Iran mukaan viidenteen internationaaliin?
29.4.2010 | UutisetHugo Chávezin kaavailema 5. internationaali saattaa kosiskella jäsenekseen myös Iranin valtaapitäviä, paljastaa asiaa valmistelevan komitean jäsenen haastattelu.
Äskettäin päättyneen Venezuelan yhtyneen sosialistipuolueen (PSUV) puoluekokouksen yhteydessä Federico Fuentes ja Kiraz Janicke haastattelivat kokouksen kansainvälisen komitean jäsentä, Julio Chávezia, joka osallistui presidentti Chávezin kaavaileman 5. internationaalin pääpiirteiden luonnosteluun.
Julio Chávezin mukaan ainoa tie ulos kapitalismin nousu- ja laskukausien kierteestä on “esittää mallia, joka poikkeaa täysin kapitalismin saalistukseen perustuvasta uusliberaalista mallista. Ei ole muuta vaihtoehtoa kuin sosialismiin siirtymisen tie.”
Internationaalin jäseniksi ei kuitenkaan olla havittelemassa vain sosialismia tavoittelevia tahoja. Julio Chávezin mukaan tavoite on “koota yhteen kaikki vasemmistopuolueet, kansalaisliikkeet, tunnetut henkilöt ja historialliset aatevirtaukset, ei vain niitä jotka kannattavat sosialismia; imperialisminvastaisuuden tulisi olla se yhteinen tekijä, joka tuo meidät kaikki yhteen.”
Fuentes ja Janicke kysyivät, miksi yhteiseksi tekijäksi on valittu imperialisminvastaisuus eikä sosialismia. Tähän Chávez vastasi:
“Meidän mielestämme kutsun on kannettava laajalle, ja on mahdollista että joissakin maissa, esimerkiksi Lähi-Idässä, on järjestöjä ja liikkeitä, jotka taistelevat imperialismin ja kansainvälisen siionismin joitain ilmentymiä vastaan, mutta jotka eivät ole olemukseltaan sosialistisia, ohjelmallisessa mielessä. Mutta ne epäilemättä taistelevat imperialismia vastaan. Siksi meidän mielestämme voi olla, että joissakin islamilaisissa maissa, joilla ei ole sosialismia ideologisena elementtinä, esimerkiksi Iranin islamilainen vallankumous, joka on imperialisminvastainen, tämä elementti [imperialisminvastaisuus] toimii jonakin, joka kokoaa lukuisia puolueita, järjestöjä ja liikkeitä maailmassa noustakseen taisteluun imperialismia vastaan.”
Komitean laatima luonnos kiertää tällä hetkellä PSUV:n jäsenistön keskuudessa, eikä sitä ole vielä hyväksytty. Presidentti Chávez, joka on myös PSUV:n puheenjohtaja, on kuitenkin tunnettu Irania ymmärtävistä lausunnoistaan. Viime kesänä hän onnitteli Iranin presidentti Mahmud Ahmadinejadia tämän vaalivoitosta, jota demokratiaa vaativa oppisitio syytti vilpin tulokseksi. Iranin työväenliike on ollut mukana Ahmadinejadin vastaisissa mielenosoituksissa.
Viime marraskuussa Caracasissa Venezuelassa järjestetyssä vasemmistopuolueiden kokouksessa oli läsnä useita kymmeniä puolueita Latinalaisesta Amerikasta, Euroopasta, Afrikasta ja Aasiasta. Iranista ei ollut osanottajia kokouksessa.
Venezuelanalysis: The First Socialist International of the 21st Century (26.4.10)
PressTV: Chavez urges ‘respect’ for Iran election outcome (22.6.09)





Onhan tuossa oma logiikkansa mutta kuulostaa hyvin arveluttavalta. Monet näistä “imperialismin vastaisista” liikkeistä lienevät erittäin yhteensopimattomia sosialististen tavoitteiden kanssa
Kiinan KP:n mukana roikottaminen varmaan on jotain valtioetuja palvelevaa reaalipolitiikkaa, mutta on vaikeampi nähdä mitä ZANU-PF:llä olisi puolellaan.. Mugabe ainakin on tarjonnut ay-liikkeelle pelkkää keppiä jo useita vuosia melkein samalla lailla kuin Iran.
