Sosialistinen aikakauslehti. Numero 4 (helmikuu 1906)

2.5.2016 | Kirjasto

sos-aikakauskehti-kansiSosialistisen aikakauslehden neljäs numero julkaistiin helmikuussa 1906.

Numeron avaa kirjailija Maila Talvion runollinen kirjoitus puolalaisten ja liettulaisten kovasta osasta Venäjän keisarikunnassa, minkä jälkeen seuraavassa pääkirjoituksessa otetaan kantaa ajankohtaiseen eduskuntauudistuskeskusteluun.

Seuraavaksi jatkuu vaalitapaa koskeva kirjoitussarja, jossa tällä kertaa mielipiteensä enemmistö- ja suhteellisesta vaalitavasta kertovat Ruotsin ja Norjan sosialidemokraattien johtajat Hjalmar Branting ja Christopher Hornsrud.

Askeleen verran teoreettisemmalla linjalla jatkaa J. Forsmanin kirjoitus Marxin teoria ja oikeuden aate. Forsman esittelee pähkinänkuoressa Marxin ja Engelsin teorian tuotantomuotojen muutoksista ja tuotantovälineiden kehityksen asteen keskeisyydestä niissä. Tämän jälkeen hän arvostelee mainittua käsitystä siitä, että se antaa ihmisten tietoisuudelle vain toissijaisen merkityksen.

“Marxin mukaan eivät siis aatteet, toisin sanoen ihmisten tietoisuus ja heidän tietoinen toimintansa ole itsenäisellä, määräävällä tavalla vaikuttaneet historiallisen kehityksen kulkuun ja suuntaan. Ihmisten tietoisuus ei ole luonut niitä oloja, joissa he elävät, vaan nämä olot ovat luoneet heidän tietoisuutensa ja antaneet sille sen sisällyksen.” (S. 20)

Forsman näkee ristiriidan yllä ilmaistun käsityksen että sosialistisen yhteiskunnan kuvauksen välillä, sillä toisaalta väitetään, että “kun sosialismi toteutuu, niin silloin ihmiset jo ovat oppineet tuntemaan nämä lait ja saattavat hallita ja käyttää niitä edukseen.” (S. 21.)

Forsman ei tätä hyväksy, vaan hänen mielestään

“ihan kokonaan ei ihmiskunta milloinkaan, ei sosialisminkaan toteutuessa, voi vapautua luonnon ja talouden pakosta — tämmöinen olettamus olisi muuten ristiriidassa senkin kanssa mikä materialistisessa historiankäsityksessä on oikeutettua. Mutta jos nyt kerran myönnetään, että ihmisten tietoisuus on jossakin määrin vallinnut tähänastistakin kehitystä, niin siitä seuraa, että myöskin ihmisten toimintaa johtavilla aatteilla on ollut itsenäisempi merkitys historiassa kuin Marx niille myöntää. Siitä syystä on ihmisten tietoisuudelle ja aatteille myöskin sosialismin perusteluissa myönnettävä itsenäinen sija.” (S. 21–22.)

Forsmanin artikkelia seuraa Edvard Gyllingin kirjoitus Suomen torppariväestön asemasta – aihe, jota Gylling tulee käsittelemään lehden tulevissakin numeroissa. Torppariaihetta seuraa Martti Koveron kirjoitus, jossa hän etsii helpostusta köyhälistön asemaan maan jakamisesta kaupunkien ja maaseudun köyhille. Koveron mukaan tämä sekä takaisi elannon siihen osallisille että parantaisi palkkatyöläistenkin asemaa hävittämällä kapitalistien hyväksikäyttämän työttömien reservin.

Lehden viimeinen artikkeli on nimettömän kirjoittajan tekemä yhteenveto Henriette Roland-Holstin teoksesta Yleislakko ja sosialidemokratia (teosta ei ole suomennettu). Roland-Holst oli hollantilainen sosialisti, joka oli muutaman vuoden ajan läheisessä kirjeenvaihdossa mm. Rosa Luxemburgin kanssa. Luxemburgin tavoin myös Roland-Holst sai innoitusta Venäjän 1905 suurlakosta ja sai pohtimaan suurlakon suhdetta eduskuntataisteluun.

“Mutta voiko köyhälistö saavuttaa voittonsa laillisilla keinoilla, vähitellen vallottamalla enemmistön lakiasäätävissä eduskunnissa? Kirjottaja ei sitä usko. Sillä tuskinpa vain porvarilliset hyvällä luopuvat vastarinnasta ja tyynesti odottavat sitä hetkeä, jolloin he eduskunnassa joutuvat täydellisesti alakynteen. […] Sosialidemokratialla — selittää tekijä lopuksi — ei ole mitään syytä hylkiä valtiollista suurlakkoa, hylätä asetta, joka voi johtaa työväestön lähemmäksi päämääräänsä, valtiollisen vallan anastamista ja vallitsevan yhteiskuntajärjestelmän kumoamista. Sosialidemokratia ei näe valtiollisessa suurlakossa tähänastisten taistelukeinojensa vastakohtaa, vaan niitten tärkeän täydennyksen, joka nyt esiintyy luokkataistelun historiallisena kehitysmuotona. Ennen kaikkea sopivat valtiollinen suurlakko ja eduskuntataistelu hyvästi yhteen. Edellinen on vain harvoin, määrättyinä historiallisina hetkinä käytettävä ase, eikä suinkaan tee jälkimäistä tarpeettomaksi.” (S. 41, 46.)

Tavalliseen tapaan numero päättyy katsauksiin ajankohtaisiin tapahtumiin ja uuteen kirjallisuuteen.

Sisällys:

  1. Uhreja muistellessa. Maila Talvio.
  2. 1906.
  3. Enemmistövaalit vaiko suhteellinen vaalitapa? Ulkomaisten puoluetoverien lausuntoja: V Hj. Branting. VI Chr. Hornsrud.
  4. Marxin teoria ja oikeuden aate. J. Forsman.
  5. Torpparit ja työväenliike. Edvard Gylling.
  6. Valtion uutisasutuksesta. Martti Kovero.
  7. Valtiollinen suurlakko ja proletaarinen luokkataistelu.
  8. Katsauksia.

>>> Sosialistinen aikakauslehti. 4. numero (helmikuu 1906) (pdf)

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , ,

Kommentoi