läpi mittavan poliittisen ja intellektuaalisen prosessin, jonka aikana hän mietti uusiksi teoreettisia lähtökohtiaan ja tutki kapitalismia maailmanjärjestelmänä. Vallitsevien olosuhteiden strateginen analyysi antoi mahdollisuudet vastata tilanteen esille nostamiin kysymyksiin. >>>

• Artikkelit

Teksti: Joonas Laine
Kuva Päivi Uljaksen kirjasta 'Hyvinvointivaltion läpimurto': 'Mustaa huumoria siirtotyömaan seinällä'
Suomalaisessa politiikassa tuskin löytyy ääntä, joka ei haluaisi pelastaa hyvinvointivaltiota. Huolimatta siitä, että eri tahot tavoittelevat samalla tunnuksella erilaisia tavoitteita, on "hyvinvointivaltio" muodostunut samanlaiseksi itsestäänselvyydeksi kuin vaikkapa "Suomen etu". Kun poliitikot syyttelevät toisiaan julkisuudessa politikoinnista tai asioiden politisoimisesta, on mielenkiintoista katsoa, miten on hyvinvointivaltion laita – sehän näyttäisi olevan politiikan ulkopuolella, kun kaikki sitä kannattavat. >>>

• Artikkelit

Teksti: W. Paul Cockshott & Allin F. Cottrell Kuva: eat more toast: Add Value Machine (CC-lisenssi)

Kahden viime vuosisadan vaikutusvaltaisin filosofi oli Karl Marx. Filosofien joukossa hän oli epätavallinen, sillä hän oli sekä kommunisti että taloustieteen asiantuntija. Hänen lukuisat taloudelliset kirjoituksensa ovat saaneet jotkut kutsumaan häntä taloustieteilijäksi, mutta tämä on harhaanjohtavaa. Hänen elinaikanaan julkaistut kaksi keskeistä teosta (Marx 1979; 1974) käsittelivät kumpikin 'poliittisen taloustieteen kritiikkiä'. Niiden tarkoitus oli räjäyttää poliittinen taloustiede kommunistisen filosofian näkökulmasta pyrkimällä paljastamaan, miten poliittisten taloustieteilijöiden käyttämät kategoriat – raha, hinta, voitto, pääoma – eivät olleet talouden perustekijöitä. Tämän sijaan Marx esitti, että ne olivat yhteiskunnallisten suhteiden erityisiä historiallisia muotoja, jotka näiden suhteiden muuttuessa voisivat kadota. Itä-Euroopan ja Neuvostoliiton vastavallankumousten jälkeen porvarilliset ajattelijat julistivat, että Marxin oli nyt todistettu olleen väärässä käytännössä, että rahan, hinnan, voiton jne. on nyt osoitettu olevan minkä tahansa nykyaikaisen yhteiskunnan perustekijöitä. Ei vielä vie kovin pitkälle, jos kommunistit vastaavat tähän väittämällä, että Neuvostoliitto ei milloinkaan ollut sosialistinen: jos Neuvostoliitossa ei ollut sosialistista talousjärjestelmää, niin mitä tarkoitamme sosialistisella talousjärjestelmällä? >>>

• Artikkelit

Teksti: Joonas Laine & Miika Salo
Kuva: Wonder Pixels: Hate Socialism? Get off the road! (CC-lisenssi) Sosialismin talousjärjestelmää käsittelevässä kirjoitussarjassa on viimein päästy osaan, jossa monien alustavien näkökohtien käsittelyn jälkeen siirrytään "itse asiaan". Sarjan aiemmissa osissa on arvosteltu muita sosialistisia malleja (sanan väljässä merkityksessä) ja ajattelijoita sekä pyritty osoittamaan, mikä missäkin näkemyksessä ei ole vaikuttanut toimivalta. Käsitellyt mallit ovat saattaneet kärsiä kunnianhimon puutteesta, epärealistisesta uskosta teknologian mahdollisuuksiin tai "kommunistiseen yltäkylläisyyteen", tai vain silkasta epämääräisyydestä. Aloitamme kirjoitussarjan tämän osan perustelemalla vielä kerran, miksi marxilaisessa perinteessä laajalti vallitsevasta laiskasta "utopismin" kritiikistä tulisi jossain määrin luopua. >>>

• Artikkelit

Teksti: Augustine Zenakos
Kuva: Anonymous_Shadow: golden dawn greek fascist's flyers where they belong to... (CC-lisenssi)

