Lissabonin sopimuksen mahdollistamien kansalaisaloitteiden toteutuminen riippuu pitkälti komission harkinnasta, kirjoittaa EUobserver.

Mahdollisuus kansalaisaloitteeseen oli yksi niistä seikoista, joilla Lissabonin sopimuksen hyväksymistä perusteltiin eurooppalaista demokratiaa lisäävänä tekijänä. Euroopan komissio tarkensi viime tiistaina pitämässään tiedotustilaisuudessa aloitteen tekemiseen ja hyväksymiseen liittyviä käytännön yksityiskohtia.

Aloitteen on saatava taakseen miljoona EU-kansalaista. Kannatusta on kerättävä vähintään kolmanneksessa jäsenmaista siten, että kannatus kussakin maassa ylittää tietyn osuuden väestöstä. Kannatuksen keräämisen jälkeen komission on neljän kuukauden kuluessa ilmoitettava, aikooko se esittää lakia aloitteen pohjalta. “On kuitenkin olennaista huomata, että komissiolle ei ole asetettu pakottavaa aikarajaa sen suhteen, milloin se esittelee varsinaisen lakiesityksen”, EUobserver kirjoittaa.

Komissio on asettanut muitakin ehtoja aloitteen hyväksymiselle, ja varaa itselleen oikeuden torjua aloitteet, jotka “eivät ole vakavasti otettavia”, ovat loukkaavia, tai ovat “eurooppalaisten arvojen” vastaisia. Komission edustaja Maros Sefcovicin mukaan aloitteiden tulee olla “aitoja, eurooppalaisia, ja kuulua komission toimivaltaan”.

EUobserver arvelee varauksien liittyvän välittömimmin esimerkiksi Turkin jäsenneuvotteluiden keskeyttämiseen, minareettien kieltämiseen tai kuolemanrangaistuksen käyttöönottamiseen; myöskään kansainvälisten sopimusten muuttaminen kansalaisaloitteen keinoin ei tule kyseeseen.

Komissio on jo etukäteen torjunut ainakin yhden aloitteen, EU-parlamentin siirtämisen Ranskasta Belgiaan, vaikka nykyjärjestelystä aiheutuvat pitkät ja kalliit kuukausittaiset matkat Strasbourgin ja Brysselin välillä ovat olleet monien euroedustajienkin arvostelun kohteena. Euroedustajat käyttävät Strasbourgin parlamenttia vain 42 päivänä vuodessa.

EUobserver: EU proposes rules on new democratic instrument (31.3.10)