Sosialistinen aikakauslehti. Numero 5 (maaliskuu 1906)

4.9.2016 | Kirjasto

sos-aikakauskehti-kansiSosialistisen aikakauslehden 5. numerossa (maaliskuu 1906) jatkui keskustelu eduskuntauudistuksesta, kun käsittelyssä oli eduskuntakomitean esitys. O. W. Kuusisen kirjoittamassa arvostelussa esille nostettiin mm. esityksen kohta, jossa “äänioikeuden saaminen määrätään riippumaan maksettavaksi pantujen kruununverojen suorittamisesta” sekä kaksikamarijärjestelmää kannattaneen vähemmistön yritykset ujuttaa yksikamariseen järjestelmään kaksikamarijärjestelmän “hyviä” puolia kuten määräenemmistöt, suuri valiokunta toisena kamarina jne. (Komitean enemmistö oli joulukuussa päättänyt, että eduskunnasta tulee yksikamarinen).

“Kuten tunnetaan, on meidän porvarillisillamme yksikamarisesta eduskunnasta se käsitys, että siinä joka hetki on uhkaamassa mitä vaarallisimmat yllätykset kypsymättömäin ja maltittomain köyhälistön edustajain puolelta. Noitten yllätysten torjumiseksi on eduskuntakomitea nyt miettinyt jos jonkinlaisia jarrutuskeinoja. Sellaista jarrutusta kai tarkotetaan silläkin määräyksellä, että valiokuntain vaalit tapahtuvat välillisesti, valitsijamiesten kautta, jolloin ei ole ensinkään varmaa, että puolue saa aina kuhunkin valiokuntaan juuri ne jäsenet, joita se sinne haluaa; muutamat yksityiset, arvattavasti juuri ne »kypsyneimmät», saavat määrätä valiokuntain kokoonpanon, ja silloin voi aina toivoa, että »maltittomat» jäävät niistä pois.” (S. 8–9.)

Myös komitean esitys, että eduskunta tekisi päätöksensä salaisella lippuäänestyksellä, tuomitaan.

“Näemme, että eduskuntakomitea pitää tavattomasti kaikesta salaperäisestä. Tällä kohdalla se ei sentään ole ihmeteltävääkään, sillä tyhmempikin ymmärtää, mikä ääretön vaara komitean edustamalle kannalle olisi julkisesta äänestyksestä eduskunnassa.” (S. 12.)

17-jäsenisen eduskuntakomitean työhön otti osaa kolme sosialidemokraattia  (toimittaja Yrjö Sirola, Työmiehen päätoimittaja Edvard Valpas ja osuuskaupanpitäjä H. Lindroos). Sosialidemokraattien piirissä oli epäilty, tulisiko puolueen ensinkään lähettää edustajia eduskuntakomiteaan, ja Kuusisen arvostelu heijasteli tätä radikaalia kantaa.

“Ja tuota kansanvaltaisen eduskunnan irvikuvaa [eduskuntakomitean esitystä] tekemässä on ollut myös kolme sosialidemokratisen puolueen jäsentä. Onko se mahdollista! — Emme tosin tiedä, missä määrin nuo meidän miehemme ovat positiivisesti ottaneet osaa eduskuntakomitean töihin, mutta joka tapauksessa he komiteaan kuulumalla ovat antaneet asialle sen varjon kuin olisi nyt valmistuneella ehdotuksella se erikoinen arvo, mikä kaikkien eri puolueitten luottamusmiesten yhteistyölle aina annetaan. Eikö niin muodoin ollut, vähimmin sanottuna, vallan suotta, että he ensinkään hallituksen asettamaan komiteaan menivät? Eiköhän ulkoapäin vaikuttamalla olisi saatu komitean ehdotus ainakin yhtä kansanvaltaiseksi kuin mitä se nyt on?” (S. 14–15.)

Suomen eduskuntauudistuksen historian kirjoittaneen Juhani Myllyn mukaan sosialidemokraattien edustajat esiintyivät komiteassa vaitonaisesti ja neuvottomastikin, sillä he eivät olleet varmoja, millaisia kantoja puolue heiltä hyväksyisi. Suuri osa puolueväestä oli sitä mieltä, että vuoden 1905 suurlakko oli jäänyt kesken; sen tuloksia ei pitänyt hukata komiteatyössä perustuslaillisten kanssa, vaan komiteatyön sijaan tulisi vaatia yleisellä ja yhtäläisellä äänioikeudella valittua perustuslakiasäätävää kansalliskokousta. (Edustuksellisen kansanvallan läpimurto, s. 108–110, 116–118. Edita 2007.)

Eduskuntauudistuksen lisäksi lehden käsillä oleva numero sisälsi muitakin aiheita käsitteleviä kirjoituksia.

Paavo Leppänen kirjoitti lakkoihin järjestäytymisen tärkeydestä. Hän alleviivasi spontaanien lakkojen heikkouksia, kun taas järjestäytymällä ja sitä kautta mm. keräämällä lakkokassoja voidaan päästä parempaan tulokseen – ja sitäpaitsi “[v]ankasti järjestyneiden ei aina tarvitsekaan rypeä työselkkauksissa, kun ne jo pelkän järjestäytymisensä painostakin saavat enimmät osat vaatimuksistaan läpi” (s. 17). Työsarka oli vuonna 1906 kuitenkin vasta alussa:

“Työväen »aate» vasta meillä on osittain tunnettua, mutta »käytäntöön» kuluu vielä aikaa. Meillä eletään vielä enemmän tunnelman kuin järjen pohjalla. Jokainen lakkotaisteluiden aakkosia oppinut henkilö voi edeltäkäsin kaikkialla nähdä vain häviöitä häviöiden jälkeen, eikä voi muuta kuin kärsiä niiden pelkästä ajatuksestakin.” (S. 20.)