425 000 kreikkalaista äänestäjää äänesti viime vaaleissa uusnatsipuoluetta. Vaikka Kultainen aamunkoitto on yhteyksissä väkivaltaisiin hyökkäyksiin ja vaikka sen näkemykset kattavat koko kirjon täysistä naurettavuuksista aina umpirasismiin asti, sen suosio kasvaa päivä päivältä. Mikä Kultainen aamunkoitto tarkkaan ottaen on, mistä se tulee, mikä on sen luonne? Mitkä ovat sen suhteet poliisin kanssa? Ja ketkä heitä äänestävät? >>>

• Artikkelit

Teksti: Miika Salo
Kuva: flickrenric (CC BY-NC-SA 2.0)

(Tämä artikkeli myös pdf:nä.) Antonio Gramsci tarkastelee Marxin arvoteoriaa kiinteässä yhteydessä politiikkaan ja hegemonian kysymyksiin. Gramscin käsityksen mukaan toiminnallinen ja tulevaisuuteen suuntautuva pyrkimys on merkittävästi läsnä Marxin Pääomassa, eikä kyseessä ole vain tilanneanalyysi ja taloustieteellinen teos toisten joukossa. Hän katsoo, että Pääoma on projekti, jolla pyritään luomaan luokkaidentiteettiä ja poliittista liikettä vallankumouksellisen muutoksen toteuttamiseksi. >>>

• Artikkelit

Teksti: Joonas Laine
Kuva: lusciousblobster: Occupy Dame Street, Ireland, 14th March 2012, after the eviction (CC-lisenssi)

Kommunalismi on vallankumouksellinen aatesuunta, joka pyrkii kapitalistisen järjestelmän kumoamiseen organisoitumalla vastarintaan kuntatasolla, kansalaisten suoran toiminnan kautta. Tässä se eroaa esimerkiksi marxilaisuuden eri suuntauksista ja anarkosyndikalismista, jotka asettavat lähtökohdakseen toiminnan puolueissa ja/tai ammattiyhdistyksissä. Kommunalistien tavoitteena on saada kunta- tai kaupunginosataso ihmisten demokraattiseen hallintaan ja käydä haastamaan olemassaolevaa järjestelmää liittoutumalla muiden kunta- tai kaupunginosatason demokratisoitujen elinten kanssa. >>>

• Artikkelit

Teksti: Olli Tammilehto
Kuva: meganpru: Skeleton Skyscrapers (CC-lisenssi)

(Tämä artikkeli myös pdf:nä.)
Ainakin Rachel Carsonin Äänetön kevät -kirjan (Carson 1963/1962) ilmestymisestä alkaen[i] on Globaalissa Pohjoisessa[ii] ollut suuri joukko ihmisiä, joiden yhteiskunnallisessa ajattelussa ympäristökysymys on ollut keskeisellä sijalla. Heille aina uusia muotoja saavat saastuttava tuotanto, elämää vaarantava teknologia, ekologisten elämäntapojen marginalisointi ja alkuperäisen luonnon hävitys ovat näyttäytyneet perustavaa laatua olevina vääryyksinä. Suuri osa heistä on päätynyt ajatukseen, jonka mukaan yhteiskunnan rakenteita ja toimintaa on muutettava tavalla tai toisella ratkaisevasti ”ekologisemmiksi”. Niinpä lukemattomat ympäristöherätyksen saaneet ihmiset ovat alkaneet pohtia sitä, miten suuret yhteiskunnalliset muutokset olisivat mahdollisia. >>>

• Artikkelit

Teksti: Paul Cockshott, Allin Cottrell, Heinz Dieterich
Kuva: Eric Fischer: European detail map of Flickr and Twitter locations (CC-lisenssi)

Kirjoituksessa pyritään hahmottelemaan ne taloudelliset askeleet, jotka ovat välttämättömiä EU:n kaltaisen kapitalistisen talouden muuntamiseksi sosialistiseksi taloudeksi. Tutkiskelemme asiaa hyvin konkreettisesti ja teemme yksilöityjä toimenpide-esityksiä. Esittämämme toimenpiteet eroavat huomattavasti 1900-luvun eurooppalaisen sosiaalidemokratian perinteestä. >>>

• Artikkelit

Sosialismi.netin kirjastossa julkaistaan työväenliikkeen teoreettisia ja poliittisia klassikoita. Julkaisutoiminnallaan Sosialismi.net ottaa osaa maailmanlaajuiseen liikkeeseen, jonka tuloksia on nähtävissä mm. 1990-luvulla aloittaneessa Marxist Internet Archivessa (MIA). >>>