Sosialistinen aikakauslehti. Numero 8 (huhtikuu 1906)

5.7.2017 | Kirjasto

sos-aikakauslehti-kansiSosialistisen aikakauslehden 8. numero julkaistiin huhtikuussa 1906. Vanhojen tuttujen aiheiden kuten eduskuntauudistuksen ohella tässä numerossa luodaan tiukka katsaus senaatin esittämään painovapauslakiehdotukseen sekä tehdään yhteenveto Enrico Ferrin äskettäin suomennetusta kirjasta Sosialismi ja uuden ajan tiede. Lehden lopussa olevassa Katsauksia-osiossa luodaan pitkä silmäys Tampereella järjestetyn, lajissaan ensimmäisen torpparikokouksen vaatimuksiin ja tunnelmiin.

Eduskuntauudistusta käsittelevä nimetön artikkeli (s. 6–12) vaatii yleistä ja yhtäläistä vaalioikeutta. Artikkelissa pidetään yhden hengen vaalipiirejä selkeyden vuoksi hyvänä, vaikka toisaalta suhteellista vaalitapaakaan ei periaatteen vuoksi vastusteta (ja kirjoittaja viittaakin Aikakauslehden 6. numeroon, jossa on tehty ehdotus suhteellisen vaalitavan selkeyttämiseksi). Vaatimuslistalla on myös eduskunnassa tehtävien äänestyspäätösten julkisuus.

“Kuten sanottu, koskevat nämä vaatimukset ainoastaan kaikkein pahimpia vääryyksiä eduskuntakomitean ja senaatin ehdotuksissa. Ne merkitsevät vähintä mitä me vaadimme.” (S. 12.)

Senaatin laatima painovapauslakiehdotus saa lehdessä Otto Wille Kuusisen ankaran tuomion. Mm. mieltä kuohuttava seikka löytyi siitä, että

“Painovapauslailla tahdotaan tehdä mahdottomaksi kaikkien »julkisten viranomaisten» toimenpiteitten julkisuuteen saattaminen. Hallitus ja sen alaiset virkamiehet voivat rikkoa lakia miten vain tahtovat, — sanomalehdet eivät voi laittomuutta paljastaa, sillä asiakirjoja, joista totuus kävisi ilmi, ei saa julkaista »ilman asianomaisten lupaa».” (S. 18.)

Kuten edellisessäkin kirjoituksessa, niin tässäkin valitetaan mahdollisuutta käsitellä vain kaikkein räikeimpiä epäkohtia. Se lohdullinen asia luonnoksesta kuitenkin löydetään, “ettei senaatti ole ehdottanut tekelettään otettavaksi perustuslakien joukkoon” (s. 23).

Lehden varsinaisen osuuden päättää italialaisen kriminologin, ensimmäisen maailmansodan jälkeen Mussolinin kannattajaksi siirtyneen Enrico Ferrin teoksen Sosialismi ja uuden ajan tiede suomennoksen pitkä arvostelu, jonka on kirjoittanut “H. R.“. Arvostelun mukaan teoksessa osoitetaan vääräksi porvarillinen väite, jonka mukaan sosialismi ja darwinismi olisivat toistensa vastakohtia.

“»Näin on», myöntää Ferri, »sosialistisessakin yhteiskunnassa, joskin vähemmässä määrässä, löytyvä olemassaolon taistelussa voitetuita, kuten heikkoja, sielullisesti ja ruumiillisesti kipeitä, hermosairaita, rikollisia ja itsemurhaajia, eikä siis sosialismi tahdo eikä voi kieltää olemassaolon taistelun lakia eikä sen seurauksia. Mutta sosialismi on tuova tuntuvan edun siinä, että se poistamalla suurten joukkojen ruumiillisen ja siveellisen kurjuuden, voi tukkia monta ruumiillisen ja siveellisen turmeltumisen lähdettä. Silloinkin on olemassaolon taistelu yhä yhteiskunnallisen elämän ainainen käyttövoima, mutta sen muodot muuttuvat vähemmän raadiksi, henkevöityvät ja ihmistyvät, ja yhä korkeammat ihanteet tulevat sen päämääräksi suvun ruumiillisen ja henkisen täydellisentymisen perusteella, kun ruumiin ja sielun jokapäiväinen leipä on taattu kaikille ja kullekin.» (S. 31–31.)

“»Darvinismi on osottanut lajin eläintieteellisen kehityksen kulun olemassaolon taistelussa, jota käydään osaksi samaan lajiin kuuluvien yksilöjen, osaksi eri lajien kesken. Samalla tavalla on marxilaisuus alistunut yhteiskunnallisen kehityksen luokkataistelun alle», kirjottaa Ferri. […] Näin on siis luokkataistelu yhteiskunnassa samaa kuin darvinismin olemassaolon taistelu yleensä eläinkunnassa.” (S. 35–36.)

Katsauksissa seuraa viimein Edvard Gyllingin raportti Tampereella 9.–12. huhtikuuta järjestetystä torpparikokouksesta, joka hänen mukaansa oli “maamme ensimmäinen”. Kokouksessa oli kaikkiaan 373 edustajaa 233 kunnasta. Kattavin edustus oli Hämeen ja Mikkelin lääneistä, mutta myös Turun ja Porin, Kuopion sekä Uudenmaan läänien kunnista yli puolet oli edustettuina (s. 43). Kokouksen tärkein päätös Gyllingin mukaan oli torpparien hallintaoikeuden parantaminen mm. vuokra-aikoja pidentämällä ja vuokratilan arvonnousua tuntuvammin huomioimalla.

Muutoin Katsauksissa kiinnitetään huomiota mm. siihen, että Kommunistinen  manifesti, “parhain sosialistinen agitatsioonikirjanen”, on nähnyt ensi kertaa päivänvalon suomenkielisessä asussa N. R. af Ursinin kääntämänä. “Jokaisen järjestyneen on se mitä tarkimmin luettava ja tarkoin tutkittava siinä lausuttuja totuuksia.” (S. 46.)

>>> Sosialistinen aikakauslehti. Numero 8 (huhtikuu 1906) (pdf)

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , ,

Kommentoi