USA: “Iran ei kehitä ydinaseita”
10.1.2012 | Lähi-itä, Pohjois-Amerikka, UutisetIran ei ole kehittämässä ydinaseita, Yhdysvaltain puolustusministeri Leon Panetta myönsi TV-haastattelussa sunnuntaina.
Yhdysvallat, EU ja niiden muodostama niin sanottu kansainvälinen yhteisö on ollut jo pitkään huolissaan Iranin ydinohjelmasta, jonka on annettu ymmärtää tähtäävän ydinaseen kehittämiseen. Iran on kiistänyt väitteet ja sanoo pyrkivänsä vain kehittämään ydinvoimaloiden rakentamiseen tarvittavaa teknologiaa.
Sunnuntaina Yhdysvaltain puolustusministeri Leon Panetta myönsi ohimennen TV-haastattelussa, ettei Iran ole kehittämässä ydinasetta.
“Luulen että pakotteista johtuva paine, diplomaattinen paine kaikkialta, Euroopasta, Yhdysvalloista ja muualta, toimii heidän painostamisekseen”, Panetta kuvasi tilannetta. “Heidän on ymmärrettävä, etteivät he voi jatkaa sitä mitä ovat tekemässä. Yrittävätkö he kehittää ydinasetta? Eivät, mutta tiedämme, että he yrittävät kehittää ydinteknologiaa (nuclear capability), ja se meitä huolettaa.”
BBC: Iran enriching uranium at Fordo plant near Qom (10.1.12)
RawStory: Panetta admits Iran not developing nukes (9.1.12)
Asia Times: Ex-inspector rejects IAEA Iran bomb claim (22.11.11)
Haaretz: Ashton: World powers ‘disappointed’ with Iran’s stance in nuclear talks (22.1.11)
Miika
lainej
Risto Uljas
tuu
tuu
Eri yhteyksissä on ollut keskustelua siitä kuinka yhteiskunnan moraalisesti korkeampiarvoisen osan tulisi suhtautua sellaisten maiden kuin esim. Iranin epäoikeudenmukaiseen hallintoon. Ei ole kauaakaan siitä kun henkisesti takapajuinen kapitalistinen Iran tappoi, olikohan kuusi ammattiyhdistys aktiivia.
Miksi meidän pitäisi puolustella sitä?
Vastaukseni on että ei pidäkkään. Mutta vielä vähemmän meidän tulisi puolustella sitä että toiset kapitalistiset valtiot saisivat tappaa 600 000 tai 6 miljoonaa iranilaista.
Euroopan ja Ameriikan Yhdysvaltojen virittelemä kauppasota ja läntisen propagandakoneiston huhu mylly Iranin ydinaseen ympärillä eivät ole ainoat kasvaneeseen sodanuhkaan viittaavat seikat. Sekä Israelin että USA:n himoitsema sota Irania vastaan olisi varmaankin helpoimmillaan nyt kun Syyria on sisäisessä hajaannuksessa eikä Egyptissä tapahtuneet muutokset suojaa välttämättä shialaista Irania millään tavalla. Irakiin istutettu diktatuurikin on vielä voimissaan ja alueen demokratialiikkeet olisi helpompi hävittää isomman rytinän varjossa.
Sodan uhkaa lisää huomattavasti niin Ameriikan kuin Euroopankin Yhdysvaltojen sisäpoliittiset tarpeet – tarve kääntää katseet eurosijoittaja-avustuksista ja syvenevästä kriisistä muualle. Ratkaisevaksi tekijäksi voi muodostua ns. demokraattien tarpeet presidentinvaalin suhteen. Maassa vakiintuneen käytännön mukaan hallitsevalla puolueella on oikeus aloittaa jokin sopiva sota jos vaalien tilanne niin vaati, samalla tavalla kuin Euroopassa hallitsevilla puolueilla on vakiintunut oikeus jakaa vaalien alla vaalilahjoja äänestäjille valtion kassasta.
Irakin sotaan nähden tilanne Euroopan Yhdysvalloissa on muuttunut. Kun vajaat 10 vuotta sitten vielä keskusteltiin, ihan ääneenkin, siitä mitä Suomen ulkopoliittinen linja edellyttää, niin tänä päivänä vain uutisoidaan tyynesti siitä mitä EU on asiasta päättänyt siinä “on sovittu” päätöselimessä ennen komissaarien, ministerien sun muitten kokoontumista. Suomen ulkopoliittisesta linjasta ei puhuta enään sen enempää kuin Ohion ulkopoliittisesta linjastakaan. Kysymykseen mitä mieltä Suomi on sodan aloittamisesta ei löydy vastausta – mutta eipä juuri kysymyksen esittäjiäkään.