Ite en odottele mitään ihmeempiä tältä, näkyisi olevan enempi tämmöinen ylätason toimijoiden juttu.. Jos Komintern muuttui parissa vuodessa NL:n ulkopolitiikan välineeksi, niin vähän näyttäisi että tämä hanke on sitä jo alusta lähtien.
Shiiojen ja kommunistien/sosialistien yhteys on vanha, toimi mm. jo Irakissa, ja ovat olleet vaaliliitossakin.
-rh: tarkoitatko mainitsemaasi yhteyttä siis jollain yleisellä tasolla, sitten että se selittäisi Vnz:n ja Iranin nykyistä yhteyttä..? Jos näin, niin ei tuossa ole kyllä mitään sisältöä. Yhtä hyvin voisi sanoa, että kommunistien/sosialistien yhteydet maataan miehittäviin tahoihin on vanha, toimi mm. jo Irakissa, missä Irakilainen kommunistipuolue (IKP) oli mukana amerikkalaisten pystyttämässä hallituksessa Saddamin kaatamisen jälkeen.
Jos viittaat vuoden 2005 vaaleihin “vanhan yhteyden” todisteena, niin samassa vaaliliitossa IKP:n kanssa oli tuolloin myös sunneja.. ei tuommoisista yleistyksistä taida oikein olla oikotieksi asioiden konkreettisen selvittämisen sijaan.
Ehkäpä vanha ajatus siitä että sosialistisen liikkeen rakentaminen ja laajan demokraattisen rintaman rakentaminen ovat eri asioita olisi hyvä lähtökohta myös tänä päivänä globaalilla tasolla.
Kyllä, mutta maailmaa terrorisoivaa imperialismia ei kyllä voiteta jaottelemalla sen vastustajat kelpoihin ja epäkelpoihin. Siinä Chávez on oikeassa, ja myös siinä, että arabimaissa länsikriittiset ihmiset tarkkaavat huomionsa mm. juuri samoihin kulttuuriaan ja ihmiskäsitystään uhkaaviin propagandistisiin jenkkimissioihin kuin sosialismia kohti kulkevat latinalaisen Amerikan maat.
-rh: Joo, periaatteessa ajattelen aika samansuuntaisesti. Tai siis minustakin Iranin ym. tahojen kanssa voi ihan hyvin tehdä taktisia ja miksei pitemmänkin aikavälin yhteenliittymiä yhteistä vihollista vastaan. Kyse ei ole niinkään “pitäisikö tehdä yhteistyötä vai ei”, vaan “milloin, mitä ja miten”; riippuu tilanteesta. Aina on olemassa periaatteettomien kompromissien vaara, mutta aina on olemassa myös liiasta puhdasoppisuudesta johtuva eristymisen vaara. Iraninkin kanssa yhteistyötä voi olla (esim. jo ihan OPEC:in puitteissa), mutta sanottakoon etten oikein ole vakuuttunut siltä, miltä Chávez yrittää saada sen näyttämään. Tai siis el presidente voisi vähän miettiä mitä sanoo eikä möläytellä kaikkea typerää, kuten viime kesänä Ahmadinejadin presidentiksi valitsemisen yhteydessä.
Ok, siis yhteistyö Iranin kanssa ei ole kaikissa muodoissaan tuomittavaa. Mutta oma lähtökohtani Chávezin hankkeen kritisoimiseen liittyi siihen, että tämä internationaalihanke näkyisikin nyt menevän vähän muille urille kuin jonkunlaisen työväenliikkeen maailmanjärjestön perustamiseen (miltä se minusta aluksi näytti), vaan “vain” imperialisminvastaiseen yhteistyöhön.