Mikko Uotiselta julkaistiin runollinen nuorten puolustus ja ylistys.

“Emme elämää särkeä tahdo. Sitä uudeksi, paremmaksi rakentamaan me tahdomme oppia. Elämämme tahdomme ennakkoluulottomaksi. Sotahuutomme on: Auki elämänkirja nuorisolle! Nuorten on maa. Meille kuuluu sen tulevaisuus. Keväänä me taistelemme. Yli esteiden lennämme. Mylvi myrsky. Uusi huomen sarastaa nuorien povessa. Elämä kukkii sen katseessa. Kevään puolesta taistelemme.” (S. 27.)

Linda Anttila paalutti kirjoituksessaan työläisnaisten liikkeen linjauksia. Hän alleviivasi luokan yhtenäisyyttä ja sitä, että oikeastaan mies- ja naistyöläisten edut ovat kuitenkin lopulta melkolailla samat. Luokan yhteisen edun ajateltiin lopulta vievän voiton sukupuoleen pohjautuvasta erottelusta, ja sosialismissa tämäkin työväenluokkaa jakava asia löytäisi viimein ratkaisunsa.

“Emme siis huomaakkaan työväenluokassa tuota miesten sortovaltaa niin suureksi, kuin se on yläluokissamme; se on siellä kuin innokkaimmin vastustetaan naisen opin ja sivistyksen halua, miehet kun siellä pelkäävät naisessa kilpailijaa, kun proletaari sitä vastoin suo naisen hankkia tietoja saadakseen hänestä kunnollisen kanssataistelijan. […] Emme sitäpaitsi voi edellyttääkään, että esim. ne ristiriidat, joita nykyään on ammattitoiminnan ja naimisissa olevan naisen perhetehtävien välillä voidaan poistaa, eipä paljoa parantaakkaan nykyisten yhteiskuntaolojen perusteella. Niille on ratkaisunsa antava ainoastaan sosialismi.” (S. 29–30.)

Anttila  huomautti proletaarisen ja porvarillisen naisliikkeen eroista mm., että

“Osa naisista taistelee ainoastaan niitten kahleitten katkomiseksi, jotka naisen sukupuoliolentona pakottavat miehen herruuden alaiseksi, mutta eivät tahdo alasrepiä sitä ylivaltaa, jota kapitalistiluokka harjoittaa proletaarinaistakin vastaan. Porvarillinen nainen tahtoo myös tulla luokkaherraksi, niinkuin porvarillinen mieskin. […] Kuten siis jo tästä lyhyestä silmäyksestä näkynee, ovat porvarillinen ja proletaarinen naisliike useissa kohdin jyrkästi vihollisia toisilleen, ja mitä voimakkaammaksi naisliike käy, sitä selvemmin tulevat nämä liikkeet esiintymään vastakkain. […] Jokaisen proletaarinaisen tulee siis tietää, että hänen paikkansa ei ole porvarillisen naisen, vaan taistelevan proletaarimiehen puolella.” (S. 28–31.)

Lehden viimeinen artikkeli (ennen katsauksia) on tiivistelmä Georgi Plehanovin anarkismia ja sosialismia käsittelevästä kirjasta, ja siinä käydään nopeasti läpi Max Stirnerin, Pierre-Joseph Proudhonin, Mihail Bakuninin ja Pjotr Kropotkinin perinteinen marxilainen kritiikki.

“Kuten näkyy, ovat anarkistiset teoriat siksi päättömiä, ettei koko suunta suurempaa huomiota ansaitseisikaan, jollei anarkistien onneton taktiikka niin aivaamattomasti vahingoittaisi köyhälistön asiaa, jota sentään useat anarkistitkin sanovat ajavansa. Anarkistinen taktiikka se yksin on, jonka vuoksi tuo suunta pysyy alituisena puheenaiheena. […] porvarillisille hallituksille on anarkistien väkivaltainen toiminta erittäin tervetullut asia. Sen johdosta saavat ne aihetta huutaa, että »yhteiskunta on vaarassa» ja voivat taantumuksen lujittamiseksi turvautua erikoisiin määräyksiin ja toimenpiteisiin, joita yleinen mielipidekin katsoo tarpeellisiksi. Väkivallanteot ja murhayritykset ovat meidän aikanamme porvarillisille hallituksille tuiki tarpeelliset, jotta kansaa voitaisi kyllin kuristaa.” (S. 38, 40.)

Sisällys:

  • Porvarillisen valtiotaidon vararikko. (Pääkirjoitus)
  • Eduskuntakomitean ehdotus valtiopäiväjärjestykseksi. (O. W. Kuusinen)
  • Työlakoista. (Paavo Leppänen)
  • Nuorten on maa. (Mikko Uotinen)
  • Silmäys naisliikkeeseen. (Linda Anttila)
  • Anarkismi ja sosialismi.
  • Katsauksia.

>>> Sosialistinen aikakauslehti. Numero 5 (maaliskuu 1906) (pdf)

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,

Kommentoi