Imperialisminvastainen yhteistyö on sinänsä ihan hyvä tietty, mutta kun odotukseni oli, että 5. internationaalin päätunnukset olisivat työväenliikkeen tavoitteiden määrittelemiä, niin nyt ei niin näytä käyvän. Lisäksi voi osoittautua hyvin ongelmalliseksi, että työväenliikkeen perinteisten tunnusten alle uitetaan Ahmadinejadin ja Mugaben kaltaisia sankareita. En ole kuullut Chávezin sanovan Mugabesta mitään, mutta en kyllä ihmettelisi jos hän saisi osakseen samanlaista suitsutusta kuin Ahmadinejad viime kesänä.
Jos Chávezin Iran-meininki ennustaa siitä, mitä tulevan internationaalin toiminta käsittää, niin lähinnä se tuntuisi jatkavan sitä Kominternin valitsemaa huonoa linjaa, jolla esim. Turkin porvareille annettiin vapaat kädet toimia kommunisteja vastaan NL:n valtioetujen vuoksi.
“Pitkin vuotta 1925 Iso-Britannian ja Turkin välillä kasvanut kitka veti Turkin hallituksen diplomaattisesti lähemmäs Neuvostoliittoa. Lähentyvä neuvosto-turkkilainen yhteistyö ja IKKI:n [Kominternin toimeenpanevan komitean] viidennen laajennetun kokouksen omaksuma vähemmän taistelunhaluinen linja maaliskuussa 1925 (joka ei käsitellyt Turkkia mitenkään) antoi Kemalille [Atatürk] takeet vapaista käsistä turkkilaisten kommunistien suhteen. Maaliskuun 5. päivänä 1925 kaksi kommunistilehteä lakkautettiin, ja puolueen toiminta ajattiin jälleen kerran maan alle. Kaksi kuukautta myöhemmin alkoivat puoluejohdon pidätykset.” Vaikka Moskovassa nämä sortotoimenpiteet huomioitiin, ei se estänyt ystävyyssopimuksen solmimista saman vuoden joulukuussa, missä “kumpikin maa lupasi pidättäytyä [..] kaikista vihamielisistä toimista toista vastaan”. (E. H. Carr, Socialism in One Country vol. III, s. 656-657. Suom. minun.)
En sitäpaitsi oikein tiedä, mitä pakottavia syitä Chávezilla on ihannoida Ahmadinejadia. Voisi kuvitella, että paljon vähemmän kuin Kuuballa, mutta Iranissa vierailleella Aleida Guevaralla ei silti ollut vaikeuksia heittää fundiksille päin naamaa, että – toisin kuin iranilainen alustaja keskustelussa Guevaran kanssa väitti – Kuuba on sosialistinen maa eikä Che Guevara koskaan puhunut jumalasta.. Iranilaiset olivat koettaneet löytää väkinäisiä yhteyksiä Chen ja iranilaisen islamisti Mostafa Chamranin välillä Iranin lähentämiseksi Latinalaisen Amerikan maihin. Uutistoimisto IPS:lle puhunut iranilainen opiskelija lähetti tällaiset terveiset Chávezille ja Nicaraguan presidentti Daniel Ortegalle:
“Daniel Ortegan ja muiden vasemmistojohtajien on selvennettävä suhtautumisensa Iraniin. Me tunnemme itsemme petetyiksi, kun he omien maidensa taloudellisen hyödyn vuoksi päättävät kannattaa äärioikeistolaisia ja fasisteja kuten Ahmadinejad.”
http://www.monitor.net/monitor/0710a/copyright/iranguevara.html
Pitkälti samoilla linjoilla Lainej’n kanssa.
Miika:
“Monet näistä “imperialismin vastaisista” liikkeistä lienevät erittäin yhteensopimattomia sosialististen tavoitteiden kanssa”
Kyseenalaistaisin myös niiden yhteensopivuuden imperialismin vastaisen taistelun kanssa. Voi olla, että Venezuelan/bolivaarisen blokin oman riippumattomuustaistelun kannalta on oikein tehdä taktista yhteistyötä mitä taantumuksellisimpienkin valtioiden kanssa, mutta miksi nämä pitäisi julistaa “imperialismin vastaisiksi”? Iran on ainakin jonkinasteisessa kolmiliitossa Venäjän ja Kiinan kanssa, ja poliittisen islamin “anti-imperialismi” on osoittanut joustavuutensa ja manipuloitavuutensa jo riittävän monta kertaa. Iranin kansa on epäilemättä imperialismin vastaista, mutta se ei ole islamilaisen tasavallan ansiota.
Iranin vasemmiston todellista kokoonpanoa on vaikea arvioida, kun monet sen puolueista näkyvät meille lähinnä pakolaissiipensä kautta. Ainakin Iranin Työn Puolueella (Toufan) näyttäisi olevan oikea kanta myös Venezuela-Iran -kysymykseen:
“We should not allow the imperialists to contaminate the views about the results of the elections in Venezuela under the pretext of Chavez’s so-called “illicit” relationship with Iran. Today, Venezuela is the most democratic country in the world. The democratic elections in Venezuela are unprecedented in Latin America, a region that has nearly bled to death under the US machete. The imperialist forces are trying to replace the slogans “Down with the US imperialism” and “Death to Zionism” with the slogans “Down with China” and “Down with Russia”. The fact is that the present danger threatening Iran comes from the US and Israel, not from Russia or China.”
“As a matter of fact, the relative resistance by Russia and China to US criminal economic sanctions against the people of Iran is a factor in reducing the possibility of the invasion of Iran. We must also make it clear that China and Russia are following their own imperialist interests in Iran.”
Lähde: http://www.toufan.org/toufanint/toufan29.pdf
Suomalaisille korostaisin sitä, että Venezuelan yhteiskunnan demokraattisen mullistuksen tukemisen ei pidä tarkoittaa Venezuelan ulkopolitiikan kritiikitöntä tukemista.
Lainej:
“tämä internationaalihanke näkyisikin nyt menevän vähän muille urille kuin jonkunlaisen työväenliikkeen maailmanjärjestön perustamiseen (miltä se minusta aluksi näytti)”
En oikeastaan muuta odottanutkaan. “21. vuosisadan sosialismi” ei kelpaa työväenliikkeen, eikä varsinkaan työväen internationaalin johtavaksi voimaksi. Siihen tarvitaan tieteellistä sosialismia. “Bolivaarinen vallankumous” on alusta lähtien ollut olemukseltaan _demokraattinen_ projekti, ja sellaisena sitä pitää tukea “sosialistisista” tunnuksistaan huolimatta – siis niin kauan kuin se pysyy sisällöltään demokraattisena ja anti-imperialistisena. Venezuela on kaikesta huolimatta kapitalistinen valtio ja pysyy sinä proletaariseen vallankumoukseen asti. Espanjaksi tiivistettynä:
El SOCIALISMO es el proyecto histórico de la CLASE OBRERA!
-Kuvateksti PCMLV:n artikkelista
‘Acerca de la tesis reformista del socialismo de Siglo XXI’ (sivu 4):
http://www.scribd.com/doc/29847562/Acero-Revolucionario-4
Lainej:
“Lisäksi voi osoittautua hyvin ongelmalliseksi, että työväenliikkeen perinteisten tunnusten alle uitetaan Ahmadinejadin ja Mugaben kaltaisia sankareita.”
Ehkä heitä ei pitäisi ujuttaa minkään tunnusten alle. On kai kuitenkin parempi, jos niitä ei _ainakaan_ työväenliikkeen tunnusten alle uiteta.
“Jos Chávezin Iran-meininki ennustaa siitä, mitä tulevan internationaalin toiminta käsittää, niin lähinnä se tuntuisi jatkavan sitä Kominternin valitsemaa huonoa linjaa, jolla esim. Turkin porvareille annettiin vapaat kädet toimia kommunisteja vastaan NL:n valtioetujen vuoksi.”
Tuo Turkin esimerkki on vähintään kiistanalainen. Tiedustelisin asiaa Carr’n lisäksi myös turkkilaisista lähteistä, jos mahdollista. Jostain syystä Turkin äärivasemmisto on läpeensä “stalinistista”, eikä pelkästään trotskilaisessa mielessä vaan myös suhtautumisessa Stalinin historialliseen rooliin. Kominterniin en lähtisi näitä Chavezin meininkejä edes vertaamaan. Lähtökohdat ovat niin erilaatuiset.